Vestman Heikki

Arvoisa puhemies! Olemme kuulleet erinomaisia analyysejä datakeskusbuumista ja datataloudesta edellä. Edustaja Mikkonen analysoi kaikkia niitä yhteiskunnallisia ympäristövaikutuksia, joita datakeskuksilla ja tällä suurella murroksella on. Tässä on kuultu edustaja Polvisen... Ja yhdyn itse asiassa siihen lähtökohtaan, että datakeskukset ovat suomalaiselle yhteiskunnalle mahdollisuus. Ne tuovat työtä, toimeentuloa ja verotuloja Suomeen. Edustaja Lyly analysoi sähköntuotannon mahdollisuuksia. Edustaja Rasinkangas kiinnitti huomiota siihen, mitä tämä datakeskusbuumi voi tarkoittaa tavalliselle suomalaiselle ja sähkölaskulle, jos tätä ei onnistuta hallitsemaan. Siis toden totta tämän lakialoitteen tarkoitus on ollut tarjota ratkaisu tähän viheliäiseen pulmaan, että Suomen historiassa ei ole koskaan aiemmin näin lyhyessä ajassa sähkönkulutuksen ennustettu kasvavan näin paljon. Siis palaan niihin Fingridin julkaisemiin tietoihin. Fingrid on tehnyt liittymissopimuksia 5 000 megawatin edestä uusille datakeskuksille. Se on kymmenenkertaisesti yhden Loviisan ydinreaktorin teho. Kun tuoreen suomalaisen tutkimuksen mukaan uusiutuvaa sähköntuotantoa tarvitaan siis seitsenkertaisesti, jotta datakeskuksen kulutus voidaan kattaa vuoden jokaisena päivänä ja jokaisena tuntina, niin me voidaan laskea siitä, että tämä 5 000 megawattia — siinä ei ole edes mukana niitä hankkeita, jotka ovat kehityksen alla — vaatii 35 gigawattia uutta tuulivoimaa, siis aivan valtavan määrän uutta sähköntuotantoa. Minä palaan siihen Irlantiin ja Irlannin tilanteeseen. Nimittäin Irlannissa datakeskuksista johtuva sähkönkulutus ja se osuus maan kokonaissähkönkulutuksesta nousi kymmenessä vuodessa viidestä prosentista yli 20 prosenttiin, siis kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Tänä aikana sähkön kuluttajahinta, keskihinta, kaksinkertaistui. Irlannissa sähkö maksaa kuluttajalle keskimäärin 40 senttiä kilowattitunnilta. No, minulle on vastattu tähän, että Suomi ei ole Irlanti, että meillä on sähkö itse asiassa eurooppalaisittain verraten kohtuuhintaista — kyllä on. Ja me ei olla Irlanti, meidän markkinat ovat paremmin yhteyksissä naapurimaihin, ja meillä on paremmat edellytykset rakentaa lisää sähköntuotantoa — kyllä on. Tämän aloitteen tarkoitus on huolehtia, että Suomesta ei tule Irlanti, siis siinä mielessä, että meillä on sitä kohtuuhintaista sähköä ja tämä potentiaali uuteen sähköntuotantoon realisoituu samassa tahdissa kuin kulutus kasvaa. No, sitten tätä aloitetta on haastettu sillä, että eikö kokoomuslainen usko siihen, että sähkömarkkina toimii, siis että sähkönkulutuksen kasvu synnyttää joka tapauksessa uutta sähköntuotantoa. Aivan varmasti uskon, että näin tapahtuu, lopulta. Kuten edustaja Lyly kuvasi, nämä sähköntuotantoinvestoinnit ovat todella pitkiä hankkeita. Jos ajatellaan tällaista ydinvoimainvestointia, se on todennäköisesti yli kymmenen vuotta, senkin jälkeen, kun tämä hyvä hallitus on uudistanut ydinenergiasääntelyn. Sen kymmenen vuoden aikana tämä raju sähkön hinnannousu voi olla Suomen taloudelle todella kohtalokas. Eli tämä aloite huolehtii siitä, että tämä muutos tapahtuu hallitusti ja uutta kulutusta seuraa jatkuvasti uusi sähköntuotanto. Minä ajattelen, että tämä on semmoinen minimiregulaatio, joka me tarvitaan, jotta tätä muutosta pystytään hallitsemaan. No, edellisissä puheenvuoroissa on noussut esille myös tarve priorisoida hankkeita. Orpon hallitus on siis tuomassa, kuten ministeri Multala on kertonut, hallituksen priorisointiesityksen, jossa siis tullaan säätämään niistä kriteereistä, joilla eri hankkeita priorisoidaan, kun verkon kapasiteettia jaetaan. Eli tullaan antamaan etusija sellaisille hankkeille, jotka ovat sähköjärjestelmän ja verkon kannalta mahdollisimman ystävällisiä. Itse toivon, että näissä kriteereissä olisi siis sisällä niitä samoja elementtejä, joita tässä lakialoitteessa on. Eli toisin sanoen sellainen datakeskus, jolla esimerkiksi on säätövoima, saisi etusijan suhteessa sellaisiin datakeskuksiin, joilla ei ole säätövoimaa. Tietenkin sitten tavallisten suomalaisten kannalta kriittistä on se, että kuluttaja-asiakkaat pääsevät joka tapauksessa kärjessä verkkoon, kun siitä rajallisesta verkkokapasiteetista kilpaillaan. — Puhemies, mikä oli tämä aikaraja nyt? [Puhemies: Seitsemän minuuttia!] — Seitsemän minuuttia, no niin, jatkan sitten vielä hetken. Lakialoitetta on haastettu myös sellaisella väitteellä, että tämä vie Suomelta kilpailukyvyn datakeskusinvestoinneista. En pidä tätä siis lainkaan uskottavana sen takia, että Suomessa on jo syntynyt sellaisia datakeskushankkeita, joissa hankekehittäjä on todennut, että ei kannata investoida tähän lyhytaikaiseen säätötarpeeseen eli UPSeihin ja dieselmoottoreihin, vaan meidän kannattaa laittaa sama raha pitkäaikaiseen säätövoimaan ja rakentaa moottorivoimala ja tarjota sitä kapasiteettia sitten markkinoille silloin, kun sitä ei datakeskus tarvitse. Eli tällaisia hankkeita jo kehitetään Suomessa, ja toisin sanoen liiketaloudellisesti ne on käytännössä todettu kannattaviksi. Mutta sitten toinen peruste on tosiaan LUT-yliopiston tuore tutkimus, joka julkaistiin keväällä ja joka on tämän lakialoitteen yhtenä pontimena. Tässä tutkimuksessa tutkittiin sitä, onko Suomen oloissa teknis-taloudellisesti mahdollista pyörittää datakeskusta off grid eli täysin oman tuotannon varassa vuoden jokaisena tuntina. Tämän tutkimuksen keskeinen johtopäätös oli, että kyllä, se on teknisesti mahdollista ja se olisi vielä taloudellisesti kannattavaa. Eli tässä on myös tutkimustietoa taustalla. — Palaan vielä muihin pointteihin myöhemmin.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille tästä erinomaisesta lakiesityksestä. — Opiskeluperusteisen maahanmuuton pitää perustua tähän. Suomeen on tervetullut opiskelemaan ja sen jälkeen rakentamaan tätä yhteiskuntaa, tekemään töitä ja yrittämään, mutta opiskeluajan pitää kyetä elättämään itsensä. Ei kerta kaikkiaan käy, että ulkomailta tullaan heikoilla edellytyksillä pärjätä Suomessa ja päädytään jopa leipäjonoihin. TEMin selvityksen mukaan osa ulkomaisista koulutusagenteista on johtanut opiskelijoita harhaan muun muassa työllistymismahdollisuuksista ja opiskelijat ovat velkaantuneet kalliiden välitysmaksujen vuoksi. Siis tähän opiskeluperusteiseen maahantuloon liittyy vakavia väärinkäytöksiä tällä hetkellä, ja niihin tällä tärkeällä esityksellä puututaan. Osa opiskelijoista osaa opiskelukieltä käytännössä heikosti eikä pärjää lopulta opinnoissa, ja osa on käyttänyt opiskelijan oleskelulupaa pääasiallisesti keinona päästä Suomeen työmarkkinoille. Tämä ei ole oikea väylä tulla Suomeen töihin, kun tullaan opiskelijan oleskeluluvalla. Ja on siis täysin kestämätöntä, että nykyisellään perheenjäsenet voivat hakea opiskelulupaa samaan aikaan opiskelijan kanssa ilman että on nähty, miten arki käytännössä täällä Suomessa sujuu ja onko mahdollisuuksia elättää perhettä täällä Suomessa. Tämä ehdotettu vuoden asumisaikavaatimus korjaa tätä epäkohtaa, ja todella perusteltu muutos sekin. No, tässä edelliset puhujat viittasivat siihen, että nämä lähtömaat ovat muuttuneet, ja palataanpa niihin syihin, minkä takia ne ovat muuttuneet: Ne ovat muuttuneet sen takia, että Marinin hallitus viime kaudella sääti uudistuksen, joka käytännössä avasi Suomen ovet ja ikkunat niin, että lähes olemattomalla toimeentuloedellytyksen valvonnalla pääsi Suomeen opiskelemaan. Olin itse silloin hallintovaliokunnassa, kun tätä Marinin hallituksen nyt epäonnistuneeksi osoittautunutta uudistusta tehtiin, ja me kokoomuksessa vastustimme tätä uudistusta. Meidän vastalauseen voi käydä sieltä lukemassa. Aivan erityisesti kiinnitimme huomiota siihen, että toimeentuloedellytyksen valvonta ei tietenkään voi toimia niin, että sen tiliotteen lähettää kerran, tullessaan Suomeen ja sen jälkeen ei käytännössä enää valvota. Todella tämä uudistus on johtanut näihin ongelmiin, joita nyt Orpon hallitus ja työministeri Marttinen tällä esityksellä korjaavat.

Kiitos, arvoisa puhemies! Todellakin taiteen perusopetus on erittäin tärkeä osa meidän yhteiskuntaa, ja itse ajattelen itse asiassa niin, että mikä tällaisena aikana, jolloin Pisa-tulostenkin perusteella nimenomaan lasten ja nuorten sinnikkyys on se ominaisuus, joka on ollut laskussa, vahvistaisi sinnikkyyttä paremmin kuin instrumentin opiskelu ja siihen sitoutuminen. Todella puhutaan tärkeästä asiasta. Valitettavasti, kun kuuntelee näitä opposition puheenvuoroja, nyt kuulosti vähän siltä, että taas on tehty jotain väärin tai puutteellisesti tai vain osittain. Nyt minä haluan tässä lopuksi palauttaa mieliin sen, mistä tässä hallituksen esityksessä on kysymys. Tässä on kysymys siitä, että taiteen perusopetuksen lainsäädäntö ja rahoitus uudistetaan, kuten hallitusohjelmassa luvattiin, jotta yhä useampi lapsi ja nuori pääsee harrastamaan taidetta riippumatta asuinpaikasta, ja niitä elementtejä tässä esityksessä ehdottomasti on. Pidän hyvin tärkeänä sitä etusijamenettelyä, että alle 18-vuotiaat saavat jatkossa etusijan oppilaaksi otossa, kun paikoista on kovaakin kilpailua. Meillähän on Uudellamaalla semmoinen tilanne, että näistä paikoista on siis todella pula ja kilpailu on todellakin kovaa, niin että tämä etusija alle 18-vuotiaille on hyvin tärkeä. No, sittenhän tässä tosiaan kevennetään hallintoa, lisätään yhteistyötä, byrokratiaa vähennetään, koulutuksen järjestäjän hallinnollisia velvoitteita vähennetään, kannustetaan yhteistyöhön — ja tämä jos mikä, siis opetuksen järjestäjien yhteistyö, mahdollistaa myös harvaan asuttujen alueiden ja pienempien taiteenalojen opetusta ja mahdollisuuksia sitä tarjota. Kyllä minä sanoisin, että tämä on tärkeä, kauan toivottu uudistus, joka vahvistaa taiteen perusopetuksen asemaa osana suomalaista koulutusjärjestelmää.

Arvoisa puhemies! Yritän vielä nyt kerran vääntää tämän rautalangasta. Edustaja Viitasen puheenvuoron perusteella jäi sellainen käsitys, että SDP:lle olisi itseisarvo se, että jonkun verotus on korkea. [Pia Viitanen: Ei, tässä tilanteessa!] Verotuksen funktio on se, että me kyetään rahoittamaan nämä monet hyvät hyvinvointivaltion palvelut — koulutus, terveydenhuolto — pitämään yllä oikeusvaltiota, turvallisuutta, sisäistä turvallisuutta, maanpuolustusta. Ja kun on niin, että veroja laskemalla verotuotot voivat nousta — ja näin siis todella Ruotsissa tapahtui todistetusti, kun sikäläinen solidaarisuusvero poistettiin, verotuotot nousivat — niin minkä ihmeen takia tällaista veroa pitäisi ylläpitää? Kateudesta — se oli kysymysmerkki — vai mistä syystä? Eli veroja keventämällä on mahdollista saada lisää verotuottoja kaikkiin näihin hyviin asioihin, tärkeisiin asioihin, palveluihin. Tottahan semmoinen veronkevennys kannattaa tehdä. Kannustan tutustumaan tähän Lafferin käyrään, joka todella osoittaa sen, että tietyn pisteen jälkeen, kun verotus käy kerta kaikkiaan liian ankaraksi, [Jari Koskela: Saturaatiopiste!] — saturaatiopiste — verotuotot eivät enää nouse. Suomi on niin ankara verottaja, varsinkin ansiotuloissa, ylimmissä tulodesiileissä, että tämä veronkevennys johtaa siis parempiin verotuottoihin. Se kannatti tehdä. Kaikki voittavat.

Kiitos, arvoisa puhemies! Käsittelyssä on siis perustuslakivaliokunnan mietintö eduskunnan oikeusasiamiehen kertomuksesta vuodelta 2024. Mietintö on yksimielinen. Muille valiokunnille varattiin tilaisuus antaa lausunto kertomuksesta. Sivistysvaliokunta antoi perustuslakivaliokunnalle lausunnon, jossa kiinnitettiin huomiota muun muassa alaikäisten vankien ja eräiden huostassa olevien lasten mahdollisuuksiin koulunkäyntiin ja opiskeluun. Hyvin vakiintuneeseen käytäntöön perustuen perustuslakivaliokunta ei ole mietinnössä arvioinut oikeusasiamiehen yksittäisiä ratkaisuja tai kannanottoja. Oikeusasiamiehen kertomus sisältää oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiesten puheenvuorot, yleiskatsauksen oikeusasiamiesinstituutioon kertomusvuonna sekä jaksot perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta ja laillisuusvalvonnasta asiaryhmittäin. Kertomuksesta saa selkeän käsityksen oikeusasiamiehen toiminnasta ja laillisuusvalvonnassa esiin tulleista ongelmista. Kertomukseen sisältyvät vakiintuneen käytännön mukaisesti myös oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiesten puheenvuorot. Arvoisa puhemies! Kanteluita saapui kertomusvuonna 6 088. Kanteluiden määrä vuonna 2024 laski yli tuhannella kantelulla vuodesta 23. Kertomusvuonna ratkaistiin 6 286 kantelua. Vuoden lopussa on saavutettu kanteluiden enintään yhden vuoden käsittelyaikatavoite. Omia aloitteita ratkaistiin 72. Kanteluista ja omista aloitteista noin 14 prosenttia johti oikeusasiamiehen toimenpiteisiin. Tarkastuksia tehtiin 77. Perustuslakivaliokunnan saamassa selvityksessä on tehty selkoa kanteluasioiden ratkaisuvallan delegoimista koskevista mahdollisista sääntelytarpeista. Mahdollisia sääntelytarpeita on valiokunnan saamassa selvityksessä arvioitu sen kannalta, voitaisiinko oikeusasiamiehelle ja apulaisoikeusasiamiehille vapauttaa enemmän aikaa oikeudellisesti haastavampien asioiden käsittelyyn. Perustuslakivaliokunnan mielestä tältä osin vaikuttaisi olevan syytä selvittää tarkemmin eduskunnan oikeusasiamiehestä annetun lain mahdollisia muutostarpeita. Puhemies! Perustuslakivaliokunnan kannanottoehdotus on, että eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta. On hienoa, oikeusasiamies Råman, että olette täällä keskustelussa paikalla. Tämä kertomus on perinteisesti herättänyt paljon keskustelua salissa. — Kiitos.