Vigelius Joakim
8 puheenvuoroa
Arvoisa puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa] ”Täällä ei auta valitus ja murhe, vaan työ ja toimi.” Kansalliskirjailija Aleksis Kiven aatos sopisi myös tämän eduskunnan eetokseksi, kunhan tämä ankeuden teatteri muuttuisi puoluekentän läpi teoiksi Suomen talouden eteen. [Välihuutoja] — Ei siitä helppoa tule. Se tiedettiin, edustaja Lohi, jo vaalikauden alussa niin ”laitaoikealla”, äärivasemmalla kuin ääripäättömästi siellä keskelläkin. [Antti Kurvisen välihuuto] Nykyhallitus peri edeltävältä ennätysvelan ja tekemättömyyden. Jo ennen koronaa, sotaa ja soteuudistusta, punavihreä hallitus päätti miljardien lisämenoista. Valtiontalouden vyö löysättiin jo ennen kriisejä. Myöhemmin kriiseillä oikeutettiin, että vyöstä kokonaan luovuttiin. Ei remmiä, ei raameja, ei rajoja. Rahaa on, velaksi, koroitta. ”Tämän hallituksen aikana otettu velka on jatkossakin nolla- tai jopa miinuskorkoista”, kertoi aikanaan vasemmistoliiton Jussi Saramo tässä salissa. Vaan eipä ollut: pari vuotta velkarallia sysäsi tasapainoisen valtiontalouden pysyvästi kymmenen miljardia pakkaselle. Kriisit lopettivat nollakorkohuuman. Nyt tarvittiin taas vyötä ja sen kiristystä. Mutta: ”Julkinen paine sai Marinin hallituksen perumaan jokaisen leikkausta etäisestikin muistuttavan päätöksensä”, summasi Hesari sen hallituksen toimettomuutta. Lehti jatkoi: ”Jos joku tuleva hallitus haluaa lähteä sopeuttamaan taloutta menoleikkauksilla, sen on kestettävä kovaa julkista painetta.” [Aki Lindénin välihuuto] Kova julkinen paine, Aleksis Kiven ”valitus ja murhe” — niitä on riittänyt, kun nykyinen hallitus on lähtenyt toimimaan Suomen talouden eteen haasteinaan karmea soteuudistus ja sen paisuvat kulut, sodan tuomat puolustuksen lisätarpeet ja alle miljardista jo useampiin kivunneet valtionvelan korot. Nämä kolme selittävät suurimman osan velan kasvusta. Koska näiden kasvu on suurilta osin vain siedettävä, on säästöjä ollut pakko tehdä myös toisaalla. Me perussuomalaiset ajamme säästöjä, koska ymmärrämme, mihin yli varojen eläminen uhkaa Suomen ajaa. Velka on hyvä renki, mutta huono isäntä. Kertynyt syömävelka paisuttaa valtion korkomenot ensi kaudella jo yli kuuteen miljardiin euroon vuodessa. Kokoluokkaa auttavat hahmottamaan esimerkiksi STEA-järjestöavustukset. [Aki Lindénin välihuuto] — Ne ovat ensi vuodelle 0,2 miljardia euroa, edustaja Lindén, vammaisetuudet 0,7 miljardia euroa, poliisin rahoitus miljardin, korkeakoulut ja tutkimus neljä miljardia ja peruskoulumme kuusi ja puoli miljardia. — Velan korkomenot kasvavat lähivuosina siis peruskoulun rahoitusta suuremmiksi. Sen luulisi herättelevän myös velkajarrun jarruttelijoita, korkomenoihin käytetyillä euroilla kun ei rakenneta yhtään uutta koulua, ei korjata yhtään tienpätkää eikä turvata huolenpitoa sitä tarvitseville. Nuo eurot ovat pois suomalaisten taskuista ja suomalaisten palveluista. Arvoisa puhemies! Kasvun luomiseksi perussuomalaiset on hallituksessa ajanut sitä, että työ ja toimi palkitsisivat tekijänsä, että työssäkäynti kannattaisi, että veronmaksajalle jäisi enemmän käteen ja että hän myös itse päättäisi rahoistaan tämän salin päättäjien sijaan. Olemme alentaneet historiallisen paljon työn ja yrittämisen verotusta niihin kannustamiseksi, keventäneet työssäkäyvien lapsiperheiden verotaakkaa perheellistymisen tukemiseksi ja alentaneet jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa työnteon ja arjen helpottamiseksi. Huolimatta talouden kurimuksesta ja epävakaudesta maailmalla Suomen talous kasvaa, [Anne Kalmarin välihuuto] suomalaisten ostovoima kasvaa ja kokonaisveroaste laskee. Se on kaasua kasvulle. Kasvun luomisen ohella painamme jarrua julkisille menoille. Välttämättömiä säästöjä tehtäessä valitusta ja murhetta on kuultu silti oppositiolta liki kaikesta, kun olemme säästäneet julkisesta hallinnosta, leikanneet ulkomaiden kehitysavusta ja tinkineet lobbarijärjestöiltä, kun olemme säästäneet hyvinvointialueiden hillotolpista, vähentäneet Ylen rahoitusta ja kun olemme leikanneet kotouttamisesta, pakolaiskiintiöistä, tulijoiden etuuksista sekä monista haittamaahanmuuton menoista. Läpi vaalikauden oppositiota onkin yhdistänyt kaksi piirrettä. Vaihtoehdoksi hallituksen kasvupolitiikalle oppositio on esittänyt joka vuosi hallitusta vähemmän säästöjä ja hallitusta enemmän veroja. Hyvä vasen laita — edustaja Lindtman, Sofia Virta, Minja Koskela, koko konkkaronkka — missä ja milloin korkeammilla menoilla, missä ja milloin korkeammilla veroilla on luotu talouskasvua? Ja uskotteko te sen reseptin toimivan Suomessa, [Vasemmalta: Pohjoismaissa!] joka on jo maailman kärjessä sekä julkisissa menoissa että kansalaistensa verorasituksessa? [Pia Lohikoski: Kannattaako tutustua Suomen taloushistoriaan?] On turha hokea keskustalaisittain kasvun tuplaamista, jos ei ole uskallusta lähteä hallitukseen sitä tekemään. On sumutusta luvata demarien tapaan kaiken tekemistä reilummin, jos on tarjota kakunteon sijaan vain saman kapenevan kakunsiivun jakamista uudelleen ja uudelleen. [Mika Lintilän välihuuto] Ja on sulaa hulluutta sinisilmäisesti toivottaa maailma kylään vierailta työtä ja toimeentuloa vaatimatta. Tähän jakopolitiikan malliin ja ralliin Suomella ei ole varaa. Kaasua kasvulle, jarrua menoille — se on ainoa kestävä tie Suomen taloudelle. Arvoisa puhemies! Valituksen, murheen ja yli 15 vuoden nollakasvun jälkeen Suomen talous vihdoin kasvaa. Talouskasvu voimistuu ja jatkuu selvästi aiempia vuosia ripeämpänä, ennustaa Suomen Pankki. Kotitalouksien kulutus kasvaa reaalitulojen jatkaessa nousuaan, ennakoi Danske Bank. Teollisuuden uudet tilaukset ovat kasvaneet liki 70 prosentilla vuodentakaisesta, arvioi Tilastokeskus. Vienti vetää. Ulkomaiset investointiprojektit ovat korkeimmillaan kymmeneen vuoteen. Jäänmurtajia, metalli- ja puolustusteollisuutta, risteilyaluksia, historiallisen suuria investointeja ja uutta energiantuotantoa — nämä ovat iloisia asioita, hyvä oppositio. Kun pitkään sytytelty talouskasvu on vihdoin roihahtanut eloon, sitä ei ole varaa nyt tukahduttaa, [Arto Satonen: Näin on!] ei kasvutoimia vesittämällä, ei miljardien veronkorotuksilla, ei työttömyyttä maahanmuutolla pahentamalla eikä päättäjien yleisellä toimettomuudella. Suomi ei nouse valituksella. Talouden alakuloa ja velan korkoja ei kuitata murehtimalla. Suomi kasvaa vain työllä ja toimella, ja niitä on suomalaisten lupa odottaa myös tämän salin päättäjiltä, nyt ja tulevaisuudessa. [Timo Heinonen: Hyvä puhe!]
Arvoisa puhemies! Käsittelemme kansalaisuuskokeen käyttöönottoa eli yhtä uutta kansalaisuuden saamisen ehtoa ulkomaalaisille Suomessa. Näitä tiukennuksiahan on tässä vaalikauden mittaan jo tehty, ja tämä olisi viimeinen osassa sitä pitkää sarjaa. Tämä kansalaisuuskoe on käytössä suuressa osassa Eurooppaa ja myös monia muita länsimaita. Siksi hieman ihmettelen, että tätäkin ehtoa vihreät ja vasemmistoliitto vastustavat tässä viimeisessäkin vaiheessa. Hallintovaliokunnassa vihreät ja vasemmistoliitto jättivät vastalauseensa tähän kansalaisuuskokeen käyttöönottoon, ja ajattelin, että käydäänpä läpi tätä vastalausetta ja sen perusteluita. Ensinnäkin vihreät ja vasemmistoliitto kyseenalaistavat kansalaisuuskokeen tavoitteiden toteutumisen ja tarkoituksenmukaisuuden tilanteessa, jossa kotoutumispalveluiden rahoitusta ja saatavuutta heikennetään. Myöskään esityksen yhdenvertaisuuteen liittyviä ongelmia ei ole heidän mukaansa valiokuntakäsittelyssä otettu tarpeeksi huomioon. He kertovat tässä vastalauseessaan, että kansalaisuuden ehdot ovat jo selvästi kiristyneet, ja siinä vaiheessa, kun henkilö tekisi kokeen, olisi hän todellisuudessa jo hyvin pitkälle kotoutunut. He listaavat tässä vastalauseessaan, kuinka asumisaikaedellytystä on korotettu, kuinka toimeentuloedellytystä on kiristetty, kuinka nuhteettomuutta edellytetään entistä enemmän, kuinka vaaditaan yleisen kielitutkinnon läpäisemistä. Samaan aikaan he ovat itse vastustaneet näistä liki jokaista kiristystä. Siis jokaista kiristystä, mitä tällä hallituskaudella on tehty, he ovat olleet vastustamassa, ja nyt he perustelevat sillä, että kun näitä on jo kiristetty, niin ei tätäkään kiristystä pitäisi tehdä. Tosiasiallisesti se on ollut kategorista vastustamista kaikkia näitä kiristyksiä kohtaan täällä eduskunnassa. Kerta toisensa jälkeen on painettu punaista nappia: ei vaadita enempää heiltä, jotka saavat Suomen kansalaisuuden eli tulevat yhteiskunnan täysiverisiksi jäseniksi, saavat täydet poliittiset oikeudet, saavat täydet oikeudet äänestää jokaisissa vaaleissa, saavat täydet oikeudet tulla ja pysyvästi jäädä Suomeen liki peruuttamattomasti — ei voi vaatia enempää, kertovat meille vihreät ja vasemmistoliitto. No, sen lisäksi he toteavat, että mahdolliseen kokeeseen valmistautuminen ja sen suorittaminen eivät lisää osallisuutta: 1) ne eivät lisää osallisuutta ja suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumista, vaan 2) kansalaisuuskokeen suorittamisvelvollisuus voi hidastaa sitä. Siis se, että suoritat kansalaisuuskokeen, hidastaisi integroitumistasi Suomeen. [Puhuja naurahtaa] Voiko joku avata? Voivatko vihreiden tai vasemmistoliiton edustajat avata sitä, miten kansalaisuuskokeen suorittaminen hidastaa ihmisen integroitumista Suomeen? Miten se, että sinulla on kannustin oppia suomalaista kulttuuria, historiaa, yhteiskuntaa, meidän normeja, hidastaa ihmisen integroitumista tähän maahan? Eikö se nimenomaisesti vauhdita, luo ihmiselle kannustimen — ja jos ei sisäistä kannustinta ole, niin ulkoisen kannustimen — oppia suomalaista kieltä, kulttuuria, yhteiskuntaa, historiaa, kaikkea sitä. Ja vielä: 3) ilman asianmukaista tukea koe voi lisätä psykologista stressiä erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville. Mietin, että onkohan tässä juuri syy siihen meidän opetusjärjestelmän ja koulujärjestelmän heikentyviin tuloksiin, jos tällainen ajattelu on yleistäkin, että kokeet aiheuttavat psykologista stressiä ja sen takia niitä ei tulisi järjestää. Annetaan vaan läpäisty suoritus henkilöille mitään kokeilematta ja heidän tietotasoansa kokeilematta, niin ei tule stressiä. Kaikille paperit kouraan, niin saadaan varmasti loistavia tuloksia aikaan. Aivan uskomatonta argumentointia, mitä eduskuntatasollakin nähdään. Huh huh. [Mauri Peltokangas: Stressitöntä hillumista!] Ihmettelin myös valiokuntatasolla hieman sitä, että täällä todetaan näistä kokeen kustannuksista ihan relevantti argumentti siitä, mitä tämä voi kokeen tekijälle kustantaa. Kansalaisuuden saaminen toki tuo myös paljon oikeuksia, joten siitä voi varmasti jotain veloittaakin. Mutta täällä vihreät ja vasemmistoliitto toteavat: ”Lisäksi koe, etenkin, mikäli sen vaikeustaso on liian korkea, voi johtaa maksullisten valmennuspalveluiden syntymiseen, mikä nostaa riskiä etenkin vähävaraisille henkilöiden yhdenvertaiselle osallistumiselle.” Minä itse ajattelen, että voisi olla kyllä ihanteellistakin se, että jos joku ihminen niin intohimoisesti haluaa Suomen kansalaisuuden, että on valmis kouluttamaan itseään, on valmis käymään kielikursseilla omaan piikkiin, on valmis opiskelemaan, saamaan joltakin tukea rahaa vastaan siihen, että oppii suomalaista yhteiskunnallista tietämystä, meidän lainsäädäntöä ja muuta, niin eikö se ole vain hyvä asia? Jos joku on valmis omasta pussistaan laittamaan rahaa peliin, eikä niin, että valtio ja veronmaksajat kustantavat tämänkin kotouttamisen, mutta vihreät ja vasemmisto näkevät tämän yhdenvertaisuusongelmana, että kaikilla ei ole varaa siihen tai että kaikki eivät sitä hankkisi. Niin se vaan tässä yhteiskunnassa menee, että jotkut ovat valmiita panostamaan osaamiseensa enemmän, jotkut ovat valmiita heittämään enemmän rahaa likoon siihen, että oppii erilaisia taitoja. Eihän meidän yhteiskunnassa pyrkimyksenä ole tasapäistää ihmisiä ja viedä heiltä mahdollisuuksia parempaan ymmärrykseen, parempiin taitoihin, parempaan osaamiseen. Minkä ihmeen takia maahanmuuttaja ei voisi hakea itselleen parempaa ymmärrystä ja valmistautumista kokeeseen, vaikka sitten maksamalla jollekin siitä palvelusta? Kaiken kaikkiaan vihreät ja vasemmistoliitto esittävät tämän — siis tämänkin — kansalaisuuslainsäädännön ehdon kiristämisen hylkäämistä. Kaiken edellä olevan perusteella he sitä ehdottavat, ja siksi tämä eduskunta pääsee siitä nyt vielä viimeisessä äänestyksessään äänestämään. Ilokseni voin todeta, että vihreiden ja vasemmistoliiton vastustus tässä salissa ei tule riittämään, vaan tämäkin kansalaisuuslain kiristys tullaan saamaan läpi, ja täten Suomen kansalaisuuden ehdot, sen saamisen ehdot, tulevat kiristymään, mikä on erittäin hyvä asia koko Suomen kansalle ja sen nykyisille ja tuleville kansalaisille. — Kiitos.
Arvoisa puhemies! Vielä yksi puheenvuoro, ja omistan sen tälle edustaja Kaarisalon huomiolle siitä kiihkosta. Tämä eduskuntasali on yksi vähiten kiihkoisia ympäristöjä tämän ajan Suomessa. Siis missä tahansa sosiaalisen median ympäristössä käytte, huomaatte siellä aivan tavallisten ihmisten pystyvän käymään sekä kyllä rakentavaa ja kriittistä keskustelua, mutta siellä kyllä näkyy sitä kiihkoa. Miksi? Koska kansalaisten keskuudessa nähdään monia ongelmia niillä sektoreilla, mistä te puhutte paljon sosiaalidemokraateissakin. Nähdään kouluissa, nähdään terveyspalveluissa, nähdään Kelan palveluissa, liikenteessä, takseissa, kaduilla, monessa. Se herättää ihmisissä kiihkoa. Me voimme olla täällä salissa hyvinkin rauhallisia. Täällä on pääosin hyvätuloisia ihmisiä, kaikki tässä salissa ovat hyvätuloisia ihmisiä. Kaikilla tässä salissa olevilla ihmisillä on varaa valita sellainen asuinalue, jossa ongelmia ei ilmene. Jokaisella tässä salissa on varaa myös muuttaa pois Suomesta siinä kohtaa, kun täällä asiat eskaloituvat liian pahaksi. Mutta sitä samaa valintaa ei pysty tekemään jokainen suomalainen, ja se pienituloinen suomalainen on vihoviimeinen ihminen, joka siihen pystyy. Hän ei pysty valikoimaan asuinaluettaan. Hän ei pysty valikoimaan itsellensä turvallista paikkaa olla välttämättä Suomessa, etenkään tulevaisuudessa. Hän ei pysty valikoimaan välttämättä koulujaan samalla tavalla kuin hyvätuloinen ihminen. Hän ei pysty välttämättä menemään sinne yksityiselle, kun julkinen puoli on ruuhkautunut. Häneen kohdistuvat monet ne ongelmat, joista perussuomalaisetkin puhuvat, ja se herättää kiihkoa. Se herättää aivan perusteltua raivoa ihmisissä. Minä ajattelen, että yksi asia, mikä herättää ihmisissä kiihkoa ja raivoa ja josta monesti poliitikkoja paheksutaan tai josta poliitikkoja sätitään: kyllä ihmisissä herättää kiihkoa ja raivoa myös se, että monet poliitikot ajattelevat, että eihän tässä ole mitään hätää, että mitä te kiihkoilette. 30 vuotta on porskutettu suunnilleen samanlaisella maahanmuuttopolitiikalla Suomessa. Asioiden ja ongelmien on annettu vain kasaantua nimenomaisesti maahanmuuton osalta kaikkialla Euroopassa. Samaan aikaan puolueet pyörittelevät peukaloitaan ja äänestävät ”ei”, kuten sosiaalidemokraatit, joka ikiselle maahanmuuttopolitiikan tiukennukselle tälläkin hallituskaudella, myös monilla puolin Eurooppaa vasemmistopuolueet äänestävät näitä uudistuksia vastaan. Se herättää ihmisissä kiihkoa, että vaikka ollaan sammakkona siellä kiehuvassa kattilassa, niin sanotaan kansalaisille vain, että ei tässä mitään, ollaan rauhallisesti ja katsotaan eteenpäin. Mutta mitään ei olla valmiita tekemään. Se herättää ihmisissä kiihkoa, ja siihen pitää vastata sillä, [Puhemies koputtaa] että tämä sali pystyy rauhallisesti ja asiallisesti viemään läpi tärkeitä lakimuutoksia myös maahanmuuttopolitiikan saralla.
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin arvostan sitä, että edustaja Kaarisalo sosiaalidemokraateista on täällä läsnä keskustelemassa, koska muita oppositiopuolueiden edustajia ei enää tähän aikaan salissa ole. Heillä on varmasti parempaa tekemistä kuin viettää iltansa täällä. [Riitta Kaarisalo: Minullakin olisi!] Mutta puhuitte ääripäistä, ja te toivotte, että tämä keskustelu ei mene ääripäiden kamppailuksi, kinasteluksi, nahisteluksi ikään kuin perussuomalaisten ja vasemmistoliiton välillä ja että asioita pitäisi käsitellä kiihkottomasti. Pohdiskelin, mihin te siis viittaatte, missä se kiihko on tässä salissa, tai onko täällä jotenkin ääripäisiä mielipiteitä tai argumentteja lennellyt tänään salissa. Itse ajattelen, että ainakin ne ajatukset, joita perussuomalaiset esittävät maahanmuuttopolitiikan saralla tässä salissa, ovat olleet käytännössä valtavirtaisia likimain kaikkialla päin Eurooppaa jo joidenkin vuosien ajan. Siis Ruotsissahan aloitettiin nämä kiristykset heti viimeisimmän vaalivoiton jälkeen. Ruotsidemokraatit nousivat siellä hallituksen tukipuolueeksi, ja Ruotsi on merkittävästi kiristänyt paitsi maahanmuuttopolitiikkaansa myös kriminaalipolitiikkaansa vuodesta 2022 lähtien, ja tulokset alkavat näkyä. Myös Euroopassa laajemminkin tällä hetkellä kansallismieliset puolueet, perussuomalaisten sisarpuolueet, nauttivat laajaa kannatusta ja saavat jo muitakin puolueita omaksumaan omia teemojaan. Mitä enemmän niitä pääsee hallitusvaltaan, sitä enemmän näitä muutoksia saadaan läpi. Ne alkavat normalisoitumaan paitsi näiden puolueiden johdolla myös levitessään muihin puolueisiin. Ei se ole mitään ääripääpolitiikkaa. Tästä on tulossa eurooppalaista valtavirtapolitiikkaa. Ääripääpolitiikkaa taas on pikemminkin noin eurooppalaisten normien valossa se politiikka, mitä harjoittaa esimerkiksi vasemmistoliitto, siis se, että toivotetaan maailma kylään, on se sitten humanitäärisin väylin, perheenyhdistämisen väylin, opiskelijaperustein, kiintiöpakolaisina, työn perässä. Se on aika ääripäistä politiikkaa. Eihän sellaista ole maailmanhistoriassa juuri harjoitettu, ei ainakaan sellaisissa korkean sosiaaliturvan valtioissa, joita ei niitäkään ole kovin kauaa maailmanhistoriassa ollut. Tämä on meidän aikamme, käytännössä minun elinaikani, ilmiö, että on laaja sosiaalivaltio, joka laajasti toivottaa maailman kylään ja nauttimaan niistä etuisuuksista. Se on historiallisesti täydellinen poikkeama, ja se tulee jäämään poikkeamaksi historiassa, koska ymmärretään, että tähän ei ole varaa. Parasta sosiaalipolitiikkaa on olla harjoittamatta huonoa maahanmuuttopolitiikkaa. Kaikista niistä sosiaalisista ongelmista, mistä vasemmisto puhuu, on se kouluissa, on se perheissä, on se Kelan luukulla, on se missä tahansa, tulee entistä pahempia, jos harjoitetaan huonoa maahanmuuttopolitiikkaa, jos maahan tulee ihmisiä, jotka eivät kotoudu, eivät työllisty, [Puhemies koputtaa] eivät tule omillaan toimeen ja tehtailevat rikoksia. Se on huonoa maahanmuuttopolitiikkaa ja se on huonoa sosiaalipolitiikkaa, ja se käy hyvinvointivaltiolle, hyvinvointiyhteiskunnalle kalliiksi.
Arvoisa puhemies! En voi olla puuttumatta myös tähän keskusteluun näistä julkisista palveluista, eri sektoreista, on se sitten koulutus, terveydenhoito, sosiaalihuolto tai mikä tahansa hyvinvointivaltion osanen, että hallitus ikään kuin etsisi ratkaisuja vain näihin ja maahanmuutto olisi vähempiarvoinen asia esimerkiksi näiden rinnalla. En tiedä, oliko tämä, mitä edustaja Kaarisalo oikein mahtoi tarkoittaa. Mutta aivan kuten edustaja Bergbom toi ilmi, tämä hallitus tekee tietysti, kuten kaikki muutkin edeltävät hallitukset, toimia kaikilla sektoreilla: koulutussaralla, soten saralla, liikenteen saralla, ihmisten arkisten palveluiden, etuuksien ja tukien saralla. Yhtenä isona painopisteenä on myös maahanmuuttopolitiikka, koska se on jätetty retuperälle Suomessa vuosikymmenten ajan. Siitä meillä on lukuja. Valitettavasti on niin, että maahanmuutto ei ole oma sektorinsa. Se ei ole oma sektorinsa oikein siellä valtion budjetissakaan. Siellä on pari momenttia, jotka me voidaan johdatella sinne maahanmuuttoon kytkeytyen, mutta monet niistä jakautuvat juuri sinne terveydenhoitoon, koulutukseen, sosiaaliturvan ympärille, kuntasektorille, lukuisille eri sektoreille, ja ne piiloutuvat sinne budjettikirjan sisään, ne luvut, eurot, puhumattakaan niistä ihan arkisella tasolla ihmisten välisissä kohtaamisissa, palveluiden piirissä, kouluissa, terveyskeskuksissa ja Kelan luukulla. Siellä nähdään niitä maahanmuuton lieveilmiöitä, valitettavasti. Kun te olette puhuneet esimerkiksi tällä kaudella paljon pienituloisuuden kasvusta, se on valitettava ilmiö, mutta tiedättekö te, missä ryhmässä pienituloisuus on erityisesti kasvanut Suomessa ja mikä on kokonaisuudessaan pienituloisuutta kasvattanut Suomessa kaikista eniten tässä viimeisen parinkymmenen vuoden aikana ja erityisesti tässä viimeisen muutaman vuoden aikana? Se ei ole tämän hallituksen politiikka, vaan se on se maahanmuuttopolitiikka, mitä täällä on pitkällisesti harjoitettu, ja erityisen suurena vaikuttimena siinä on se politiikka, jota Marinin hallitus hyväksyi täällä vuonna 2022, kun lisättiin perheenyhdistämisiä ja lisättiin opiskelumaahanmuuttoa. Suurin osa näistä ihmisistä, jotka ovat saapuneet, siis kymmeniätuhansia ihmisiä sen jälkeen, aletaan laskemaan heitä jo sadoissatuhansissa tämän teidän uudistuksenne jälkeen — Suomeen on saapunut satojatuhansia ihmisiä suoraan pienituloisiksi ja suoraan suomalaisten etuisuuksien varaan ulkomailta. Nämä ovat niitä asioita, mitä täällä perussuomalaiset koettavat nyt pistää kuntoon, tukkia näitä porsaanreikiä, on se sitten koulutuksen, terveydenhuollon tai minkä tahansa muun sektorin saralla. Maahanmuutto ei ole oma sektorinsa. Se koskee kaikkea, mitä valtio tekee.
Arvoisa puhemies! En pyri pitkittämään istuntoa, jatkan vielä lyhyesti listauksen loppuun. Tein nopeita poimintoja tästä pitkästä Excelistä, jonka olen kasannut näistä STEA-avustuksista, ja haluan vain esimerkillistää sen, että kaikki järjestötyö ei ole sitä, että autetaan ihmistä kaikista pahimmassa mahdollisessa tilanteessa. Kaikki järjestötyö ei ole sitä, että autetaan sitä suomalaista, joka on pahassa tilanteessa ja tarvitsee lyhytjänteisesti tukea vaikka sitten järjestökentältä noustakseen ylös. Tosiasia on se, että jokaisessa järjestössä varoja kuluu kaikkeen siihen toiminnan järjestämiseen, koordinoimiseen, kokoustamiseen ja kaikkeen muuhun. Meillä on valtavasti päällekkäisyyttä järjestökentällä, ja on täysin perusteltua tässä ajassa perata läpi, olisiko siellä löysää, mistä ottaa, ja kohdentaa rahat siten järkevämmin sinne, mihin niitä tarvitaan. Hallitushan päätti nimenomaan, että STEA-avustuksia vähennetään ja siitä noin puolet — tästä vähennetystä määrästä — ohjataan nyt uusimmassa erässä hyvinvointialueille, jotka voivat ohjata sitä sitten katsomiinsa kohteisiin. Mutta jatkan listausta. Joensuun seudun monikulttuuriyhdistys: 126 000 euroa maahanmuuttajataustaisten nuorten ja nuorten aikuisten osallisuuden ja kahdensuuntaisen kotoutumisen edistämiseen. Samoin 126 000 euroa Lieksan Somaliperheyhdistys ry:lle maahanmuuttajataustaisten ja alueen muiden asukkaiden hyvinvoinnin, osallisuuden ja arjen hallinnan edistämiseen. Rovalan Setlementti ry: matalan kynnyksen kohtaamispaikkatoimintaa maahanmuuttajille kotoutumisen edistämiseksi, 125 000 euroa. Vuolle Setlementti ry: maahanmuuttajien ja valtaväestön kaksisuuntaista kotoutumista, kyllä. Länsi-Suomen Romanit ry: työttömien nuorten ja osatyökykyisten palkkaamiseen järjestön yleishyödyllisiin tehtäviin. — Tätä oli muuten todella paljon näissä STEA-avustuksissa. Siis sinällään on hyvänkuuloinen ajatus, että palkataan työttömiä nuoria, mutta kysymys kuuluu, onko kestävää se, että vuodesta toiseen me avustamme kolmatta sektoria palkkaamaan käytännössä nuoria työttömiä järjestötoiminnan riveihin sen sijaan, että pyrittäisiin ohjaamaan nuoria esimerkiksi heidän koulutustaan vastaaviin tehtäviin tai vaikkapa sinne koulunpenkille, jotta he työllistyisivät joihinkin sellaisiin ehkä kansantaloudellisesti kannattavampiin tehtäviin. [Minna Reijonen: Oikein!] Meillä valitettavasti on yhteiskunnassa se tilanne, että järjestöjä ei ole varaa avustaa tässä mittakaavassa ja että ylipäätään kolmannen sektorin tulisi pystyä tekemään omaa varainhankintaa ja käyttämään omia resurssejaan muutenkin kuin valtiosta riippuvaisena. 109 000 euroa Kajaanin Työvoimayhdistykselle turvapaikanhakijataustaisten maahanmuuttajien elämänhallinnan ja toimintakyvyn vahvistamiseen. Elämä ja Valo ry: romaniväestön osallisuuden vahvistamiseen aluetapahtumien, koulutuksen ja yksilöllisen tuen sekä neuvonnan avulla, 108 000 euroa. Elämä ja Valo ry: työttömien nuorten ja osatyökykyisten palkkaamiseen järjestön yleishyödyllisiin tehtäviin — jälleen kyseessä romanijärjestö, joka saa merkittävää tukea. Suomen Somalia-verkosto: maahanmuuttajataustaisten nuorten työelämä- ja opintopolkujen tukemiseen, 88 000 euroa. Suomen Pakolaisapu ry: Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston hankkeen ”Rinnakkain — Antirasismia arkeen” osarahoitukseen järjestölle 81 000 euroa. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lahden yhdistys on jälleen järjestö, joka tekee paljon hyvää mutta saa erillistä hankerahoitusta maahanmuuttajaäitien osallisuuden ja kotoutumisen edistämiseen vapaaehtoisen matalan kynnyksen ystävätoiminnan keinoin sekä yhdistyksen monikulttuurisen toiminnan kehittämiseen, 67 000 euroa. Seta ry: jäsenjärjestöille kohdistettaviin avustuksiin, siis siihen, että Seta ohjaa saamaansa rahaa valtiolta omille järjestöilleen, 52 000 euroa. Moniheli, Paremmin Yhdessä ry, Familia ry, Espoon Monikulttuuriset lapset ja nuoret ry, IFTIN-SEURA ry, Monikulttuurinen varhaiskasvatus, koulu ja koti ry, Suomen Venäjänkielisten Keskusjärjestö ry, Afrikan Care ry ovat kaikki saaneet noin 50 000 euroa avustuksia työttömien nuorten ja osatyökykyisten palkkaamiseen järjestön yleishyödyllisiin työtehtäviin. [Minna Reijonen: No huh huh!] — Ai, täällä oli näitä vielä lisääkin. Sen lisäksi tismalleen samaan tarkoitukseen rahaa ovat saaneet Irakin Naisten Yhdistys ry, DaisyLadies ry, siis monikulttuuriyhdistys, Substance Abuse and Mental Health Association, SAMHA ry, Sahan-Seura ry, Seta ry, Tieto on valtaa ry, Pakolaisneuvonta ry, Lieksan somaliperheyhdistys ry, Suomen Somalia-verkosto ry, Suomen Syyria-ystävyysseura ry, Joensuun seudun monikulttuuriyhdistys ry, Pakolaisnuorten tuki ry, Pohjois-Karjalan Seta Hobiles ry, Lohjan Monitoimikeskus ry, Suomi—Syyria Ystävyysseura ry, Turvapaikanhakijoiden tuki ry, Monaliiku ry, Jade-yhteisö ry, Monikulttuurityö Mimosa ry, Suomen Romaniyhdistys ry, Kaakonkulman Kulttuurimylly ry, Monikulttuurikeskus Saaga ry, Imatran Monikulttuurisuusyhdistys Kipinä ry, Jyväskylän Romaninuoret ry, Suomen Romanifoorumi ry. [Minna Reijonen: Järkyttävää!] Kaikki saavat noin viitisenkymmentätuhatta, siis useita kymmeniätuhansia euroja, tähän tismalleen samaan kohteeseen: työllistääkseen nuoria erilaisiin monikulttuuriyhdistyksiin. Sen jälkeen voidaan kysyä, kuinka mielekästä on, että hyvinvointivaltio, joka vakavasti velkaantuu, käyttää rahojaan tällä tavalla. Ja onko se niin käsittämätön ajatus, että hallitus, jonka tehtävänä on pitää maan taloutta kunnossa ja luoda rakenteellisia uudistuksia, katsoo pikkasen myös sitä, mihin niitä euroja käytetään, vaikkei pelkästään leikkaamalla maata saadakaan kasvuun? Mutta se on varma, että ainakaan tuhlailulla maa ei nouse kasvuun. Valitettavasti tätä listaa läpikäydessäni paljon jäi vielä lukematta. Minä näen täällä paljon sellaista, mistä voidaan vähentää, mistä voidaan leikata, mistä voidaan säästää, ilman että hyvinvointivaltion aivan ydintoiminnot siitä romahtavat. Tämä on minun viestini myös Sofia Virralle — jos satut kuulemaan. [Minna Reijonen: Ei ole paikalla!] Kyllä järjestökentälläkin riittää töitä tehtävänä.
Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu sotejärjestöjen avustuksista osana tätä lainsäädäntökehikkoa ja lainmuutoksia, joita ollaan tekemässä. Tästä on käyty viime päivinäkin aika paljon puhetta vihreiden Sofia Virran ja toisaalta soteministeri Rydmanin toimesta. Järjestökentällä tehdään paljon hyvää. Siellä on paljon toimintaa, jota oikeasti tarvitaan, mutta itse ajattelen, että ihan kaikkea ei tarvitsisi tukea. Ihan kaikki ei ansaitse tukea, tai ainakaan kaikki ei ansaitse niin paljon tukea kuin tällä hetkellä tukea myönnetään. No, tästä ollaan varmaan pienesti erimielisiä salin molemmin puolin, mutta minulla on täällä listaus erilaisista sotealan järjestöjen saamista tuista. Käydäänkö läpi? [Minna Reijonen: Kyllä!] — Hyvä. Otetaan täältä ensimmäisenä: STEA-avustuksia sai kaksi vuotta sitten, kun STEA-avustukset olivat korkeimmalla tasollaan, 380 miljoonassa eurossa, Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö uuden, liikkuvan ja luokse tulevan palvelun kehittämiseen Euroopan liikkuvalle väestölle sekä paperittomana eläville ihmisille Uudellamaalla [Minna Reijonen: Mitä?] 543 000 euroa. Se on aika paljon rahaa. Sen lisäksi HEED Association Finland ry sai 485 000 euroa maahanmuuttajataustaisten henkilöiden terveystietoisuuden lisäämiseen, omakielisen tiedonvälityksen, avoimien terveystapahtumien, ryhmätoiminnan ja niin edelleen edistämiseen. [Minna Reijonen: Mitä ihmettä?] Transfeminiinit ry sai 450 000 euroa transhenkilöiden, erityisesti transnaisten ja transfeminiineiksi itsensä mieltävien henkilöiden, mielen hyvinvoinnin ja toimijuuden vahvistamiseen sekä yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden edistämiseen neuvonnan, yksilöllisen tuen ja ryhmätoiminnan, tiedon välittämisen sekä vapaaehtois- ja kokemusasiantuntijatoiminnan avulla — 450 000 euroa. [Minna Reijonen: Liian pitkä lause ymmärtää!] Huhhuh. Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitto: 378 000 euroa STEA-avustuksia. [Minna Reijonen: Venäjän!] Päihde- ja peliongelmaisten venäjänkielisten läheisten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämiseen vertaisryhmätoiminnan, neuvonnan, palveluohjauksen sekä tiedon lisäämisen avulla 380 000 euroa. [Minna Reijonen: Menikö Venäjälle?] Sen lisäksi Pohjois-Karjalan Setan Hobiles ry: pohjoiskarjalaisten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien hyvinvoinnin lisäämiseen vertaisryhmätoiminnan, yksilöllisen tuen sekä kouluyhteistyön ja koulutusten avulla 375 000 euroa. Osuuskunta ura- ja ajatushautomo 3E: 320 000 euroa maahanmuuttajien osallisuuden edistämiseen lähiluontoa, ympäristökasvatuksen menetelmiä ja kiertotalousajattelua hyödyntävän ryhmämuotoisen toiminnan avulla — 320 000 euroa. Suomen Punainen Risti, kaikkien tuntema: 248 000 euroa paperittomien toimintakyvyn ja elämänhallinnan tukemiseen vapaaehtoistoiminnan, paperittomien auttamisen ja eri toimijoiden välisen yhteistyön avulla — 250 000 euroa. Jatketaanko? Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö: 230 000 euroa Suomessa paperittomana oleskelevien toimintakyvyn ja elämänhallinnan tukemiseen etsivän työn, yhteisötoiminnan ja verkostoitumisen avulla — siis paperittomien, laittomasti maassa oleskelevien. [Minna Reijonen: Aivan järjetöntä!] Kotimajoituksen tuki ry: Suomesta turvaa hakevien kotimajoituksen edistämiseen kotimajoitusverkostoa koordinoimalla, vapaaehtoistoiminnalla, neuvonnalla ja yksilöohjauksella sekä järjestö- ja viranomaisyhteistyöllä 230 000 euroa. Espoon Maahanmuuttajien yhdistys ry: 170 000 euroa somalin- ja arabiankielisten maahanmuuttajanuorten oppimisedellytyksien ja työllistämisen edellytyksien vahvistamiseen ryhmätoiminnalla, työpajoilla sekä henkilökohtaisella ura- ja opintoneuvonnalla — 170 000 euroa. [Minna Reijonen: Valtavasti!] Ahjolan Setlementti ry: 150 000 erityistä sosiaalista tukea tarvitsevien tyttöjen ja poikien ja moninaisesti sukupuolensa kokevien osallisuuden vahvistamiseen ja yksilöllisen kasvun tukemiseen matalan kynnyksen toiminnalla, ryhmätoiminnalla ja isosisarustoiminnalla — 150 000 euroa. Setlementti Tampere ry: kansalaistoimintalähtöisen, etnisesti monimuotoisen miestyön toteuttamiseen ja Miesten kansalaistalo Mattilan toimintaan 150 000 euroa. Suomen Pakolaisapu ry: 150 000 euroa työttömien ja työttömyysuhan alla olevien maahan muuttaneiden ja erityisesti pakolaistaustaisten henkilöiden työelämäpolun tukemiseen valmennuksen, ohjauksen, mentoroinnin ja yhteistyökumppanuuksien avulla. Suomi—Syyria Ystävyysseura: maahan muuttaneiden arabiankielisten syrjäytymisen ehkäisemiseen, hyvinvoinnin ja osallisuuden lisäämiseen sekä kahdensuuntaisen kotoutumisen edistämiseen 145 000 euroa. Monikko ry: ikääntyvien maahanmuuttajien syrjäytymisen ehkäisemiseen ja hyvinvoinnin lisäämiseen ja niin edelleen 140 000 euroa. Toivola-Luotolan Setlementti ry: Kemin alueen maahanmuuttajien ja kantaväestön kaksisuuntaiseen kotoutumiseen 140 000 euroa. — Nämä ovat siis kaikki STEA-avustuksia, sotealan järjestöille annettuja avustuksia. Moniheli ry: monikulttuuri- ja maahanmuuttajien kotoutumistyötä tekevien järjestöjen digitaitojen lisäämiseen ja niin edelleen 140 000 euroa. Tieto on valtaa ry — nimi ei kerro mitään, mutta minäpä kerron toiminnasta: somalinkielisten maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kasvun ja koulunkäynnin tukemiseen iltapäivätoiminnan avulla 135 000 euroa. Imatran Monikulttuuriyhdistys Kipinä ry, arvoisa puhemies: maahanmuuttajataustaisten osallisuuden ja toimintakyvyn vahvistamiseen ja niin edelleen 134 000 euroa. Suomen Pakolaisapu: 132 000 euroa kotoutujien arjen kielitaidon ja toimintavalmiuksien vahvistamiseen vapaaehtoisten vetämien kieliryhmien ja asiointituen avulla. Salon seudun romanit ry: romaniperheiden tukemiseen matalan kynnyksen toiminnalla Salon seudulla ja niin edelleen. Minulla olisi tässä vielä sivuja jäljellä luetella näitä vaikka kuinka paljon, ja nämä ovat vain yksittäisiä poimintoja. Excelöin tässä jo pari vuotta sitten, että näitä meidän STEA-avustuksia, sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustuksia, ohjaantuu siis satoja miljoonia — niitä on nyt vähennetty, mutta satoja miljoonia — erilaisille järjestöille. Siellä tehdään paljon hyvää, siellä tehdään arvokasta työtä, mutta on aivan perusteltua tässä tilanteessa, jossa joka kuudes euro otetaan valtiossa velaksi ja jossa meillä on isot säästöt edessä tulevina vuosina, ja todellakin tarpeen se, että kriittisesti tarkastellaan sitä, minne meidän sadat miljoonat ohjaantuvat. Ihan sen puhtaan silmämääräisen excelöinnin avulla, mitä minä olen näistä tehnyt, sieltä tulee kymmenien miljoonien edestä erilaista monikulttuuri-, kotoutumistoimintaa, joka tulee kaiken sen muun valtiollisen toiminnan päälle. Kysymys kuuluu: kuinka paljon tätä toimintaa on varaa harjoittaa maassa, joka velkaantuu vaarallisen nopeasti? Uskon, että nykyistä vähemmän, ilman että se hyvinvointivaltiota romuttaa.
Arvoisa puhemies! ”Orjuuttamista, lasten vaarantamista, terrorismin tukemista. Isisin kalifaatissa eläneitä naisia on useissa Euroopan maissa tuomittu raskaista rikoksista. Sen sijaan Suomeen palanneet Isis-naiset elävät vapaina. Miksi?” Tätä kysyi Helsingin Sanomat syyskuussa 2023. Suomesta oli menneinä vuosina lähtenyt kymmenittäin aikuisia Irakiin ja Syyriaan vierastaistelemaan islamistisen ja terroristisen Isis-kalifaatin puolesta. No, kun kalifaatti sitten Lähi-idässä kaatui, tahtoivatkin kalifaatin rakentajat taas turvaa meiltä Euroopasta. Suomesta heille turvaa tarjosi muun muassa Marinin hallitus. Vihreä ulkoministeri Pekka Haavisto alkoi junailla al-Holin leiriltä Isis-perheitä takaisin Suomeen. Sen siunasi myös terrorismin torjunnasta vastannut vihreä sisäministeri Maria Ohisalo. Toisin kuin muualla, Suomeen tuotuja terroristeja ei juuri olla saatu vastuuseen heidän teoistaan. Siinä missä vihreät ministerit innolla haalivat näitä terroristeja Suomeen, nyt perussuomalaisten sisäministerin ja oikeusministerin voimin kiristämme terrorismirikosten rangaistuksia ja tukimme lainsäädännön porsaanreikiä, koska Suomen ei tule olla turvapaikka terroristeille. Jatkossa rikoslaissa rangaistavaa on selväsanaisesti se, jos henkilö matkustaa vieraaseen maahan edistääkseen tai harjoittaakseen terrorismia. Itsestäänselvän kuuloinen asia, mutta sitä se ei ole tähän asti ollut. Rangaistavaa olisi myös kouluttaa muita tätä tarkoitusta varten. Jatkossa myös terrorismirikoksen valmistelun ja kouluttautumisen rangaistavuus laajennetaan koskemaan toimia, joilla edistetään toisen henkilön terrorismirikoksen tekemistä. Kyse voi olla esimerkiksi väärennysrikoksista, tietoverkkorikoksista ja erilaisista terroristiryhmän varainhankintaa palvelevista rikoksista. Terroriteon valmisteluna rangaistavaa olisi jatkossa myös sellaisten esineiden ja aineiden käsittely, joilla voidaan vakavasti vaarantaa ihmisten henkeä ja turvallisuutta. Lisäksi terrorismirikosten yhteydessä rangaistavaksi voidaan laskea jatkossa useita muita törkeitä rikoksia, mukaan lukien törkeä vapaudenriisto, törkeä ryöstö, törkeä raiskaus ja törkeä lapsenraiskaus. Arvoisa puhemies! Näillä lakimuutoksilla Suomi tehokkaammin torjuu terrorismia tilkitsemällä rikoslain puutteita, laajentamalla rangaistavuuden alaa ja ankaroittamalla sen tuomioita. Teemme nämä muutokset täällä eduskunnassa, jotta terrorismia ei Suomessa tueta eikä Suomeen myöskään maailmalta tuoda.