Valtola Oskari

Arvoisa rouva puhemies! Tällä hetkellä, niin kuin täällä on hyvin keskustelussa tullut esille, Kansallisarkisto ottaa uuden arkistoitavan materiaalin vastaan digitaalisessa muodossa. Se säilötään tietovarantoihin pilveen, jotka käsittääkseni ovat CSC:n eli suomalaisen valtionyrityksen pilvessä ja sijaitsevat tiukasti Suomen maaperällä nyt ja varmasti myös tulevaisuudessa. Tietysti kun tieto digitaalisena säilytetään, siitä pystytään tekemään useampia kopioita, säilyttämään sitä useammassa paikassa, mikä lisää materiaalin ja säilytyksen turvallisuutta tulevaisuudessa. Jos vertaa siihen, että se on yhdessä varastossa ollut tähän saakka, niin nyt se on kopioituna ympäriinsä. Käsittääkseni ennen vuotta 1921 luotu aineisto säilytetään ikuisesti myös analogisessa muodossa, mutta siitä eteenpäin, sitten kun aineisto on digitoitu, esimerkiksi massadigitoinnin kautta, sitä säilytetään puoli vuotta tämmöisessä säilytyksessä, jolla varmistetaan, että aineisto on käytettävissä ja on sen laatuista, että voidaan taata sen käyttö tulevaisuudessa, ja jos ei mitään ongelmia huomata, niin sitten tämä analoginen aineisto tuhotaan ja sitten tieto löytyy digitaalisena. Täällä on puhuttu paljon näistä käyttökustannuksista. Se, että materiaali on digitaalisesti käytettävissä, on varastoitu digitaalisesti, säästää valtion kustannuksia huomattavasti. Näitten arkistojen vuokrakulut, käyttökulut ovat huomattavat, ja näitä hyllykilometrejä pystytään tämän digitointiprosessin kautta vähentämään. Niin kuin aiemmassa puheenvuorossa sanoin, niin kyllä tulevaisuudessa myös tämän tiedon käyttö tulee nousemaan aivan uudelle tasolle. Sieltä on nopeampi tehdä haku ja on nopeampi löytää aineistoja, joita ei tähän mennessä ole löydetty tai ei ole tiedetty olevan olemassakaan. Tämä tietysti vaatii nyt tässä siirtymävaiheessa rahoitusta, ja siitä tietysti hallituksessa käydään keskusteluja.

Arvoisa herra puhemies! Alkuviikosta paljastuneet epäkohdat suomalaisessa palvelutalossa ovat järkyttäviä. Tällaista ei saa tapahtua Suomessa. Kokoomuksen viesti on selvä: jokaisella on oikeus turvalliseen vanhuuteen ja hoivaan omalla kielellään. Samalla tiedämme, että hyvää hoivaa saa päivittäin suuri joukko ihmisiä. Epäkohdat on korjattava, tarvitaan parempaa johtamista, valvontaa ja perehdytystä. Pelkkä hoitajamitoitus ei yksin ratkaise hoivan ongelmia, jos työntekijöitä ei ole saatavilla. Tämän myöntää nyt myös SDP, vaikka se aiemmin vastusti hallituksen linjaa. Vain vahva julkinen talous turvaa sen, että suomalaiset saavat laadukasta hoivaa myös tulevaisuudessa. Sen eteen Orpon hallitus tekee määrätietoisesti työtä. Kysyn sosiaali- ja terveysministeri Rydmanilta: mihin konkreettisiin toimiin hallitus ryhtyy, jotta vanhustenhoivan valvonta, lääkehoidon turvallisuus ja perehdytys saadaan kuntoon, jotta jokainen vanhus saa elää [Puhemies koputtaa] arvokkaasti elämänsä loppuun asti?

Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys tosiaan koskee ammattihenkilölainsäädäntöä kriisiajoissa, joissa Suomeen tarvitaan henkilöstöä huolehtimaan kansalaistemme ja mahdollisesti esimerkiksi täällä taistelevien joukkojen terveydenhuollosta. Se koskee tosiaan näitä selkeitä kriisitilanteita, joiden päätöksenteon edustaja Hänninen erittäin hyvin kuvasi aiemmassa puheenvuorossaan, ja siinä mielessä edustaja Merisen esittämä lausumaehdotus ei ehkä ihan osu lankulle tämän esityksen kohdalla. Mutta tämä lainsäädäntömuutos, mitä nyt tehdään ja mitä on aiemmin tehty, kuvaa oikeastaan sitä tilannetta, missä Suomi on pitkään ollut, että meidän varautuminen ja valmistautuminen erilaisiin kriiseihin on ollut ehkä vähän, sanotaan, alkeellisella tasolla, ja nyt tämän hallituksen aikana ja Nato-jäsenyyden myötä näitä on tuotu paremmin nykyiseen tilanteeseen sopiviksi. Tämä on hyvä jatkumo siinä, ja kannatan tätä esitystä lämpimästi.

Arvoisa puhemies! Köyhyyden vähentämisessä kaikkein kestävin ratkaisu on työ. Siksi hallituksen politiikan ytimessä on ollut yksi selkeä periaate: työn pitää aina kannattaa, ja yhä useammalle suomalaiselle on oltava mahdollisuus elättää itsensä omalla työllään. Vain siten voimme ajatella vähentävämme köyhyyttä. Siihen nähden vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetin vaikutukset, yli 65 000 uutta työtöntä, ovat surullinen esimerkki politiikasta, joka ei välitä pienituloisista tai köyhistä — tai SDP:n aiempi vaihtoehtobudjetti, jonka työllisyysvaikutukset salattiin, [Timo Suhosen välihuuto] eikä tämän harjoituksen tuloksia ole vieläkään julkaistu, vaikka puolueen puheenjohtaja Antti Lindtman näin pyhästi lupasi. Nuorten pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut vuodesta 2008 alkaen merkittävästi. Kehityksessä on ollut monia kasvupiikkejä nimenomaan heikomman talouskasvun vaiheisiin. Tosin iso kuva näyttää, että kun talouskasvua ei meillä Suomessa ole ollut reaalisesti 18 vuoteen, on myös nuorten pitkäaikaistyöttömyys noussut korkealle tasolle. Meidän on siis aivan välttämätöntä rikkoa tämä kehä, jossa Suomen talous ei realistisesti kasva. Hallituksen tavoitteena on ollut lisätä työllisyyttä ja vähentää työttömyyttä Suomessa. Tavoitteen eteen hallitus on tehnyt merkittäviä uudistuksia. Olemme purkaneet sosiaaliturvan kannustinloukkuja, lisänneet työnteon velvoittavuutta ja parantaneet työn vastaanottamisen kannustimia. Työttömyysturvaa on kehitetty niin, että työn vastaanottaminen myös osa-aikaisesti on aina taloudellisesti järkevää. Samalla olemme helpottaneet yritysten mahdollisuuksia työllistää. Paikallisen sopimisen lisääminen, lupaprosessien sujuvoittaminen ja palkkaamisen kynnyksen madaltaminen ovat konkreettisia toimia, joilla syntyy uusia työpaikkoja. Kun yritykset uskaltavat kasvaa ja palkata, syntyy myös mahdollisuuksia ihmisille päästä kiinni työelämään. Arvoisa puhemies! Vaikka suhdanne on ollut todella vaikea, vaikein Euroopassa pitkän itärajamme takia, työllisyys on pysynyt korkealla tasolla. Samalla sosiaaliturvauudistukset ovat aktivoineet ihmisiä työnhakuun työvoiman ulkopuolelta. Tämä on tärkeä askel kohti korkeampaa työllisyyttä ja pienempää köyhyyttä, kunhan suhdannetilanne kääntyy. Olemme myös vahvistaneet työnteon kannustimia keventämällä verotusta erityisesti pieni‑ ja keskituloisilta. Tämä parantaa suoraan ihmisten ostovoimaa ja tekee työn tekemisestä entistä kannattavampaa. Arvoisa puhemies! Köyhyyden vähentämisessä keskeistä on myös lasten ja perheiden tukeminen. Hallitus on kohdentanut parannuksia erityisesti niihin perheisiin, joissa köyhyysriski on suurin. Lapsilisiin on tehty korotuksia, yksinhuoltajien asemaa on vahvistettu, ja tulonvähennykseen on lisätty lapsikorotus. Samalla olemme suojanneet kaikkein heikoimmassa asemassa olevia. Toimeentulotuki, vammaisetuudet ja elatustuki on jätetty indeksijäädytysten ulkopuolelle ja asumistuen muutoksissa on huomioitu erityisesti lapsiperheiden tilanne. On selvää, että julkisen talouden sopeutustoimilla on vaikutuksia, mutta hallitus on tehnyt ratkaisuja, jotka ovat mahdollisimman oikeudenmukaisia ja kohdentuvat vaikeassa tilanteessa oikein. Arvoisa puhemies! Nuorten tilanne on meille erityisen tärkeä. Siksi olemme panostaneet nuorten työllisyyteen ja koulutukseen. Nuorten työllistymisseteli, koulutuspaikkojen lisääminen ja uudet mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen auttavat nuoria kiinnittymään työelämään. Koulutus on edelleen paras keino ehkäistä köyhyyttä ja rakentaa parempaa tulevaisuutta, ja siksi siihen panostaminen on keskeinen osa hallituksen politiikkaa. Nuorisobarometrin mukaan edelleen yli 80 prosenttia nuorista haluaa rakentaa tulevaisuutensa korkeakoulutuksen varaan. Arvoisa puhemies! Hallituksen linja on selkeä: köyhyyttä vähennetään parhaiten lisäämällä työtä, vahvistamalla talouskasvua ja tukemalla ihmisten mahdollisuuksia pärjätä omillaan. Samalla pidämme huolta niistä, jotka tarvitsevat apua eniten. Näin rakennamme Suomea, jossa jokaisella on mahdollisuus työhön, toimeentuloon ja parempaan huomiseen. — Kiitoksia.