Viljanen Eerikki

Arvoisa herra puhemies! Tänään käymme keskustelun ja huomenna äänestämme mahdollisuudesta alkoholin kotiinkuljetukselle. Suomessa alkoholipolitiikan lähtökohta on ollut haittojen ehkäisy ja vastuullisuus. Nyt alkoholin saatavuutta lisätään jälleen yhdellä uudella tavalla ilman, että kukaan osaa vielä kertoa, mitä vaikutuksia muutoksella on esimerkiksi nuorten alkoholinkäyttöön, perheiden hyvinvointiin tai terveydenhuollon kustannuksiin. On selvää, että alkoholi ei ole ongelma kaikille. Monet eivät käytä sitä lainkaan, ja useimmat osaavat käyttää sitä kohtuudella, mutta yhteiskunnan tehtävä on huolehtia myös niistä ihmisistä ja perheistä, joille alkoholi aiheuttaa ongelmia. Päätöksiä pitää arvioida myös heidän näkökulmastaan. Erityisen erikoiseksi ja kummalliseksi tämänhetkisen tilanteen tekee se, että samaan aikaan, kun hallitus etsii säästöjä sosiaali- ja terveyspalveluista, se on valmis tekemään päätöksiä, joiden seurauksena alkoholihaittojen riski todennäköisesti kasvaa. Kysymys ei ole siitä, saako aikuinen ihminen ostaa alkoholia; kysymys on siitä, millaista yhteiskuntaa rakennamme ja kuka lopulta maksaa laskun, jos haitat kasvavat. Terveempi ja turvallisempi Suomi on tavoite, jonka pitää näkyä myös lainsäädännössä. Minun on vaikea nähdä, miten alkoholin kotiinkuljetus vie meitä kohti näitä edellä lausuttuja tavoitteita. Näistä syistä kannatan edustaja Mehtälän tekemää hylkäysesitystä. Jos alkoholin kotikuljetus huomenna hyväksytään, eduskunnan pitää edellyttää, että tämän päätöksen vaikutuksia seurataan erittäin tarkasti ja mahdollisiin ongelmiin tullaan reagoimaan välittömästi ja viivytyksettä.

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen ja hallituspuolueiden toimesta on hyvinvointialueiden rahoitusta leikattu etenkin suhteessa palvelutarpeiden kasvuun erittäin merkittävällä tavalla tällä vaalikaudella. Jälleen meillä on käsittelyssä paketti, jolla säästöjä pyritään löytämään yli 330 miljoonan euron arvosta. Aiemmin tässä keskustelussa edustaja Kvarnström erinomaisesti kuvasi alueellisesta näkökulmasta tätä erikoista tilannetta, johon tämä lakiesitys on johtamassa, elikkä sitä, että tämän esityksen myötä, jos tämä läpi menee, suurimpia rahoituksen menettäjiä ovat alueet, jotka ovat jo toimineet niin kuin hallitus ja hallituspuolueet ovat edellyttäneet, eli pyrkineet kattamaan edellisinä vuosina syntyneet alijäämänsä omin toimin: tehostamalla, säästämällä, keskittämällä, supistamalla toimintojaan. Yksi näistä alueista on oma alueeni, jolta myös edustaja Kvarnström tulee, elikkä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue. Hyvinvointialueemme on tehnyt erittäin rajusti töitä toimintojen tehostamiseksi, uudelleenorganisoimiseksi, mutta myös palvelupisteitä — palveluja, toimintoja — on noin parinkymmenen palvelupisteen osalta ajettu alas, supistettu, siirretty tai ollaan lopettamassa. Elikkä alueella on tehty erittäin rajuja talouden sopeuttamistoimenpiteitä, aivan niin kuin hallitus on edellyttänyt. Alijäämät on saatu katettua, ja nyt se työ tullaan palkitsemaan sillä, että Länsi-Uusimaa on suurin rahoituksen menettäjä tämän oman tehokkaan toimintansa ansiosta. Tässä pitkällä tähtäimellä on nähtävissä kyllä ainekset erinomaisen suureen moraalikatoon, jos valtiovalta toimii näin, että ne hyvinvointialueet, jotka valtiovallan omia velvoitteita tiiviimmin, parhaiten, noudattavat, tullaan palkitsemaan sillä, että viedään eniten rahoitusta pois tulevaisuuden palveluiden tuottamisesta. Arvoisa puhemies! Tämä esitys on monelta muultakin osalta erittäin ristiriitainen ja epäjohdonmukainen, ja sikäli sitä ei voi missään nimessä kannattaa. Mutta tämän oman kotiseutuni esimerkin osalta voi todeta, että on äärimmäisen huolestuttavaa, jos hallitus ei tämän pidemmälle tulevaisuuteen kykene ajattelemaan vaan rakentaa hyvinvointialueille tämmöisiä kannustinloukkuja tai ansoja, joilla mahdollisesti tullaan estämään — tai ei ainakaan kannusteta niihin — palveluiden uudelleenorganisoiminen, tehostaminen, kehittäminen, vaan tapahtuu päinvastoin, kun ollaan näkemässä, että palveluiden tehostamisesta ja säästämisestä palkitaan sillä, että viedään tulevaisuuden rahoitukset pois.

Arvoisa herra puhemies! Suomi on maailman kärjessä eläinten hyvinvoinnissa ja eläinten terveydessä. Maamme salmonellatilanne tuotannossa on maailman parhaita ellei paras, mutta riski salmonellan esiintymisestä on edelleen olemassa, ja jos tämä riski realisoituu tuotannossa tilalla, sen taloudelliset vaikutukset ovat todella merkittäviä, kuten esimerkiksi ministerin esittelypuheenvuorossa hyvin kävi ilmi. Me tarvitsemme tähän maahan tuottajille apua, tukea ja järjestelmän, jolla tätä riskiä voidaan hallita, ja sen takia on erittäin suurien ja lämpimien kiitosten paikka hallitukselle ja ministerille, että meillä on nyt tämä esitys salmonellavahinkorahastosta, vakuusrahastosta, eduskunnan käsittelyssä. Tämä on erittäin tärkeä esitys, ja tässä yhteydessä lienee paikallaan todeta myös se, että sika-ala, sianlihan tuottajat edelleenkin, jatkossakin valtaosin vastaavat tämän järjestelmän kustannuksista, mutta tämä oli täysin välttämätöntä, että saadaan toimintaympäristön viitekehys ja se ratkaiseva alkuapu, että tämä salmonellatilanne, joka meillä maassamme on äärimmäisen hyvä, kyetään turvaamaan ja tätä hyvää tuotantoa pystytään jatkamaan. Kiitokset hallitukselle erinomaisesta esityksestä. Pidän äärimmäisen tärkeänä, että tämä esitys tulee saavuttamaan vähintään sen määräenemmistön, kahden kolmasosan tuen täällä eduskunnassa. Olen tältä osin kyllä luottavainen. Tämä on sellainen esitys, että luulisi, että tätä jokaisen kansanedustajan on helppo tukea.

Arvoisa puhemies! Keskusta on monesta asiasta eri mieltä kuin vasemmisto. Siitä olemme kuitenkin samaa mieltä, että tämä hallitus joutaa nyt mennä. [Vasemmalta: Kyllä!] Maamme talous on valitettavan surkeassa jamassa, ja nykyinen hallitus epäonnistuu historiallisella tavalla. Eikä se tule saavuttamaan ensimmäistäkään itse itselleen asettamaansa talouden tavoitetta. [Antti Kurvinen: Ei ensimmäistäkään!] Talouden piti kasvaa. Piti tulla 100 000 työpaikkaa. Velaksi elämisen piti loppua. Mutta onkin käynyt niin, että Suomi on lamassa, suurtyöttömyydessä ja entistäkin syvemmällä velkasuossa. Ihmisiä on töissä vähemmän kuin hallituksen aloittaessa, vaikka pääministeri kuinka muuta väittäisi. Tämä totuus ei pala tulessakaan. Velkasuhteen piti vakautua ja kääntyä laskuun. Sen sijaan se nousee koko kehyskauden ajan. Alijäämän piti vaalikauden lopulla olla korkeintaan prosentti suhteessa bruttokansantuotteeseen. Ennusteessa se on 4,6 prosenttia. Tuo kuilu on 11 miljardia euroa — 11 miljardia euroa. Suhdanteet eivät tätä karmeutta selitä. Ne koskevat myös muuta Eurooppaa. Silti Suomi erottuu työttömyydessä ja velassa, ja täysin väärään suuntaan. Milloin tunnustetaan tosiasiat? Milloin kannetaan vastuu? Arvoisa puhemies! Kestävä taloudenpito on vastuullisen päättäjän velvollisuus. Velan kasvattaminen ei ole oikeudenmukaisuutta. Se on laskun siirtämistä lapsillemme. Hallituspuolueet sanovat sitoutuvansa velkajarruun, mutta ovat käytännössä painaneet velkakaasua. Suuryritysten veroalea rahoitetaan velkavivulla. Sellaista taloudenpitoa ei voi hyväksyä. Arvoisa puhemies! Kyllä suomalaiset ymmärtävät, että talous pitää laittaa kuntoon. Kovatkin päätökset ollaan valmiita kestämään, jos ne ovat oikeudenmukaisia. Hallitus leikkaa vanhus- ja terveyspalveluista, koulutuksesta ja yhteiskunnan heikoimmilta. Se ei ole oikeudenmukaista. [Antti Kurvinen: Kokoomus lupasi vaaleissa ihan muuta!] Ja tämän politiikan seurauksia joudutaan korjaamaan vielä pitkään. Arvoisa puhemies! Myönteistä oli, että kehysriihessä hallitus kohtuullisti leikkaustaan kotitalousvähennykseen ja osittain perui työmatkakulujen omavastuun heikennyksen. Mutta, ikävä kyllä, tämä hallituksen talouskokonaisuus ei edelleenkään kanna. Moni päätös tulee liian myöhään. Esimerkiksi ammattidiesel ja yrittäjien eläkeuudistus ovat tulossa vasta vuonna 2028. Talouden kasvu ei odota ministereiden kalenteria. Kasvu syntyy koko yrittäjäkentästä: yksinyrittäjistä, pk-yrityksistä, perheyrityksistä, kasvuyrityksistä. Työpaikat syntyvät arjessa, yrityksissä, eri puolilla Suomea, maalla ja kaupungeissa. Tarvitsemme kasvupaketin, joka vauhdittaa rakentamista, korjaamista ja työllisyyttä koko maassa. Homekouluissa, teissä, silloissa, raiteissa ja muussa infrassa riittää korjattavaa. Arvoisa puhemies! Suomessa on jo noin 80 000 alle 30-vuotiasta työtöntä työnhakijaa. Se on kansallinen hätätila. Nuorille tarvitaan takuutyö. Työn puutteeseen auttaa parhaiten työpaikka, eivät temput eivätkä pamput. Samalla helpottaisimme ensimmäisen työntekijän palkkaamista mikroyrityksissä. Kun yrittäjä työllistää, syntyy kasvua, verotuloja ja tulevaisuudenuskoa. Työttömyysturvan suojaosa on palautettava. Työttömällä pitää olla mahdollisuus ottaa vastaan mitä tahansa työtä ja työn tekemisen pitää aina kannattaa. Suomi nousee työnteolla, ei odottamalla. Arvoisa puhemies! Maamme tilanne ei ole toivoton, mutta suunta pitää muuttaa. Suunta muuttuu sillä, että yritykset uskovat Suomeen ja sen vakaaseen toimintaympäristöön, ja sillä, että ihmiset luottavat siihen, että työ kannattaa, palvelut toimivat ja tulevaisuus on tätä päivää parempi. Keskustan vaihtoehto on työn, turvan, yrittämisen ja tulevaisuudenuskon tie. Kun kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa todettiin kokoomuksen suulla, että kaikki mahdollinen tilanteen parantamiseksi on jo tehty, joudun kannattamaan edustaja Tuppuraisen tekemää epäluottamusesitystä.

Arvoisa rouva puhemies! Niin sanottu kännykkäkielto astui voimaan peruskoulussa viime vuoden elokuussa, ja ainakin minun kuulemani palautteet kiellon vaikutuksista ovat olleet erittäin positiivisia erittäin laajalti. Kielto on nähty hyvänä. Siksikin allekirjoitin tämän edustaja Siposen lakialoitteen, jossa esitetään perusopetuksen hyvien tulosten kannustamana samankaltaisen kännykkäkiellon laajentamista koskemaan myös toisen asteen oppilaitoksia. Peruskoulun kännykkäkiellon tapaan mobiililaitteiden käyttö toisen asteen opinnoissa olisi sallittua oppitunneilla opettajan tai rehtorin luvalla tai erityisistä terveydellisistä syistä. Joissakin toisen asteen oppilaitoksissa on jo sovittu eritasoisesti tämänkaltaisista kännykkäkielloista, mutta tämä edustaja Siposen lakialoitteen idea on saada tämä säädöspohja vakaammalle pohjalle. Se tulisi koskemaan kaikkia oppilaitoksia, yhtenäistäisi käytäntöjä ja huomattavasti selkeyttäisi toisten asteen oppilaitosten toimintaa ja pelikenttää. Toivon todella, että tämä edustaja Siposen lakialoite johtaa toimenpiteisiin. Tänäänkin täällä keskustelussa on puoluekentän eri laidoilta kuultu vain kannustavia puheita, puheenvuoroja, joissa aloitetta on kehuttu ja toivottu, että se johtaa käytännön toimenpiteisiin. Kannustusta on tullut niin hallituspuolueiden kuin oppositiopuolueidenkin riveistä. Kaikki näkevät tämän asian äärimmäisen tärkeänä. Kuten edustaja Siponen itse viimeisessä puheenvuorossaan totesi, niin toivottavasti tässä asiassa ehditään vielä toimia tällä vaalikaudella ja asia saataisiin eteenpäin, ettei se jäisi lepäämään yli vuoden päässä olevien eduskuntavaalien, kun sitten taas alkaisi koko tämän asian valmistelu alusta.

Arvoisa puhemies! Maaseutupolitiikka on selontekonsa ansainnut. Siksi onkin valitettavaa, että tästä selonteosta ei välity tarpeeksi vahva tahtotila maaseutua uhkaavan kuihtumisen kierteen kääntämiseksi kukoistuksen kierteeksi. Eduskuntakäsittelyssä pitääkin maaseutupolitiikkaan saada uutta, vahvempaa suuntaa ja konkreettisia toimia, ei korulauseita. Arvoisa puhemies! Maaseudun haasteet ovat todellisia, mutta myös monet Suomen talouden kasvun mahdollisuudet nojaavat maaseutuun — luonnonvarojen kestävään käyttöön, puhtaaseen energiaan ja uusiin innovaatioihin. On hienoa, että maaseutua on tänäänkin arvostettu tämän salin puheissa. Mutta sairaalapäätökset, pienten lukioiden kohtelu, aluekehitysrahojen muutokset, yksityistieavustusten ja laajakaistarakentamisen tukien leikkaukset, biokaasuinvestointien vaikeuttaminen sekä turpeen energiakäytön nopea alasajo ovat kaikki esimerkkejä hallituspuolueiden päätöksistä, jotka ovat heikentäneet maaseudun elinvoimaa. Hallitusohjelmakirjaukset, puheet ja teot eivät ole olleet tällä vaalikaudella linjassa keskenään. Arvoisa puhemies! Maaseutu on luonnonvarojen lähde. Suomalainen vientiteollisuuskin alkaa usein sorateiden päistä — pellon pientareelta, hakkuuaukean reunalta tai kaivoksen portilta. Maaseudulla syntyy myös menestyviä teollisuusyrityksiä ja kansainvälisiä huippuosaajia. Esimerkiksi Ylä-Savosta ponnistanut Ponsse on maailman johtavia metsäkonevalmistajia ja Genelec maailman huipulla kaiuttimien valmistajana. Maaseudulta voidaan siis ponnistaa myös globaaliin menestykseen. Maaseutumme voi olla kasvumme ja kehityksemme lähde, kunhan maaseudun ihmisille ja yrityksille annetaan menestymiseen reilu mahdollisuus. Maaseudulla tarvitaan osaavaa työvoimaa, toimivia tie- ja tietoliikenneyhteyksiä, riittäviä peruspalveluita ja investoinneille rahoitusta. Näiden perustarpeiden turvaamiseksi keskusta on tehnyt toistuvasti esityksiä ja edellyttänyt hallitusta tarttumaan niihin. Arvoisa puhemies! Maaseudun yrittäjille kohdistuu kasvavassa määrin yhteiskunnan vaatimuksia, esimerkiksi ilmasto- ja ympäristövelvoitteiden muodossa. On totta, että maaseutu voi tarjota ratkaisuja myös ilmastonmuutokseen, luontokatoon ja vesistöjen suojeluun. Puhdas suomalainen luonto on ehdottomasti puolustamisen arvoinen asia. Mutta tilanne on kestämätön, jos kasvavien vaatimusten keskellä maaseudun elinkeinojen ja yrittäjyyden toimintaedellytykset eivät ole kunnossa. On mahdotonta olla vihreä, jos tili on jatkuvasti punaisella. Kestävän työn ja toimeliaisuuden edellytyksenä on taloudellinen kannattavuus. Arvoisa puhemies! Maaseudun ja kaupunkien eriytymiskehitys on ollut Suomessa voimakasta. Kokemus alueellisesta epäoikeudenmukaisuudesta on monilla alueilla vahvistunut. Koetaan, että vaikka kansantalous hyötyy maaseudun luonnonvaroista, silti eurot valuvat pääosin maaseudun ulkopuolelle. Palveluiden saatavuuden, liikenneinfran ja tietoliikenneyhteyksien eriytyminen alueiden välillä on saatava kuriin. Arvoisa puhemies! Suomalaisen maaseudun sekä maa- ja metsätalouden tulevaisuus on turvattava. Onkin selvää, että hallituksen on onnistuttava neuvotteluissa EU:n seuraavasta rahoituskaudesta. Vastuu nyt tehtävistä niin kotimaan kuin EU-tason päätöksistä on nykyisellä hallituksella. Arvoisa puhemies! Keskeinen kysymys kuuluu: onko maaseutua uhkaava näivettymis- ja kuihtumiskehitys vääjäämätön? Ei ole. Nykymenolle on vaihtoehto. Keskusta on esittänyt esimerkiksi erityistalousalueiden muodostamista heikomman kehityksen alueille. Me edellytämme, että hallitus tarttuu toimiin, joilla heikoimmilla olevat alueet saavat erityiskohtelua, toimia, joiden avulla alueelle voisi syntyä uutta taloudellista toimeliaisuutta ja mahdollisuuksia työhön ja toimeentuloon. Suomi tarvitseekin nyt uuden suunnan. Uuden suunnan ottamiseen tarvitaan rohkeutta, ja tulevassa päätöksenteossa pitää rohkeutta olla tätä selonteon linjaa huomattavasti enemmän.