Eskelinen Seppo

Arvoisa puhemies! On tärkeää, että vanhaa lainsäädäntöä uudistetaan, jopa 30 vuotta vanhaa. Tämähän koskee nyt Suomen lipun alla olevien lippuvaltiolaivojen tarkastuksia, mutta siinä on hyvä ja tärkeää, että siinä on laajennettu säädöksellä myös näitä ympäristömerenkulun tarkistuksia ja muuta. Suomalainen merenkulku ja tietysti tämä turvallisuustilanne ovat aika haastavia, ja sen takia kaikki, mitä tuolla merenkulussa pystytään lainsäädännöllä meriturvallisuuden osalta lisäämään, on tärkeää. Minusta tässä on hyvin valmisteltua lainsäädäntöä, ja tuossa valiokunnan kuuleminen oli hyvin yksimielinen siitä. Lisäksi myös sitten seuraamuksista määrätään, eli LVM:llähän on mahdollisuus puuttua. Se on olennaista meriliikenteessä, koska tiedetään tällä hetkellä, minkälaista liikennettä ja mitä siellä merellä liikkuu. Hyvää lainsäädäntövalmistelua.

Arvoisa rouva puhemies! Tuossa debatissa kuului tuolta oikeasta laidasta aika monta puheenvuoroa, että hallitus on onnistunut loistavasti — Vähämäki, Koskela ja keitähän kaikkia siellä on — mutta tulostaulu näyttää lopputulosta 0—3. Yksikään hallituksen päätavoitteista ei ole onnistunut. Kyllä minä päävalmentajana nostaisin käden pystyyn ja toteaisin, että eiköhän tämä riitä, vai vaihdetaanko joukkuetta. Pelkästään leikkaamalla ja sopeuttamalla ja työmarkkinoita romuttamalla ei talouden muutosta saada aikaan. Tämä malli on vienyt suomalaisen luottamuksen tulevaisuudennäkymiin, ja se heijastuu erityisesti sisämarkkinoihin ja talouteen. Kolme vuotta olemme esittäneet joka vuosi ison joukon vaikuttavia toimenpiteitä, joilla tätä talouskasvua ja kasvua voitaisiin rakentaa. Niin kaikki muutkin oppositiopuolueet. Ja edelleen kuuluu täältä ministeriaitiosta, että ”ei ole esitetty vaihtoehtoja”. Suojaosien poiston palautus, työttömyysturva, asumisen veronkevennysten kohdentaminen pieni- ja keskituloisiin, pienten kasvuyritysten alv-rajan nosto, tukipaketti rakennusalalle, joka nyt lopultakin sitten pienimuotoisena tuli, sekä vihreän siirtymän kasvuyritysten investointikannustimet. Näitä esimerkiksi olemme useamman vuoden ajan jo esittäneet. Hallitus on keskittynyt pääasiallisesti haukkumaan oppositiota. Sillä ei ole vaihtoehtoja, niin kuin ei tänäänkään. Kyllähän tämä näyttäytyy ulospäin enemmänkin jälkien peittämisenä hallituksen epäonnistuneen talouspolitiikan osalta. Parhaillaan valiokuntakierroksella oleva julkisen talouden suunnitelma osoittaa sen, että hallitus on epäonnistunut totaalisesti talous-, kasvu- ja työllisyyspolitiikassa. Hallitus ei ole pystynyt rakentamaan uskottavaa polkua alijäämien hallintaan ja kestävään kasvuun. Velkaantumisen osalta Orpon budjettitalouden alijäämäkertymä tulee olemaan hallituskauden lopussa ennusteen mukaan yli 54 miljardia. Parjatulla Marinin hallituskaudella korona, käynnistyneet sotatoimet Ukrainassa ja energiakriisi painoivat velkasaldon 46 miljardiin. Pelkästään vuonna 2020, pahimpana koronavuonna, jouduimme ottamaan näihin toimenpiteisiin 18,3 miljardia velkaa, ja sen pääosin laaja enemmistö eduskunnassa hyväksyi, jotta saisimme Suomen pyörät pidettyä pyörimässä ja suomalaiset hoidettua ja suojattua koronalta ja koulut ja julkiset palvelut toimisivat. Jos tämän laskun ottaa pois tuosta Marinin hallituksen velasta, niin tämä hallitus on tehnyt kaksinkertaisesti velkaa kuin mitä edellinen hallitus. Suurin syy hallituksen epäonnistumiseen on ympäröivän maailman vaikutusten rinnalla työllisyystoimien ja kasvun rakentamisen täydellinen epäonnistuminen. Hallitus on tosiaan pääasiallisesti keskittynyt työllisyystoimissaan työntekijän aseman heikennyksiin, niin sanottuun työmarkkinakentän uudistamiseen sekä sosiaaliturvan heikennyksiin, joilla kuviteltiin luotavan kymmeniätuhansia työpaikkoja tähän maahan. Hallituksen tavoite sadastatuhannesta uudesta työpaikasta on muuttunut vain höttöiseksi unelmaksi. Pitkäaikaistyöttömyys on räjähtänyt 140 000:een eli 50 000 enemmän kuin hallituskauden alussa. Työllisyysaste on laskenut kaksi ja puoli prosenttia, ja alle 30-vuotiaitten työttömien osuus on jo 80 000. Kehysriihessä ensi vuodelle ajoitettujen noin 400 miljoonan euron aiempien säästöpäätösten kohdentamisten lisäksi hallitus päätti myös noin miljardin kasvu- ja muista toimista. Osa niistä on määräaikaisia ja kumulatiivisia. Ne ajoittuvat myöhemmin kehyskaudelle. Näitä toimia ei hallitus käytännössä rahoita mitenkään. Orpon hallitus on myös päättänyt ensi vaalikaudelle ajoittuvista merkittävistä menolisäyksistä, esim. puolustus- ja investointikannustuksista ja veronkevennyksistä, mutta niiden rahoitukseksi ei ole tehty päätöksiä. Nykyisen hallituksen päättämien menojen lisäysten ja veronkevennysten rahoittamisen lykkääminen tulevalle hallitukselle on kyllä täysin vastuutonta.

Arvoisa rouva puhemies! On tärkeää, että alueiden kehittämisen järjestelmän toimivuutta ja rahoituksen vaikuttavuutta arvioidaan lainsäädännön kautta ennen tulevaa rakennerahastokautta. Lisäksi, niin kuin ministeri totesi, aika paljon myös toimintaympäristön osalta on tapahtunut muutoksia. Itse tietysti, kun Itä-Suomesta tulen, sanon siitä, kun erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa EU-rahoituksella on ollut suuri merkitys ja iso osa siitä potista, mitä rahoitusta tulee, tulee sitten liittymissopimuksen mukaisesti harva-aluekriteereiden osalta. On tärkeää nytten, kun kansallista ohjelmaa on käsittääkseni valtioneuvoston kanslia parhaillaan valmistelemassa, huomioida sitten myös nämä periaatteet ja erityisesti se, kun tälläkin hallituskaudella aluekehityserot ovat edelleen vaan kasvaneet — siihen tietysti liittyy osittain tämä turvallisuustilanne.

Arvoisa puhemies! Nyt lähetekeskustelussa oleva Liikennejärjestelmä 12 -prosessi poikkesi edellisestä ohjelmatyöstä prosessina. Työ kesti yli kaksi vuotta, ja välillä se oli kuukausia tauolla. Seurantaryhmän jäsenenä valmistelun seuraaminen oli välillä kyllä vaikeaa. Liikennejärjestelmällä on valtaisa merkitys yhteiskunnan toimivuudelle, alueiden saavutettavuudelle ja elinvoimalle sekä tätä myötä koko maan kehittämiselle. Tarvitaan laajaa kokonaiskuvaa ja pitkäjänteistä otetta. Siksi viime kaudella luotiin sosiaalidemokraattien johdolla Suomen ensimmäinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma, jossa muodostettiin yhteinen näkemys, miten liikennejärjestelmää kehitetään ja rahoitetaan seuraavan 12 vuoden ajan. Kun suunnitelmaa tehtiin, oli tärkeää, että suunnitelmaan sitouduttiin laajasti yli vaalikausien ja hallitus—oppositio-rajat ylittäen. Nyt hallitus kuitenkin kovaa kyytiä vie pohjaa suunnitelmalta, kun on tuonut hankkeita virkatyönä valmistellun investointiohjelman ohi. Tällainen siltarumpupolitikointi syö pohjaa pitkäjänteiseltä liikenneverkon kehittämiseltä, heikentää investointien ennakoitavuutta sekä estää EU-rahoituksen tehokasta hyödyntämistä. Arvoisa puhemies! Korjausvelka jatkaa kasvuaan hallituksen bitumintuoksuisista puheista huolimatta. Väyläviraston arvion mukaan sen määrä ylitti viime vuonna jo 4,3 miljardin euron. Vaikka hallitus on lisännyt rahoitusta kertaluontoisesti, se ei ole pystynyt korjausvelan kasvua pysäyttämään. Samalla hallitus leikkaa tulevassa liikennesuunnitelmassa 2026—29 väyläinvestointien kehittämisrahoituksesta ja perusväylänpidosta satoja miljoonia euroja. Surullisena lopputuloksena on liikenneverkon kunnon rapistuminen edelleen. Alemman tieverkon merkityksestä on täällä puhuttu paljon. Alemman tieverkon merkitys on tärkeä paitsi elinkeinoelämälle ja huoltovarmuudelle myös maanpuolustukselle. Sen rapistuminen ei ole vain talouskysymys vaan vakava turvallisuuskysymys. Silti hallitus leikkaa rahoituksen tasolle, jolla ei saada edes kunnossapitoa hoidettua alemmassa tieverkossa. Kehitys uhkaa nyt vakavasti monin paikoin niin teollisuuden raaka-ainekuljetuksia kuin ihmisten arjen liikkumista ja turvallisuutta. Myös joukkoliikenteen valtiontuen jäädyttäminen koko hallituskaudeksi ja arvonlisäveron nosto ovat yhtä lailla kestämättömiä ratkaisuja. Se on nostanut joukkoliikenteen kustannuksia, lippuhintoja ja lakkauttanut aika paljon vuoroja erityisesti harvaan asutuilla alueilla sekä siirtänyt rahoitusta, vastuuta entistä enemmän kunnille. Arvoisia puhemies! Suuret raidehankkeet ovat hallinneet viime aikoina liikennepoliittista keskustelua julkisuudessa länsiradan, lentoradan, itäradan ja sotilaallisen liikkuvuuden 3,5 miljardin investointisuunnitelman myötä. Suuri kysymys on varmaan, miten näitä hankkeita rahoitetaan. Nämä hankkeet eivät voi vaarantaa liikenteen perusrahoitusta. Samalla on tärkeää tunnistaa nykyisen rataverkkomme välityskyvyn ja kapasiteetin ongelmat niin pääradalla, Karjalan radalla kuin Savon radalla. Kuljetusten siirtyminen yhä vahvemmin raiteille haastaa lisäksi nykyisen rataverkkomme pullonkauloja ja korjaustarvetta. Siksi nykyisten yhteyksien toimivuus, turvallisuus ja välityskyky on oltava kehittämisen kärjessä. Toinen merkittävä kokonaisuus on siis sotilaallinen liikkuvuus ja sen hankkeet. Puolustuksemme on tärkeä turvallisuusnäkökulma, mutta se ei voi syrjäyttää alleen koko maan tasapuolista liikenneverkon kehittämistä. Arvoisa puhemies! On hyvä, että suunnitelmassa on nostettu maakunnallisten lentoyhteyksien merkitys alueilla. Onkin tärkeää pitää kiinni kolmen tunnin saavutettavuuden kriteereistä maakuntakeskuksiin. Lentoliikenne ja toimiva raideliikenne maakuntakeskuksiin on Suomen kasvun ja yritysten sijoittumisen elinehto. On hyvä muistaa, että Suomen viennistä yli 70 prosenttia lähtee maakunnista. Yritysten lentomatkustaminen on välttämätöntä ja yritysten välttämätön työkalu, että kauppaa maailmalle pystytään tekemään ja Suomen kasvua rakentamaan. Kenttien merkitys koko Suomen työllisyydelle ja elinvoimalle on suuri. Yritykset tarvitsevat ennustettavuutta ja pitkän aikavälin näkymiä, että ne uskaltavat investoida Suomeen. Arvoisa puhemies! Infrastruktuuri ei ole pikavoittojen paikka — se on kansallinen turvaverkko, jonka laiminlyönnin kustannukset tulevat moninkertaisina maksuina. Nyt tarvitaan ennemmin vahvaa sitoutumista parlamentaarisesti yli vaalikausien Suomen saavutettavuuden, kasvun ja turvallisuuden varmistamiseksi. Lopuksi voin kyllä todeta, että suunnitelma herättää enemmän kysymyksiä kuin vastauksia liikennepolitiikkamme tulevaisuudesta.