Haatainen Tuula

Arvoisa puhemies! Tämä nuorisokysymys on todella tärkeä, koska jos nuoret pelkäävät tulevaisuutta, ovat epävarmoja tulevaisuudesta, niin se helposti aiheuttaa katkeruutta. Jos katkeruus aiheuttaa vihaa, niin me olemme ison ongelman edessä, ja me aletaan olla siinä. Sen takia kaikki, mitä tehdään, on tärkeää. Täällä edustaja Lindtman puhui hyvin kriisijohtamisesta. Nyt tarvittaisiin hallituksessa tällaista yhteistä... Nyt Talvitie on koonnut omat ministerinsä, ja työministeri tekee omalla tahollaan, mutta nythän pitäisi koota yhteen kaikki ne ministerit, jotka ovat keskeisiä. Kyllä minä näen, että siinä ovat tärkeitä opetusministeri, työministeri ja sosiaali- ja terveysministeri, joiden kanssa yhdessä mietittäisiin konkreettiset, nopeat toimet. Tähän tarvitaan sitten sitä johtamista. Pääministeri nyt ei täällä tietenkään tähän aikaan illasta enää ole, mutta kyllä tämä olisi nyt pääministerin johdolla tehtävä organisointi, jossa pitäisi panna tällainen ryhmä pystyyn ja saada myös esityksiä jo budjettiriiheen, jossa myös mietitään sitä, miten näitä resursseja allokoidaan, [Puhemies koputtaa] jotta ne menevät nuorten hyväksi.

Arvoisa puhemies! Nuorten luottamus tulevaan on todellakin kokenut romahduksen. Vuonna 2025 optimismi maailman tulevaisuutta kohtaan oli heikompaa kuin kertaakaan aiemmin. Tämähän ei ole vain yhden kyselyn johtopäätös, vaan useat tutkimukset kertovat valitettavasti samasta vakavasta kehityksestä. Me tiedämme, kun täälläkin on nostettu esiin ilmastonmuutos ja käynnissä olevat sodat, että totta kai ne vaikuttavat nuoriin, mutta kyllä myös meillä täällä suomalaisessa yhteiskunnassa on tapahtunut valtavia muutoksia vain muutamassa vuodessa. Sosiaalidemokraatit nostivat jo hallituksen alkumetreillä tämän nuorten tilanteen esille. Me ennakoimme silloin, että hallituksen suunnitelmat vaikuttavat nuoriin kielteisesti ja kasaavat heidän päälleen kohtuuttomasti taakkaa. Nyt me valitettavasti näemme tämä kehityksen myös todeksi tulleena. Arvoisa puhemies! Nuorten pitkäaikaistyöttömyys on siis kaksinkertaistunut vain muutamassa vuodessa, ja tämänhän pitäisi nyt pysäyttää meidät kaikki. Valitettavasti hallituksen toimet ovat keskittyneet näihin leikkauksiin ja työelämän heikennyksiin, joilla on sitten odotettu olevan ikään kuin työmarkkinoita elvyttävä vaikutus, se, että tulisi uusia työpaikkoja. Mutta näin ei ole kuitenkaan käynyt, vaan me näemme, että työttömyys vain pahenee ja pitkäaikaistyöttömyys pahenee. No, nyt sitten, kun tämä nuorten tilanne on näyttäytynyt tällaisena, olemme saaneet tämän nuorisosetelin, joka on hyvä asia sinänsä, mutta se ei vain ole lähtenyt vetämään, ja nyt siihen on sitten nähtävästi tehty korjausliikkeitä. Minä itse ajattelen niin, että kun nämä työelämän heikennykset tulivat sieltä työnantajan käsikirjasta suoraan hallituksen ohjelmaan, niin kyllä työnantajien on myös kannettava vastuu siitä, että nuoret tällaisessa tilanteessa saisivat töitä. Sen takia minusta pääministerin pitäisi kutsua koolle EK ja Suomen Yrittäjät ja käydä heidän kanssaan vakava keskustelu. Nyt on kirjelmä laitettu, mutta kyllä se on vain otettava pöytään ja edellytettävä sitä, että tässä on myös toimittava. Sen isänmaallisuuden pitää näkyä tässä. Tässä on kysymys meidän maamme tulevaisuudesta. Arvoisa puhemies! Tähän nuorten heikkoon tilanteeseen vaikuttaa varmasti myös opiskelijoiden tilanne. Toimeentulo on vaikeutunut, opintotuki ei riitä, ja sitten kun työllä pitäisi saada lisäansioita, niitä töitä ei ole. Yksi, mikä on iso asia, on harjoittelupaikkojen puute, ja tästä olemme sivistysvaliokunnassakin kuulleet moneen otteeseen. Se on johtanut opintojen pitenemiseen ja valmistumisen lykkääntymiseen. Kun itse valmistuin sairaanhoitajaksi, niin harjoittelupaikka ja työpaikka olivat aivan saletisti varmoja — harjoittelupaikka tuli koulun kautta, ja työtäkin oli tarjolla. Eli siinä ei ollut ongelmaa, mutta nyt nämä ovat kiven takana. Se, mikä on tässä aika ikävää, on se, että tästä harjoittelupaikan löytymisestä on tullut opiskelijoille tämmöinen keskinäinen tosi stressaava nopeuskilpailu siitä, kuka kerkeää sen ensimmäisenä saada. Ja nyt kun — hienoa, että täällä ovat nyt ministerit paikalla — opetusministerikin on täällä paikalla, niin olisi hyvä kuulla, onko tähän nyt mietitty ammattikorkeakouluille ja ammatillisille oppilaitoksille sitä sparrausta, että nämä harjoittelupaikat etsitään sieltä koulun toimesta. Eihän se voi olla niin, että nämä nuoret yrittävät siellä kalastella niitä paikkoja. No, koulutuksestahan on leikattu, erityisesti nyt ammatillisesta koulutuksesta — toki paikkoja on myös lisätty eri koulutusasteille. Näissä ammatillisen koulutuksen leikkauksissa hallitus halusi tämän yli 100 miljoonan suunnata aikuiskoulutukseen, mutta valitettavasti siellä ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelee yhtä aikaa aikuiskoulutuksen piirissä olevia ja nuorisoasteen opiskelijoita. Eli, kyllä, ne leikkaukset ovat heikentäneet myös nuorten koulutusta ja tuntimääriä. Me ollaan tätä asiaa, siis ammatillista koulutusta, käyty sivistysvaliokunnassa ihan ylimääräisenä asiana läpi, kuultu eri tahoja tästä tilanteesta, ja kyllä huolta kannetaan hyvin laajasti tämän lähiopetuksen määrän vähentymisestä. Hyvät edustajat, puhemies! Nuoruushan on hyvin lyhyt vaihe ihmiselämässä, mutta on niin, että nuoruuden kokemukset — se, mitä nuorena kokee — ulottuvat hyvin pitkälle aikuisuuteen, ja se meidän päättäjien pitäisi muistaa. Nuoret eivät pyydä mahdottomia, he pyytävät vain ihan semmoista säällistä elämää, että olisi opiskelupaikka, olisi työtä ja pystyisi elättämään itsensä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Tieteen tietotekniikan keskus Oy eli CSC-nimisen osakeyhtiön sidosyksikköaseman edellytyksistä, sen omistaman tutkimusinfrastruktuurin yhteiskäytöstä sekä varautumisvelvollisuudesta. Esitys liittyy eduskunnassa käsiteltävänä olevaan julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön muuttamista koskevaan esitykseen, ja esityksissä ehdotettujen lakien on tarkoitus tulla voimaan samanaikaisesti. CSC:n toiminnan tarkoituksena on kehittää ja tarjota suomalaisen tutkimuksen, opetuksen, kulttuurin, hallinnon ja tietohallinnon tieto- ja viestintäteknisiä palveluja opetus- ja kulttuuriministeriölle, korkeakouluille ja tutkimukselle sekä opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalle sekä muulle julkiselle hallinnolle. CSC:n tehtävänä on ylläpitää ja kehittää opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan keskitettyä ict-infrastruktuuria. Siihen kuuluvat muun muassa kansalliset supertietokoneet sekä CSC:n hallinnoima ja osin EU:n rahoittama ja sen jäsenmaiden käytössä oleva LUMI-supertietokone, kansallinen tieteellisen laskennan ympäristö ja tutkimuksen tietoverkko sekä koulutuksen ja tutkimushallinnon palvelut. Hallituksen esitys kytkeytyy myös lähitulevaisuudessa käyttöön otettavaan LUMI AI -supertietokoneen käyttöön. Sivistysvaliokunta ehdottaa hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana. Valiokunnan mietintö on yksimielinen. Sivistysvaliokunta puoltaa hallituksen esityksen ehdotusta säätää siitä, että CSC:hen ei sovelleta hankintalainsäädännön muuttamista koskevassa esityksessä ja talousvaliokunnan mietinnössä ehdotettua edellytystä kymmenen prosentin vähimmäisomistusosuudesta. Tämä tarkoittaa, että CSC:n katsotaan olevan jatkossakin valtion ja yliopistojen sekä ammattikorkeakoulujen sidosyksikkö, kun sitä koskevat muut hankintalainsäädännön mukaiset edellytykset täyttyvät. CSC:n tarjoamat palvelut liittyvät kiinteästi kansallisen koulutusjärjestelmän sekä korkeakoulujen harjoittaman koulutus- ja tutkimustoiminnan ylläpitämiseen, sen toteuttamiseen ja tukemiseen. Yhtiöllä on merkittävä rooli Suomen tieteen kansainvälisen tason tutkimuspalvelujen ja huippututkimuksen edellytysten tarjoajana. Aineistojen tulee olla säilyttämisen ohella käytettävissä viranomaistehtävien, tutkimuksen ja yleisöpalvelun tarpeisiin, ja on tärkeää, että tutkimusinfrastruktuurin käyttötarpeet tunnistetaan ja turvataan CSC:n palvelutuotannossa. Sivistysvaliokunta kannattaa myös hallituksen esityksen ehdotusta siitä, että CSC:llä on mahdollisuus myydä kansallisten supertietokoneiden laskentakapasiteettia taloudellisiin tarkoituksiin, kun siihen vuosittain kohdistettu kapasiteetti on enintään 20 prosenttia yhtiön vuotuisesta kokonaislaskentakapasiteetista Edellytyksenä on lisäksi, että kansallisten supertietokoneiden suurlaskentakapasiteettia voidaan myydä vain siltä osin kuin sitä ei tarvita korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten omaan käyttöön, mikä korostaakin korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tarpeiden ensisijaisuutta. Ehdotettu 20 prosentin ulosmyyntiraja koskee vain kansallisten supertietokoneiden kapasiteetin käyttöä, muilta osin noudatetaan hankintalain mukaista viiden prosentin ulosmyyntiä. Ehdotettu sääntely helpottaa erityisesti yritysten ja muiden taloudellisiin tarkoituksiin laskentakapasiteettia käyttävien toimijoiden mahdollisuuksia suunnitella suurteholaskennan käyttöä omaan tutkimus- ja kehitystoimintaansa pitkäjänteisesti. Ehdotetun lain mukaan CSC:n tulee valmiussuunnitelmin ja toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimilla varmistaa hallinnoimansa tutkimusinfrastruktuurin sekä muiden palvelujensa toimintavarmuus myös poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa. Sivistysvaliokunnan näkemyksen mukaan myös CSC:n varautumisvelvollisuudesta säätäminen on perusteltua, koska CSC:n palvelut ovat keskeisiä tutkimukselle, koulutukselle myös kulttuuriperinnölle ja viranomaistehtäville. Kotimainen ja eurooppalainen laskenta- ja datainfrastruktuuri sekä niiden toimintavarmuudesta huolehtiminen ovat myös keinoja vähentää riippuvuutta Euroopan ulkopuolisista palveluista.

Arvoisa puhemies! Vanhan sanonnan mukaan voidaan kannustaa kepillä tai porkkanalla. Hallitus on tässä nyt tietoisesti valinnut kepin porkkanan sijaan, ja tämä porkkana on unohdettu sinne laarin pohjalle. Koko kautenne ajan te olette hallituksessa tehneet heikennyksiä työntekijöiden asemaan: milloin on kasvatettu epävarmuutta työmarkkinoilla, milloin leikattu tukia ja heikennetty palkansaajien neuvotteluasemaa, ja nyt me näemme nämä surulliset tulokset. Sen lisäksi hyvätuloisia on kannustettu massiivisilla veronkevennyksillä. Arvoisa hallitus, voisitteko kertoa, miksi pienituloisia pitää kannustaa toimeentuloa heikentämällä ja epävarmuutta lisäämällä, kun samaan aikaan tarjotaan näitä suuria veronkevennyksiä suuryrityksille ja hyvätuloisille? [Sheikki Laakso: Myös pienille yrityksille!]

Arvoisa puhemies! Sanoisin, että kaikkein synkimpänä perintönä tältä hallitukselta jää tämä massiivinen työttömyys. Erityisesti nuorten työttömyys varmasti huolestuttaa meitä kaikkia, ja jos tämä nuorisotyöttömyys pääsee kroonistumaan, niin sen jäljet ovat todella vakavat ja kestävät pitkään. Tänä päivänä aivan liian moni ihminen joutuu pois työmarkkinoilta ja perheet ovat pulassa. He eivät pääse rakentamaan elämäänsä eivätkä investoimaan tulevaisuuteen, ja mikä pahinta, syrjäytymisriski kasvaa koko ajan. Julkisen talouden tasapainotus vaatii nimenomaan työllisyyden vahvistamista, mutta tämän hallituksen työkalupakissa ei näytä olevan mitään kunnollisia toimia, että saisimme tämän käännettyä inhimillisellä tavalla. Siellä on vain keppiä kepin perään, sosiaaliturvan leikkauksia ja työelämän heikennyksiä, ja nämä tulokset, mitä näemme, puhuvat surullista totuutta. Arvoisa pääministeri, teillä on kaikki mahdollisuudet vielä kääntää, tehdä toimia, [Puhemies koputtaa] jotka aidosti parantaisivat työllisyystilannetta. Aiotteko tarttua niihin?