Viljanen Eerikki

Arvoisa herra puhemies! Viime vaalikaudella en täällä talossa ollut, mutta täällä tänään moneen kertaan viitatun MAKA-raportin lisäksi ehkä toiseksi eniten julkisuudessa ollut listaus tai raportti oli niin sanottu Tynkkysen lista, josta minäkin eri medioista paljon tietoa sain etenkin sosiaalisen median kautta. Maaliskuussa 2022 silloinen parlamentaarikko Tynkkynen teki 19 kohdan listan, jolla maatalouden kannattavuutta piti parantaa. Tätä listaa olisi olettanut toteutettavan tällä vaalikaudella, kun koko perussuomalainen ryhmä tietääkseni siihen sitoutui ja sitä ajoi. Mutta heti hallitusneuvotteluiden jälkeen pystyimme toteamaan, että osa listasta oli jo lentänyt roskakoriin. Lista kuuluu seuraavasti: 1. ”Hallitus julistaa maatalouden hätätilan ja ryhtyy viipymättä toimenpiteisiin kotimaisen elintarviketuotannon, omavaraisuuden ja huoltovarmuuden turvaamiseksi.” No, tämähän ei ole tapahtunut. 2. ”Hallitus poistaa maatalousrakennusten kiinteistöveron jo vuoden 2022 maksuunpanosta alkaen pysyvästi.” Tämä ei ole toteutunut, eikä se tämän päivän kuullun perusteella tule toteutumaankaan. 3. ”Hallitus peruu, lakkaa valmistelemasta tai edistämästä sellaisia maataloutta koskevia ilmastopoliittisia toimenpiteitä, jotka heikentävät maatalouden kannattavuutta, lisäävät byrokratiaa tai kaventavat maatalouden toimintamahdollisuuksia.” Näin ei ole tapahtunut. Sen sijaan järkeviä toimia, kuten biokaasutuotannon toimintaedellytyksiä, on merkittävästi vaikeutettu tällä vaalikaudella ja byrokratiaa on lisätty. Ja edelleen listalla numero 4. ”Hallitus lisää maatilojen arvonlisäveron maksuun vuosittain 12 kuukautta kulutonta maksuaikaa seuraavan kolmen vuoden ajaksi.” Ei toteutunut. 5. ”Hallitus varmistaa Maatilatalouden kehittämisrahaston maksuvarmuuslainojen ja takausvastuukyvyn riittävyyden.” Ei ole tapahtunut. Makeraa ei ole lainkaan pääomitettu, mutta Makeran takausvaltuutta on kyllä korotettu 20 miljoonaan euroon. Listalta 6. ”Hallitus alentaa maatalouden energiakustannuksia muun muassa kohdennetuin verotoimenpitein.” Tämä on tapahtunut osittain, mutta maatalouden energiakustannukset ovat nousseet niin räjähdysmäisesti, että tämä määräaikainen maatalouden energiaveron lisäpalautus on toimena aivan riittämätön. Listalta numero 7. ”Hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ruokaketjun eri osien kustannusten jakamiseksi niin, että alkutuottaja saa oikeudenmukaisen osuuden loppuhinnasta.” Ei ole tapahtunut. Toimet ovat olleet ehkä oikeansuuntaisia mutta riittämättömiä tarpeeseen nähden. Elintarvikemarkkinalakia on kyllä uudistettu, mikä on hieno asia. Tämän keskustan tekemän lain päivitys on positiivinen asia, mutta kilpailulaki on edelleen koskematta, ja tämän päivän perusteella tällä vaalikaudella sellaiseksi tulee jäämään. Sen sijaan kaupan asemaa on vahvistettu uusilla myyntiartikkeleilla. Listan numero 8. ”Hallitus valmistelee pikaisesti elintarvikemarkkinoille tarvittavat, kriisin edellyttämät muutokset.” Tämä on tapahtunut. 9. ”Hallitus edistää pankkien valmiutta myöntää viljelijöiden lainoihin lyhennysvapaita ja korkohelpotuksia.” Ei ole tapahtunut. 10. ”Hallitus helpottaa nuoren viljelijän vuotuista yrittäjätulovaatimusta ja koulutusvaatimusta.” Tämä on tapahtunut. 11. ”Hallitus parantaa viljelijän mahdollisuutta yrityksensä velkasaneeraukseen.” Ei ole tapahtunut. Yrityssaneerauslakia on kyllä uudistettu, mutta uudistus ei kosketa maataloutta. 12. ”Hallitus purkaa maataloutta ja tilamyyntiä koskevaa byrokratiaa ja lupavaatimuksia.” Ei ole tapahtunut. 13. ”Hallitus tehostaa julkisen sektorin esimerkillisyyttä ruokapalveluhankinnoissa.” Osittain toteutunut, mutta keinona vain ohjaus ja suositukset. 14. ”Hallitus vahvistaa maatalouden sivuelinkeinojen rahoitusta ja toimintaedellytyksiä.” Ei ole tapahtunut, kuten ei myöskään ”Hallitus turvaa maatalouden lomituspalveluiden saatavuuden”. 16. ”Hallitus huolehtii viljelijöiden henkiseen jaksamiseen tarvittavista palveluista.” On tapahtunut. Välitä viljelijästä -hanke on vakinaistettu, mutta myös rahoitus pitäisi vakinaistaa. 17. Haluttiin alv-kannan laskemista — ei ole tapahtunut. 18. liittyy kiinteästi polttonesteiden hintaan ja sen kompensointiin. Kaikkihan me tiedämme, että se ei ole toteutunut. Hinnat ovat nousseet räjähdysmäisesti. Arvoisa puhemies! Tämä aikakirjoihin Tynkkysen listan tämänhetkisestä toteutumatilanteesta, [Puhemies koputtaa] joka ei ole mairitteleva, mutta onneksi vaalikautta on vielä jäljellä, ja luotamme hallitukseen, että Tynkkysen lista on toteutettu kokonaisuudessaan ennen kuin jäämme vaalitauolle.

Arvoisa herra puhemies! Sukumme on viljellyt Kuuselan tilaa Vihdin Oinasjoella yli sadan vuoden ajan. Saan jatkaa edeltävien sukupolvien työtä ja teen kaikkeni, että pojillani olisi mahdollisuus jatkaa sukupolvien ketjua, jos niin haluavat. Olen pidemmän kaavan mukaan kokenut, että suomalainen ruoka ei tule kaupan hyllylle itsestään. Ruoka tulee pelloilta ja tiloilta kautta Suomen, kellonaikaan ja viikonpäivään katsomatta. Osaamisestaan ja ahkeruudestaan huolimatta moni viljelijä ei saa työstään korvausta, ja mikä pahinta, ei edes arvostusta. Kysyä sopiikin: Kun jollain tilalla illan pimetessä mietitään, jaksaako vielä huomisen, sanooko hallitus, että "pärjäile"? Kun seuraava nuori viljelijä pohtii, uskaltaako ottaa kotitilan vastuulleen, sanooko hallitus, että "ollos huoleton"? Kun seuraava kriisi tulee ja tarvitsemme ruokaa omasta maasta, sanooko hallitus, että "ei hätää, kyllä sitä jostain tulee"? Siltä se nimittäin äsken kuulosti hallituksen suunnalta, että ongelmia ei olisi. Joutuu kysymään: eletäänkö hallituksessa lainkaan samaa arkea kuin maatiloilla ympäri Suomea? [Eduskunnasta: Ei eletä!] Keskusta teki välikysymyksen, koska suomalaisen ruoan tulevaisuus on vaarassa. Maamme maatalouden kannattavuus on valahtanut EU:n heikoimmaksi — EU:n heikoimmaksi. Lähes neljä tilaa lopettaa joka päivä. Lannoitteiden, polttoaineiden ja sähkön hintojen nousu ajaa viljelijöitä yhä ahtaammalle. Se siitä hallituksen "täyskäännöksestä" parempaan. Arvoisa puhemies! Keskustan mielestä suomalainen maatalous ja ruoka pitää pelastaa. Tällä hetkellä esimerkiksi suomalainen vilja tuotetaan käytännössä pitkälti talkoilla. Jokaisen pitää ymmärtää, että se ei ole kestävää eikä se ole oikein. Nyt viljelijälle jää liian pieni osuus ruokaketjun arvosta. Tilanne ei ratkea sillä, että viljelijää kehotetaan vain tekemään ja yrittämään enemmän. Jos haluamme suomalaista ruokaa kauppojen hyllyille — ja keskusta muuten haluaa — viljelijän pitää saada työstään nykyistä oikeudenmukaisempi korvaus. Siksi kilpailulakia pitää avata ja puuttua kaupan ylivaltaan sekä tukkukaupan kilpailuongelmiin. Tuotantokustannusten muutosten pitää päästä nykyistä nopeammin tuottajahintoihin. Tuottajaorganisaatioilla pitää olla mahdollisuus sopia hinnoista. Akuuttiin tilanteeseen keskusta esittää EU:n kriisituen täysimittaista kansallista täydentämistä. Me jatkaisimme energiaveron lisäpalautusta, maksaisimme sen täysimääräisenä ja laajentaisimme sen koskemaan myös nestekaasua. Poistaisimme tuotantorakennuksilta kiinteistöveron määräajaksi ja toteuttaisimme Ruotsin mallin mukaisesti kustannustuen etenkin lannoite- ja polttoainekustannuksiin. Sikaruton torjuntaa pitää vihdoin alkaa johtamaan, ja siihen pitää osoittaa lisää voimavaroja. Villisikakantaa tulee määrätietoisesti vähentää ja avata lihan vientimarkkinoita nopeasti alueellistamisen avulla. Valtion pitää korvata taudin torjunnasta ja markkinahäiriöistä maa- ja metsätaloudelle aiheutuvat kohtuuttomat menetykset. Arvoisa puhemies! Suomalainen ruoka on paljon enemmän kuin ruokaa. Se on työtä. Se on yrittäjyyttä. Se on huoltovarmuutta. Se on turvallisuutta. Se on suomalaisuutta puhtaimmillaan. On häpeällistä, että huoltovarmuutta pidetään yllä ulkomailta tuotavalla viljalla. Jokaisena vuotena maassamme tuotetaan jokaista huoltovarmuusvarastoitavaa viljaa niin paljon, että sitä taatusti riittää huoltovarmuusvarastointiin tarvittavat määrät. Kyse onkin tahdosta, ja kyse onkin etenkin periaatteista. Keskustan mielestä huoltovarmuuden perusta on kotimainen tuotanto ja suomalainen ruoka — kotimainen tuotanto ja suomalainen ruoka. Siksi maassamme pitää olla kannattavia maatiloja ja viljelijöitä, jotka pystyvät jatkamaan työtään myös vaikeina aikoina. Liian helposti unohtuu, että suomalaista ruokaa ei ole ilman suomalaista maaseutua. Keskusta haluaa Suomen, jossa myös maaseudulla on tulevaisuus. Siksi keskittämisen politiikka pitää vaihtaa kasvun politiikaksi. Kyllä maalla voi — ja pitää voida — kasvaa paitsi ruoka myös lapset, työ ja tulevaisuus. Arvoisa puhemies! Vaikka maa- ja metsätalousministerin puheenvuorosta jo kuulimme, että hallitus on reagoinut keskustan välikysymykseen tuomalla uuden kriisipaketin, jolla korvataan maataloudelle [Välihuutoja] kohonneita kustannuksia — tämä on ehkä historian vaikuttavin välikysymys jo tähän mennessä — niin siitä huolimatta, arvoisa puhemies, on todettava, että nyt asiat ovat menneet huonompaan suuntaan, täysin väärään suuntaan. Suomen maatalouden kannattavuus on valahtanut Euroopan heikoimmaksi. Sen takia kannatan edustaja Kalmarin tekemää epäluottamuslause-ehdotusta.

Arvoisa herra puhemies! Keskusta pitää hallituksen esitystä kansallisen ennallistamissuunnitelman osalta vakavasti puutteellisena. Hallitus esittää tässä säädettäväksi siitä, kuka suunnitelman laatii ja hyväksyy, mutta jättää lähes kokonaan määrittelemättä ne periaatteet ja reunaehdot, joiden mukaan suunnitelma muodostetaan. Laista puuttuvat säädökset siitä, miten kansallista liikkumavaraa käytetään, miten kustannukset huomioidaan, miten maanomistajien oikeudet turvataan ja millä perusteella ennallistamistoimenpiteitä kohdennetaan. Me keskustassa katsomme, kuten edellisessä puheenvuorossa on erittäin kattavasti ja hienosti kuultu, että tässä asiassa ei ole kyse vain pelkästä hallinnosta, pelkästä byrokratiasta, toisin kuin hallituspuolueista on kerta toisensa jälkeen annettu ymmärtää. Mutta kuten edellä on myös todettu, niin tänäänhän tätä ei ole hallitusryhmistä kuultu, koska ketään — anteeksi, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta — hallitusryhmien edustajia ei ole paikalla. Tämä on erittäin merkittävä asiakokonaisuus, todennäköisesti tämän vaalikauden suurin ja pitkävaikutteisin asiakokonaisuus, jota me tällä hetkellä täällä eduskunnassa nyt käsittelemme. Kansallinen ennallistamissuunnitelma tulee vaikuttamaan käytännössä metsiemme käyttöön, vesistöjen hoitoon, energiainvestointeihin, maa- ja metsätalouteen, aluekehitykseen, maaseudun ja alueiden elinvoimaan ja elinkeinoihin moniksi vuosikymmeniksi tästä eteenpäin. Siksi tämän suunnitelman valmistelua ei meidän mielestämme voida jättää ainoastaan ympäristöministeriön valmistelun varaan eikä varsinkaan ainoastaan valtioneuvoston poliittisen harkinnan ja poliittisen päätöksenteon varaan, niin kuin nyt hallitus esittää. Arvoisa puhemies! Pidän erityisen ongelmallisena sitä, että eduskunta, suomalaisen päätöksenteon ylin päättävä elin, kansanedustuslaitos, ollaan nyt sivuuttamassa tämän erittäin merkittävän asian käsittelystä lähes kokonaan. Eduskunnalla ei ole roolia suunnitelman valmistelussa eikä tule olemaan roolia suunnitelmasta päättämisessä. Tämän nyt käsittelyssä olevan esityksen mukaan valtioneuvosto hyväksyy ennallistamissuunnitelman ilman parlamentaarista päätöksentekoa, vaikka suunnitelma vaikuttaa erittäin merkittävästi maankäyttöön ja luonnonvarojen hyödyntämiseen maassamme vuosikymmenten ajan. Me keskustassa pidämme erittäin ongelmallisena myös sitä, ettei pyynnöistä huolimatta hallituksen, hallituspuolueitten suunnalta ole esitetty uskottavaa arviota tämän ennallistamiskokonaisuuden kokonaiskustannuksista. Arvioita on esitetty muiden toimesta, ja ne arviot ovat huimassa kokoluokassa, 10—20 miljardin euron välillä. Henkilötyövuosissa suora vaikutus esimerkiksi metsäsektoriin on arvioitu tuhansiksi, jopa yli 10 000 henkilötyövuodeksi, siis työpaikkojen vähenemistä, ja kerrannaisvaikutukset koko yhteiskuntaan 10 000 ja 30 000 henkilötyövuoden välille. Näin äärimmäisen suurta, merkittävää kokonaisuutta ei pitäisi pystyä tässä maassa hyväksymään ilman, että eduskunta on päässyt asian käsittelemään. Me pidämme tätä esitystä myös maanomistajan oikeusturvan kannalta puutteellisena. Vaikka suunnitelma ei tässä vaiheessa ainakaan suoraan asettaisi käyttörajoituksia, niin sillä tulee todennäköisesti olemaan vaikutuksia investointeihin, maankäyttöön ja omaisuuden arvoon. Nämä vaikutukset pitäisi arvioida jo suunnitelman laadinnan vaiheessa ja sitten siis estää myös niiden toteutuminen. Arvoisa puhemies! Edustaja Kallio esitti seitsemän lausumaehdotusta, ja ne ovat äärimmäisen kannattavia. Kannatan niitä kaikkia. Kuten useissa edellisissä puheenvuoroissa on todettu, se seitsemäs lausuma on niistä periaatteellisin ja ehkä sen johdosta merkittävin. Me keskustassa vaadimme, että hallitus tuo eduskuntaan selonteon niin laatimastaan ehdotuksesta, joka komissiolle tullaan esittämään kansalliseksi toimeenpanosuunnitelmaksi, kuin sitten varsinaisesta toimeenpanosuunnitelmasta ennen kuin valtioneuvosto sen hyväksyy, jos tämä lakiesitys menee tällaisenaan lävitse. Tämä on äärimmäisen oikeutettu ja kohtuullinen vaade. On erittäin eriskummallista, varsinkin kun peilaa viime vaalikaudella käytyyn keskusteluun, jossa silloiset oppositiopuolueet tekivät jopa välikysymyksen ennallistamisasetuksesta, että nyt kun samat puolueet ovat hallituspuolueita, niin puheet läheisyysperiaatteen noudattamisesta ja siitä, että ennallistamisasetus ei käy missään muodossa heille, ovat vaihtuneet toiminnaksi, jolla ei suostuta edes eduskunnassa keskustelemaan ennallistamisasetuksesta, vaan halutaan tiskin alta ujuttaa koko asetus, sen käytännön toimeenpanon valmistelu, ympäristöministeriölle ja päätöksenteko sitten hallitukselle, valtioneuvostolle. Vielä tätä erikoisuutta ja asiaa, jota emme voi hyväksyä, alleviivaa se, että kyse ei ole edes siitä, että nykyinen hallitus tulisi hyväksymään tämän kansallisen toimeenpanon suunnitelman, vaan nyt ollaan säkki päässä antamassa mandaatti seuraavalle hallitukselle, josta kukaan ei tiedä, mikä sen hallituspohja tulee olemaan, että se tekee täysin omavaltaisen päätöksen tästä kansallisesta toimeenpanosta. Tämähän on aivan uskomaton asia, varsinkin kun sitä peilaa viime vaalikaudella käytyyn välikysymyskeskusteluun, viime kaudella käytyyn julkiseen keskusteluun ennallistamisasetuksesta, että tällä vaalikaudella käytännössä kaikki päätökset, jotka tulevat olemaan sitovia, ovat tapahtuneet tämän hallituksen toimesta, tämän hallituksen vahtivuorolla, tämän hallituksen valmistelusta, ja nyt vielä keskeisin päätös ollaan lykkäämässä sokkona seuraavalle hallitukselle.

Arvoisa rouva puhemies! Tässähän on kyseessä säästölaki, niin kuin täällä on useampaan kertaan jo keskustelun kuluessa todettu. Säästöjä toki pitää tehdä, mutta kun niitä tehdään, pitää varmistua siitä, ettei kansalaisten oikeusturvaa tai arjen sujuvuutta niillä vaaranneta. Nythän kansalaiset käytännössä pakotetaan luopumaan paperisista viranomaiskirjeistä ja siirtymään digipostilaatikon käyttöön, oli kyseisellä kansalaisella sitten valmiuksia siihen tai ei. [Mauri Peltokangas: Onko siellä taas mietintö jäänyt lukematta?] Arvoisa rouva puhemies! Hallintovaliokunnan mietinnössä on erittäin ansiokas keskustan valiokunnan jäsenten vastalause, jossa todetaan erittäin selkeästi: ”Kokonaisuutena valiokunnalle annetut asiantuntijalausunnot osoittavat kiistattomasti, että vaikka esityksen tavoitteet sähköisen viranomaisviestinnän edistämisestä ja palvelutarjonnan monipuolistamisesta ovat perusteltuja, tulisi epäselvä esitys toteutuessaan aiheuttamaan kansalaisten oikeusturvan kannalta vakavia ongelmia.” Edellisessä puheenvuorossa edustaja Kallio mainitsi jo tämän lakihankkeiden tai lakikokonaisuuksien uudistamisen hankaluuden, kun se tehdään osissa. Tässä on useassa puheenvuorossa viitattu jo 11.3.26 eduskunnassa hyväksyttyyn lakipakettiin, joka on osa tätä kokonaisuutta. Sellaisten suurien kokonaisuuksien uudistaminen osina, jotka sisältävät myös perustavaa laatua olevia oikeuksia kansalaisille, on erittäin ongelmallista, ja sen takia tämän keskustan hallintovaliokunnan mietintöön jättämän vastalauseen lausumaehdotukset ovat äärimmäisen paikallaan. Niistä ensimmäinen koskettelee juuri tätä pätkissä uudistamista tai sitä, että nämä hankkeet ja kokonaisuudet pitäisi arvioida ja uudistaa yhtenä kokonaisuutena. Tämä lausumaehdotus kuuluu: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto arvioi sähköisen tiedoksiannon sääntelykokonaisuuden yhtenä kokonaisuutena ja tuo tarvittavat muutokset eduskuntaan siten, että järjestelmä on kansalaisille selkeä, ennakoitava ja helppokäyttöinen.” Tämä on äärimmäisen selkeä teksti, ja tämän soisi toteutuvan. Tässä keskustelussa on hyvin käynyt ilmi, että palveluiden saavutettavuus on ongelma. Ihmisillä on erilaisia digitaalisia taitoja, tai edustaja Heinonen edellisessä puheenvuorossaan viittasi verkkoesteettömyysproblematiikkaan. Tämä on myös osittain sekava järjestelmä, ja nyt on kyllä perusteltu syy olettaa, että tämän pätkittäin tehdyn uudistuksen jäljiltä kansalaisten oikeusturva vaarantuu ja vähintäänkin tämä hankaloittaa arjen sujuvuutta.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Heikkinen hyvin esitteli tämän esityksen, jossa esitetään maatalouden energiaveron palautusta tilapäisesti korotettavaksi neljällä sentillä litralta vuosina 2026—2027. Esittely oli sikälikin erinomainen, että siinä korostettiin, että viljelijät — maailman puhtaimman ruuan tuottajat, suomalaiset viljelijät — ovat joutuneet tilanteeseen, johon eivät ole itse voineet ollenkaan vaikuttaa. Polttoaineiden ja lannoitteiden hinnannousun syyt ovat maailmalla, ja tässä suomalainen viljelijä on täysin hinnanottajana, ei pysty tähän tilanteeseen omin toimin vaikuttamaan. Edellisessä puheenvuorossa edustaja Mikkonen otti kantaa ja perusteli vihreiden kielteistä suhtautumista tähän viljelijöitten tilannetta helpottavaan esitykseen toteamalla, että tämä tukee tai jatkaa fossiiliriippuvaisuutta ja pitäisi päästä fossiilivapaampaan tuotantoon. Sinänsä ajatus siitä, että fossiiliriippuvaisuutta maataloudessa pystyttäisiin laskemaan tai vähentämään, on erittäin kannatettava, mutta en malta olla toteamatta omakohtaisesti tähän asiayhteyteen, että kun aloin luomuviljelijäksi tavanomaisesta viljelystä, niin polttonesteiden kulutus kasvoi. Tämän tuen merkitys omalla tilallakin kasvoi, koska esimerkiksi rikkakasvien torjumiseen ei ollut enää käytettävissä kemiallisia yhdisteitä eikä niitä halunnutkaan käyttää, joten tämä kasvinsuojelu tehdään mekaanisin toimenpitein, mikä useassa tilanteessa tarkoittaa sitä, että pellolla pitää käydä useamman kerran käsittelemässä kasvustoa, sitä hyvää kasvustoa, ja sen kasvua edesauttamassa. Eli voisi ajatella, että on jonkunasteinen ristiriita siinä, että jos ja kun toivottavasti halutaan edistää luomutuotantoa, niin sitten taas polttoaineiden kustannuksia, mikä on siis iskenyt luomutiloihin suhteessa ehkä vielä kovempaa kuin tavanomaisiin tiloihin, ei oltaisi nyt valmiita kompensoimaan. Arvoisa rouva puhemies! Polttoaineiden ja lannoitteiden todella rajusti nousseet hinnat ovat erittäin merkittävästi vaikuttaneet etenkin suomalaisten kasvinviljelytilojen kannattavuuteen — kasvinviljelytiloihin, joista suuri osa on ollut kannattavuusahdingossa jo ennen näitä hinnannousuja. Tällä esityksellä ollaan erittäin hyvin kohdentamassa tämä vuosittainen kymmenen miljoonaa euroa tiloille, joilla tuotetaan suomalaista ruokaa, koska tämä tuki kohdistuu käytettyihin polttonesteisiin ja siten se kohdistuu suoraan tuotantoon. Myös tämä järjestelmä, jota kautta tämä veronkevennys kohdistetaan, on erittäin sujuva ja vähän byrokratiaa sisältävä. Tälle siis täysi tuki, että polttonesteiden vero lasketaan tähän EU-minimiin, niin kuin tässä nyt ollaan tilapäisesti tekemässä. Arvoisa rouva puhemies! Toinen ongelma, joka erityisesti kasvinviljelytiloilla korostuu ja kannattavuutta heikentää, on kohonneet lannoitteiden kustannukset. Itse asiassa juuri tänään niin eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnassa kuin suuressa valiokunnassa käsiteltiin komission ehdotusta yhteisen maatalouspolitiikan asetusten muuttamisesta, jolla viljelijöille kompensoitaisiin Lähi-idän kriisin aiheuttamaa lannoitteiden hintojen nousua. Aamun maa- ja metsätalousvaliokunnan kuulemisessa jäi hieman auki se, kannattaako Suomen hallitus ja valtioneuvosto kaikkia komission ehdottamia toimenpiteitä, joista siis keskeisimmät ovat EU:n maatalouden tukien maksatusten mahdollinen aikaistaminen sekä tilapäinen kriisituki tähän lannoitteiden kohonneita hintoja kompensoimaan. Tämä maksatusaikatauluasia oli selkeämmin hallituksen kannoissa ilmaistu, mutta tämä tilapäinen kriisituki jäi auki. Onneksi suuren valiokunnan kuulemisessa iltapäivällä tähän asiaan saatiin lisää selvyyttä ja vaikuttaa siltä, että hallitus kannattaa kaikkia näitä komission keinovalikoimassa olevia ehdotuksia, joilla viljelijöitten ahdinkoa tultaisiin helpottamaan. Olisi äärimmäisen tärkeää, että nämä kohonneet lannoitteiden hinnat pystyttäisiin huomioimaan. Ikävää tässä tilanteessa, tässä ehdotuksessakin, on se, että tämä vaikutusmekanismi on niin auttamattoman hidas. On erittäin todennäköistä, että jos hallitus toimii ripeästi, niin nopeimmillaan tätä tilapäistä kriisitukea päästäisiin maksamaan tämän vuoden lopussa, ehkä ensi vuoden alussa, ja sehän on selvää, että silloin tästä satokaudesta kaikki kustannukset ovat jo langenneet. Mutta vahva tuki hallituksen linjalle, jolla on ilmaistu, että myös tätä tilapäistä kriisitukea voisi olla valmius maksaa, ja täysi tuki sille, että se tilapäinen kriisituki tullaan maksamaan täysimääräisenä. Tukimekanismihan on sellainen, että EU:lta tulee pohjakriisituki, jonka päälle sitten jäsenmaalla on mahdollisuus maksaa kansallista tukea jopa 200 prosenttia, jolloin siitä pienestäkin miljoonapotista, mikä EU:lta todennäköisesti on tulossa, voi saada kasaan ihan merkittävän kokoisen kriisipaketin suomalaisille kasvinviljelijöille. Arvoisa rouva puhemies! Näillä sanoilla kannatan lämpimästi tätä tilapäistä energiaveron alennusta suomalaisille maatiloille, ja kannustan hallitusta kovasti pääsemään eteenpäin näissä muissa hankkeissa ja ehdotuksissa, joilla suomalaisen ruuantuotannon kannattavuutta pikaisesti pystyttäisiin parantamaan.

Arvoisa herra puhemies! Suomalaisia maanviljelijöitä, maailman puhtaimman ruuan tuottajia, on kohdannut ja kovin kouriin koetellut kustannusten nousun aiheuttama kriisi. Erityisesti polttoaineiden ja lannoitteiden jyrkästi nousseet hinnat ovat syösseet etenkin kasvinviljelytilojen kannattavuuden miinusmerkkiseksi, ja tämä kehitys näyttää ikävä kyllä jatkuvan. Tämä energiaveron palautuksen korottaminen on hallitukselta hyvä toimenpide, oikeansuuntainen liike, jolla edes hieman helpotetaan kustannusten kanssa kamppailevien viljelijöiden tilannetta. Energiaveron palautusjärjestelmä on tehokas, hallinnollisesti erittäin sujuva, ja se kohdistuu melko lailla hyvin aktiiviseen ruuantuotantoon. Tämä on siis hyvä tapa, oikea väline, mutta valitettavasti kyseinen summa on todella pieni. Tarvetta olisi huomattavasti suuremmalle tukisummalle. Tässä on kyse kokonaisuudessaan kymmenestä miljoonasta eurosta, neljästä sentistä per polttoainelitra. Keskustan omissa vaihtoehdoissa olemme nostaneet tämänkin vaihtoehdon esille, mutta olemme nostaneet esille myös laajempaa palettia, jolla alkutuotannon ahdinkoon kyettäisiin vastaamaan. Esimerkiksi viime kaudella toteutettu kiinteistöveron vapautus olisi tehokas keino, joka kohdistuisi hyvin aktiivituotantoon investoineille tiloille, koska maataloudessa kiinteistöveroa maksetaan poistamattoman menojäännöksen kautta. Arvoisa puhemies! Kiitoksia hallitukselle tästä esityksestä. Neljä senttiä litra on parempi kuin ei mitään. Toivotaan, että tämä esitys saa jatkoa, konkreettisempia toimenpiteitä, joilla suomalaisen ruuantuotannon kannattavuutta pystyttäisiin tukemaan ja vahvistamaan.

Arvoisa puhemies! Maaseutupolitiikka on selontekonsa ansainnut. Siksi onkin valitettavaa, että tästä selonteosta ei välity tarpeeksi vahva tahtotila maaseutua uhkaavan kuihtumisen kierteen kääntämiseksi kukoistuksen kierteeksi. Eduskuntakäsittelyssä pitääkin maaseutupolitiikkaan saada uutta, vahvempaa suuntaa ja konkreettisia toimia, ei korulauseita. Arvoisa puhemies! Maaseudun haasteet ovat todellisia, mutta myös monet Suomen talouden kasvun mahdollisuudet nojaavat maaseutuun — luonnonvarojen kestävään käyttöön, puhtaaseen energiaan ja uusiin innovaatioihin. On hienoa, että maaseutua on tänäänkin arvostettu tämän salin puheissa. Mutta sairaalapäätökset, pienten lukioiden kohtelu, aluekehitysrahojen muutokset, yksityistieavustusten ja laajakaistarakentamisen tukien leikkaukset, biokaasuinvestointien vaikeuttaminen sekä turpeen energiakäytön nopea alasajo ovat kaikki esimerkkejä hallituspuolueiden päätöksistä, jotka ovat heikentäneet maaseudun elinvoimaa. Hallitusohjelmakirjaukset, puheet ja teot eivät ole olleet tällä vaalikaudella linjassa keskenään. Arvoisa puhemies! Maaseutu on luonnonvarojen lähde. Suomalainen vientiteollisuuskin alkaa usein sorateiden päistä — pellon pientareelta, hakkuuaukean reunalta tai kaivoksen portilta. Maaseudulla syntyy myös menestyviä teollisuusyrityksiä ja kansainvälisiä huippuosaajia. Esimerkiksi Ylä-Savosta ponnistanut Ponsse on maailman johtavia metsäkonevalmistajia ja Genelec maailman huipulla kaiuttimien valmistajana. Maaseudulta voidaan siis ponnistaa myös globaaliin menestykseen. Maaseutumme voi olla kasvumme ja kehityksemme lähde, kunhan maaseudun ihmisille ja yrityksille annetaan menestymiseen reilu mahdollisuus. Maaseudulla tarvitaan osaavaa työvoimaa, toimivia tie- ja tietoliikenneyhteyksiä, riittäviä peruspalveluita ja investoinneille rahoitusta. Näiden perustarpeiden turvaamiseksi keskusta on tehnyt toistuvasti esityksiä ja edellyttänyt hallitusta tarttumaan niihin. Arvoisa puhemies! Maaseudun yrittäjille kohdistuu kasvavassa määrin yhteiskunnan vaatimuksia, esimerkiksi ilmasto- ja ympäristövelvoitteiden muodossa. On totta, että maaseutu voi tarjota ratkaisuja myös ilmastonmuutokseen, luontokatoon ja vesistöjen suojeluun. Puhdas suomalainen luonto on ehdottomasti puolustamisen arvoinen asia. Mutta tilanne on kestämätön, jos kasvavien vaatimusten keskellä maaseudun elinkeinojen ja yrittäjyyden toimintaedellytykset eivät ole kunnossa. On mahdotonta olla vihreä, jos tili on jatkuvasti punaisella. Kestävän työn ja toimeliaisuuden edellytyksenä on taloudellinen kannattavuus. Arvoisa puhemies! Maaseudun ja kaupunkien eriytymiskehitys on ollut Suomessa voimakasta. Kokemus alueellisesta epäoikeudenmukaisuudesta on monilla alueilla vahvistunut. Koetaan, että vaikka kansantalous hyötyy maaseudun luonnonvaroista, silti eurot valuvat pääosin maaseudun ulkopuolelle. Palveluiden saatavuuden, liikenneinfran ja tietoliikenneyhteyksien eriytyminen alueiden välillä on saatava kuriin. Arvoisa puhemies! Suomalaisen maaseudun sekä maa- ja metsätalouden tulevaisuus on turvattava. Onkin selvää, että hallituksen on onnistuttava neuvotteluissa EU:n seuraavasta rahoituskaudesta. Vastuu nyt tehtävistä niin kotimaan kuin EU-tason päätöksistä on nykyisellä hallituksella. Arvoisa puhemies! Keskeinen kysymys kuuluu: onko maaseutua uhkaava näivettymis- ja kuihtumiskehitys vääjäämätön? Ei ole. Nykymenolle on vaihtoehto. Keskusta on esittänyt esimerkiksi erityistalousalueiden muodostamista heikomman kehityksen alueille. Me edellytämme, että hallitus tarttuu toimiin, joilla heikoimmilla olevat alueet saavat erityiskohtelua, toimia, joiden avulla alueelle voisi syntyä uutta taloudellista toimeliaisuutta ja mahdollisuuksia työhön ja toimeentuloon. Suomi tarvitseekin nyt uuden suunnan. Uuden suunnan ottamiseen tarvitaan rohkeutta, ja tulevassa päätöksenteossa pitää rohkeutta olla tätä selonteon linjaa huomattavasti enemmän.