Huru Petri

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaisten näkökulmasta ilmastopolitiikan tulee olla taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää. Suomen kilpailukyvyn, kotitalouksien ostovoiman ja teollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen on välttämätöntä, jotta ilmastotavoitteita voidaan edistää ilman kohtuuttomia kustannuksia. Tämän vuoksi hallitus on keventänyt polttoaineverotusta, laskenut jakeluvelvoitetta ja on ottamassa käyttöön ammattidieselin vuodesta 2028 alkaen. Nämä päätökset vahvistavat yritysten kilpailukykyä ja kuluttajien ostovoimaa. Lyhyen aikavälin tulonmenetykset voidaan kattaa karsimalla vähemmän vaikuttavia menoja ja kohdentamalla julkisia varoja tehokkaammin. Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten eduskuntaryhmä näkee, että puurakentamisen edistäminen on yksi Suomen ilmastopolitiikan vahvimmista mahdollisuuksista. Se luo työpaikkoja, vahvistaa vientiä ja toimii pitkäaikaisena hiilivarastona. Puurakentaminen tukee hallituksen energia- ja ilmastostrategiaa sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman tavoitteita tavalla, joka yhdistää ilmastohyödyt ja talouskasvun. Arvoisa puhemies! Ilmastopolitiikan kokonaisuutta arvioitaessa on tärkeää, että tavoitteet ja keinot perustuvat tutkittuun tietoon. Maankäyttösektorin osalta tämä korostuu erityisesti. LULUCF-sektorin hiilinielujen vaihtelu ei ole yksiselitteinen luonnontieteellinen ilmiö vaan pitkälti laskentaan, inventaarioihin ja mallinnukseen perustuva tulos. Kuten tutkimuksissa on todettu, hiilitaseet ovat herkkiä sään vaihtelulle, maaperäoletuksille ja metsien ikärakenteelle. Tämä lisää epävarmuutta tilanteessa, jossa laskennallisten tulosten perusteella tehdään merkittäviä taloudellisia päätöksiä. Suomi on hyväksynyt vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteen, mutta sen realistisuus riippuu siitä, että käytössä on toimivia joustoja ja tieteellisesti perusteltuja menetelmiä. EU:n LULUCF-tavoitteet ovat pitkälti mallipohjaisia. Ne on asetettu aikaisempien tietojen perusteella, ja niiden käytännön toteutettavuus on epävarmaa. Useat jäsenmaat ovat samassa tilanteessa, eikä ylimääräisiä nieluyksiköitä ole markkinoilla. Siksi on tärkeää, että Suomi jatkaa EU-tasolla työtä joustojen ja sektorin erityispiirteiden huomioimiseksi. Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset haluavat pitää huolta siitä, että maatalous on olennainen osa Suomen huoltovarmuutta ja aluetaloutta. Siksi on tärkeää, että ilmastotavoitteet perustuvat ajantasaiseen tutkimukseen. Ilmatieteen laitoksen uusissa tutkimuksissa on todettu, että esimerkiksi peltojen hiilitase on aiemmin arvioitua parempi. Pitkäaikaisissa mittauksissa esimerkiksi nurmipellot kivennäismailla voivat toimia jopa hiilinieluina ja hiilitase vaihtelee ennen kaikkea sääolojen ja viljelytoiminnan mukaan. Tutkimuksessa havaittiin, että parhaana vuonna pelto oli 0,6 tonnin hiilinielu hehtaaria kohti ja huonoimpana vuotena 1,3 tonnin päästölähde mutta koko viiden vuoden jaksolla nettovaikutus oli hiilinielu. Lisäksi uudempi tutkimus osoittaa, että aluskasvit voivat lisätä hiilensidontaa merkittävästi ja vähentää päästöjä sadonkorjuun jälkeen jopa kahdella kolmasosalla. Tämä korostaa sitä, että maatalouden ilmastovaikutuksia voidaan pienentää viljelykäytäntöjä kehittämällä ilman tuotannon heikentämistä. Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten mielestä Suomen energia- ja ilmastopolitiikan kulmakivinä tulee olla omavaraisuus, huoltovarmuus ja kohtuuhintaisuus. Kotimainen energiapuu ja metsäteollisuus ovat keskeisiä sekä energiajärjestelmän että talouden kannalta. Metsäpolitiikan tulee säilyä kansallisessa päätösvallassa, ja päätösten tulee perustua tutkimukseen, joka huomioi metsien kasvun, ikärakenteen ja hiilensidonnan dynamiikan. On myös tärkeää, että mahdolliset toimet eivät johda tuotannon siirtymiseen maihin, joissa päästöt ovat korkeammat — tämä ei vähennä globaaleja päästöjä vaan siirtää niitä. Arvoisa puhemies, lopuksi: Suomen on jatkettava ilmastotavoitteiden edistämistä tavalla, joka perustuu tieteelliseen tietoon, vahvistaa talouskasvua ja turvaa huoltovarmuuden. Näin varmistamme, että ilmastopolitiikka on vaikuttavaa, oikeudenmukaista ja kansallisesti kestävää. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Täällä on ollut hyviä puheita liittyen tähän ruokapoliittiseen selontekoon. Kotimainen ruuantuotanto, kuten todettu, ei ole pelkästään huoltovarmuuskysymys, vaan se on ihan jo turvallisuuskysymys. Kysyisinkin ministeriltä: Miten näette tämän, että kun täällä on esimerkiksi eläintuotantoa kritisoitu ja vaikkapa kastraatiokieltoa ja muuta, niin jos me tehdään kansallisesti kovin paljon kireämpää sääntelyä kuin Euroopan laajuisesti, niin näettekö sen, että tuotanto voi myös karata silloin ulkomaille, ja jos meillä ei ole omaa tuotantoa, niin sitä kautta se silloin todellakin on turvallisuuskysymys? Sitten toisaalta vielä ehkä kysymys, jos kerkeätte vastaamaan siihen. Kun esimerkiksi merimetsot vaikuttavat kalasaaliisiin tai valkoposkihanhet tuhoavat satoja mennen tullen muuttomatkoillansa Itä-Suomessa, niin miten hallitus tähän reagoi? Nyt on käsittääkseni lähtenyt lausunnolle tähänkin ratkaisu. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille tästä esittelystä. Kysyisin: Eikö tämä esitys nimenomaan nyt korjaa edellisen hallituksen tekemiä päätöksiä ja jopa paranna eläinten asemaa? Jos tämä olisi jätetty edellisen hallituksen esittämään muotoon, niin olisiko pahimmillaan tuotanto jopa siirtynyt ulkomaille, kun täällä kotimaisen tuottajan rasitteet olisivat liiaksi kasvaneet ja tuotanto sen takia jopa loppunut, jolloin se siirtyisi ulkomaille? Eivätkö sen johdosta myös eläimet voisi jopa huonommin kuin tämän uudistuksen jälkeen, jonka nyt teemme?

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Haluan myös aluksi kiittää edustaja Mäenpäätä tästä keskustelualoitteesta turpeesta. Täällä on ollut hyviä puheenvuoroja liittyen turpeen moninaiseen käyttöön niin ruoantuotannossa kuin energiantuotannossa, myös aktiivihiili, korkeimman jalostusasteen tuotteet on mainittu. Täällä mainittiin myös päästökauppa, ja ehkä yksi, mitä itse kaipaisin tähän turvekeskusteluun — käsiteltäväksi joko tämän hallituskauden aikana tai ketä sitten seuraavana on vetovuorossa — liittyen tähän turpeen uusiutuvuuteen: Sen uusiutuvuus täytyisi luokitella ei pelkästään EU-tasolla vaan myös IPCC:n kautta, eli siis kansainvälisen ilmastopaneelin taholla, hitaasti uusiutuvaksi, jotta sitä kautta saataisiin vaikutettua tähän päästökertoimeen, mikä vaikuttaa, kuten mainittiin, siihen turpeen polttamiseen. Se pitäisi saada muutettua. Nopea kommentti vielä vesistövaikutuksista: GTK teki siitä tutkimuksen, ja turvetuotannon vaikutuksia ei pystytty erottamaan muista tekijöistä. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Edustaja Autto tässä jo hyvin kuvasi, miksi tämä on tarpeen. Tämä on tarpeen lähinnä sen takia, että EU-asetusten täytäntöön panemiseksi sen voidaan arvioida selkeyttävän tätä nykyistä sääntelyä ja samalla tehostavan sääntelyn toimeenpanoa. Tämä on siksi tarpeen, koska tämä kattaa myös tahalliset tai huolimattomuudesta tehdyt teot, joita ympäristörikosdirektiivi ei kata. Lisäksi tämä sääntely kattaa myös semmoiset huolimattomuudesta tehdyt teot, jotka kuuluvat ympäristörikosdirektiivin soveltamisalaan. Eli sen vuoksi tämä on tarpeen.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Täällä oli jo hyviä perusteluja tämän esityksen tarpeellisuudesta. Nimenomaan tässä maailmantilanteessa pitää saada tavaroita kiertämään paremmin ja jätteeksi luokittelua selkeytettyä, jotta me saadaan kiertotaloutta parannettua ja myös vaikkapa itäistä riippuvuutta vähennettyä ja neitseellisten materiaalien käyttöä vähennettyä. Tämä on hyvä esitys.