Gebhard Elisa

Arvoisa puhemies! Hallituksen politiikka todella on vahingollista paitsi julkiselle taloudelle myös hyvin haavoittuvassa asemassa oleville yksilöille. Esimerkiksi Kehitysvammaliitto on ilmoittanut, että hallituksen leikkausten seurauksena se joutuu lopettamaan puhevammaisten kommunikaatiopalvelu Papunetin toiminnan kokonaan. Hallitus siis kirjaimellisesti vie äänen heikommassa asemassa olevilta ihmisiltä. Pääministeri Orpo, mikä on teidän viestinne vammaisille ihmisille ja heidän läheisilleen? Lohduttaako heitä todella toivo joskus ehkä, mahdollisesti koittavasta kasvusta tässä tilanteessa, jossa heidän palvelunsa ovat lakkaamassa?

Arvoisa puhemies! Rahaa ei ole, paitsi silloin, kun kokoomuksen vaalirahoittajat ja hyvät veljet pyytävät. Silloin runtataan ja junaillaan ja rahat löytyvät virkavalmistelun kielteisestä kannasta huolimatta. Pääministeri Orpo on täällä toistellut, että kokoomuksen vaalirahalla, näillä kokoomusta lähellä olevilla henkilöillä ja mystisellä hallirahapäätöksellä ei olisi mitään tekemistä keskenään. Suorastaan sattumalta hallitus on päätynyt ilman selkeää prosessia tukemaan hallihanketta, jonka taustalla ovat kokoomuksen kaverit. Tässä on kyse siitä, että ei valitettavasti näytä uskottavalta, että aivan täysin sattumalta kokoomuksen suuri vaalirahoittaja puuhaa tätä hanketta ja valtion rahat sitten löytyvät täysin mystisellä tavalla tiskin alta. Arvoisa puhemies! Tänään on käynyt hyvin selväksi, että hallituspuolueiden edustajat yrittävät ohjata keskustelua aivan kaikkialle muualle, paitsi itse tähän asiaan. Samalla hallituspuolueet ovat luoneet kuvan, että mieluummin syytellään edellistä hallitusta kuin puolustetaan omaa. Eikö siellä uskalleta keskustella ihan oman hallituksen päätöksistä? Edelleenkään ei olla saatu esimerkiksi vastauksia siihen, miten tämä nimenomainen päätös on tehty. Arvoisa puhemies! Tässä ei myöskään ole kyse siitä, onko tämä halli tai joku muu vastaava hanke tarpeellinen. Ei ole esimerkiksi lainkaan asiallista rinnastaa täysin normaaleissa prosesseissa edenneitä paikallisia kaavapäätöksiä tällaiseen suhmurointiin, eikä tässä ole kyse siitä, tarvitaanko investointeja tai onko investointeja mielekästä verrata pysyviin menoihin. Tässä on kyse siitä, että ihmisille on syntynyt täysin perusteltu aihe epäillä, että poliittisia päätöksiä voi ostaa vaalirahoituksella, eikä hallitus ole onnistunut osoittamaan tätä epäilyä vääräksi. Täysin yksinkertainen kysymys on, miten tämä asia on päätynyt riihen päätökseksi kielteisestä virkakannasta huolimatta ja mikä on ollut Jan Vapaavuoren ja Ilpo Kokkilan rooli tämän päätöksen syntymisessä. Kokoomus on juuri se taho, joka on halunnut lisätä vaalirahoituksen anonymiteettiä ja jonka ehdokkaiden vaalibudjetit myös ovat maan suurimpia. Arvoisa puhemies! Ei ole ollenkaan tavallista myöskään se, että eduskunta kutsutaan kesän istuntotauon aikana koolle. Myös oikeuskansleri on esittänyt näitä samoja kysymyksiä kuin mitä me täällä esitämme koskien muun muassa tätä kokoomuksen vaalirahoittajien roolia päätöksessä. Minusta on hyvin, hyvin vakavaa, jos näihin kaikkiin kysymyksiin ei saada perusteellista vastausta. Sen toistelu, että täällä ei ole mitään nähtävää, kuten tänään tässä salissa on toisteltu, ei ole mikään oikea vastaus. Tarvitaan konkretiaa. En voi olla myöskään sanomatta sitä itsestäänselvyyttä, että julkisen rahan käyttö on aina arvovalintojen tulos. Ihmiset ymmärtävät kyllä investointien tarpeellisuuden, ja ihmiset ymmärtävät jopa sen, että menoja on karsittava, mutta tilanteessa, jossa ihmiset ovat hyvin kipeästi saaneet tuntea hallituksen leikkaukset omassa arjessaan ja sen, että sakset heiluvat, kun ministerit hymyilevät, olisi kohtuullista, että tällaiselle rahoituspäätökselle olisi asiallinen ja läpinäkyvä prosessi. Muuten näyttää siltä, että rahaa ei ole, paitsi kokoomuksen vaalirahoittajille ja hyville veljille.

Arvoisa puhemies! Olen hyvin pettynyt, joskaan en yllättynyt, siitä, että hallitus ei nyt tunnu ollenkaan tunnistavan omaa vastuutaan siinä, että nuorten työttömyys on lisääntynyt räjähdysmäisesti ja nuorten epävarmuus elämässä on lisääntynyt. Tosiasia on se, pääministeri Orpo, että teidän vahtivuorollanne nuoret kärsivät aivan ennätysmäisestä työttömyydestä. Uusin VM:n katsaus osoittaa, että työllisyys on itse asiassa jälleen kääntynyt laskuun. Hallitus on monin eri keinoin helpottanut työntekijöille potkujen antamista, mutta olisiko jo aika myöntää, että nuorisotyöttömyys ei sillä vähene? Pääministeri Orpo, olisiko aika myöntää, että hallituksen toimet työntekijän aseman heikentämiseksi eivät ole ratkaisu vaan pikemminkin ne syventävät tilannetta, jossa nuoret kokevat aivan liikaa epävarmuutta?

Arvoisa puhemies! Kun puhumme nuorten tulevaisuususkosta, puhumme usein siitä, mitä nuorissa on muuttunut, mutta sen sijaan meidän pitäisi kysyä, miten yhteiskunta on muuttunut. Nuorisobarometrien mukaan nuorten usko omaan tulevaisuuteensa on heikentynyt poikkeuksellisen nopeasti. Vielä muutama vuosi sitten noin kahdeksan kymmenestä nuoresta suhtautui tulevaisuuteensa optimistisesti. Nyt osuus on pudonnut huomattavasti alemmalle tasolle. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kuinka alas?] Enkä suoraan sanottuna ole yllättynyt tästä kehityksestä, kun katsoo, millaisessa maailmassa nuoret elävät. Arvoisa puhemies! Orpon—Purran hallituksen kaudella työttömyys on noussut 90-luvun alun lamavuosien lukemiin. Jokainen kuukausi on ollut huonompi kuin vuotta aiemmin vastaava kuukausi koko hallituskauden ajan. Varsinkin nuorten kohdalla me puhumme työttömyyskriisistä. Nuorten pitkäaikaistyöttömyys on lähes kaksinkertaistunut tämän hallituksen vahtivuorolla. Näin vakava asia kuin nuorten pitkäaikaistyöttömyys, eikä hallituksella ole mitään oikeita keinoja tähän puuttumiseksi. Hallitus on vielä entisestään lisännyt työelämän epävarmuutta, ja tämä osuu erityisen kipeästi työuransa alussa oleviin nuoriin. On odotettavissa, että hallituksen politiikan seurauksena nuorten määräaikaiset työsuhteet lisääntyvät vakituisten kustannuksella, sen sijaan, että nuorten työllisyys paranisi. Pätkätyön lisääntyminen ei lisää työllisyyttä eikä varsinkaan luottamusta tulevaan. Tiedämme myös, että nuorten työllisyys on kaikkein herkintä talouden suhdanteille. Juuri siksi yhteiskunnan pitäisi vaikeina aikoina panostaa enemmän nuorten mahdollisuuksiin päästä työelämään. Hallitus on antanut nuorten työttömyyden nousta aivan liian korkeisiin lukemiin ja tehnyt liian vähän tilanteen korjaamiseksi. Monelle nuorelle ensimmäinen kesätyö- tai harjoittelupaikka on tärkeä askel kohti työelämää. Tänä kesänä yhä useampi jää ilman tätä mahdollisuutta. Monilla paikkakunnilla yksittäisiä kesätyöpaikkoja hakee satoja nuoria. Työtä ei jää saamatta motivaation tai ahkeruuden puutteen vuoksi, vaan siksi, että näitä paikkoja ei yksinkertaisesti ole riittävästi. Samaan aikaan korkeakouluista kerrotaan, että tuhansien opiskelijoiden valmistuminen viivästyy harjoittelupaikkojen puutteen vuoksi. Tilanne on erityisen vakava sosiaali- ja terveysalalla, vaikka samaan aikaan Suomessa keskustellaan jatkuvasti alan työvoimapulasta. Arvoisa puhemies! Nyt kun ihmiset eivät hallituksen kurjistamispolitiikan seurauksena luota tulevaan ja kotimainen kysyntä sakkaa, tämä näkyy suoraan siinä, miten esimerkiksi kesätöitä on tarjolla nuorille. SDP on esittänyt lisärahoitusta työllisyysalueille nuorten työllistämiseen. Olemme esittäneet esimerkiksi pien- ja mikroyritysten tukemista ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen ja alv-alarajan nostoa. Työnantajat ovat saaneet sanella hallitusohjelman sisällön. Nyt olisi korkea aika myös vaatia, että yritykset toimisivat vastuullisesti työllistämällä nuoria. Pääministeri Orpo, kysyn: oletteko valmis vetoamaan elinkeinoelämään siinä, että yritykset tekisivät osuutensa ja vastaisivat nuorten työttömyyskriisiin? [Ben Zyskowicz: Hänhän on jo vedonnut!] Arvoisa puhemies! Nuorten tulevaisuudenuskoa ei palauteta yhdellä päätöksellä eikä yhdellä hankkeella. Tarvitsemme pitkäjänteistä politiikkaa, joka vahvistaa nuorten luottamusta tulevaan. SDP:n mielestä nuorisotakuu ei saa jäädä vain kuolleeksi kirjaimeksi. Tarvitsemme riittävästi koulutuspaikkoja, toimivaa opinto-ohjausta ja sellaisia palveluita, joihin nuori pääsee silloin, kun apua tarvitaan, ei kuukausien odottamisen jälkeen. Arvoisa puhemies! Nuorten tulevaisuudenusko ei ole mikään pehmeä tai toissijainen kysymys. Se on kysymys Suomen tulevaisuudesta. Meillä ei ole yksinkertaisesti varaa siihen, että nuoret eivät luota. Meillä ei ole varaa menettää yhtäkään nuorta. Edellä olevan perusteella ehdotan, että eduskunta hyväksyy seuraavan epäluottamuslause-ehdotuksen: ”Hallitus toteuttaa politiikkaa, jonka seurauksena nuorten luottamus tulevaisuuteen on romahtanut. Hallitus on tyytynyt näpertelemään tilanteessa, jossa nuorten työttömyys on 90-luvun laman tasolla. Nuorten pitkäaikaistyöttömyys on lähes kaksinkertaistunut hallituksen toimikaudella. Näin ollen eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.” [Mauri Peltokangas: Tuolla syyllä kaataisitte maan hallituksen?]

Arvoisa puhemies! Pidän kyllä hyvin erikoisena, että hallitus haluaa tällä tavalla pakittaa nimenomaan eläinten hyvinvoinnista ja eläinten oikeuksista ja perua tämän kastraatiokiellon. Itse ajattelen ja myös tutkimus tukee sitä väitettä, että eivät kuluttajatkaan halua, että tuotantoeläimet kärsivät mahdollisimman paljon. Juuri siihenhän perustuu kaikenlaisten eläinperäisten tuotteiden markkinointi erilaisilla vastuullisuusväittämillä. Se on taloudellisesti kannattavaa, koska kuluttajat eivät toivo kärsimystä eläimille. Esimerkiksi Tanskassa alan toimijat ovat, epäilemättä myös taloudelliset intressit mielessä, vapaaehtoisesti luopumassa tästä kastroinnista. Tämä asia tulee etenemään mahdollisesti EU-tasolla. Suomen olisi hyvin tärkeää ottaa etunoja ja laatia sellaista lainsäädäntöä, joka kestäisi aikaa ja johon tuottajatkin voisivat varautua.

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä todella on kyse sellaisesta seikasta, joka sujuvoittaa oikeudenkäyntejä. Suullisen todistelun tallentaminen ja hyödyntäminen muutoksenhaussa voi parhaimmillaan nopeuttaa oikeudenkäyntejä, vähentää päällekkäistä työtä ja säästää asianosaisia sekä todistajia raskaalta uudelleen kuulemiselta. Arvoisa puhemies! Aina on riski, että tämänkaltaiset järjestelmäuudistukset jäävät tekniseksi lupaukseksi tehokkuudesta. Oikeudenhoidon ongelmia ei kokonaisuudessaan ratkaista pelkällä järjestelmällä, ja samaan aikaan täytyy muistaa, että oikeudenhoidon toimijat kamppailevat varsin niukkojen resurssien kanssa. Parhaimmillaan järjestelmäuudistukset kuitenkin sujuvoittavat ja pahimmillaan hankaloittavat ihmisten työtä. Hyvä esimerkki tästä on se, että kyllähän tämä itse uudistus on kuitenkin hyväksytty jo useita vuosia sitten, mutta sen voimaantulo on valitettavasti asia, josta keskustelemme vasta nyt. Meillä on yhä liian pitkiä käsittelyaikoja. Ihmiset odottavat ratkaisuja asioissa, jotka koskevat heitä hyvin henkilökohtaisella ja akuutilla tavalla. Oikeusprosessi voi olla usein kivulias ja vaivalloinen tapa yksilöille päästä oikeuksiinsa käsiksi, sen takia sen kesto on hyvin merkityksellinen seikka. Erityisen tärkeää on huolehtia siitä, että järjestelmä saadaan käyttöön, että se toimii varmasti ja sen käyttöön on saatu koulutusta. Lisäksi olisi tärkeää, että eri oikeudenhoidon toimijat, kuten syyttäjä ja asianosaisten avustajat, pääsevät riittävällä tavalla käsiksi tallenteisiin. Tästä on käyty jonkin verran keskustelua oikeudenhoidon kentällä, ja tämä on asia, josta olisi hyvä keskustella myös tässä salissa.