Valtola Oskari

Arvoisa herra puhemies! On tärkeää, että Kelan lääkelistaa ja sähköisiä lääkkeen määräämiskäytäntöjä kehitetään määrätietoisesti eteenpäin. Sillä saadaan vähennettyä lääkevahinkoja, niin kuin täällä puheenvuoroissa on tullut esille, ja myös lisätään ihmisten tietoisuutta ja hoitoyksiköiden tietoisuutta käytössä olevista lääkkeistä, mikä monesti esimerkiksi päivystysvastaanotoilla on hyvin vajavaista, ja kuluu paljon aikaa selvittää, mitä lääkkeitä potilaalla on käytössä. Erittäin hyvää tässä on se, että tänne yritetään saada mukaan myös näitä käsikauppalääkkeitä ja niiden käyttöä. Nykyisinhän lääkkeissä on monesti käytössä näitä rinnakkaislääkkeitä, mikä tarkoittaa sitä, että lääkkeiden nimet ja tablettikoko ja tablettien väri saattavat muuttua muutaman kuukauden välein, ja tämäkin heikentää potilaiden käsitystä käytössä olevasta lääkehoidosta. Lääkelista on tietysti lainsäädännöstä huolimatta niin hyvä kuin siihen tehdyt kirjaukset, eli lääkärit kirjoittavat suurimman osan resepteistä, ja on tärkeätä, että nämä lääkkeen kirjoitukseen liittyvät järjestelmät ovat riittävän yksinkertaisia ja käytettäviä, jotta lääkkeisiin tulee merkittyä myös niitten ajateltu käyttöaika, ajatellut uusimisvälit ja muut tiedot. Sitä kautta saadaan myös tämä lääkelista pidettyä sitten hyvin ajan tasalla. Ainakin ne tietojärjestelmät, joita itse olen käyttänyt reseptin kirjoitukseen, eivät ohjaa turvalliseen lääkehoitoon tällä hetkellä, mutta toivottavasti myös tämä käyttöergonomia otetaan huomioon, kun tietojärjestelmiä kehitetään.

Arvoisa rouva puhemies! Oppositio väittää, että Orpon hallitus olisi epäonnistunut talous- ja työllisyyspolitiikassaan. Se on kova mutta myös väärä väite, varsinkaan kun itse ei ole esitetty mitään vaihtoehtoa hallituksen linjalle. Kumoan nyt tämän väitteen kolmella selkeällä seikalla: Ensinnäkin talouspolitiikka on aivan oikeanlaista tähän äärettömän vaikeaan tilanteeseen. Toiseksi hallituksen työllisyys- ja rakenteelliset uudistukset ovat tarpeen Suomen tulevaisuuden takia, ja Suomessa ei ole 90-luvun kaltaista työttömyyskriisiä. Kolmanneksi hallitus on panostanut vahvasti koulutukseen ja tulevaisuuden osaamiseen, joiden kautta rakentuu Suomen menestys myös tulevaisuudessa. Aloitetaan taloudesta. Suomen talous ei ole kasvanut reaalisesti 18 vuoteen. Olemme velkaantuneet vaarallisesti, ja valtiontalous on ollut kroonisesti alijäämäinen. Meitä ovat lisäksi ravistelleet pandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, energiakriisi ja korkojen nopea nousu, Trumpin aiheuttamat tullisekoilut ja nyt viimeisenä Iranin sota ja Hormuzinsalmen sulku. Nämä eivät ole hallituksen aiheuttamia ongelmia, mutta ne on hallituksen vastuulla ratkaista. Orpon hallitus on tehnyt talouspolitiikassa juuri niitä päätöksiä, joita vastuullinen hallitus tekee vaikeina aikoina. Se on lähtenyt määrätietoisesti vakauttamaan julkista taloutta. Velkaantumisen kasvu on tunnistettu ongelmaksi, eikä sitä ole lakaistu maton alle. On tehty päätöksiä, jotka eivät ole helppoja mutta jotka ovat välttämättömiä: menojen sopeutusta, rakenteiden tarkastelua ja julkisen talouden kestävyyden vahvistamista. Kehyksiä ei ole rikottu tai hallituksen sisäisiä riitoja ei ole ratkottu jakamalla lisärahaa, kuten edellinen hallitus teki. Samalla hallitus on panostanut kasvuun. Yritystoiminnan edellytyksiä on parannettu, investointeja on pyritty houkuttelemaan Suomeen ja verotuksen rakennetta on kehitetty työhön ja yrittämiseen kannustamiseksi. Työn verotusta ollaan alennettu kaikilla tulotasoilla. Nyt kehysriihessä tehtiin vielä täsmätoimia muun muassa rakennusalan ahdingon helpottamiseksi ja kotitalouksien kulutuskysynnän lisäämiseksi. Orpon hallitus on tehnyt oikeita valintoja sen puolesta, että Suomi pärjää myös huomenna ja tulevaisuudessa. Toinen pointti, työllisyys: Usein työllisyyspolitiikkaa arvioidaan lyhyellä aikavälillä, katsotaan tämän kuukauden lukuja ja tehdään johtopäätöksiä, mutta todellinen työllisyyspolitiikka on pitkän aikavälin työtä, se on rakenteiden uudistamista. Juuri tässä Orpon hallitus on toiminut määrätietoisesti. Työmarkkinoita on uudistettu joustavammiksi, kannustinloukkuja on purettu, jotta työn vastaanottaminen olisi aina kannattavaa. Sosiaaliturvaa on uudistettu niin, että se tukee paremmin siirtymistä työelämään. Lisäksi on tehty toimia, joilla lisätään paikallista sopimista ja yritysten mahdollisuuksia työllistää. Kun yrityksillä menee paremmin, syntyy myös uusia työpaikkoja. Nämä eivät ole nopeita ratkaisuita. Ne eivät näy otsikoissa heti ainakaan positiivisesti, mutta ne rakentavat perustaa tulevaisuuden työllisyydelle. Työttömyystilanne on Suomessa vaikea, mutta työllisyys ei ole juuri laskenut. Meillä on edelleen lähes sama määrä ihmisiä töissä kuin Marinin hallituskauden lopulla. Mistä sitten työttömyys johtuu, jos ei se johdu työpaikkojen määrän vähenemisestä? Se johtuu työvoiman tarjonnan kasvusta muun muassa maahanmuuton ja hallituksen työllisyystoimien takia. Elämme siis hyvin toisenlaista aikaa kuin 90-luvun lamassa. On helppo vaatia nopeita tuloksia. On vaikeampi tehdä päätöksiä, joiden hyödyt näkyvät vasta vuosien päästä. Orpon hallitus on valinnut tämän vaikeamman mutta vastuullisemman tien, tien, jonka myötä yhä useammalla suomalaisella on tulevaisuudessa työtä. Kolmas ja ehkä kaikkein tärkein pointti: koulutus. Suomen menestys ei ole koskaan perustunut halpaan työvoimaan tai luonnonvaroihin. Se on perustunut osaamiseen. Edelleen Suomessa koulutus on paras tae työllistymiselle ja pohja hyvän elämän rakentamiselle. Orpon hallitus on tunnistanut tämän. Koulutusjärjestelmää on kehitetty kaikilla asteilla varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen on panostettu niin, että jokainen lapsi saa vahvan perustan. Perusopetukseen on lisätty tunteja perustaitojen oppimiseen. Oppimisen tukea on vahvistettu. Toisen asteen koulutuksessa on kehitetty sekä lukiokoulutusta että ammatillista koulutusta, jotta nuorilla olisi aidosti vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia. Ammatillisessa koulutuksessa on käynnistetty toiminnanohjauskokeilu, jossa annetaan mahdollisuuksia ohjata koulutusta nopeammin tarvealoille. Lisäksi ammatillisen koulutuksen rahoitusta on uudistettu enemmän oppilaiden työllistymistä palkitsevaksi. Korkeakoulutuksessa on panostettu laatuun, tutkimukseen ja kansainvälisyyteen. Orpon hallitus on tehnyt päätöksiä, jotka eivät ole miellyttäviä, mutta ne ovat vastuullisia päätöksiä ja vievät Suomea oikeaan suuntaan. — Kiitoksia.

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys arkistolain muuttamiseksi on todella tärkeä. Tällä edistetään sähköisten aineistojen käsittelyä ja arkistojen muuttumista digitaalisiksi, jolloin ne ovat paremmin tietosuojattuja ja myös säilyvät paremmin ja tulevat ajan myötä myös helpottamaan historiantutkimusta ja muutakin tutkimusta ja materiaalien hyödyksi käyttöä. Tässä laissahan ei sinällänsä käsitellä keskusarkiston arkistoverkkoa, jota tässä nyt muun muassa vastalauseessa käydään läpi. Se on totta, että tällä hetkellä keskusarkiston aineistosta pieni osa on digitalisoitu, mutta massadigitointi on tällä hetkellä käytössä ja menossa eteenpäin, ja se lisää tiedon käytettävyyttä. Massadigitoinnissahan ei ole kyse siitä, että otetaan vain kuva arkistoaineistosta. Se käsitellään, ja se muutetaan sillä tavalla käytettäväksi, että siitä pystytään tekemään tulevaisuudessa suurempia hakuja ja sitä kautta käyttämään tieto paremmin hyödyksi ja helpottamaan myös historiantutkimusta tulevaisuudessa. Valiokuntakäsittelyn aikana kiinnitimme erityistä huomiota arkistolain suhteeseen Ahvenanmaan tilanteeseen sekä sitten valtioneuvoston kansliasta tulevaan arkistoitavaan materiaaliin.