Vornanen Timo

Arvoisa puhemies! Vuoden 2027 talousarvioesitykseen sisältyy liikennepolttoaineiden hiilidioksidiveron alennus. Yksittäinen veronkevennys ei kuitenkaan vielä kerro kaikkien päätösten yhteisvaikutuksesta. Polttoaineen hinnassa ei ole kyse vain tankkauslaskusta. Kallistuminen kasvattaa kuljetus- ja liikkumiskustannuksia, voi heikentää yritysten kannattavuutta ja välittyä kauppojen hyllyhintoihin. Energian kallistumisen välittyminen muihin kuluttajahintoihin on myös Suomen Pankin tunnistama vaikutus. Tarkasteluun kuuluvat siis yrittäjän kustannukset, autoilijan tankkauslasku ja kuluttajan ostoskori. Kysyn hallitukselta: mikä on polttoaineveron kevennyksen, jakeluvelvoitteen ja muiden polttoaineen hintaan vaikuttavien päätösten laskettu yhteisvaikutus vuonna 2027 yritysten kannattavuuteen, kauppojen hyllyhintoihin ja autoilijoiden maksamiin kustannuksiin?

Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys 161 on tarpeellinen ja perusteltu uudistus. Kansainväliset opiskelijat ovat Suomelle tärkeä voimavara, mutta opiskeluperusteisen maahanmuuton on oltava hallittua, läpinäkyvää ja aidosti opiskeluun perustuvaa. Valtaosa Suomeen tulevista ulkomaalaisista opiskelijoista hoitaa asiansa hyvin, ja opinnot etenevät suunnitellusti. Järjestelmässä on kuitenkin havaittu myös ongelmia. Hallituksen esityksen mukaan vuonna 2025 tehtiin jo yli tuhat kielteistä päätöstä opiskelijoiden oleskelulupahakemuksiin. Näistä 550 liittyy siihen, ettei toimeentulo ollut turvattu. Viranomaiset ovat lisäksi havainneet väärennettyjä asiakirjoja, puutteellista kielitaitoa ja tilanteita, joissa opiskelua on käytetty väylänä Suomeen muussa tarkoituksessa. Esityksen keskeinen muutos on, että opiskelijan perheenjäsen voisi pääsääntöisesti hakea oleskelulupaa vasta opiskelijan asuttua Suomessa vuoden. Kyseessä ei ole perheenyhdistämisen estäminen, vaan sen siirtäminen vaiheeseen, jossa opiskelijalla on realistinen käsitys Suomen elinkustannuksista, omasta taloudellisesta tilanteesta ja perheen toimeentulomahdollisuuksista. Lakiin sisältyvät myös perustellut poikkeukset Suomessa syntyvän lapsen, lapsen edun ja poikkeuksellisen painavan syyn perusteella. On myös oikein, että toisen asteen opiskelijoihin ja kaikkien opiskelijoiden perheenjäseniin voidaan jatkossa soveltaa ulkomaalaislain yleisiä hylkäysperusteita. Jos on perusteltua aihetta epäillä, ettei maahantulon todellinen tarkoitus vastaa hakemuksessa ilmoitettua ja että hakija on joutumassa hyväksikäytetyksi, viranomaisen on voitava puuttua tilanteeseen jo ennen luvan myöntämistä. Toinen tärkeä uudistus on kielitaitoedellytys. Jos henkilö tulee Suomeen opiskelemaan, hänellä täytyy olla todelliset kielelliset valmiudet suorittaa kyseinen opinto. Täysin riittämätön kielitaito altistaa opintojen keskeyttämiselle, velkaantumiselle ja jopa työperäiselle hyväksikäytölle. Vaatimus suojaa sekä suomalaista koulutusjärjestelmää että opiskelijaa itseään. Kannatan myös sitä, että opiskelijan toimeentulolta vaadittava euromäärä perustetaan lakiin ja siitä säädetään valtioneuvoston asetuksella. Opiskelijan elämiseen tarkoitetut varat ja lukukausimaksuihin varatut rahat on pidettävä selvästi erillään. Euromäärän riittävyyttä ja todellista kustannustasoa on myös seurattava säännöllisesti. Opiskeluperusteisen maahanmuuton lähtökohtana täytyy olla, että opiskelija kykenee vastaamaan omasta toimeentulostaan. Järjestelmää ei voida rakentaa sen varaan, että puuttuva toimeentulo korvataan suomalaisella sosiaaliturvalla tai epävarmalla työnteolla opintojen ohessa. Esitys antaa viranomaisille nykyistä selvemmät keinot puuttua maahantulosäännösten kiertämiseen sekä tilanteisiin, joissa opiskelija tai hänen perheenjäsenensä on vaarassa joutua hyväksikäytetyksi tai muutoin haavoittuvaan asemaan. Erityisen tärkeää tämä on yksin Suomeen tulevien alaikäisten toisen asteen opiskelijoiden kohdalla. Arvoisa rouva puhemies! Tässä ei aseteta vilpittömiä opiskelijoita epäilyksenalaiseksi. Päinvastoin selkeät säännöt vahvistavat järjestelmän uskottavuutta ja turvaavat aidosti opiskelemaan tulevien asemaa. Samalla muutosten vaikutuksia oppilaitosten vetovoimaan, alueellisen työvoiman saatavuuteen sekä erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen tilanteeseen on seurattava tarkasti. — Kiitoksia.

Kunnioitettu rouva puhemies! Kiitoksia ministerille asian esittelystä. — Esityksen merkittävin uusi tehtävä on merenalaisen kriittisen infrastruktuurin valvonta Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä. Kyse on esimerkiksi sähkökaapeleista, tietoliikenneyhteyksistä ja kaasuputkista, joiden toimivuus on tärkeää meidän yhteiskunnalle ja huoltovarmuudelle. Pidän perusteltuna, että Rajavartiolaitokselle säädetään valvonnan lisäksi oikeus estää ja keskeyttää infrastruktuurin vahingoittaminen. Pelkkä tapahtumien seuraaminen ei tietenkään riitä, jos vahingon syntyminen voidaan vielä estää. Uhkiin täytyy reagoida terävästi, ja siksi toimivallan täytyy olla kunnossa. Myös omistajien ja haltijoiden velvollisuus ilmoittaa vahingoittumisesta suoraan Rajavartiolaitokselle tukee nopeaa reagointia. Esitys antaisi oikeuden pysäyttää ja tarkastaa Suomen talousvyöhykkeellä kansallisuutta vailla olevaksi epäilty alus merioikeusyleissopimuksen mukaisesti. Tämä ei ole avoin valtuus pysäyttää mitä tahansa alusta. Toimivallan edellytysten ja kansainvälisen oikeuden rajojen pitää olla selvät myös käytännön tilanteissa. Vakavien infrastruktuuriin kohdistuvien rikosten tutkintavastuu säilyisi edelleen poliisilla. Tässä turvallisuusympäristössämme turvallisuutta on vahvistettava myös sisärajoilla. Teknisen ja radioteknisen valvonnan kehittäminen parantaa Rajavartiolaitoksen sekä poliisin ja Tullin yhteistä tilannekuvaa. Tavoite on tärkeä. Uhkia täytyy kyetä tunnistamaan ilman, että jokainen valvonnan tehostamistarve edellyttää rajavalvonnan palauttamista sisärajoille. Vapaa EU-liikkuvuus ei saa merkitä sitä, että Suomen viranomaiset joutuvat toimimaan puutteellisen tiedon varassa. Kannatan myös miehittämättömiin kulkuneuvoihin puuttumista koskevan sääntelyn laajentamista. Turvallisuusuhka voi liikkua ilmassa, maalla, veden pinnalla tai veden alla. Lainsäädäntö ei saa rajata viranomaisten toimintaa eilisen päivän teknologian perusteella. Samalla voimakeinojen ja teknisten toimenpiteiden on oltava tietenkin puolustettavia, ja sivullisille aiheutuva haitta on otettava huomioon. Puolustusvoimien virka-avun laajentaminen kaikkiin Rajavartiolaitoksen lakisääteisiin tehtäviin on mielestäni niin ikään perusteltua. Erityisosaamista ja kalustoa pitää voida käyttää tarkoituksenmukaisesti silloin, kun Rajavartiolaitoksen omat voimavarat eivät riitä. Myös rajajoukkojen mahdolliseen liittämiseen Puolustusvoimiin liittyvät menettelyt ja henkilöstön oikeudellinen asema on ratkaistava etukäteen eikä vasta silloin, kun kriisi on esillä. Kunnioitettu rouva puhemies! Nostan esiin valiokuntakäsittelyä varten yhden rajatun tarkistuskohdan. Esityksen sivulla 99 kameravalvontamateriaalin saamista perustellaan myös pelastustehtävällä. Rajavartiolaitoksen henkilötietolain 22 §:n uudessa kymppikohdassa esityksen sivulla 130 pelastustehtävää ei kuitenkaan mainita. Pyydänkin arvoisaa hallintovaliokuntaa selvittämään, onko se tarkoitettu tämän uuden tiedonsaantioikeuden piiriin vai perustuuko tiedonsaanti muuhun säännökseen, ja tarvittaessa korjaamaan tekstin välisen epäjohdonmukaisuuden. Ihmishengen pelastamiseen liittyvän toimivallan pitää olla selkeä. Turvallisuus ja oikeusturva eivät tässä ole toistensa vastakohtia. Täsmällinen laki suojaa sekä toimenpiteen kohteena olevaa ihmistä että virkavastuulla toimivaa rajavartiomiestä. Epäselvyyksiä ei pidä siirtää kentällä ratkaistaviksi. Arvoisa rouva puhemies! Lopuksi totuttuun tapaani painotan resursseja. Uusi tehtävä tai toimivaltuus ei yksin tuota turvallisuutta. Tarvitaan koulutettu henkilöstö, kalusto, toimivat järjestelmät ja kyky lähteä tehtävälle, kun tilanne sitä vaatii. Esityksessä sisärajan infrastruktuurin ja valvontajärjestelmien kehittämiseen arvioidaan tarvittavan noin kaksi miljoonaa euroa sekä noin miljoona euroa vuodessa ylläpitoon ja toimintaan. Merellisten uusien tehtävien toteuttamiseen arvioidaan tarvittavan kahdeksan henkilötyövuotta. Alkuvaiheen merellisen suorituskyvyn pysyviksi lisäkustannuksiksi arvioidaan noin 780 000 euroa vuodessa. Lisäksi tarvitaan tietenkin kalustohankintoja. Samalla esitys lähtee siitä, että tehtävät toteutetaan olemassa olevien kehysten mahdollistamissa rajoissa. Tätä ei mielestäni saa tulkita niin, että uudet velvoitteet hoidetaan automaattisesti vanhan toiminnan kustannuksella. Hallituksen ja eduskunnan on varmistettava, että lainsäädännön edellyttämä toimintakyky myös rahoitetaan. Merellisen turvallisuuden vahvistaminen ei saa heikentää itärajan valvontaa tai muita ydintehtäviä. Minulle tämä uudistuksen onnistumisen mittari on käytännöllinen. Havaitaanko uhka aikaisemmin, pääseekö viranomainen paikalle ajoissa, ja pystytäänkö uhka ja vahinko estämään? Päättäjänä minua kiinnostaa, toimiiko hommat käytännössä vai eivätkö ne toimi. Arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys vie meitä oikeaan suuntaan. Huolehditaan valiokunnassa esityksen täsmällisyydestä ja talousarviossa sen toteuttamisedellytyksistä. Suomen turvallisuutta vahvistetaan selkeällä ja riittävällä toimivaltuuden antavalla lailla, osaavalla henkilöstöllä ja näistä syntyvällä todellisella toimintakyvyllä. — Kiitoksia.

Kunnioitettu puhemies, arvoisat edustajat! Kansalaisaloite on tärkeä kansalaisvaikuttamisen muoto. Haluankin kiittää kaikkia tämän aloitteen tekijöitä ja allekirjoittaneita. Mielestäni turve on Suomelle, monille elinkeinoillemme ja huoltovarmuudellemme, välttämätön luonnonvara. Siksi tuen tämän kansalaisaloitteen pyrkimystä vahvistaa turpeen asemaa sekä turvata sen vastuullinen käyttö Suomessa. On ollut täyttä hulluutta, että turveala ja turveyrittäjien toimintaedellytykset romutettiin näin nopeasti. Marinin hallitus linjasi turpeen energiakäytön vähintään puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä ja kiristi sen verotusta. Samanaikaisesti päästöoikeuden hinnan voimakas nousu nopeutti turvealan alasajoa vielä ennakoituakin nopeammin. Seurauksena oli kotimaisen tuotannon hiipuminen, yritysten omaisuuden arvon romahtaminen ja työpaikkojen menettäminen etenkin maaseudulta. Oliko viisasta? Mielestäni ei ollut. Turvetuotannossa kyse ei ollut mistään valtavasta osasta Suomen soita. Ennen alan romahdusta aktiivisessa turvetuotannossa oli noin 48 000—52 000 hehtaaria. Se vastasi vain noin puolta prosenttia Suomen yli yhdeksän miljoonan hehtaarin turvemaasta. Laajemminkin määriteltynä turvetuotannon osuus jäi alle yhteen prosenttiin — miettikää sitä. Näin rajallisella pinta-alalla tuotettiin kotimaista energiaa, työtä ja huoltovarmuutta. Vuonna 2019 turvetoimialan tuotannon bruttoarvo oli noin puoli miljardia euroa. Koko tuotantoketju työllisti arviolta 2 500 henkilötyövuotta. Arvoisa puhemies, valtakunnallisissa tilastoissa nämä luvut voivat näyttää pieniltä, mutta monissa maaseutukunnissa turveala merkitsi toimeentuloa, paikallisia palveluja, tulevaisuudenuskoa. Turveala merkitsi elämää, elinkeinoa ja ruokaa pöytään. Turve ei myöskään ole vain polttoaine. Kasvuturvetta tarvitaan puutarhataloudessa, kasvihuoneviljelyssä, metsätaimien tuotannossa. Kuiviketurve sitoo tehokkaasti kosteutta ja ammoniakkia sekä parantaa eläinsuojien hygieniaa ja sisäilmaa. Se on ollut erittäin tärkeää erityisesti siipikarja- ja nautakarjataloudelle. Turpeen saatavuus liittyy siten suoraan kotimaiseen ruuantuotantoon ja maatalouden huoltovarmuuteen. Energiatuotannossa turpeen erityinen vahvuus on kotimaisuus ja varastoitavuus. Sitä voidaan säilyttää vuosien ajan ja käyttää silloin, kun sää, tuontihäiriö tai muiden polttoaineiden puute vaarantaa lämmön- ja sähköntuotannon. Arvoisa puhemies! Huoltovarmuus ei synny juhlapuheilla. Se syntyy tuotantoalueista, koneista, osaavista yrittäjistä ja riittävistä varastoista. Kun tämä ketju on nyt purettu, sitä ei kriisin alkaessa rakenneta hetkessä uudelleen. Nyt on viimeinen hetki, korkein aika, herätä tähän asiaan. Siksi turvetuotannon valmius on palautettava vähintään sille tasolle, jolla se oli ennen Marinin hallituksen tekemää hallitsematonta romauttamista. Turpeen kohtelua energiaverotuksessa on muutettava, kansalliset kompensaatiomahdollisuudet on selvitettävä, ja Suomen on vaikutettava määrätietoisesti EU:ssa päästökauppasääntöjen muuttamiseksi. Turve on tunnustettava biologisesti muodostuvaksi, hitaasti uusiutuvaksi luonnonvaraksi ja strategiseksi huoltovarmuuspolttoaineeksi. Vastuullinen turpeenkäyttö, ilmastotyö ja soiden suojelu voidaan sovittaa yhteen. Suomen ei pidä luopua kotimaisesta voimavarastaan aivan hulluista ideologisista syistä ja korvata sitä lisääntyvällä tuontiriippuvuudella. Tässä ei ole mitään järkeä. Arvoisa puhemies! Turve on osa suomalaista työtä, ruuantuotantoa, energiaomavaraisuutta ja turvallisuutta. Siksi tämän kansalaisaloitteen tavoitteet ansaitsevat eduskunnan vakavan tuen. — Kiitoksia.

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys Rajavartiolaitoksen rikostiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi on tarpeellinen ja pääsuunnaltaan oikea. Rikostiedustelutieto on rikostorjunnan silmät ja korvat. Ilman riittävän varhain saatua tietoa viranomaiset joutuvat toimimaan vasta silloin, kun rikos on jo valmisteltu, uhri on jo joutunut hyväksikäytetyksi tai vahinko on jo tapahtunut. Nykyinen turvallisuusympäristö edellyttää aikaisempaa reagointia. Laittoman maahantulon järjestäminen ja ihmiskauppa ovat kansainvälistä, järjestäytynyttä ja suurelta osin piiloon jäävää rikollisuutta. Verkkoalustoja voidaan käyttää nopeasti uusien reittien, palvelujen ja tekotapojen markkinoimiseen. Rikollisverkostot muuttavat toimintaansa heti, kun kiinnijäämisriski kasvaa. Rajavartiolaitos paljasti vuonna 2025 yhteensä 72 laittoman maahantulon järjestämisrikosta. Näistä 23:ssa oli syytä epäillä törkeää tekomuotoa ja viidessä tapauksessa myös ihmiskauppaa tai törkeää ihmiskauppaa. Nämä luvut kertovat, ettei kyse ole teoreettisesta uhkasta. Esitys mahdollistaisi uhkaperusteisen rikostiedustelun jo ennen kuin tiedossa on riittävän yksilöity rikos tai rikoksesta epäilty henkilö. Rajavartiolaitos voisi käyttää nykyisiä salaisia tiedonhankintakeinoja aikaisemmassa vaiheessa sekä hyödyntää automaattista tiedon keräämistä avoimista lähteistä. Tavoitteena on havaita rikollisuusuhka, tunnistaa sen taustalla olevat verkostot ja estää rikoksen toteutuminen. Arvoisa rouva puhemies! Toimivaltuudet eivät kuitenkaan yksin tuota yhtään tiedustelutietoa. Sen tekevät koulutetut ihmiset, toimivat tietojärjestelmät ja riittävä analyysikyky. Esityksen mukaan toiminta voitaisiin käynnistää kohdentamalla uudelleen Rajavartiolaitoksen nykyisiä voimavaroja. Alkuvaiheen suorituskyvyn luomisen ja teknisten järjestelmien rakentamisen arvioidaan sitovan 2—3 henkilötyövuotta. Pidemmällä aikavälillä esitys itse tunnistaa tarpeen vahvistaa toimintaa kymmenellä henkilötyövuodella. Tämän vuotuinen kustannus on noin 800 000 euroa. Tämä rahoitus on tulevissa talousarvioissa myös osoitettava. Jos uusi tehtävä hoidetaan vain siirtämällä henkilöstöä rajavalvonnasta tai nykyisestä rikostorjunnasta, emme lisää turvallisuusviranomaisten todellista suorituskykyä, jaamme ainoastaan niukkuutta uudelleen. Arvoisa rouva puhemies! Esityksessä on myös lakiteknisiä virheitä, jotka on korjattava valiokuntakäsittelyssä. Esitutkintalain 4 luvun 15 §:ään ehdotetussa muutoksessa viitataan Rajavartiolaitoksen rikostorjuntalain 57 t ja 58 j §:iin. Lakiehdotuksen perusteella oikeat viittaukset näyttävät olevan kuitenkin 57 u ja 58 k §:t. Ensimmäinen koskee asianosaisjulkisuuden rajoittamista ja toinen rikostiedustelukeinon käytöstä ilmoittamista. Esityksen yleisperusteluissa puolestaan todetaan, että keskusrikospoliisin päällikön tekemä verkkoperusteista peitetoimintaa tai valeostoa koskeva päätös saatettaisiin tuomioistuimen arvioitavaksi. Tätä menettelyä ei kuitenkaan löydy vastaavalla tavalla ehdotettujen 57 h ja 57 i §:ien lakitekstistä. On selvitettävä, onko virhe perusteluissa vai lakiehdotuksessa. Tuomioistuinkontrollin ulottuvuus ei voi jäädä tulkinnan varaan. Esityksen perusteluissa viitataan myös 57 u §:ään tiedustelutoiminnan yhteensovittamista koskevana säädöksenä, vaikka lakiehdotuksessa yhteensovittamista käsitellään 57 y §:ssä. Lisäksi 57 q §:n perusteluissa puhutaan yhdessä kohdassa poliisin oikeudesta luovuttaa tietoja, vaikka kysymys on Rajavartiolaitoksen toimivallasta. Nämä vaikuttavat aikaisemmasta luonnoksesta jääneiltä virheiltä. Salaisia toimivaltuuksia koskevassa laissa viittausten ja päätöksentekomenettelyjen on kuitenkin oltava poikkeuksellisen täsmällisiä. Esitys on myös sovitettava huolellisesti yhteen hallituksen esitykseen 98/2026, hallituksen esitykseen 127/2026, poliisin rikostiedustelua koskevaan hallituksen esitykseen 121/2026 sekä valmisteilla olevan Tullin rikostiedustelulainsäädännön kanssa. Näissä muutetaan osittain samoja lakeja ja jopa samoja lainkohtia. Erityisen tarkasti perustuslakivaliokunnan on arvioitava pakkokeinolain 10 luvun 56 §:n 4 momenttiin ehdotettua muutosta. Suojelupoliisi on lausunnossaan epäillyt, voidaanko ylimääräisen tiedon käyttöä koskeva muutos toteuttaa ennen perustuslain 10 §:n muuttamista. Hallitus ei muuttanut ehdotusta tämän huomion johdosta. Oikeustilan täytyy olla ennen lain hyväksymistä yksiselitteinen. Arvoisa rouva puhemies! Kannatan tämän esityksen tavoitteita. Rajavartiolaitos tarvitsee välineet vakavan rikollisuuden havaitsemiseen ja torjumiseen ennen vahinkojen syntymistä. Samalla valiokuntien on korjattava esityksessä havaitut virheet, varmistettava perusoikeuksien suoja, täsmennettävä viranomaisten työnjako ja huolehdittava riippumattomasta valvonnasta. Ennen kaikkea on muistettava, että hyväkään laki ei toteuta itseään. Kun toimivaltuuksien rinnalle annetaan riittävät ihmiset, järjestelmät ja pysyvä rahoitus, tämä uudistus voi aidosti vahvistaa Suomen rikostiedustelukykyä ja yhteiskunnan turvallisuutta. — Kiitoksia.

Kunnioitettu rouva puhemies, arvoisat Suomen kansan edustajat! Pääministeri Petteri Orpo ilmoitti eilen, että hallitus on vetänyt poliittisen tukensa Garden Helsinki -hankkeelta. Päätös merkitsee sitä, ettei aiemmin valmisteltu ehdollinen 35 miljoonan euron valtiontuki enää etene. Pidän tätä ratkaisua perusteltuna, mutta samalla haluan korostaa yhtä asiaa: Hankkeen pysäyttäminen ei poista tarvetta selvittää, miten tähän tilanteeseen päädyttiin, vaan päinvastoin se tekee perusteellisesta selvityksestä entistä tärkeämmän. Avoimuus on erittäin tärkeää. Hallitus on perustellut ratkaisua hankkeen muuttumisella, viivästymisellä, muuttuneella kilpailutilanteella, vaikuttamistyössä ilmenneillä ongelmilla sekä asiasta käydyllä julkisella keskustelulla. Nämä ovat vakavia perusteita. Siksi myös valmistelun ja päätöksenteon on kestettävä avoin, läpinäkyvä tarkastelu. Kansalaisilla on tietenkin oikeus tietää, millä tiedoilla asiaa valmisteltiin, mitä päätöksentekijöille esitettiin, ja miksi hallitus päätyi ensin tekemään ehdollisen tukipäätöksen, mutta katsoi myöhemmin, ettei hanketta enää voida edistää. Arvoisa rouva puhemies! On myös syytä pitää kiinni tosiasioista. Julkisuudessa on syntynyt vaikutelma, että veronmaksajien 35 miljoonaa euroa olisi jo käytetty. Näin ei ole. Kyse oli ehdollisesta rahoituspäätöksestä, eikä rahaa ole maksettu. Veronmaksajien rahat ovat edelleen valtion kassassa — rahat ovat valtion kassassa. Tämä ei kuitenkaan vähennä tarvetta arvioida hankkeen valmistelun laatua, päinvastoin. Jos valmistelussa on ollut puutteita, virheellisiä oletuksia tai päätöksenteon kannalta olennaisia arviointivirheitä, ne on tunnistettava, tunnustettava, ja niistä on otettava opiksi. Päätöksenteossa ei ole varaa minkäänlaiseen suhmurointiin, poliittiseen korruptioon tai hyvä veli -sopimukseen. Arvoisa rouva puhemies! Suomessa on viime vuosina tehty suuria taloudellisia virheitä. Esimerkkinä voin mainita Uniper-katastrofin, joka maksoi suomalaisille veronmaksajille yli kuusi miljardia euroa. Tämä ei kuitenkaan vähennä velvollisuutta selvittää myöskään tätä Garden Helsinki -tapausta. Jokainen veronmaksajien euro ansaitsee huolellisen valmistelun, avoimen päätöksenteon ja kestävät perustelut. Luottamus julkiseen vallankäyttöön syntyy vain avoimuudesta. Se ei synny siitä, että hanke lopetetaan, ja asia siirtyy unohduksiin. Siksi onkin erittäin hyvä, että Garden Helsinki -hankkeen valmistelu, päätöksenteko, vaikuttamistyö, rahoitusperusteet ja vastuut selvitetään perustellusti. Jos virheitä on tehty, ne on tunnustettava ja vastuu on kannettava. Vain näin voidaan varmistaa, että vastaavilta tilanteilta vältytään tulevaisuudessa ja kansalaisten luottamus julkiseen päätöksentekoon säilyy. — Kiitoksia, rouva puhemies.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme tänään hallituksen esitystä uudeksi laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä sekä siihen liittyviksi laeiksi. Esityksen taustalla on Euroopan unionin mittava rahanpesun vastainen sääntelyn uudistus. Tavoitteena on vahvistaa koko Euroopan kykyä torjua rahanpesua ja terrorismin rahoitusta ja muuttaa vakavaa talousrikollisuutta. Samalla pyritään estämään rikollisen rahan pääsy osaksi laillista taloutta ja vahvistamaan luottamusta rahoitusjärjestelmään. Arvoisa puhemies! Esityksen merkitys on huomattava. Rahanpesu ei ole pelkästään talousrikollisuutta. Se on usein yhteydessä huumekauppaan, ihmiskauppaan, järjestäytyneeseen rikollisuuteen sekä terrorismin rahoittamiseen. Hallituksen esityksen mukaan rahanpesu voi heikentää investointeja, vääristää kilpailua ja vaarantaa koko yhteiskunnan turvallisuutta. Suomessa rahanpesun kohteena olevien varojen määrän arvioidaan olevan vuosittain jopa useita miljardeja euroja. Nykyiseen lainsäädäntöön verrattuna keskeinen muutos on sääntelyn yhdenmukaistuminen koko Euroopan unionissa. Aikaisemmin jäsenvaltioilla oli enemmän kansallista liikkumavaraa direktiivien toimeenpanossa. Nyt merkittävä osa sääntelystä perustuu suoraan sovellettavaan EU-asetukseen. Tämä vähentää tulkintaeroja jäsenmaiden välillä ja vaikeuttaa rikollisten mahdollisuutta hyödyntää eri maiden sääntelyn heikkouksia. Merkittävä uudistus on myös uusi eurooppalainen rahanpesun torjuntaviranomainen AMLA. Sen tehtävä on koordinoida valvontaa, tukea kansallisia viranomaisia ja valvoa kaikkein riskialtteimpia toimijoita. Käytännössä tämä merkitsee aiempaa tiiviimpää eurooppalaista yhteistyötä tilanteessa, jossa rikollisuus on yhä useammin kansainvälistä. Arvoisa puhemies! Esityksellä on myös käytännön vaikutuksia viranomaisten toimintaan: tietojenvaihtoa parannetaan, edunsaajarekisteriä kehitetään ja pankkitietojen saatavuutta tehostetaan. Tämä helpottaa rikosten selvittämistä ja rikoshyödyn jäljittämistä. Samalla viranomaisilla on paremmat mahdollisuudet puuttua epäilyttäviin rahavirtoihin jo ennen kuin rikollinen toiminta ehtii laajentua. On kuitenkin tunnistettava myös uudistuksen haasteet. Uusi sääntely lisää velvoitteita niin viranomaisille kuin ilmoitusvelvollisille yrityksille. Pankeilta, rahoituslaitoksilta, tilitoimistoilta ja monilta muilta toimijoilta vaaditaan entistä tarkempaa riskienhallintaa, raportointia ja asiakkaiden tuntemista. Tämä merkitsee lisäkustannuksia ja hallinnollista työtä erityisesti pienemmille toimijoille. Siksi on tärkeää huolehtia siitä, että sääntelyä sovelletaan mahdollisimman selkeästi ja tarkoituksenmukaisesti. Arvoisa puhemies! Kokonaisuutena arvioiden hallituksen esitys vastaa Suomen kykyä torjua rahanpesua ja terrorismin rahoittamista. Esitys parantaa viranomaisten yhteistyötä, tehostaa tiedonvaihtoa ja tuo Suomen osaksi entistä yhtenäisempää eurooppalaista valvontajärjestelmää. Samalla esitys ja lakiuudistus lähettävät selvän viestin siitä, että rikolliselle rahalle ei anneta sijaa suomalaisessa yhteiskunnassa eikä Euroopan unionissa. Näillä perusteilla pidän hallituksen esitystä tarpeellisena ja kannatettavana. — Kiitos.

Kunnioitettu rouva puhemies, arvoisat kansanedustajat! On vanha totuus, että silloin kun faktat loppuvat, alkaa äänekäs selittely — tänään sen kuulee jälleen SDP:n puheenvuoroista. Välikysymys on vahva työkalu, mutta kun tällä hallituskaudella ollaan jo 18. kertaa välikysymyksen äärellä, kyse ei enää ole poikkeuksesta vaan poliittisesta strategiasta — vai pitäisikö sanoa tragediasta? SDP rakentaa jatkuvaa kriisitunnelmaa aikana, jolloin Suomi tarvitsisi ennen kaikkea vakautta ja työrauhaa. Arvoisa rouva puhemies! Suomalaiset eivät elä opposition lehdistötilaisuuksissa tai somevideoissa. He elävät arkea. He kysyvät, löytyykö työtä, riittääkö palkka, pysyykö Suomi turvallisena. He eivät tarvitse viikoittain poliittista näytelmää, he tarvitsevat päätöksiä, ja juuri niitä tämä hallitus on tehnyt, päätöksiä. Hallitus joutui aloittamaan tilanteessa, jossa Suomea painoivat heikko kasvu, korkeat korot, velkaantuminen ja epävarma turvallisuustilanne. Silti oppositio puhuu kuin kaikki vaikeat päätökset voitaisiin korvata iskulauseilla ja paheksunnalla. Siinä onkin ero hallituksen ja SDP:n välillä: hallitus kantaa vastuuta, SDP jakaa lupauksia. Arvoisa rouva puhemies! SDP:n talouspolitiikan punainen lanka on pysynyt samana vuodesta toiseen: kun tulee vaikeaa, otetaan lisää velkaa, ja kun joku kysyy, kuka kaiken maksaa, vaihdetaan nopeasti puheenaihetta. Suomalaiset muistavat kyllä, mitä tapahtui viimeksi, kun sosiaalidemokraatit johtivat talouspolitiikkaa: velka kasvoi ennätystahtia, ja rakenteelliset uudistukset jäivät tekemättä. Opposition tehtävä ei ole vain maalata synkkiä uhkakuvia. Uskottava oppositio tarjoaa myös vakavasti otettavia, rakentavia vaihtoehtoja, mutta jos jokainen päätös on katastrofi ja jokainen uudistus on romahdus, mikään ei lopulta enää kuulosta uskottavalta. On myös hieman erikoista kuulla SDP:n jakavan Suomelle talousoppia Espanjasta samaan aikaan, kun koko Eurooppa seuraa Espanjan hallituksen ympärillä pyörivää korruptioepäilyä. Edustaja Lindtman ehti vielä hetki sitten nostaa Espanjan mallimaaksi Suomelle. Nyt tuo paljon kehuttu malli horjuu pahasti. Arvoisa rouva puhemies! Hallitus tekee työnsä. Se tekee myös vaikeita päätöksiä, koska tekemättä jättäminen tulisi Suomelle vielä paljon kalliimmaksi. Suomi tarvitsee vakautta, kasvua ja vastuunkantoa, ei loputonta välikysymystehtailua, ei jatkuvaa synkkyyden markkinointia eikä politiikkaa, jossa tärkeintä on seuraava otsikko eikä Suomen seuraava vuosikymmen. Selvää on, että en voi kannattaa tätä SDP:n masinoimaa välikysymystä ja epäluottamusesitystä. Se ei olisi isänmaamme edun mukaista.

Arvoisa puhemies! Suomen talous ei kaadu siihen, että päätöksiä tehdään. Se kaatuu siihen, jos niitä ei uskalleta tehdä. SDP:n viesti on aina sama: lisää velkaa, lisää menoja ja lasku tulevaisuuteen. Mutta suomalaiset tietävät, ettei hyvinvointia rakenneta velkahanat auki pitämällä. Jokainen euro velkaa on pois työntekijöiden ja tulevien sukupolvien mahdollisuuksista. [Aki Lindén: Nythän sitä otetaan ennätysmäärä!] Tämä hallitus aloitti tilanteessa, jossa Suomi kärsi heikosta kasvusta, korkeista koroista ja raskaasta velkaantumisesta. Silti oppositio käyttäytyy kuin vaikeat päätökset voitaisiin korvata lehdistötilaisuuksilla ja somevideoilla. Arvoisa puhemies! SDP:n ongelma on uskottavuus. On helppo vastustaa kaikkea, kun ei itse kanna vastuuta mistään. Hallitus tekee päätöksiä, koska Suomi tarvitsee vakautta, työntekoa ja kasvua, ei jatkuvaa synkkyyden lietsontaa. Puhemies! Suomi tarvitsee vastuunkantoa, [Puhemies koputtaa] ei vaalikampanjaa eduskunnan puhujakorokkeelle.

Arvoisa puhemies! Koko Suomen syntyvyys on romahtanut. Tällä hetkellä lasten määrä perhettä kohden on noin 1,3 lasta, kun väestön uusiutumiseksi luvun pitäisi olla yli kaksi. Tämä on matemaattinen fakta, joka tuhoaa hyvinvointiyhteiskuntamme pohjan. Meiltä loppuvat työntekijät ja eläkkeiden maksajat. Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta tarvitsemme nyt kunnollisia taloudellisia kannustimia ja perhemyönteistä politiikkaa, esimerkiksi Unkarin malli. Tämä olisi todellakin investointi, joka maksaisi itsensä takaisin. Maahanmuuttoa on aivan turha mainita ratkaisukeinona. Se on osoittautunut vain huoltosuhdettamme heikentäväksi ja lisää kustannuksia tuovaksi seikaksi. Siksi kysyn teiltä, ministeri: milloin hallitus esittää todellisia, konkreettisia tekoja tämän koko kansamme tulevaisuuteen ja syntyvyyteen liittyvän Suomen kohtalonkysymyksen ratkaisemiseksi?

Arvoisa rouva puhemies! Taidanpa aloittaa päästämällä kuulijakunnan jännityksestä: en kannata kannabiksen enkä minkään muunkaan huumausaineen laillistamista. [Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä! — Aki Lindén: Valtava yllätys!] — Juuri näin. — Tämä ei ole pelkkä periaatteellinen kysymys, vaan kyse on ihmisten terveydestä ja turvallisuudesta. Valiokunnan saama asiantuntijaselvitys vahvistaa ne huolet, joita olen jo aiemmin vuosien ajan esittänyt. Vaikka julkisessa keskustelussa kannabista yritetään usein vähätellä, tosiasiat kertovat toista tarinaa. THL:n ja muiden asiantuntijatahojen mukaan kannabiksen käyttö on suorassa yhteydessä vakaviin mielenterveyden häiriöihin. Erityisen hälyttävä on tieto siitä, että kannabispsykoosiin sairastuneista joka kolmas sairastuu myöhemmin skitsofreniaan. Kanadassa toteutetussa tutkimuksessa skitsofreniatapaukset kolminkertaistuivat kannabiksen laillistamiseen liittyvän tutkimusjakson aikana. En voi mitenkään päättäjänä hyväksyä nuortemme altistamista tällaisille riskeille. Arvoisa rouva puhemies! Aloitteessa esitetään kannabiksen laillistamisen perusteena poliisin resurssien vapautuminen ja verotulojen kasvu. Lakivaliokunnan mietintö kuitenkin murentaa nämä väitteet. Sisäministeriön mukaan laillistaminen ei poistaisi laittomia markkinoita vaan saattaisi jopa vahvistaa järjestäytyneen rikollisuuden toimintamahdollisuuksia, kun valvonta vaikeutuu ja kynnys kokeiluun laskee. Myöskään toivottuja verotuloja ei saada ilman massiivisia investointeja uusiin valvontamekanismeihin. Tämän vuoksi on harhaa kuvitella, että laillistaminen olisi taloudellinen pikavoitto. Sen sijaan meidän on korjattava nykyisen järjestelmämme valuvikoja, joista keskeinen on resurssien puute. Meidän on vahvistettava hoitoonohjausta ja varmistettava, että päihdepalvelut ovat saavutettavissa ennen kuin ongelmat kärjistyvät. Samalla meidän on annettava viranomaisillemme — poliisille, Tullille, Rajavartiolaitokselle — todelliset mahdollisuudet ennaltaehkäistä huumausainerikollisuutta. Lopuksi haluan huomauttaa, että keskustelu maatalous- ja kuituhampun ympärillä on pidettävä erillään tästä aloitteesta. Meidän on tuettava laillista elinkeinotoimintaa, mutta se ei saa toimia takaporttina päihdepolitiikan murentamiselle. Huumausaineiden aiheuttamat inhimilliset tragediat eivät ratkea huumeita normalisoimalla. Vastauksenamme tulee olla ennaltaehkäisy, varhainen ongelmiin puuttuminen, riittävät resurssit hoitoon, ei huumausaineiden saatavuuden lisääminen. Siksi, arvoisa rouva puhemies, vastustan tämän kansalaisaloitteen hyväksymistä ja tuen lakivaliokunnan kantaa tähän asiaan. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Haluan tänään puhua erityisesti siitä, mihin suuntaan Suomen energiapolitiikkaa on vietävä realismi ja isänmaan etu edellä. Mitä ilmastopolitiikkaan tulee, meidän on ensinnäkin asetettava asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Suomen osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on vaivaiset 0,8 promillea — 0,8 promillea. On selvää, että Suomen päästöillä ei ole mitään globaalissa mittakaavassa ratkaisevaa merkitystä, ei juuri mitään merkitystä. On muistettava, että esimerkiksi öljyvaroja hallitsevat maat käyttävät niitä täysin häpeilemättä vahvistaakseen omaa talouttaan ja valta-asemaansa. Miksi emme käytä turvetta? [Miapetra Kumpula-Natri: Miksi käytämme öljyä?] Siksi meidänkin on pidettävä järki kädessä, ja politiikan ensisijaisena tavoitteena on oltava oman kansamme ja isänmaamme etu. Me emme saa olla niin hölmöjä, että kuristamme oman maamme kilpailukyvyn ja kansalaistemme toimeentulon liian tiukoilla ilmastotavoitteilla, joilla ei ole vaikutusta maailman pelastumiseen mutta joilla on valtava negatiivinen vaikutus suomalaisten arkeen. Lisäksi meidän on otettava oppia varoittavista esimerkeistä kuten Saksasta, joka on tehnyt ideologisia ja suorastaan typeriä päätöksiä energiapolitiikkaan ajamalla alas puhdasta ydinvoimaansa ja luottamalla epävarmaan tuontienergiaan. Nyt Saksan teollisuus ja tavalliset kansalaiset maksavat tästä virheestä todella kovaa hintaa menetettynä kilpailukykynä ja kalliina laskuina. Meillä ei pienenä maana ole varaa kulkea tätä samaa tietä. Arvoisa puhemies! On välttämätöntä esittää suoraa ja rehellistä kritiikkiä edelliselle, Marinin, hallitukselle. Viime vaalikaudella toteutettu kotimaisen turvealan alasajo oli suorastaan epäisänmaallinen teko. Koko toimiala ajettiin tietoisesti alas, mikä vei töitä tuhansilta ihmisiltä ja heikensi oleellisesti Suomen kriisiajan huoltovarmuutta. Tästä kuningasideasta kärsivät niin maatalous kuin energiateollisuuskin. Ja mikä on lopputulos? Tämän järjettömyyden seurauksena meillä ajetaan nyt rekkalasteittain arvokasta tukkipuuta lämmityskattiloihin, koska muuta kotimaista polttoainetta ei ole riittävästi saatavilla. Tässä touhussa ei ole mitään järkeä. Arvoisa puhemies! Turve on meidän merkittävä kansallinen energiavarantomme, ja on täyttä hulluutta, ettei sitä pidetä mukana energiapalettimme vahvana osana. Suomi tarvitsee turvetta, sillä se on huoltovarmuuskysymys, se on talouskysymys ja se on järkikysymys. Turveala on ajettava ylös mahdollisimman pikaisesti, ja turve on palautettava osaksi energiantuotantoa. Me emme voi jatkaa nykyisellä linjalla, jossa jätämme omat resurssimme hyödyntämättä samalla, kun energiakriisi koettelee maatamme. Niin hölmöjä me emme yksinkertaisesti saa olla. Meidän on palautettava päätöksentekoon terve järki, parannettava maamme energiaomavaraisuutta ja laitettava Suomen ja suomalaisten etu aina kaiken muun edelle. Tämä on Suomen kansan ja isänmaan edun mukaista. — Kiitoksia.