Vikman Sofia

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille tämän lakiesityksen perusteellisesta esittelystä. — Esimerkiksi laittomaan maahantuloon ja ihmiskauppaan liittyviin rikollisverkostoihin on pystyttävä puuttumaan nykyistä varhaisemmassa vaiheessa. Niissä on tyypillisesti kyse ammattimaisesta rikollisuudesta, johon liittyy kansainvälisiä verkostoja ja laajoja rikoskokonaisuuksia. Käsittelyssä oleva lakimuutoshan mahdollistaa Rajavartiolaitoksen salaisen tiedonhankinnan jo ennen kuin vakavan rikollisuuden uhka on edennyt yksittäisen rikoksen suunnitteluksi. Näin viranomaiset saavat paremmat mahdollisuudet estää monenlaisia rikoksia ennalta ja suojella ihmisiä. Tämän kannatettavan muutoksen myötä Rajavartiolaitoksen toimintavaltuudet siis vastaavat paremmin nykyisiin vaatimuksiin tässä turvallisuusympäristössä.

Arvoisa puhemies! Vaaratiedotteen on tavoitettava ihmiset nykyistä paremmin ja nopeammin, ja on hyvä, että tämä hallitus on tähän asiaan tarttunut. Tarve korostuu nyt muuttuneessa turvallisuustilanteessamme sekä mahdollisissa poikkeusoloissa. On erittäin tärkeää, että uusi, kaivattu varoitusjärjestelmä ja sen käyttöönotto mahdollistetaan tällä muutoksella. Kuten täällä on todettu, järjestelmän merkittävä etu on nyt se, että vaaratiedotteen voi kohdentaa nykyistä tarkemmin alueelle, jolla vaara todella on. Tämä uudistus siis parantaa osaltaan viranomaisten mahdollisuutta pitää huoli suomalaisten turvallisuudesta ja on siten kannatettava.

Arvoisa puhemies! Selonteon päivitys ja sitä tukeva valiokunnan mietintö kantavat vastuuta Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta. Teemme kaikkemme Suomen ja suomalaisten pitämiseksi turvassa. Haluamme, että Suomi pysyy jatkossakin rauhan ja vakauden maana. Päämäärämme on Suomen itsenäisyyden ja alueellisen koskemattomuuden turvaaminen sekä suomalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin vahvistaminen. Lähtökohdan tässä selonteon päivityksessä ja tarkastelussa on koko ajan oltava kirkkaana se, että Venäjä on Suomelle ja Euroopalle suurin turvallisuusuhka. Se pyrkii suurvalta-asemansa palauttamiseen ja etupiirijaon palauttamiseen. Meidän täytyy olla valmiita laajamittaiseen työhön Venäjän sotilaallisen uhan torjumiseksi myös tulevaisuudessa. Kokoomus haluaa, että kukaan ei voi painostaa Suomea sotilaallisesti ja ettei kukaan hyökkää Suomeen. Siksi ajamme myös tässä ajankohtaisselonteossa mainittua ydinaselain muutosta. [Puhemies koputtaa] Ydinasepelotteen tehtävä on estää sotilaallinen painostus ja pitää hyökkäämisen kynnys niin korkealla, että hyökkäystä ei koskaan tapahdu.

Arvoisa puhemies! Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeinen prioriteetti on tukea Ukrainaa, maan suvereniteettia, itsenäisyyttä ja alueellista koskemattomuutta. Kun tuemme Ukrainan puolustustaistelua Venäjän hyökkäyssotaa vastaan, puolustamme kansainvälisen oikeuden perusperiaatteita ja demokraattisia arvoja. Tähänkin pohjaten on luonnollista ja kannatettavaa, että vastaamme Ukrainan koulutustarpeisiin ja lähdemme kouluttajamaana mukaan myös operaatio Legioon. Muut kouluttajamaat ovat joukko, jossa Suomen on hyvä ja luonteva olla mukana, läheisiä kumppanimaitamme. Samalla saamme tärkeää vastavuoroista kokemusta Ukrainan puolustussodankäynnin oppien pohjalta. Ennen kaikkea kyse on kuitenkin siitä, että jatkuva kansainvälinen tuki edistää kestävän ja oikeudenmukaisen rauhan saavuttamista Ukrainaan.

Arvoisa rouva puhemies! Venäjän aggressiivinen ja imperialistinen toiminta on edelleen vakavin ja merkittävin turvallisuusuhka Suomelle. Venäjä pyrkii suurvalta-asemansa ja etupiirinsä palauttamiseen sekä alueensa laajentamiseen. Se muodostaa pitkäkestoisen uhan Suomelle ja koko euroatlanttiselle tulevaisuudelle. Venäjän laaja-alainen vaikuttaminen on jo lisääntynyt Euroopassa, ja valtioneuvoston tuore ulko- ja turvallisuuspoliittinen ajankohtaisselonteko tunnistaa tämän vihamielisen toiminnan ilmiön. Ajankohtaisselonteko myös selkeästi viestii sen, että Suomen toimintaympäristön epävarmuudet jatkuvat mutta Suomi on varautunut hyvin. Tärkeintä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on pitää Suomi ja suomalaiset turvassa. On tietysti tärkeää, että toimintamme on johdonmukaista, mutta samalla asioita on osattava laittaa Suomen kannalta tärkeysjärjestykseen. Tässä keskustelussa on noussut esiin esimerkiksi Lähi-idän tilanne, ja aivan aiheellisestikin. Sota Iranissa koskettaa Euroopan turvallisuutta. Lähi-idän tilanne on siirtänyt maailman huomiota pois Ukrainan puolustustaistelulta Venäjää vastaan, tuonut Venäjälle taloudellista hyötyä öljyn hinnan nousun myötä, sitonut liittolaistemme voimavaroja ja uhannut heikentää panostuksia Venäjän muodostamaan pitkäkestoiseen uhkaan vastaamiseksi. Arvoisa puhemies! Suomi työskentelee aktiivisesti vahvistaakseen omaa puolustustaan ja rakentaakseen vahvempaa Euroopan unionia ja eurooppalaisempaa Natoa. Vahvempaa turvallisuutta luodaan entistä vahvemman varautumisen kautta. Arvoisa puhemies! Täytyy vielä tarttua väitteisiin, joita tässä keskustelussa vasemmalta laidalta on esitetty: Toisin kuin vasemmalta on väitetty, me emme ole poistamassa laista kaikkia ydinaseita koskevia rajoituksia. Nyt esitetyn lakimuutoksen jälkeenkin ydinräjähteet pysyvät Suomessa kiellettyinä kaikissa tilanteissa, jotka eivät liity Suomen sotilaalliseen puolustukseen, Naton yhteiseen puolustukseen tai puolustusyhteistyöhön. Lisäksi ajankohtaisselontekoon on kirjattu, ettei Suomi aio sijoittaa alueelleen ydinaseita rauhan aikana. Etulinjamaana me tarvitsemme kuitenkin kaiken saatavilla olevan suojan sotilaallista painostusta vastaan. Senhän vuoksi me myös Natoon liityimme, ja ydinasepelote on Naton viimekätinen pelote, ja sitä tuemme täysimääräisesti, jotta kukaan ei voi meitä sotilaallisesti painostaa ja jotta Suomi pysyy jatkossakin rauhan ja vakauden maana.

Arvoisa puhemies! Kuten ryhmäpuheenvuorossa sanoin, meidän täytyy rakentaa eurooppalaisempaa Natoa ja meidän täytyy vahvistaa Euroopan unionia. Kokoomuksen näkemys on, että nykyistä vahvemman EU:n rakentaminen edellyttää siirtymistä määräenemmistöpäätöksentekoon EU:n yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, EU:n puolustustarviketuotannon kasvattamista ja myös EU:n puolustuskyvyn vahvistamista. Sitten edustaja Tynkkyselle. Selonteossa todellakin on tunnistettu epävarmuudet liittyen Yhdysvaltoihin ja arvaamattomuus, mutta on kuitenkin kaksi eri asiaa: Se, että Yhdysvallat vetää resursseja Euroopasta. Tämä on kehityskulku, joka on Trumpin kaudella kiihtynyt, sanankäänteet ovat värikkäitä, [Veronika Honkasalo: Eivät vain sanankäänteet!] mutta se on myös kehityskulku, joka meillä on ollut tiedossa ennen Yhdysvaltojen presidentinvaaleja ja johon meidän on täytynyt varautua ja johon olemme varautuneet. [Anne Kalmarin välihuuto] Sitten toinen ja eri asia on se, vetäytyykö Yhdysvallat kokonaan sitoutumisesta Euroopan turvallisuuteen. Toivottavasti olemme samaa mieltä siitä, että kaikesta huolimatta Suomen etu on toimia sen puolesta, että Yhdysvallat sitoutuu transatlanttiseen yhteistyöhön ja Euroopan turvallisuuteen myös jatkossa.

Arvoisa rouva puhemies! Eduskunnalla on ollut kyky tehdä Suomen turvallisuutta koskevat keskeiset ratkaisut laajassa yhteisymmärryksessä. On tärkeää, että kykenemme tähän myös jatkossa. Selonteon parlamentaarinen käsittely nyt täällä eduskunnassa tarjoaa mahdollisuuden tähän ja myös rakentavaan keskusteluun. Näiden ryhmäpuheenvuorojenkin perusteella voi ehkä vetää johtopäätöksen siitä, että kun tulemme lähelle näitä Suomen turvallisuuden ydinkysymyksiä ja ratkaisuja — jotka itse asiassa toimintalinjoiltaan ovat pysyneet hyvin muuttumattomina huolimatta siitä, että maailma ympärillämme myllertää — niin niissä me emme ole edelleenkään kovin kaukana toisistamme. Toivon tältä keskustelulta sitä, että jos kritiikkiä esitetään, niin esitettäisiin myös konkreettinen vaihtoehto siitä, mitä itse asiassa Suomen turvaamiseksi nykyistä paremmin pitäisi tehdä toisin, [Puhemies koputtaa] mitä pitäisi tehdä toisin Suomen pitämiseksi paremmin turvassa kuin se nyt hallituksen linjalla on turvattu.

Arvoisa rouva puhemies! Valtioneuvoston ajankohtaisselonteko ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutoksesta keskittyy nimensä mukaisesti muutoksiin Suomen toimintaympäristössä vuoden 2024 selonteon jälkeen. Turvallisuusympäristöä leimaavat nopea murros ja kauaskantoinen epävarmuus. Venäjän aggressiivinen toiminta muodostaa edelleen vakavimman uhan Suomen ja Euroopan turvallisuudelle. Eurooppalaisten valtioiden on kannettava aiempaa suurempi vastuu omasta turvallisuudestaan ja parannettava suorituskykyjään. Turvallisuutta tuotetaan yhä vahvemman varautumisen kautta. Mitä paremmin varautumisessa onnistumme, sitä varmemmin saamme elää rauhassa. Kokoomus haluaa, että Suomi pysyy jatkossakin rauhan ja vakauden maana. Vaikka maailmalla kuohuu, Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiset tavoitteet ovat yhä kirkkaat. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämääränä on Suomen itsenäisyyden ja alueellisen koskemattomuuden turvaaminen, sotilaallisen konfliktin estäminen ja suomalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin takaaminen. Työtämme ohjaa arvopohjainen realismi. Työskentelemme demokratian, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien edistämiseksi sekä oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseksi. Arvoisa puhemies! Kokoomuksen eduskuntaryhmä kiittää selonteon realistista kuvausta toimintaympäristömme muutoksista. Kansainvälisiä suhteita määrittävät enenevissä määrin valta, voima ja kilpailu. Kansainvälinen sääntöpohjainen järjestelmä on suuren paineen alla. Suomen kaltaiselle pienelle valtiolle on tärkeää, ettei kansainvälinen järjestys perustu voimankäyttöön tai mielivaltaan vaan yhteisiin sääntöihin ja monenkeskiseen yhteistyöhön. Meidän täytyy rakentaa eurooppalaisempaa Natoa ja vahvempaa Euroopan unionia. Meidän tulee jatkaa yhteistyön syventämistä liittolaisten ja kumppaniemme kanssa. Läheisimpiä kumppaneita Suomelle ovat muut Pohjoismaat. Arvoisa puhemies! Venäjän raakalaismainen hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu. Seisomme Ukrainan rinnalla sen matkalla kohti eurooppalaista ja transatlanttista tulevaisuutta. Venäjään kohdistuvaa taloudellista painetta on lisättävä kestävän ja oikeudenmukaisen rauhan saavuttamiseksi Ukrainassa. EU:n tulee ottaa Venäjän jäädytetyt varat käyttöön Ukrainan tukemiseksi. Selonteko tunnistaa Yhdysvaltain poliittisen muutoksen, jossa korostuvat kansallinen etu ja liittolaisten arviointi heidän Yhdysvalloille tuottamansa hyödyn perusteella. On tärkeää, että Suomi vastaa tähän omien etujensa ja arvojensa pohjalta. Emme myöskään pelkää käydä rakentavaa keskustelua aiheista, joissa näkemyksemme eroavat. Vaikka Yhdysvaltain nykyhallintoa leimaa ennakoimattomuus, jatkuu pitkäjänteinen käytännön yhteistyö hallinnon eri tasoilla ja aloilla. Yhteistyömme Yhdysvaltojen kanssa perustuu jaettuihin intresseihin ja kahdenvälisiin sopimuksiin. Se tuottaa hyötyjä molemmille osapuolille. Suomi työskentelee sen puolesta, että Yhdysvallat pidetään sitoutuneena transatlanttiseen yhteistyöhön ja Euroopan turvallisuuteen myös jatkossa. Arvoisa puhemies! Tärkein vastuumme on pitää Suomi ja suomalaiset turvassa kaikissa olosuhteissa. Orpon hallitus on tehnyt historiallisen suuria panostuksia puolustukseen. Puolustusmäärärahat nostetaan kolmeen prosenttiin suhteessa Suomen bruttokansantuotteeseen vuoteen 2029 mennessä ja 3,5 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Kevään kehysriihessä puolustukseen kohdennettiin yli miljardi euroa lisää. Näillä panostuksilla voimistetaan puolustuksemme omavaraisuutta ja vahvistetaan muun muassa droonien torjuntaa. Varaudumme erilaisiin uhkiin ja kehityskulkuihin sekä kansallisesti että osana Natoa ja EU:ta. Suomi vahvistaa Naton pelotteen ja puolustuksen uskottavuutta sekä edistää liittokunnan pelotteen ja puolustuksen kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä vahvistamista. Suomi osallistuu täysipainoisesti pelotteen ja puolustuksen kehittämiseen ja ylläpitoon. Tästä olemme olleet eduskunnassa laajasti yhtä mieltä muun muassa ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon käsittelyn yhteydessä vuonna 2024. Ydinasepelote on Naton viimekätinen pelote, jonka piiriin halusimme liittyessämme sotilasliittoon. Halusimme maksimoida Suomen turvallisuuden. On johdonmukaista, että huolehdimme siitä, että lainsäädännössämme ei ole ristiriitaisuuksia jäsenyytemme kanssa. Olemme sitoutuneita Naton pelotteen vahvistamiseen täysimääräisesti. Arvoisa puhemies! Lopuksi: Kokoomus haluaa, että Suomi pidetään jatkossakin maailman turvallisimpien maiden kärkijoukossa. Kokoomus näkee, että eduskunnan tärkein tehtävä on Suomen ja suomalaisten pitäminen turvassa.

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta on tervetullut. Radiohäirintälaitteiden eli jammereiden luvaton hallussapito halutaan kriminalisoida tällä esityksellä. Tällä hetkellä laki ei estä jammereiden ostamista tai omistamista, vain häiritsevä käyttö on sellainen, johon lailla pystytään puuttumaan. Nykyisellään poliisit voivat puuttua käyttöön vain, jos saavat selvän näytön jammerin käytöstä. Lakimuutoksen kautta viranomaisten mahdollisuudet puuttua toimintaan paranevat huomattavasti. Pienilläkin jammereilla voidaan aiheuttaa isoa haittaa viranomaisille, elinkeinoille ja ihmisille. Vuosina 2024 ja 2025 Traficomille raportoitiin yli 4 500 lennonaikaisesta GPS-häiriöstä. Tammikuussa 2026 oli yhteensä 225 tapausta. Onkin paikallaan kysyä, miksi yksityishenkilöillä tai yrityksillä pitäisi olla oikeus pitää hallussaan tällaisia laitteita. Arvoisa puhemies! Radiohäirintälaitteiden yksityisen hallussapidon kriminalisointi parantaa Suomen turvallisuutta. Radiohäirintälaitteilla eli jammereilla voidaan varsin helposti aiheuttaa merkittävää haittaa, yhtenä esimerkkinä juuri mainitut. Suomessa on tapahtunut Fintrafficin mukaan viimeisen parin vuoden aikana tuhansia lennonaikaisia GPS-paikannuksen häiriöitä. Nykytilanteessa viranomaisten keinovalikoima hillitä radiohäirintää on liian suppea. Jotta toimintaan voidaan puuttua, viranomaiset tarvitsevat selkeän näytön siitä, että häirintälaitetta hallussa pitävä henkilö on myös käyttänyt laitettaan. Näin ei voi olla, vaan pelkän häirintälaitteen hallussapidon pitää riittää siihen, että asiaan voidaan puuttua. Siksi lakimuutos on erittäin kannatettava ja aiheellinen ja parantaa Suomen turvallisuutta.

Arvoisa puhemies! Suomen ääni kuuluu Brysselissä vahvemmin kuin pitkään aikaan. Se näkyy myös tuloksissa. Kokoomus ajaa EU-politiikkaa, jossa turvallisuuden merkitys talouden menestyksen takana tunnistetaan. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan muutti EU:n toimintalogiikan. Turvallisuus ei ole enää vain erillinen politiikkasektori, se on talouspolitiikan ydintä. Samalla turvallisuudesta on tullut uusi kasvuala. EU:n on vahvistettava puolustusteollista kapasiteettia, vähennettävä strategisia riippuvuuksia ja turvattava kriittiset toimintaketjut. Suomella on tässä mahdollisuudet nousta kokoaan suuremmaksi toimijaksi. Meillä on osaamista muun muassa kokonaisturvallisuudessa. Voimme vaikuttaa siihen, että EU rakentaa kilpailukykyä turvallisuus edellä. Se ei tarkoita protektionismia vaan strategista resilienssiä.