Viljanen Eerikki

Arvoisa herra puhemies! Keskustelu tärkeän aihepiirin ympärillä on jatkunut kuutisen tuntia, ja itsekin olen useita puheenvuoroja päässyt käyttämään. Eräässä puheenvuorossa tuli oltua aika perustavaa laatua olevalla tavalla eri mieltä edustaja Hemmilän kanssa. Hemmilän edellisen puheenvuoron jälkeen ajattelin, että tulen pitämään puheenvuoron, koska olen tällä kertaa edustaja Hemmilän kanssa erittäin paljon samaa mieltä hänen esille nostamastaan asiasta, joka on valkuaisomavaraisuuden nostaminen ja sen tärkeys Suomessa. Arvoisa puhemies! Tässä viime viikkoina olen mitellyt hieman Huoltovarmuuskeskuksen kanssa viljojen varmuusvarastoinnista ja varmuusvarastojen viljojen alkuperästä. Huoltovarmuuskeskus kiisti faktan, että Suomen huoltovarmuutta on ylläpidetty ostamalla huoltovarmuusvarastoihin ulkomaista viljaa. Tämä kiistäminenhän ei heidän kannaltaan päättynyt kovin onnellisesti, koska fakta on se, että Huoltovarmuuskeskuksen sopimuskumppanit ovat ostaneet ulkomaista viljaa ja sitä on Suomeen huoltovarmuustarkoituksiin tullut. Huoltovarmuuskeskuksen rekordi viljojen osalta ei siis ole ollut viime aikoina kovin kummoinen. Sen sijaan Huoltovarmuuskeskus on tehnyt erinomaisen hyvää työtä selvittäessään sitä, miten Suomen valkuaisomavaraisuutta kyettäisiin parantamaan. HVK:n selvitys pureutuu erityisesti valkuaiskasvien viljelyn laajentamiseen Suomessa ja sitä kautta tämän valkuaisomavaraisuuden kasvattamiseen. Tavoitteena noille selvityksille on ollut täysi omavaraisuus. Selvitysten mukaan Suomessa on olemassa täysi potentiaali täyteen valkuaiskasviomavaraisuuteen kasviproteiinin tuotannossa, mikäli palko- ja öljykasveja alettaisiin viljelemään viljelykierroissa niin paljon kuin suinkin mahdollista Suomessa. Tämä olisi omiaan myös erittäin keskeisellä tavalla vähentämään Suomen lannoiteriippuvuutta, elikkä huoltovarmuutemme sitäkin kautta vahvistuisi. Tämä myös parantaisi meidän vaihtotasettamme ja meidän omaa varallisuuttamme rehukasvituotannossa. Kuten edustaja Hemmilä taisi viitatakin, Suomeen tuodaan tällä hetkellä suht mittavassa määrin valkuaiskasveja, muun muassa soijaa ulkomailta, ja tämän oman tuotannon vahvistumisen kautta tämä virta todennäköisesti tyrehtyisi tai lakkaisi jopa kokonaan. Tässä keskeisessä roolissa on myös valkuaiskasvien lajikejalostus, lajikkeiden paraneminen suomalaisiin olosuhteisiin sopivaksi sekä tietysti viljelijöiden kouluttaminen, kauppiaiden kouluttaminen, tekniikan opettelu ja konekaupan rooli. Arvoisa puhemies! Edustaja Hemmilä toivoi ministeriltä vastauksia tähän valkuaiskasvikokonaisuuden kehitykseen ja siihen, mitä hallitus aikoo tehdä ja tulee tekemään. Syy, minkä takia tämä erityisesti tähän päivän teemaan liittyy, elikkä siihen, että meillä on Suomessa Euroopan kannattamattomin maataloustuotanto, on se, että tuon kannattamattomuuden takana erityisen heikosti, ikävä kyllä, meillä tässä maassa menee tällä hetkellä kasvinviljelijöillä, ja tästä valkuaiskasvien laajemmasta viljelystä, monipuolisemmasta viljelystä, voitaisiin saada myös tulonvahvistusta etenkin kasvinviljelytiloille. Siinäkin mielessä tämä on erittäin tervetullutta ja toivottavaa kehityskulkua — liittyy aivan oleellisesti tämän päivän keskustelunaiheeseen. En malta olla sanomatta, että Huoltovarmuuskeskuksen, jolla on paljon parantamista huoltovarmuusvarastoinnin osalta, pitäisi laajentaa huoltovarmuusvarastointia koskemaan myös näitä öljykasveja, siis satoja niistä öljykasveista — tällä hetkellähän HVK varmuusvarastoi öljykasvien siemeniä ja niiden viljelyyn tarvittavia kasvinsuojeluaineita — mutta myös itse öljykasvien varmuusvarastointia. Jos ja kun se tehtäisiin perustuen kotimaiseen tuotantoon, sillä voitaisiin myös tätä markkinakysyntää tasapainottaa ja vahvistaa kotimaisille valkuaiskasvin tuottajille.

Arvoisa herra puhemies! Viime vaalikaudella en täällä talossa ollut, mutta täällä tänään moneen kertaan viitatun MAKA-raportin lisäksi ehkä toiseksi eniten julkisuudessa ollut listaus tai raportti oli niin sanottu Tynkkysen lista, josta minäkin eri medioista paljon tietoa sain etenkin sosiaalisen median kautta. Maaliskuussa 2022 silloinen parlamentaarikko Tynkkynen teki 19 kohdan listan, jolla maatalouden kannattavuutta piti parantaa. Tätä listaa olisi olettanut toteutettavan tällä vaalikaudella, kun koko perussuomalainen ryhmä tietääkseni siihen sitoutui ja sitä ajoi. Mutta heti hallitusneuvotteluiden jälkeen pystyimme toteamaan, että osa listasta oli jo lentänyt roskakoriin. Lista kuuluu seuraavasti: 1. ”Hallitus julistaa maatalouden hätätilan ja ryhtyy viipymättä toimenpiteisiin kotimaisen elintarviketuotannon, omavaraisuuden ja huoltovarmuuden turvaamiseksi.” No, tämähän ei ole tapahtunut. 2. ”Hallitus poistaa maatalousrakennusten kiinteistöveron jo vuoden 2022 maksuunpanosta alkaen pysyvästi.” Tämä ei ole toteutunut, eikä se tämän päivän kuullun perusteella tule toteutumaankaan. 3. ”Hallitus peruu, lakkaa valmistelemasta tai edistämästä sellaisia maataloutta koskevia ilmastopoliittisia toimenpiteitä, jotka heikentävät maatalouden kannattavuutta, lisäävät byrokratiaa tai kaventavat maatalouden toimintamahdollisuuksia.” Näin ei ole tapahtunut. Sen sijaan järkeviä toimia, kuten biokaasutuotannon toimintaedellytyksiä, on merkittävästi vaikeutettu tällä vaalikaudella ja byrokratiaa on lisätty. Ja edelleen listalla numero 4. ”Hallitus lisää maatilojen arvonlisäveron maksuun vuosittain 12 kuukautta kulutonta maksuaikaa seuraavan kolmen vuoden ajaksi.” Ei toteutunut. 5. ”Hallitus varmistaa Maatilatalouden kehittämisrahaston maksuvarmuuslainojen ja takausvastuukyvyn riittävyyden.” Ei ole tapahtunut. Makeraa ei ole lainkaan pääomitettu, mutta Makeran takausvaltuutta on kyllä korotettu 20 miljoonaan euroon. Listalta 6. ”Hallitus alentaa maatalouden energiakustannuksia muun muassa kohdennetuin verotoimenpitein.” Tämä on tapahtunut osittain, mutta maatalouden energiakustannukset ovat nousseet niin räjähdysmäisesti, että tämä määräaikainen maatalouden energiaveron lisäpalautus on toimena aivan riittämätön. Listalta numero 7. ”Hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ruokaketjun eri osien kustannusten jakamiseksi niin, että alkutuottaja saa oikeudenmukaisen osuuden loppuhinnasta.” Ei ole tapahtunut. Toimet ovat olleet ehkä oikeansuuntaisia mutta riittämättömiä tarpeeseen nähden. Elintarvikemarkkinalakia on kyllä uudistettu, mikä on hieno asia. Tämän keskustan tekemän lain päivitys on positiivinen asia, mutta kilpailulaki on edelleen koskematta, ja tämän päivän perusteella tällä vaalikaudella sellaiseksi tulee jäämään. Sen sijaan kaupan asemaa on vahvistettu uusilla myyntiartikkeleilla. Listan numero 8. ”Hallitus valmistelee pikaisesti elintarvikemarkkinoille tarvittavat, kriisin edellyttämät muutokset.” Tämä on tapahtunut. 9. ”Hallitus edistää pankkien valmiutta myöntää viljelijöiden lainoihin lyhennysvapaita ja korkohelpotuksia.” Ei ole tapahtunut. 10. ”Hallitus helpottaa nuoren viljelijän vuotuista yrittäjätulovaatimusta ja koulutusvaatimusta.” Tämä on tapahtunut. 11. ”Hallitus parantaa viljelijän mahdollisuutta yrityksensä velkasaneeraukseen.” Ei ole tapahtunut. Yrityssaneerauslakia on kyllä uudistettu, mutta uudistus ei kosketa maataloutta. 12. ”Hallitus purkaa maataloutta ja tilamyyntiä koskevaa byrokratiaa ja lupavaatimuksia.” Ei ole tapahtunut. 13. ”Hallitus tehostaa julkisen sektorin esimerkillisyyttä ruokapalveluhankinnoissa.” Osittain toteutunut, mutta keinona vain ohjaus ja suositukset. 14. ”Hallitus vahvistaa maatalouden sivuelinkeinojen rahoitusta ja toimintaedellytyksiä.” Ei ole tapahtunut, kuten ei myöskään ”Hallitus turvaa maatalouden lomituspalveluiden saatavuuden”. 16. ”Hallitus huolehtii viljelijöiden henkiseen jaksamiseen tarvittavista palveluista.” On tapahtunut. Välitä viljelijästä -hanke on vakinaistettu, mutta myös rahoitus pitäisi vakinaistaa. 17. Haluttiin alv-kannan laskemista — ei ole tapahtunut. 18. liittyy kiinteästi polttonesteiden hintaan ja sen kompensointiin. Kaikkihan me tiedämme, että se ei ole toteutunut. Hinnat ovat nousseet räjähdysmäisesti. Arvoisa puhemies! Tämä aikakirjoihin Tynkkysen listan tämänhetkisestä toteutumatilanteesta, [Puhemies koputtaa] joka ei ole mairitteleva, mutta onneksi vaalikautta on vielä jäljellä, ja luotamme hallitukseen, että Tynkkysen lista on toteutettu kokonaisuudessaan ennen kuin jäämme vaalitauolle.

Arvoisa puhemies! Keskusta on monesta asiasta eri mieltä kuin vasemmisto. Siitä olemme kuitenkin samaa mieltä, että tämä hallitus joutaa nyt mennä. [Vasemmalta: Kyllä!] Maamme talous on valitettavan surkeassa jamassa, ja nykyinen hallitus epäonnistuu historiallisella tavalla. Eikä se tule saavuttamaan ensimmäistäkään itse itselleen asettamaansa talouden tavoitetta. [Antti Kurvinen: Ei ensimmäistäkään!] Talouden piti kasvaa. Piti tulla 100 000 työpaikkaa. Velaksi elämisen piti loppua. Mutta onkin käynyt niin, että Suomi on lamassa, suurtyöttömyydessä ja entistäkin syvemmällä velkasuossa. Ihmisiä on töissä vähemmän kuin hallituksen aloittaessa, vaikka pääministeri kuinka muuta väittäisi. Tämä totuus ei pala tulessakaan. Velkasuhteen piti vakautua ja kääntyä laskuun. Sen sijaan se nousee koko kehyskauden ajan. Alijäämän piti vaalikauden lopulla olla korkeintaan prosentti suhteessa bruttokansantuotteeseen. Ennusteessa se on 4,6 prosenttia. Tuo kuilu on 11 miljardia euroa — 11 miljardia euroa. Suhdanteet eivät tätä karmeutta selitä. Ne koskevat myös muuta Eurooppaa. Silti Suomi erottuu työttömyydessä ja velassa, ja täysin väärään suuntaan. Milloin tunnustetaan tosiasiat? Milloin kannetaan vastuu? Arvoisa puhemies! Kestävä taloudenpito on vastuullisen päättäjän velvollisuus. Velan kasvattaminen ei ole oikeudenmukaisuutta. Se on laskun siirtämistä lapsillemme. Hallituspuolueet sanovat sitoutuvansa velkajarruun, mutta ovat käytännössä painaneet velkakaasua. Suuryritysten veroalea rahoitetaan velkavivulla. Sellaista taloudenpitoa ei voi hyväksyä. Arvoisa puhemies! Kyllä suomalaiset ymmärtävät, että talous pitää laittaa kuntoon. Kovatkin päätökset ollaan valmiita kestämään, jos ne ovat oikeudenmukaisia. Hallitus leikkaa vanhus- ja terveyspalveluista, koulutuksesta ja yhteiskunnan heikoimmilta. Se ei ole oikeudenmukaista. [Antti Kurvinen: Kokoomus lupasi vaaleissa ihan muuta!] Ja tämän politiikan seurauksia joudutaan korjaamaan vielä pitkään. Arvoisa puhemies! Myönteistä oli, että kehysriihessä hallitus kohtuullisti leikkaustaan kotitalousvähennykseen ja osittain perui työmatkakulujen omavastuun heikennyksen. Mutta, ikävä kyllä, tämä hallituksen talouskokonaisuus ei edelleenkään kanna. Moni päätös tulee liian myöhään. Esimerkiksi ammattidiesel ja yrittäjien eläkeuudistus ovat tulossa vasta vuonna 2028. Talouden kasvu ei odota ministereiden kalenteria. Kasvu syntyy koko yrittäjäkentästä: yksinyrittäjistä, pk-yrityksistä, perheyrityksistä, kasvuyrityksistä. Työpaikat syntyvät arjessa, yrityksissä, eri puolilla Suomea, maalla ja kaupungeissa. Tarvitsemme kasvupaketin, joka vauhdittaa rakentamista, korjaamista ja työllisyyttä koko maassa. Homekouluissa, teissä, silloissa, raiteissa ja muussa infrassa riittää korjattavaa. Arvoisa puhemies! Suomessa on jo noin 80 000 alle 30-vuotiasta työtöntä työnhakijaa. Se on kansallinen hätätila. Nuorille tarvitaan takuutyö. Työn puutteeseen auttaa parhaiten työpaikka, eivät temput eivätkä pamput. Samalla helpottaisimme ensimmäisen työntekijän palkkaamista mikroyrityksissä. Kun yrittäjä työllistää, syntyy kasvua, verotuloja ja tulevaisuudenuskoa. Työttömyysturvan suojaosa on palautettava. Työttömällä pitää olla mahdollisuus ottaa vastaan mitä tahansa työtä ja työn tekemisen pitää aina kannattaa. Suomi nousee työnteolla, ei odottamalla. Arvoisa puhemies! Maamme tilanne ei ole toivoton, mutta suunta pitää muuttaa. Suunta muuttuu sillä, että yritykset uskovat Suomeen ja sen vakaaseen toimintaympäristöön, ja sillä, että ihmiset luottavat siihen, että työ kannattaa, palvelut toimivat ja tulevaisuus on tätä päivää parempi. Keskustan vaihtoehto on työn, turvan, yrittämisen ja tulevaisuudenuskon tie. Kun kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa todettiin kokoomuksen suulla, että kaikki mahdollinen tilanteen parantamiseksi on jo tehty, joudun kannattamaan edustaja Tuppuraisen tekemää epäluottamusesitystä.