Vähämäki Ville

Kunnioitettu puhemies! En lähde laajentamaan tuonne lannoitepuolelle tai kaivospuolelle, mistä tässä äsken kuultiin asiantuntevat puheet, mutta totean vain sen, että tässä on kysymys asteittain tehtävästä pakotepolitiikan tiukentamisesta, ja käytännössä tällä valtioneuvoston asetuksella keskeytetään tiettyihin pakotteisiin liittyvien poikkeuslupien myöntäminen myös lääketieteen tuotteiden ja teknologioitten osalta. Tämä siis koskee Venäjä-pakotteita, muun muassa vuonna 2014 annettua neuvoston asetusta 833. Tämä näin lyhyesti. Totean vain lopuksi sen, että näitä maanantai-istuntoja pitäisi olla enemmänkin. Tässä on saavutettu hyvää yksimielisyyttä niin matkakuluvähennyksen osalta, kotitalousvähennyksen osalta sekä sen osalta, miten myös maataloutta tulee tukea jatkossa. Toivotaan, että näitä maanantai-istuntoja saadaan jatkossakin.

Kiitoksia, kunnioitettu puhemies! Täällä keskustelussa on noussut esille kasvinviljelijöiden tilanne, ja se on viesti meille kaikille siitä, että alueen viljelijöihin kannattaa ottaa yhteyttä ja kysyä, mikä se tilanne siellä tilalla on ja miten edustaja voi edistää sitä, että saadaan kuitenkin niille tuotantopanoksille katetta ja saadaan se maatalous toimimaan kannattavasti tulevinakin vuosina. Eikä se helppoa ole siellä maitopuolellakaan. Tuossa keväällä taisi olla tilanteita, että yhden viikon aikana tuli lisälasku polttonesteitten hintojen noususta eli tämä kevyt lämmitysöljy, työkoneiden polttoaine, nousi, mutta samaan aikaan myöskin maidon hinta taisi samalla viikolla laskea. Se saattoi joittenkin tilojen osalta olla useiden kymmenientuhansien kysymys viikon aikana. No, tässä on muutamia tukitapoja, mistä on todellakin valittu tämä neljän sentin tuki, jonka kustannus on noin kymmenen miljoonaa. Kokonaistukihan voisi olla 16,9 senttiä eli hiukan yli 40 miljoonaa, silloin palautettaisiin koko se jäljelle jäävä osuus. Tämä on tehty valintana todennäköisesti sen takia, että tämä ei valu sinne hintoihin, kuten vaikkapa lannoitteiden kustannustuki. Se valuisi liian helposti lannoitteitten hintoihin eli siis nostaisi toisella puolella sitten lannoitteitten hintoja. Sen takia tämä valinta on tehty.

Kunnioitettu puhemies! On aivan totta, että tämä julkisen talouden suunnitelma vuosille 27—30 antaa vakavan viestin Suomen julkisen talouden tilasta. Se on selvästi miinuksella. Velkasuhde on kasvamassa. Se voisi taittua, jos vaikka tämän vuoden kasvu nousisi sinne päälle kahteen, kahteen ja puoleen, eli toisin sanoen kasvu olisi yhtä nopeaa kuin ensimmäisen puoliskon aikana. Mutta totuus on se, että meidän täytyy julkista taloutta sopeuttaa usean vaalikauden ajan. Liiallisen alijäämän menettelyssä ollaan. Toisaalta talouskasvu on käynnistynyt laaja-alaisesti. Vienti, kulutuskysyntä, matkailu, teollisuustuotanto, kaikki, ovat kasvussa. Tki-panostuksia tehdään, jotta saataisiin tuottavuutta ja kasvua aikaan. Niin kuin edustaja Satonen totesi, työllisyystoimien vaikutus näkyy viiveellä. Puolustusmenot, Nato-tavoitteet ja geopoliittinen tilanne luovat lisää kustannuspainetta julkiselle taloudelle. Hyvinvointialueilla taloustilanne vaihtelee, kuntataloudessa on myöskin painetta, ja sitten maakunnista tulee toivetta, että tiestöä täytyy saada kuntoon, ja sen on myöskin hallitus tällä kaudella tehnyt.

Kunnioitettu puhemies! Äsken esitelty alijäämäselonteko tekee yhden asian täysin selväksi: Suomen julkinen talous ei voi hyvin. Selonteko liiallisesta alijäämästä on vakava tilannekuva maasta, joka on ylivelkaantunut ja joka syö enemmän kuin tienaa. Avainkysymys tänään on se, hyväksymmekö selonteon viestin velkaluvuista vai haluammeko vain selittää ongelmat pois: Elämmekö todellisuudessa vai toiveissa? Teemmekö vastuullista vai holtitonta talouspolitiikkaa? Opposition viesti on jo nähtävissä. Se tulee sanomaan, että hallitus on leikannut mutta Suomi velkaantuu silti. Tulemme kuulemaan, että koska alijäämä ei ole kadonnut hetkessä, hallituksen tiukka talouspolitiikka on epäonnistunut. Ilmeisesti vaikeita päätöksiä ei olisi pitänyt tehdä. Mutta tämä ei pidä paikkaansa. Selonteon pääviesti on täsmälleen päinvastainen. Selonteon mukaan Suomen julkisen talouden ongelma on niin syvä, ettei sitä voi paikata yhdessä vuodessa eikä yhdellä päätöksellä. Ongelmat eivät ole syntyneet tämän hallituksen aikana, eivätkä ne myöskään katoa sillä, että suljemme silmämme. Oikea kysymys on tämä: missä Suomi olisi ilman hallituksen toimia? Jos talous on matkalla kohti seinää, meidän täytyy pysäyttää vauhti, eikä se onnistu hetkessä. Hallituksen toimin olemme kyenneet hidastamaan velkaantumisvauhtiamme. Lisää toimia pitää kuitenkin tehdä. Kunnioitettu puhemies! Selonteon luvut ovat vakavia. Suomen luottoluokituksen näkymää on muutettu negatiiviseksi. Velka suhteessa bkt:hen nousee vuosikymmenen loppua kohti mennessä siten, että velkamme lähes saavuttaa bkt:n tason. Julkisen talouden alijäämä on ylittänyt EU:n salliman maksimin. Valtion budjetin alijäämä on ennusteen mukaan kasvamassa huolestuttavasti vuosikymmenen loppuun mennessä. Näitä seikkoja ei pidä vähätellä, päinvastoin. Nämä luvut osoittavat, että vanha linja ei voi jatkua. Jos velka kasvaa näin nopeasti vielä sen jälkeen, kun sopeutustoimia on tehty, jokainen käsittää, miten paljon pahempi tilanne olisi ilman niitä. Kunnioitettu puhemies! Hallitus on tehnyt vaikeita päätöksiä. Julkista taloutta on sopeutettu ja velkasuhteen kasvuun vaikuttavia päätöksiä on tehty vaalikauden aikana huomattavasti. Hallitusohjelman toimenpiteet, kevään 24 lisätoimet sekä syksyn 25 päätökset eivät olleet pieniä toimia. Ne olivat suunnanmuutos. Työ ei ole kuitenkaan täysin valmis. Sitä ei pidä väittääkään. Selonteko itsessään jo todistaa sen. Vaikean tilanteen edessä ei pidä luovuttaa. Vastuullinen politiikka vaatii sitä, että suunta pidetään, vaikka tulokset eivät tule yhdessä yössä. Puhemies! Oppositio halunnee tehdä tästä vain keskustelun leikkauksista. Se haluaa sanoa, että on kyse tavallisten ihmisten palvelujen heikentämisestä. Toisaalta voidaan ajatella, että tavallista ihmistä haittaisi eniten se, jos valtio menettäisi kykynsä tuottaa palveluita. Tavallista ihmistä haittaisi se, jos valtion velkaantuminen pakottaisi tulevaisuudessa vielä kovempiin leikkauksiin ja toimenpiteisiin. On totta, että päätökset tuntuvat. Moni suomalainen miettii nyt ostovoimaansa, työtään ja tulevaisuutta. Pitkään jatkunut vaimea talouskasvu on vaikuttanut suomalaisiin ja yhteiskuntaamme. Tavallisten suomalaisten vuoksi velkaantumista ei voi kuitenkaan päästää hallitsemattomaksi. Velka on pois tulevien vuosien palveluista, puolustuksesta, koulutuksesta ja kasvun mahdollisuuksista. Tiukka talouspolitiikka ei ole kovuutta ihmisiä kohtaan. Se on kovuutta velkaantumista, tehottomuutta ja vastuunpakoilua kohtaan. Kunnioitettu puhemies! Suomen ongelma ei ole vain alijäämä. Suomen ongelma on aiempien vuosien liian heikko kasvu, liialliset menot, ikääntyvä väestö, kasvavat velanhallintakustannukset ja pysyvästi muuttunut geopoliittinen tilanne. Puolustuksesta ei tässä ajassa voi tinkiä. Suomen on huolehdittava uskottavasta puolustuksesta ja Nato-velvoitteista. Muun julkisen talouden on oltava tällöin joustava. Me emme voi investoida puolustukseemme pelkästään velaksi. Pelkkä säästäminenkään ei auta Suomea. Kasvu on keskeinen elementti, millä pystymme nostamaan itsemme takaisin pinnalle. Hallituksen tekemät kasvua tukevat toimet näkyvät jo nyt. Ensimmäisen vuosineljänneksen ennakkotiedot kansantaloutemme kasvusta ovat hyvä osoitus siitä, että on mahdollisuus saada samaan aikaan kasvua mutta tehdä kuitenkin näitä hankalia toimenpiteitä. Talouskasvu helpottaa myös kotitalouksien tilannetta. Kunnioitettu puhemies! EU:n finanssipoliittisesta kehikosta voi puhua monella tavalla. Meidän ei pidä hoitaa taloutta kuntoon siksi, että meitä käsketään, vaan siksi, että se on suomalaisten etu. Uskottava valtio ei voi jatkuvasti luoda pysyviä menoja pysyvällä velalla. Emme voi antaa lupausta hyvinvointivaltiosta sillä oletuksella, että joku muu maksaa laskun myöhemmin. Vastuullinen maa toimii ajoissa. Ongelmia ei pidä selittää pois, eikä säästöjä pidä leimata mahdottomiksi. Me emme tee ja luo tiukkaa talouspolitiikkaa siksi, että se olisi helppoa. Me puolustamme sitä siksi, että holtiton velkapolitiikka tulisi Suomelle paljon kalliimmaksi.

Kunnioitettu puhemies! Kysymys on tämmöisestä teknisluontoisesta säädöksestä, jossa tällä hallituksen esityksellä muutetaan HVK-lain 14 §:ää ja 16 §:ää sekä alv-lain 7 §:ää. Käytännössä tässä on semmoinen jälkisäätö, jolla sovitetaan yhteen nykyinen hallintomalli ja alv-muutokset, koska HVK katsotaan osaksi valtiota, niin kuin edustaja Kemppi hyvin tuossa äsken kuvasi. Eduskunnan aiemmin tekemät muutokset HVK:n osalta olivat isompia, sillä HVK saa lisätuloa niiden aikaisempien eduskunnan tekemien esitysten mukaisesti 56 miljoonaa vuositasolla. Kokonaisuudessaan se HVK:n saama tulo nousee 92 miljoonaan. Se ei kuitenkaan koske sinänsä tätä alv:n teknistä muutosta. Nythän nähdään se, että kun HVK toimii tulevaisuudessa isommalla budjetilla, niin me pystytään totta kai suojaamaan muun muassa kotimaista maataloutta siten, että meillä on vaikkapa näitä tuotantopanoksia olemassa. Ja siihen, mitä tässä edustaja Kemppi nosti esille kotimaisista polttoaineista: olisi hyvä, että myöskin näitä löytyisi jatkossa. — Kiitos.

Kunnioitettu puhemies! Selonteko tunnistaa keskeiset ongelmat hyvin: heikon alkutuotannon kannattavuuden ja sitten myöskin tuoton eli tämän kakun epätasaisen jaon kaupan ja alkutuottajien välillä. Lisäksi tuotantopanoksia tuodaan liian paljon ulkomailta, se on ongelma, mutta toisaalta sitten näitä mahdollisuuksiakin on. Se, että pystyttäisiin kasvattamaan vientiä ja tuplattua se vuoteen 31 mennessä, on todella hyvä tavoite, ja silloin kun se tavoite asetetaan, niin se voidaan saavuttaa. Kalataloudesta näen itse jatkossa, että se voisi tuoda Suomelle paljon lisää hyvää, ja myöskin kalastusmatkailu ja vastaava voi olla semmoinen vetovoimatekijä. Teknologioitten kehitys, luonnontuoteala ja datatalous tietenkin tukevat myöskin maatalouden kasvua. Jalostusastetta pitäisi nostaa ja investointeja ja vientiä kasvattaa. Sitten siihen toimeenpanosuunnitelmaan: julkisten hankintojen osalta täytyy tehdä toimenpiteitä, investointitukia ja vientipolitiikkaa ja sääntelyä. Lisäksi vielä totean sen, että mielestäni suot on Suomessa alihyödynnettyjä, ja meillä on paljon biosynteettistä potentiaalia biotekniikan osalta, ja ensyymiä ja peptidejä on kenties saatavissa. Myöskin tämä kuiviketuotanto on olennainen.

Kunnioitettu puhemies! Tämä esityshän on melko tekninen hallituksen esitys, jolla päivitetään kansallinen laki vastaamaan EU:n muuttunutta CBAM-mekanismia. Eli tässä on kysymys siitä, että saadaan hiilelle hinta tällä hiilitullimekanismilla. Jos nyt oikein ehdin katsoa, niin tämän tuotto EU:lle on noin 1 400 miljoonaa vuositasolla. Käytännössähän tämä siis suojaa EU:ta ja Suomen hiili-intensiivistä teollisuutta hiilivuodolta, ja jos CBAM toimii ohjaavasti, se kannustaa myös kauppakumppaneita hiilen hinnoitteluun. Sitten tähän monipolviseen keskusteluun siitä, miten Suomessa kannattaa sähköä ja lämpöä tuottaa. Suomi on iso maa, ja tänne sopii monentyyppisiä sähkön- ja lämmöntuotantomuotoja. Itse kannatan sitä, että kaikenlaisia edistetään, kuten pienydinvoimaloita, mutta sitten myöskin ylläpidetään näitä meidän pieniä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksia, jotka ovat etenkin talvisaikaan todella hyviä. Käytetään kotimaisia polttoaineita, seospolttoaineita, ja se on myöskin yksi osatekijä, jolla me pystytään pitämään oma kotimainen sähkön hinta ja lämmön hinta talvella edullisina.