Vähämäki Ville

Kunnioitettu puhemies! On aivan totta, että tämä julkisen talouden suunnitelma vuosille 27—30 antaa vakavan viestin Suomen julkisen talouden tilasta. Se on selvästi miinuksella. Velkasuhde on kasvamassa. Se voisi taittua, jos vaikka tämän vuoden kasvu nousisi sinne päälle kahteen, kahteen ja puoleen, eli toisin sanoen kasvu olisi yhtä nopeaa kuin ensimmäisen puoliskon aikana. Mutta totuus on se, että meidän täytyy julkista taloutta sopeuttaa usean vaalikauden ajan. Liiallisen alijäämän menettelyssä ollaan. Toisaalta talouskasvu on käynnistynyt laaja-alaisesti. Vienti, kulutuskysyntä, matkailu, teollisuustuotanto, kaikki, ovat kasvussa. Tki-panostuksia tehdään, jotta saataisiin tuottavuutta ja kasvua aikaan. Niin kuin edustaja Satonen totesi, työllisyystoimien vaikutus näkyy viiveellä. Puolustusmenot, Nato-tavoitteet ja geopoliittinen tilanne luovat lisää kustannuspainetta julkiselle taloudelle. Hyvinvointialueilla taloustilanne vaihtelee, kuntataloudessa on myöskin painetta, ja sitten maakunnista tulee toivetta, että tiestöä täytyy saada kuntoon, ja sen on myöskin hallitus tällä kaudella tehnyt.

Kunnioitettu puhemies! Kasvu on laaja-alaisesti lähtenyt käyntiin. Eilen kävin kolmessa kunnassa, Haapavedellä, Nivalassa ja Oulaisessa, ja kaikkialla suhtauduttiin positiivisin mielin tulevaan. Hallituskin sai kiitosta YEL-uudistuksesta. Kun me katsotaan sitä, miksi siellä suhtaudutaan positiivisesti, niin pelkästään Oulu Eteläisen dataikkunassa on 132 hanketta ja Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun osalta on tunnistettu 60 isompaa hanketta. Osa näistä lähtee liikkeelle, epäilen, että jo tämän vuoden aikana. Pääoman saatavuus tietenkin nähtiin haasteeksi, mutta tämä vain osoittaa sitä, että kasvu on käynnistynyt hyvin laaja-alaisesti. Se vaikuttaa meidän bkt:hen, vientimahdollisuuksiin, työpaikkoihin. Meillä kuluttajaluottamus on kohentunut, kulutuskysyntä on myöskin kasvanut, ja ulkomaalaisia matkailijoita on yöpynyt jatkuvasti enemmän. Tästä lisäbudjetista vielä: Tämä on laaja puolustukseen keskittyvä lisäbudjetti, missä muun muassa tilausvaltuuksia Puolustusvoimille [Puhemies koputtaa] kasvatetaan 1 057 miljoonaa.

Kunnioitettu puhemies! Äsken esitelty alijäämäselonteko tekee yhden asian täysin selväksi: Suomen julkinen talous ei voi hyvin. Selonteko liiallisesta alijäämästä on vakava tilannekuva maasta, joka on ylivelkaantunut ja joka syö enemmän kuin tienaa. Avainkysymys tänään on se, hyväksymmekö selonteon viestin velkaluvuista vai haluammeko vain selittää ongelmat pois: Elämmekö todellisuudessa vai toiveissa? Teemmekö vastuullista vai holtitonta talouspolitiikkaa? Opposition viesti on jo nähtävissä. Se tulee sanomaan, että hallitus on leikannut mutta Suomi velkaantuu silti. Tulemme kuulemaan, että koska alijäämä ei ole kadonnut hetkessä, hallituksen tiukka talouspolitiikka on epäonnistunut. Ilmeisesti vaikeita päätöksiä ei olisi pitänyt tehdä. Mutta tämä ei pidä paikkaansa. Selonteon pääviesti on täsmälleen päinvastainen. Selonteon mukaan Suomen julkisen talouden ongelma on niin syvä, ettei sitä voi paikata yhdessä vuodessa eikä yhdellä päätöksellä. Ongelmat eivät ole syntyneet tämän hallituksen aikana, eivätkä ne myöskään katoa sillä, että suljemme silmämme. Oikea kysymys on tämä: missä Suomi olisi ilman hallituksen toimia? Jos talous on matkalla kohti seinää, meidän täytyy pysäyttää vauhti, eikä se onnistu hetkessä. Hallituksen toimin olemme kyenneet hidastamaan velkaantumisvauhtiamme. Lisää toimia pitää kuitenkin tehdä. Kunnioitettu puhemies! Selonteon luvut ovat vakavia. Suomen luottoluokituksen näkymää on muutettu negatiiviseksi. Velka suhteessa bkt:hen nousee vuosikymmenen loppua kohti mennessä siten, että velkamme lähes saavuttaa bkt:n tason. Julkisen talouden alijäämä on ylittänyt EU:n salliman maksimin. Valtion budjetin alijäämä on ennusteen mukaan kasvamassa huolestuttavasti vuosikymmenen loppuun mennessä. Näitä seikkoja ei pidä vähätellä, päinvastoin. Nämä luvut osoittavat, että vanha linja ei voi jatkua. Jos velka kasvaa näin nopeasti vielä sen jälkeen, kun sopeutustoimia on tehty, jokainen käsittää, miten paljon pahempi tilanne olisi ilman niitä. Kunnioitettu puhemies! Hallitus on tehnyt vaikeita päätöksiä. Julkista taloutta on sopeutettu ja velkasuhteen kasvuun vaikuttavia päätöksiä on tehty vaalikauden aikana huomattavasti. Hallitusohjelman toimenpiteet, kevään 24 lisätoimet sekä syksyn 25 päätökset eivät olleet pieniä toimia. Ne olivat suunnanmuutos. Työ ei ole kuitenkaan täysin valmis. Sitä ei pidä väittääkään. Selonteko itsessään jo todistaa sen. Vaikean tilanteen edessä ei pidä luovuttaa. Vastuullinen politiikka vaatii sitä, että suunta pidetään, vaikka tulokset eivät tule yhdessä yössä. Puhemies! Oppositio halunnee tehdä tästä vain keskustelun leikkauksista. Se haluaa sanoa, että on kyse tavallisten ihmisten palvelujen heikentämisestä. Toisaalta voidaan ajatella, että tavallista ihmistä haittaisi eniten se, jos valtio menettäisi kykynsä tuottaa palveluita. Tavallista ihmistä haittaisi se, jos valtion velkaantuminen pakottaisi tulevaisuudessa vielä kovempiin leikkauksiin ja toimenpiteisiin. On totta, että päätökset tuntuvat. Moni suomalainen miettii nyt ostovoimaansa, työtään ja tulevaisuutta. Pitkään jatkunut vaimea talouskasvu on vaikuttanut suomalaisiin ja yhteiskuntaamme. Tavallisten suomalaisten vuoksi velkaantumista ei voi kuitenkaan päästää hallitsemattomaksi. Velka on pois tulevien vuosien palveluista, puolustuksesta, koulutuksesta ja kasvun mahdollisuuksista. Tiukka talouspolitiikka ei ole kovuutta ihmisiä kohtaan. Se on kovuutta velkaantumista, tehottomuutta ja vastuunpakoilua kohtaan. Kunnioitettu puhemies! Suomen ongelma ei ole vain alijäämä. Suomen ongelma on aiempien vuosien liian heikko kasvu, liialliset menot, ikääntyvä väestö, kasvavat velanhallintakustannukset ja pysyvästi muuttunut geopoliittinen tilanne. Puolustuksesta ei tässä ajassa voi tinkiä. Suomen on huolehdittava uskottavasta puolustuksesta ja Nato-velvoitteista. Muun julkisen talouden on oltava tällöin joustava. Me emme voi investoida puolustukseemme pelkästään velaksi. Pelkkä säästäminenkään ei auta Suomea. Kasvu on keskeinen elementti, millä pystymme nostamaan itsemme takaisin pinnalle. Hallituksen tekemät kasvua tukevat toimet näkyvät jo nyt. Ensimmäisen vuosineljänneksen ennakkotiedot kansantaloutemme kasvusta ovat hyvä osoitus siitä, että on mahdollisuus saada samaan aikaan kasvua mutta tehdä kuitenkin näitä hankalia toimenpiteitä. Talouskasvu helpottaa myös kotitalouksien tilannetta. Kunnioitettu puhemies! EU:n finanssipoliittisesta kehikosta voi puhua monella tavalla. Meidän ei pidä hoitaa taloutta kuntoon siksi, että meitä käsketään, vaan siksi, että se on suomalaisten etu. Uskottava valtio ei voi jatkuvasti luoda pysyviä menoja pysyvällä velalla. Emme voi antaa lupausta hyvinvointivaltiosta sillä oletuksella, että joku muu maksaa laskun myöhemmin. Vastuullinen maa toimii ajoissa. Ongelmia ei pidä selittää pois, eikä säästöjä pidä leimata mahdottomiksi. Me emme tee ja luo tiukkaa talouspolitiikkaa siksi, että se olisi helppoa. Me puolustamme sitä siksi, että holtiton velkapolitiikka tulisi Suomelle paljon kalliimmaksi.