Eloranta Eeva-Johanna

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä on sinänsä kannatettavia tavoitteita. On perusteltua selkeyttää koulutuspolkuja ja vähentää päällekkäisiä opintoja tilanteissa, joissa sairaanhoitajatutkinnon jo suorittanut haluaa myöhemmin pätevöityä toiselle sosiaali- ja terveysalan erikoisalalle. Tavoite koulutuksen joustavoittamisesta on oikea, mutta juuri siksi onkin hämmästyttävää, että hallitus on valmistellut kätilökoulutusta koskevan osuuden tällä tavoin. Kätilökoulutushan ei ole mikä tahansa täydentävä lisäkoulutus. Kätilötyö on yksi sosiaali- ja terveydenhuollon kaikkein vaativimmista asiantuntija-ammateista. Kätilö toimii itsenäisesti, tekee kliinisiä arvioita, vastaa hoidosta ja tekee ratkaisuja tilanteissa, joissa kyse voi olla sekä synnyttäjän että syntyvän lapsen hengestä ja terveydestä. Silti hallitus esittää, että kätilökoulutus muutetaan käytännössä puolentoista vuoden mittaiseksi modulaariseksi koulutukseksi. On monin tavoin ongelmallista, että kätilökoulutus kuvataan aivan liian lyhyenä, 3 000 tunnin ja 18 kuukauden mittaisena, eli tutkinto kuvataan tunteina ja kuukausina eikä ECTS-opintopisteinä, niin kuin yleensä on tapana tutkintojen laajuutta kuvata. Asiantuntijat ovat pitäneet tätä epärealistisena. Nykyiset täydentävät kätilöopinnot kestävät pääsääntöisesti kaksi vuotta, jotta se tuottaa sen osaamisen, jota turvallinen ja laadukas kätilötyö edellyttää. Kätilön työssä tarvitaan syvällistä kliinistä osaamista, kykyä itsenäiseen päätöksentekoon sekä näyttöön perustuvan tiedon soveltamista nopeasti muuttuvissa tilanteissa. Hallituksen esityksessä on ristiriita. Samaan aikaan kun hallitus puhuu osaamisen vahvistamisesta ja koulutustason nostamisesta, niin nyt se tässä esityksessä käytännössä heikentää yhden kaikkein vaativimman hoitoalan koulutuksen akateemista asemaa. Jo opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2015 julkaisema selvitys kätilökoulutuksen rakennevaihtoehdoista päätyi siihen, että koulutusta tulisi kehittää ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suuntaan. Myös vuonna 2019 Tampereen ammattikorkeakoulussa tehdyssä ministeriön rahoittamassa selvityksessä esitettiin kätilökoulutuksen järjestämistä kansainvälisesti kilpailukykyisenä ylempänä ammattikorkeakoulututkintona, mutta nyt nämä selvitykset on sivuutettu. Arvoisa puhemies! Kysyn, miksi hallitus haluaa rakentaa mallin, joka asiantuntijoiden mukaan ei vastaa työn vaativuutta. Miksi valitaan sellainen ratkaisu, jonka pelätään heikentävän koulutuksen houkuttelevuutta juuri näinä aikoina? Tämä on lyhytnäköistä politiikkaa. Kätilöiden osaamisvaatimukset eivät ole pienentyneet vaan päinvastoin kasvaneet. Työ on entistä vastuullisempaa, asiakkaiden tilanteet ovat monimutkaisempia, ja hoitomenetelmät vaativat jatkuvaa tutkimustiedon seuraamista sekä näyttöön perustuvaa toimintaa. Kätilö toimii nykyisin yhä useammin edistyneen asiantuntijan roolissa. Juuri siksi koulutuksen tasoa pitäisi vahvistaa eikä ohentaa. Ongelmallista on myös se, että hallituksen mallissa uusilta valmistuvilta puuttuisi tutkintostatus, joka aiemmin valmistuneilla kätilöillä on ollut. Tämä voi aiheuttaa epäselvyyttä työmarkkinoilla, heikentää koulutuksen tunnistettavuutta ja vaikeuttaa osaamisen kansainvälistä vertailtavuutta, mikä sekin on tärkeä asia. On vaikea nähdä, miten tämä vahvistaisi alan arvostusta tai vetovoimaa. Hallituksen esitys olisi kaikkein parasta palauttaa uudelleen valmisteltavaksi siten, että kätilökoulutus toteutetaan ylempänä ammattikorkeakoulututkintona, kahden vuoden koulutuksena ja 120 opintopisteen laajuisena kokonaisuutena. Se vastaisi paremmin työn todellista vaativuutta, asiantuntijalausuntoja sekä niitä suuntaviivoja, joita myös aiemmat selvitykset ovat esittäneet. Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee osaavia kätilöitä myös tulevaisuudessa, toivottavasti yhä enemmän. Siksi koulutusratkaisuja ei pidä tehdä kiireellä tai hallinnollinen tehokkuus edellä. Tässä asiassa pitäisi kuunnella alan asiantuntijoita ja rakentaa järjestelmä, joka vahvistaa osaamista, alan houkuttelevuutta ja potilasturvallisuutta pitkällä aikavälillä.

Arvoisa puhemies! Luova työ on Euroopassa ja Suomessa kasvava ala, mutta sen tulevaisuus on nyt todellakin suuressa murroksessa tämän generatiivisen tekoälyn myötä. Euroopan parlamenttikin on juuri vaatinut selkeitä toimia tekijänoikeuksien turvaamiseksi tekoälyn aikakaudella. Korostan erityisesti juuri läpinäkyvyyttä ja oikeudenmukaista korvausta. Jos tekoälymallit on koulutettu tekijöiden teoksilla, tekijöillä on oikeus tietää se ja heillä on oikeus saada siitä korvaus. Tätä ei voi liikaa korostaa, se usein kumminkin tuntuu unohtuvan. Luova ala työllistää Euroopassa miljoonia ihmisiä ja tuottaa merkittävää taloudellista lisäarvoa. Jos tekoäly voi käyttää suojattuja teoksia ilman lupaa ja korvausta, niin tämä koko luovan työn ansaintamalli murenee. Siksi tarvitsemme nämä toimivat lisensointimarkkinat ja selkeät pelisäännöt. Teknologiaa ei kuitenkaan pidä pysäyttää, mutta reiluilla ehdoilla sen tulee toimia. Jos haluamme, että suomalainen musiikki, kirjallisuus, audiovisuaalinen ala ja muut luovat alat menestyvät myös tulevaisuudessa, niin meidän pitää varmistaa tämä yksi tärkeä periaate, että luova työ kuuluu tekijälleen myös tekoälyn aikakaudella.

Arvoisa puhemies! Uudistuksen tavoite sujuvoittaa ensihoitajan, kätilön ja terveydenhoitajan ammatteihin johtavia koulutuspolkuja siten, että tarve suorittaa useampia samantasoisia tutkintoja vähenee ja jatkuvan oppimisen mahdollisuudet paranevat, on hyvä tavoite. Ensihoitajan ja terveydenhoitajan osalta esitys on kannatettava. Sen sijaan kätilökoulutuksen osalta esityksen tapa sujuvoittamiseen ei vaikuta kaikilta osin perustellulta tai parhaalta mahdolliselta. Esityksen mukaan kätilökoulutus pitenee viiteen vuoteen, mikä vastaa maisteriopintojen laajuutta, mutta tutkinnon taso ei kuitenkaan nouse ammattikorkeakoulututkinnon tasolta ylemmän AMK-tutkinnon tasolle, mikä sen sijaan olisi perusteltu vaihtoehto. Koulutustaso ei siis itse asiassa nouse. Tämä, että tutkinnon taso ei nouse YAMKin tasolle, vaikeuttaa muun muassa kansainvälistä liikkuvuutta eikä ole Bolognan prosessin mukainen, elikkä olisi tärkeää, että koulutus tuottaisi ihan automaattisen tunnustamisen EU-alueella. Nyt tämä esitetty malli tekee tämän tunnustamisen hieman hankalammaksi. Ihmetystä herättää myös se, miksi opintojen laajuutta ei ole ilmaistu opintopisteinä, mikä on normaali tapa, vaan tunteina ja kuukausina, mikä on käytännössä varsin hankalaa esimerkiksi sen vuoksi, että kesäkuukausina on vaikea opiskella. Tosiaankin tutkinnon laajuus on myös epärealistinen suorittaa tavoiteajassa, elikkä hyvin pieneen aikaan pitäisi mahduttaa hyvin paljon sisältöjä. Herää kysymys, että nyt kun kätilökoulutusta uudistetaan, niin minkä takia ei sitten tehdä tämmöistä todellista perusteellista uudistusta niin, että todellakin sitä uudistettaisiin, eikä tämmöisellä hieman epätarkoituksenmukaisella ja ehkä vähän näennäiselläkin tavalla. Mutta sen sijaan siltä osin kuin tämä hallituksen esitys koskee opintotukilakia, muutokset ovat kannatettavia, eli se, että nämä tutkinnot saa suorittaa pidemmässä ajassa. Elikkä se on hyvä asia, ja siitä kiitos.