Häkkänen Antti

Arvoisa puhemies! Kiitos hyvästä keskustelusta. Ensinnäkin Orpon hallitus edistää nyt laajalla toimenpidepaketilla suomalaisen puolustus‑ ja turvallisuusalan yritysten ja teknologian menestymistä niin kotimaan kuin maailmankin markkinoilla. On erittäin laaja tämä toimenpidevalikko kotimaahan kohdistettavista puolustushankinnoista ja ‑investoinneista aina sitten Naton erilaisiin hankintakoalitioihin. On vienninedistämismatkoja Aasiaan, mitä on taas tulossa syksyllä, ja laaja kattaus muuta. Euroopassa ja maailmalla puolustustarvikemarkkina kasvaa tällä hetkellä huimaa vauhtia, ja näihin kasvumarkkinoihin meidän kannattaa päästä kiinni. Se talouskasvu tuo sitten tietysti työllisyyttä ja hyvinvointia Suomeen. Mutta samaan aikaan pitää muistaa, että vientivalvonnalla pyritään rajoittamaan sitä, että nämä aseet eivät päädy myöskään vääriin käsiin. Maailmalla tarvitaan sen takia myös tämmöinen kontrollimekanismi. Tässä esityksessä kevennetään hallintotaakkaa, sujuvoitetaan luvitusta. Yrityskenttä on tähän tyytyväinen, näin on ainakin ilmaistu lausunnoissa ja virkamiespuheenvuoroissa, joten en näe sellaisia mörköjä, mitä tässä alussa ehkä tuli esiin, vaan tässä on pääosin tarkoitus, että se on vastuullista vientiä, mutta sitä sujuvoitetaan ja niin, että pystytään raportoimaan myös tarkkaan jälkikäteen, miten vienti on tapahtunut, ja että kirjanpito täsmää. Eli kaikin puolin kokonaisuus on tasapainoinen, ja sitten valiokunnissa katsotaan vielä yksityiskohdat tämän osalta selviksi. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Muutama sana hallituksen teollisuuspolitiikasta, erityisesti tästä Uudenkaupungin tilanteesta. Strand varmasti kommentoi myös omasta näkökulmastaan. Ensinnäkin se on hyvää teollisuuspolitiikkaa. Se avaa erittäin merkittäviä talouskasvun näkymiä, ja se on itse asiassa juuri sitä, mitä tässä Euroopassa kaikki maat tällä hetkellä tekevät, eli vanhat teollisuudenalat muuttuvat uusiksi. Syntyy siis työllisyyttä, elinvoimaa, talouskasvua. Siinä pitää valtioiden olla hereillä, ja se on kannattava, hyvä hanke kokonaisuutena. Mitä tulee yleisesti tähän keskusteluun, niin täällähän pääministeri ja muut ministerit ovat nyt tarjonneet aika paljon faktoja pöytään, ja tällä hetkellä tilanne näyttää siltä, että on enemmänkin epämääräisiä väitteitä ja vihjeitä, joten mitä enemmän konkretiaan mennään, sitä enemmän tämä asia varmasti selkiääkin. Toivoisinkin myös omalta osaltani tässä, että enemmän nähdään faktoja eikä epämääräistä syyttelyä tai ajojahtia tai tämmöistä vihjailupolitiikkaa, koska se ei taas sitten tähän suomalaiseen toimintamalliin niinkään istu.

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä Orpon hallitus panostaa voimakkaasti kotimaan puolustusteollisuuden vahvistamiseen. Suunnataan hankintoja kotimaahan ja tiivistetään erityisesti tätä teknologia‑ ja tutkimusmaailman kehitystyötä. Siinä nähdään jo nyt selvästi merkkejä voimakkaasta kasvusta, niin tuolla perinteisessä teollisuudessa kuin sitten ihan näissä korkean teknologian uusissa tuotteissa, sanotaan satelliittiyhtiöissä ja muissa. Sitten tehdään tietysti viennin edistämistä aika voimakkaasti. Siihen osallistuvat tietysti kaikki ministerit pääministerin johdolla. Ollaan hyvin menestyksekkäästi autettu muun muassa Patriaa, Iceyeta, Sakoa, monia muita suomalaisia yrityksiä, ja tätä kautta sitten saadaan Suomeen sitä kauan kaivattua talouskasvua ja alueille työllisyyttä.

Puhemies! Mitä tulee tähän konferenssiin, niin se on suomalaisten yritysten ihan laillisesti järjestämä yhteistyö- ja puolustusteollisuustilaisuus. Puolustusministeriön virkamies on pyydetty pitämään puheenvuoro seminaariin, joita on tietysti kymmenittäin ja joissa on vuosien varrella lukuisia, aina eri maista olevia firmoja. Se ei ole siis Suomen puolustusministeriön järjestämä. Mitä varsinaisesti tulee tähän puolustusyhteistyöhön Israelin kanssa, niin se perustuu hyvin voimakkaasti viime vaalikaudella ja sitä edellisellä vaalikaudella tehtyihin merkittäviin strategisiin suorituskykyhankkeisiin, joilla meidän puolustusta on vahvistettu. Ennen kaikkea nimenomaan israelilaiset yritykset ovat maailman johtavia ilmatorjunnassa ja muissa järjestelmissä, ja sen takia edelleen pidän hyvänä niitä Marinin hallituksen päätöksiä, joilla nämä järjestelmät hankittiin. Ne ovat Suomen turvallisuudelle äärimmäisen hyviä ja myös veronmaksajille kustannustehokkaita. [Jenna Simula: Välillä täytyy kiittää: kiitos keskusta!] Sellaisia järjestelmiä ei löydy Euroopasta eikä USA:sta.

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellähän puolustusta kehitetään koko Suomessa. Se käsittää tietysti meidän olemassa olevia varuskuntaverkostoja ja kaikkia erilaisia tukeutumisjärjestelyjä, myös liittolaisten toimintoja ja kumppanimaiden toimintoja ja erityisen paljon myös puolustusteollisuuteen liittyviä kohteita, joita me kehitetään tällä hetkellä. Näitä kaikkia koitetaan tällä hetkellä kehittää jo olemassa olevan varuskuntaverkoston ympärillä, sen, joka on tehty. Tällä hetkellä Puolustusvoimat ei ole erityisesti pitänyt perusteltuna laajentaa tätä varuskuntainfraa ja ‑verkostoa. Tulevaisuudessa, kun neljän viiden vuoden päästä budjetit alkavat nousemaan, siinä vaiheessa voidaan arvioida, mikä on sen jälkeen liikkumavara. Tällä hetkellä puolustuksen näkökulmasta ei nähdä perusteita tälle infran merkittävälle laajentamiselle joillekin uusille alueille, mutta droonikehittämistä tehdään tällä hetkellä hyvin laajasti. Kaikissa maakunnissa on myös merkittäviä puolustusteollisuusyrityksiä, joita me kannustetaan tiiviiseen yhteistyöhön myös puolustushallinnon kanssa. Sillä on [Puhemies koputtaa] myös merkittävät työllisyysvaikutukset, ja näitä löytyy koko Suomesta.

Arvoisa puhemies! Totta kai elinvoima on merkityksellinen asia, mutta toivon, että tässä salissa kukaan ei anna sellaista viestiä, että maanpuolustustahto riippuu aina kulloisestakin talouden tilanteesta. Se on äärimmäisen tärkeätä. [Eduskunnasta: Hyvä vastaus!] Vaikka tulisi talousromahdus, niin silti tämä maanpuolustustahto ei tule siihen romahtamaan. Tämä maa on puolustamisen arvoinen riippumatta meidän bkt:n tasosta tai etenemisestä. [Sari Sarkomaa: Hyvä vastaus!] Mitä tulee sitten varsinaisesti tähän Itä-Suomen kehittämiseen, niin se on vuosikymmenten haaste, minkä kaikki, ketkä ovat Itä-Suomesta edustettuina täällä, kuten itse, tietävät — olemme olleet mukana useissa Itä-Suomen elinvoimahankkeissa. Se syntyy yrittäjyydestä, hyvistä yhteyksistä, koulutusjärjestelmästä, tulevaisuudenuskosta. Koulutusjärjestelmä on yksi keskeinen, johon on panostettu. Liikenneyhteyksiin on panostettu — voi karkeasti laskea — varmaan 400—500 miljoonaa. Yrittäjyyden edellytykset, vaikka metsäteollisuus, ovat vientinäkymiä, tervehenkistä metsäpolitiikkaa, yrittäjyysmyönteistä politiikkaa, joita kaikkia on edistetty, mutta siltikään se ei ole helppo rasti.