Häkkänen Antti

Arvoisa puhemies! Kiitos hyvästä keskustelusta. Ensinnäkin Orpon hallitus edistää nyt laajalla toimenpidepaketilla suomalaisen puolustus‑ ja turvallisuusalan yritysten ja teknologian menestymistä niin kotimaan kuin maailmankin markkinoilla. On erittäin laaja tämä toimenpidevalikko kotimaahan kohdistettavista puolustushankinnoista ja ‑investoinneista aina sitten Naton erilaisiin hankintakoalitioihin. On vienninedistämismatkoja Aasiaan, mitä on taas tulossa syksyllä, ja laaja kattaus muuta. Euroopassa ja maailmalla puolustustarvikemarkkina kasvaa tällä hetkellä huimaa vauhtia, ja näihin kasvumarkkinoihin meidän kannattaa päästä kiinni. Se talouskasvu tuo sitten tietysti työllisyyttä ja hyvinvointia Suomeen. Mutta samaan aikaan pitää muistaa, että vientivalvonnalla pyritään rajoittamaan sitä, että nämä aseet eivät päädy myöskään vääriin käsiin. Maailmalla tarvitaan sen takia myös tämmöinen kontrollimekanismi. Tässä esityksessä kevennetään hallintotaakkaa, sujuvoitetaan luvitusta. Yrityskenttä on tähän tyytyväinen, näin on ainakin ilmaistu lausunnoissa ja virkamiespuheenvuoroissa, joten en näe sellaisia mörköjä, mitä tässä alussa ehkä tuli esiin, vaan tässä on pääosin tarkoitus, että se on vastuullista vientiä, mutta sitä sujuvoitetaan ja niin, että pystytään raportoimaan myös tarkkaan jälkikäteen, miten vienti on tapahtunut, ja että kirjanpito täsmää. Eli kaikin puolin kokonaisuus on tasapainoinen, ja sitten valiokunnissa katsotaan vielä yksityiskohdat tämän osalta selviksi. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi puolustustarvikkeiden viennistä annettua lakia. Uudistuksen taustalla on pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmakirjaus. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Nykyinen laki on ollut voimassa jo vuodesta 2012 lähtien, eikä sitä ole sen jälkeen merkittävästi uudistettu. Turvallisuusympäristö taas on muuttunut olennaisesti. Kansallinen puolustusyhteistyö on tiivistynyt, ja Suomen Nato-jäsenyys on tuonut mukanaan uusia tarpeita myös vientivalvonnan sääntelyyn. Samalla Orpon hallitus on ottanut yhdeksi päätavoitteekseen puolustusteollisuuden kotimaisen tuotannon ja arvon kasvattamisen maailmanmarkkinoilla. Esityksessä tarkennetaan puolustustarvikkeen määritelmää ja lain soveltamisalaa. Lisäksi käyttöön ehdotetaan uutta yleistä vientilupaa, jonka tarkoituksena on sujuvoittaa erityisesti väliaikaisiin ja ei-kaupallisiin vientitilanteisiin liittyviä lupamenettelyjä. Samaan aikaan myös vientivalvontaa vahvistetaan. Viejille asetettavia velvollisuuksia täsmennetään, kirjanpitoa ja valvontamenettelyjä kehitetään ja viranomaisille annetaan mahdollisuus toteuttaa viennin jälkeisiä tarkastuksia. Tavoitteena on varmistaa, että Suomen vientivalvonta pysyy johdonmukaisena ja luotettavana myös muuttuneessa toimintaympäristössä. Esityksessä tehdään lisäksi eräitä päätöksentekoa koskevia muutoksia puolustusministeriön ja valtioneuvoston yleisistunnon väliseen työnjakoon sekä joukko teknisiä ja kielellisiä tarkistuksia lainsäädäntöön. Kokonaisuutena kyse on lainsäädännön ajantasaistamisesta. Tavoitteena on yhtäältä sujuvoittaa lupamenettelyjä ja toisaalta varmistaa, että vientivalvonta säilyy tehokkaana ja Suomi täyttää kansainväliset velvoitteensa myös jatkossa. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. helmikuuta 2027.

Arvoisa puhemies! Kiitos palautteesta. Alun perin nämä tiedustelulait tehtiin vahvalla parlamentaarisella yksituumaisuudella, ja uskon, että tämä sama kehityspiirre pystytään pitämään myös tämän syksyn eri hankkeissa. Tässähän on nyt kyse puolustusministeriön tiedustelulainsäädännön kehittämiskokonaisuuden ensimmäisestä vaiheesta, ja sitten myöhemmin tulee vielä kakkosvaihe, johon liittyvät sitten nämä perustuslain muutostarpeet. Se on myös yhtä painava ja merkityksellinen kokonaisuus kuin tämä. Sen voi sanoa, että maailma on muuttunut jo erittäin voimakkaasti siitä kymmenen vuoden takaisesta, jolloin aikanaan itse olin oikeusministerin roolissa tekemässä näitä perustuslakimuutoksia liittyen näihin siviili- ja sotilastiedustelun perussäännöksiin. Nyt maailman muutos on merkittävästi voimistunut siihen suuntaan, että vihamieliset toimijat ovat yhä röyhkeämpiä, vaarallisempia, ja teknologia on mullistunut kymmenessä vuodessa. Nämä kaikki johtavat siihen, että Suomi joutuu itse asiassa päivittämään sääntelyä, resursseja ja toimivaltuuksia todennäköisesti kiihtyvällä tahdilla tulevina vuosina. Eli sellaiseen parlamentaariseen vuoropuheluun, johon me on totuttu, joka kestää hyvin pitkään, ei välttämättä aina ole aikaa, mutta silti pitää pystyä tämä vuoropuhelu pitämään mahdollisimman tehokkaana. Tiedustelujärjestelmän pitää toimia ensinnäkin kokonaisuutena, jotta me saadaan tarkkaa tietoa, mitä vihamieliset toimijat suunnittelevat tai pahimmassa tapauksessa aikovat tehdä Suomelle tai liittokunnalle, ja näitähän he suojaavat mahdollisimman tehokkaasti. Jos meillä ei ole parasta mahdollista tekniikkaa ja resursseja ja lainsäädännön toimivaltuuksia, niin me ei päästä kiinni niihin ennen kuin on myöhäistä. Sen takia nyt useissa näissä lakihankkeissa, joita tulee tässä vaiheessa ja vähän myöhemmin syksyllä eteen, kaikissa joudutaan hyvin tarkkaan miettimään, miten turvallisuus ja oikeusvaltioperiaatteet yhdistetään tasapainoiseen kokonaisuuteen. Kummassakaan ei saa olla kiilusilmäinen, siis vain yhden asian toitottaja. Tässä me olemme pyrkineet nyt rakentamaan juuri sellaisen paketin, että me annetaan vielä vahvemmat toimivaltuudet meidän tiedusteluviranomaisille, mutta niitä valvotaan tehokkaasti. Pitää olla luvitukset, pitää olla hyvin tarkka kohdennus erilaisten tiedustelumenetelmien käytössä, ja sitä kautta voidaan antaa vähän järeämmät työkalut mutta kovemmalla valvonnalla. Tämä on se hyvä suomalainen tapa toimia todennäköisesti myöhemmissäkin kovan turvallisuuden uudistuksissa.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Suomen turvallisuusympäristö on viime vuosina heikentynyt merkittävästi. Toimintaympäristö muuttuu nopeasti sekä osin ennakoimattomasti. Erityisesti Venäjän toimintatapojen kehitys, teknologian hyödyntäminen sekä laaja-alainen vaikuttaminen Euroopassa ja Suomea kohtaan asettavat tiedustelujärjestelmällemme uusia vaatimuksia. Samalla Venäjän valmistelema sotilaallisen läsnäolon vahvistaminen Suomen lähialueilla korostaa tarvetta ylläpitää ja kehittää kansallista tilannekuvaamme. Suomella on pitkä ja vahva perinne Venäjä-seurannassa ja sotilastiedustelussa. Vuosikymmenten aikana rakennettu tiedonhankintakyky on ollut keskeinen osa kansallista turvallisuutta. Tämän kyvykkyyden ylläpitäminen ja kehittäminen edellyttävät kuitenkin jatkuvaa kehittämistä. Tiedon määrä kasvaa jatkuvasti, ja samalla päätöksenteon tueksi tarvitsemme yhä nopeampaa, tarkempaa ja paremmin analysoitua tietoa. Digitalisoituneessa toimintaympäristössä kriisit, konfliktit ja muut turvallisuuteen vaikuttavat tapahtumat ovat aiempaa näkyvämpiä, [Hälinää — Puhemies koputtaa] mutta samalla niiden ennakointi on usein vaikeampaa. Tämän vuoksi tiedonkäsittelyn nopeus, olennaisen tiedon tunnistaminen ja laadukas analyysi korostuvat. On selvää, että tulevaisuuden tiedustelutoiminta edellyttää uuden teknologian, kuten tekoälyn sekä muiden kehittyvien teknologioiden, laajaa hyödyntämistä. Vuonna 2019 voimaan tulleet tiedustelulait paransivat merkittävästi viranomaisten mahdollisuuksia seurata ja ennakoida turvallisuusympäristössä tapahtuvia muutoksia. Käytännön kokemukset ovat kuitenkin osoittaneet myös tarpeita lainsäädännön tarkentamiseen ja päivittämiseen. Nyt käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen tavoitteena onkin parantaa sotilastiedusteluviranomaisten toimintaedellytyksiä samalla kun perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta huolehditaan asianmukaisesti. Esityksessä ehdotetaan muutoksia erityisesti tietoliikennetiedustelua koskevaan sääntelyyn. Käytännön kokemusten perusteella tietoliikennetiedustelu on osoittautunut oikein toteutettuna hyvin tarkasti kohdennetuksi tiedonhankintamenetelmäksi. Saatujen kokemusten valossa kohdentamista voidaan kuitenkin edelleen kehittää, jotta tiedonhankinta olisi aiempaa tehokkaampaa ja samalla yksityisyydensuoja huomioitaisiin mahdollisimman hyvin. Tämän vuoksi esityksessä ehdotetaan muun muassa mahdollisuuksia tarkentaa tiedustelun kohdentamista sekä käsitellä teknisiä tietoja nykyistä tarkoituksenmukaisemmin. Tietoliikennetiedusteluun liittyvien muutosten yhteydessä on tärkeää korostaa, että tiedustelun keskeinen kohde on toiminta, ei yksittäinen henkilö. Ylimääräinen tieto hävitetään lain edellyttämällä tavalla, ja toimintaa valvotaan tarkasti. Historiatietojen käyttöä koskevat ehdotukset liittyvät ennen kaikkea tekniseen analyysiin ja tiedustelun tarkempaan kohdentamiseen. Tavoitteena on siten myös vahvistaa yksityisyydensuojaa vähentämällä tarpeettomien tietojen käsittelyä. Arvoisa puhemies! Keskeinen osa suomalaista tiedustelujärjestelmää on tehokas, riippumaton ja monikerroksinen valvonta. Tiedustelutoiminnan valvontajärjestelmä on kuluneiden vuosien aikana osoittanut toimivuutensa oikeusturvan takaajana. Tiedusteluvalvontavaltuutetun suorittama ennakollinen, reaaliaikainen ja jälkikäteinen valvonta sekä viranomaisten vahva laillisuuskulttuuri muodostavat yhdessä perustan vastuulliselle tiedustelutoiminnalle. Esityksessä ehdotetaan myös Rajavartiolaitokselle oikeutta osallistua tietyin edellytyksin sotilastiedustelun toteuttamiseen sotilastiedusteluviranomaisen ohjauksessa ja valvonnassa. Suomen rajaturvallisuuden ja maanpuolustuksen näkökulmasta Rajavartiolaitoksen toimialueella on merkittävä strateginen merkitys, minkä vuoksi viranomaisten yhteistyön kehittäminen on perusteltua. Muuttuneessa turvallisuusympäristössä on lisäksi välttämätöntä arvioida keinoja vastata laaja-alaiseen vaikuttamiseen. Euroopassa on laajasti tunnistettu tarve kehittää kykyä suojata yhteiskuntia sellaiselta vaikuttamiselta, joka jää sotilaallisen voimankäytön kynnyksen alapuolelle mutta voi silti aiheuttaa merkittävää haittaa turvallisuudelle. Suomen on osana eurooppalaista arvoyhteisöä ja Naton jäsenenä kyettävä vastaamaan tällaisiin uhkiin tehokkaasti ja oikeusvaltioperiaatteita kunnioittaen. Esityksessä huomioidaan myös toimintaympäristön teknologinen kehitys. Suomeen rakennettavat datakeskukset ovat pääsääntöisesti myönteinen asia, mutta samalla on tunnistettava niihin liittyvät turvallisuusnäkökohdat. Sotilastiedusteluviranomaisilla tulee olla riittävät mahdollisuudet hankkia tietoa sellaisesta valtiollisesta toiminnasta, joka voisi hyödyntää Suomen alueella sijaitsevaa infrastruktuuria Suomen tai sen liittolaisten vahingoksi. Arvoisa puhemies! Kyse on tärkeästä esityksestä Suomen turvallisuuden ja tiedustelukyvyn kehittämiseksi. Esityksellä pyritään varmistamaan, että sotilastiedustelu kykenee muuttuneessa turvallisuusympäristössä tuottamaan päätöksenteon tueksi oikea-aikaista ja luotettavaa tietoa sekä ennakoimaan Suomeen kohdistuvia uhkia. Samalla huolehditaan siitä, että tiedustelutoiminnan tehokkuus, oikeusturva sekä perus- ja ihmisoikeuksien suoja ja muodostavat tasapainoisen kokonaisuuden. Esitettyjen lakimuutosten tavoitteena on vahvistaa Suomen turvallisuutta nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä ja turvata viranomaisten kyky vastata tulevaisuuden haasteisiin.

Arvoisa puhemies! Muutama sana hallituksen teollisuuspolitiikasta, erityisesti tästä Uudenkaupungin tilanteesta. Strand varmasti kommentoi myös omasta näkökulmastaan. Ensinnäkin se on hyvää teollisuuspolitiikkaa. Se avaa erittäin merkittäviä talouskasvun näkymiä, ja se on itse asiassa juuri sitä, mitä tässä Euroopassa kaikki maat tällä hetkellä tekevät, eli vanhat teollisuudenalat muuttuvat uusiksi. Syntyy siis työllisyyttä, elinvoimaa, talouskasvua. Siinä pitää valtioiden olla hereillä, ja se on kannattava, hyvä hanke kokonaisuutena. Mitä tulee yleisesti tähän keskusteluun, niin täällähän pääministeri ja muut ministerit ovat nyt tarjonneet aika paljon faktoja pöytään, ja tällä hetkellä tilanne näyttää siltä, että on enemmänkin epämääräisiä väitteitä ja vihjeitä, joten mitä enemmän konkretiaan mennään, sitä enemmän tämä asia varmasti selkiääkin. Toivoisinkin myös omalta osaltani tässä, että enemmän nähdään faktoja eikä epämääräistä syyttelyä tai ajojahtia tai tämmöistä vihjailupolitiikkaa, koska se ei taas sitten tähän suomalaiseen toimintamalliin niinkään istu.

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä Orpon hallitus panostaa voimakkaasti kotimaan puolustusteollisuuden vahvistamiseen. Suunnataan hankintoja kotimaahan ja tiivistetään erityisesti tätä teknologia‑ ja tutkimusmaailman kehitystyötä. Siinä nähdään jo nyt selvästi merkkejä voimakkaasta kasvusta, niin tuolla perinteisessä teollisuudessa kuin sitten ihan näissä korkean teknologian uusissa tuotteissa, sanotaan satelliittiyhtiöissä ja muissa. Sitten tehdään tietysti viennin edistämistä aika voimakkaasti. Siihen osallistuvat tietysti kaikki ministerit pääministerin johdolla. Ollaan hyvin menestyksekkäästi autettu muun muassa Patriaa, Iceyeta, Sakoa, monia muita suomalaisia yrityksiä, ja tätä kautta sitten saadaan Suomeen sitä kauan kaivattua talouskasvua ja alueille työllisyyttä.

Puhemies! Mitä tulee tähän konferenssiin, niin se on suomalaisten yritysten ihan laillisesti järjestämä yhteistyö- ja puolustusteollisuustilaisuus. Puolustusministeriön virkamies on pyydetty pitämään puheenvuoro seminaariin, joita on tietysti kymmenittäin ja joissa on vuosien varrella lukuisia, aina eri maista olevia firmoja. Se ei ole siis Suomen puolustusministeriön järjestämä. Mitä varsinaisesti tulee tähän puolustusyhteistyöhön Israelin kanssa, niin se perustuu hyvin voimakkaasti viime vaalikaudella ja sitä edellisellä vaalikaudella tehtyihin merkittäviin strategisiin suorituskykyhankkeisiin, joilla meidän puolustusta on vahvistettu. Ennen kaikkea nimenomaan israelilaiset yritykset ovat maailman johtavia ilmatorjunnassa ja muissa järjestelmissä, ja sen takia edelleen pidän hyvänä niitä Marinin hallituksen päätöksiä, joilla nämä järjestelmät hankittiin. Ne ovat Suomen turvallisuudelle äärimmäisen hyviä ja myös veronmaksajille kustannustehokkaita. [Jenna Simula: Välillä täytyy kiittää: kiitos keskusta!] Sellaisia järjestelmiä ei löydy Euroopasta eikä USA:sta.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin sopimusmalli on sen takia varsin yhtenäinen kaikkien Nato-maiden kanssa, että suomalaiset upseerit ja muu sotilashenkilöstö ja myös siviilihenkilöstö käytännössä saavat hyvin vakiintuneet, hyvät olosuhteet tuolla maailmalla. Tämä on pelkästään positiivinen kysymys meille, eli ollaan onnistuttu saamaan nyt vahvat Naton toiminnot Suomeen ja sitä kautta nämä oikeudelliset puitteet kuntoon Nato-maiden upseereille tänne Suomeen tulemiseen. FLF-joukkojen kehittämisestä neuvotellaan osallistuvien maiden kanssa — Pohjoismaat, Italia, Ranska, britit — mutta keskustelua käydään myös Turkin suuntaan. Katsotaan nyt, mihin se asia tässä asettuu. Pyritään vahvistamaan joukkojen ilmoittautumiskokouksissa maiden kykyä konkretiaan, ja myös tässä käydään keskustelua Turkin kanssa. Ruotsin kanssa... Juuri tuoreeltaan palasin eilen iltayöstä tuolta Nordefco-ministerikokouksesta. Pohjolan puolustusta tiivistetään nyt kaikilla saroilla, ja juridisten esteiden poistaminen on yksi lohko. Me teemme sitä nyt kaikkien Pohjoismaiden kanssa. Jos on kahdenvälisiä erityisongelmia, niin ne taklataan nopeasti. Liian raskaat sopimusjärjestelyt voivat itse asiassa vain hidastaa sitä. Mutta tämä on otettu huomioon, ja siinä edetään mahdollisimman ripeästi aina, kun havaitaan joku pienikin pullonkaula. [Mika Kari: Erinomaista!] — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuus on Orpon hallituksen tärkein tehtävä. Venäjän uhasta johtuen teemme määrätietoisia panostuksia puolustuskykyymme koko ajan. Samalla myös vahvistamme Nato-puolustusliiton toimintakykyä täällä Pohjolassa, jotta maksimoimme suomalaisten turvallisuuden. Se on tarkoittanut myös määrätietoista työtä Suomen Nato-tavoitteiden asettamiselle. Olemme neuvotelleet Natossa ja liittolaisten kanssa saadaksemme muun muassa Mikkeliin sijoitetun Naton maavoimien johtoportaan, Pohjois-Suomeen sijoitetun Naton maavoimajoukkojen eteentyönnetyn osaston ja myös Naton johtamisjärjestelmäyksikön, joka sijoitettiin Riihimäelle. Tämä Naton puolustuskyvyn vahvistaminen täällä Pohjolassa, missä olemme onnistuneet, edellyttää myös merkittävän määrän oikeudellista lainsäädäntötyötä, ja siitä on nyt kyse myös tämän seuraavan asian osalta. Arvoisa puhemies! Pohjois-Atlantin liiton jäsenvaltioiden joukkojen asemaa koskeva Naton sofa-sopimus sekä liittokunnan esikuntien asemaa koskeva Pariisin pöytäkirja tulivat Suomen osalta voimaan huhtikuussa 2024. Nyt eduskunnan käsiteltäväksi annettava hallituksen esitys koskee Pariisin pöytäkirjan täydentämistä Suomen tasavallan hallituksen sekä Naton operaatiojohtoportaan johtoesikunnan ja Naton transformaatiojohtoportaan johtoesikunnan välillä tehdyllä sopimuksella sekä tämän sopimuksen hyväksymistä, voimaansaattamista ja siihen liittyviä lakiesityksiä. Pariisin pöytäkirjaa täydentävä sopimus koskee Suomessa toimivia liittokunnan esikuntia sekä niiden henkilöstöä, sopimustoimittajia ja heidän huollettaviaan. Sopimuksella ei perusteta Naton esikuntia Suomeen, mutta se luo edellytykset niiden tehokkaalle toiminnalle ja lisää Suomen houkuttelevuutta myös asemapaikkana. Tämä Pariisin pöytäkirjaa täydentävä valtiosopimus on neuvoteltu Naton strategisten johtoesikuntien kanssa Naton vakiintunutta sopimuspohjaa hyödyntäen. Neuvotteluissa sopimusta on muokattu Suomen oikeusjärjestelmään paremmin soveltuvaksi. Samalla on huolehdittu siitä, että Suomella säilyvät mahdollisimman hyvät edellytykset vaikuttaa maaperällämme tapahtuvaan toimintaan. Valmistelutyötä on tehty laajassa poikkihallinnollisessa yhteistyössä. Tavoitteena on ollut mahdollistaa sujuva ja hallinnollisesti kevyt arki liittolaismaiden henkilöstölle ja heidän huollettavilleen. Sopimuksen sisältö vastaa olennaisilta osin muiden Nato-jäsenvaltioiden tekemiä vastaavia sopimuksia, mikä helpottaa esikuntien henkilöstön liikkumista jäsenvaltioista toiseen. Pariisin pöytäkirjaa täydentävä valtiosopimus sisältää määräyksen, jonka nojalla Natossa palvelevalle korkea-arvoiselle henkilöstölle myönnetään diplomaattista koskemattomuutta vastaavia erioikeuksia ja vapauksia. Määräys koskee osittain myös suomalaista Natossa palvelevaa korkea-arvoista henkilöstöä. Sen tarkoituksena on turvata Naton korkea-arvoisen henkilöstön toiminnan häiriöttömyys Suomessa. Kyse ei ole ehdottomasta koskemattomuudesta, vaan Suomi voi yksittäistapauksessa pyytää Naton strategisia johtoesikuntia luopumaan siitä. Hallituksen esitykseen sisältyy sopimuksen voimaansaattamislaki, jossa on huomioitu ne lainsäädäntömuutokset, jotka ovat välttämättömiä Pariisin pöytäkirjaa täydentävän sopimuksen toimeenpanemiseksi. Lisäksi esitys sisältää liitelakeina toimialakohtaiseen lainsäädäntöön tehtäviä välttämättömiä muutoksia sekä sotilaallisessa puolustusyhteistyössä tunnistettuja muutostarpeita, jotka on tarkoituksenmukaista toteuttaa tässä yhteydessä. Arvoisa puhemies! Pariisin pöytäkirja ja siihen liittyvä Nato-sofa-sopimus ovat Suomessa voimassa poikkeuslakeina muun muassa niiden turvallisuuden ja järjestyksen ylläpitämistä koskevien määräysten vuoksi. Nyt käsiteltävänä olevassa sopimuksessa täsmennetään ja osittain laajennetaan sitä henkilöjoukkoa, jolla on oikeus turvallisuuden ja järjestyksen ylläpitoon esikuntien alueella. Arvion ja esityksestä saatujen lausuntojen perusteella muutos ei kuitenkaan ole olennainen perustuslakipoikkeuksen kokonaisuuden kannalta. Hallitus katsoo, ettei Pariisin pöytäkirjaa täydentävä sopimus sisällä määräyksiä, jotka koskisivat perustuslakia tai merkittävää toimivallan siirtoa Suomen täysivaltaisuuden kannalta perustuslain 94 §:n 2 momentissa tai 95 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Tämän vuoksi sopimus voidaan hallituksen käsityksen mukaan hyväksyä äänten enemmistöllä ja sen voimaansaattamislaki säätää tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Arvoisa puhemies! Tästä Venäjän uhan näkökulmasta vain: Ensinnäkin sotilastiedustelulla on kriittisen tärkeä vaikutus ja merkitys ennaltaehkäistä sotilaallisten uhkien ja hybridiuhkien kohdistuminen Suomeen. Se on kriittisen tärkeää, kuten monille turvatiloissa on huomautettu. On kaikkien tiedossa, myös Venäjän tiedossa, että meidän perustuslaki antaa tällaisen käytännössä suojatun turvapaikan kotirauhan piirissä asunnoissa, lomamökeillä ja muutamissa muissa harjoittaa laitonta vakoilua, tiedustelua, sabotaasitoiminnan valmistelua, muita toimintoja ja käyttää siihen rikollisryhmiä ja muita hyväksi. Eli nämä kietoutuvat yhteen. Onko tällä hankkeella kiire? [Sanna Antikainen: Edustaja Harjanne, kuunnelkaa nyt!] On. Turvallisuusympäristö voi kehittyä arvaamattoman nopeasti. Emme tiedä, onko tässä kuinka paljon aikaa minkäkinlaisiin turvallisuusuhkiin. Sen takia tällaisessa turvallisuusympäristössä ei pitäisi yhtäkkiä ryhtyä viivyttelemään asiassa, jolle on näköjään olemassa aika laaja tuki täällä kuitenkin. Sen takia tämä on välttämätön muutos, ja sitä pidetään myös kiireellisenä tarpeena. Turhaa riskinottoa myöskään valtiollisten vihamielisten toimien kohdistumiseksi Suomeen pitäisi välttää, ja nyt se mahdollisuus edelleen on olemassa. Pyydämme myös siihen nyt laajaa yhteisymmärrystä täältä. Jos se edellyttää sitä, että myös substanssilait, esimerkiksi sotilastiedustelun puolelta, tuodaan samassa yhteydessä, siihen on valmius. Aivan kuten kymmenen vuotta sitten, kun tehtiin tämä koko järjestelmä tiedustelulakeihin, se tehtiin aivan vaalikauden lopussa, substanssilait yhdessä ja kiireellisellä muuttamisella, eli nyt on aivan samat edellytykset olemassa tähän.

Arvoisa puhemies! Totisesti pienen Suomen vahvuus on mahdollisimman laaja yhtenäisyys ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa. Sen eteen teemme jatkuvasti töitä, mutta samaan hengenvetoon on sanottava, että pienen Suomen on tässä turvallisuusympäristössä kaikin keinoin vahvistettava omaa turvallisuuttaan ja puolustustaan. Siihen liittyy tämä lakiesitys. Edustaja Lindtman, olemme hyvin tarkkaan kuunnelleet SDP:n esitykset muutoksiksi, mutta ne muutokset heikentävät Suomen puolustuskykyä ja Naton yhteistä ennaltaehkäisevää pelotetta. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] Sen takia emme ole niihin voineet suostua. Mitä tulee kaksikäyttökoneisiin, niin tämä laki ei liity kaksikäyttökoneisiin. [Antti Lindtman: Mutta onko se mahdollista?] — Se on nykyisen lainkin mukaan mahdollista, kaksikäyttökoneisiin liittyvät ratkaisut. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Ei ole!] — Niihin palataan turvatiloissa, kuten olen aiemminkin sanonut. Ja miksi kesti kolme vuotta? Suomi pääsi mukaan Naton ydinasepolitiikkaan vasta täysjäsenyyden myötä. Samassa yhteydessä Nato on alkanut kehittämään ydinasepolitiikkaansa aivan uudella tavalla vastaamaan toimintaympäristön uhkia. Sen takia nyt tiiviiseen perehtymiseen, Naton kanssa tehtyyn dialogiin ja Puolustusvoimien suositukseen perustuen — huom. ei ole ideologinen asia, kuten täällä hyvin erikoisesti on väitetty — jotta Suomen puolustus maksimoidaan, on päädytty esittämään, että nämä rajoitukset pitää poistaa, jotta suomalaiset saavat mahdollisimman suuren ennaltaehkäisevän suojan naapurin sotilaallista aggressiota vastaan. Siitä tässä on kyse, ei ideologisista hankkeista, ainakaan hallituspuolueille ei ole kyse ideologisista hankkeista. Kaikki asialliset argumentit on käyty läpi. Kahdeksan viikkoa on nyt siitä, kun tämä lakiesitys on ollut julki. Sitä ennen viikon verran käytiin parlamentaarisesti tätä läpi. Valitettavasti se vuoti aika nopeasti julkisuuteen, ja tiesimme siinä vaiheessa, että kun tämä asia vuotaa julki, valtionjohdolla pitää olla itsellään kanta, koska Venäjä aloittaa myös vaikuttamaan asiaan. Eli emme voi käynnistää lainvalmisteluhanketta, jos meillä olisi kanta, että lainvalmisteluhanketta ei tarvita. Totta kai hallituksella piti olla perusteellinen kanta, onko välttämätöntä suomalaisten suojaamiseksi tehdä tällainen lainsäädäntöhanke. Heti kun se ilmoitettiin parlamentaarisesti kaikille puolueille [Timo Harakka: Ei se ole parlamentarismia!] ja käytiin tästä palaverit, että hallituksella on tällainen kanta, niin se meni julkiseksi. Siinä vaiheessa jouduimme myös itse perustelemaan julkisesti tätä. Kannan vastuun prosessin johtamisesta, mutta tämä oli pienin paha. Piti olla kanta pohjalla, jotta käytännössä voidaan osoittaa, että valtiolla on mietitty kanta tähän asiaan. Eihän muuten koko hanketta olisi käynnistettykään. Mitä tulee tähän vasemmistoliiton ja vihreidenkin esittämään, että nyt jotenkin Suomen uhkaympäristö muuttuu, kun lait eivät enää ole tässä jotenkin rajoitteina, niin otetaan nyt esimerkki, miten Venäjä on toiminut naapureitaan kohtaan: Lait eivät ole mikään rajoite Venäjän sotilaalliselle uhalle. Tällä pyritään pikemminkin vahvistamaan Suomen ja liittokunnan turvallisuutta. Se lisää suomalaisten turvallisuutta, ja tämä ajattelu on jaettu liittokunnassa Natossa myös sosiaalidemokraattisten puolueiden toimesta: mitä vahvempi Nato on, sitä paremmin Nato-alueiden maiden kansalaiset ovat suojattuina, ei toisinpäin. Mitä tulee päätöksentekoon, niin olen tästä ja koko Nato on eri mieltä Kimmo Kiljusen kanssa. [Kimmo Kiljunen: Missä mielessä?] Päätöksenteko tehdään Naton ydinpelotteesta konsensuksella. [Kimmo Kiljunen: Asekäytöstä puhutaan!] Toki ydinasevaltioilla on sen jälkeen oma päätösvalta, mutta Natossa ydinaseoperaatiot eivät käynnisty, jos ei ole konsensuspäätöstä. Tämä on avattu moneen kertaan lukuisissa turvatilabriiffeissä kaikille kansanedustajille viimeisten kahden kuukauden aikana. Tästä ei pitäisi olla minkäännäköistä epäselvyyttä enää tässä vaiheessa. [Kimmo Kiljunen: Niinistö oli toista mieltä!] — En tiedä, mitä on Niinistö lausunut, mutta näin tämä asia menee Natossa. [Puhemies koputtaa] Rajoitteen asettaminen UTP-selonteossa — miksi ei lakiin voi kirjoittaa? Tässä ydinkysymys on se, että suomalainen lainsäädäntötapa määrittää pilkuntarkkaan kaikki eri tilanteet, toimivaltuudet, kaikki muut ja ydinasepolitiikasta ei haluta kertoa naapurille ihan kaikkea. [Antti Lindtman: Kerrotaan siinä selonteossa!]

Arvoisa puhemies! Kansallinen lainsäädäntömme säätää ydinräjähteiden täyskiellosta ilman poikkeuksia. Suomen ydinräjähteiden kieltoa koskeva ydinenergialain 4 § on säädetty 1980-luvun loppupuolella, lähes 40 vuotta sitten. Maailmanpoliittinen tilanne oli kiellon säätämisen aikaan hyvin toisenlainen kuin mitä se on nykyään. Suomi oli myös sotilaallisesti liittoutumaton ja eikä ydinasesuojan piirissä. Voimassa oleva lainsäädäntömme ei vastaa niihin tarpeisiin, joita Suomella Naton jäsenenä on. Muutoksilla parannetaan Suomen sotilaallista puolustamista sekä Naton pelotteen ja yhteisen puolustuksen täysimääräistä hyödyntämistä. Esityksellä vahvistetaan pelotetta ja ennaltaehkäistään sotilaallisen voiman käyttöä Suomea ja liittokuntaa kohtaan. Lainsäädäntömuutoksilla Suomen osallistuminen Naton ydinpelotteeseen saatettaisiin vastaavalle tasolle Suomen läheisimpien kumppanimaiden kanssa. Naton olemassaolon tarkoitus on aina ollut estää ennalta turvallisuusvajeen muodostuminen ja sodan puhkeaminen. Tämä tapahtuu luomalla mahdollisimman vahva ennaltaehkäisevä pelote, jonka viimeinen tae on ydinaseet. Tämä oli merkittävin syy sille, että Suomi päätyi hakemaan Naton jäsenyyttä koko poliittisen kentän voimin neljä vuotta sitten. Mikäli Naton ennaltaehkäisevä pelote pettää, Nato on varautunut puolustamaan jäseniään. Natolla on siihen tarkoitettu koneisto eli suunnitelmat, rakenteet, prosessit, joukot ja kalustot. Kuitenkin, jos pelote pettää, kovimman hinnan maksavat etulinjan maat, mukaan lukien Suomi. Tämän vuoksi mahdollisimman vahva ennaltaehkäisevä pelote on Suomelle elintärkeä. Kyse on Suomen, suomalaisten ja liittolaistemme turvallisuuden takaamisesta toimintaympäristössä, joka on vaarallisempi kuin koskaan kylmän sodan jälkeen. Jokainen julkituotu rajoite heikentää pelotteen uskottavuutta ja auttaa vastustajaa suunnittelemaan ja mitoittamaan toimensa liittokunnan heikkoihin kohtiin. Pahimmassa tapauksessa se houkuttelee testaamaan liittokunnan yhtenäisyyttä. Naton ydinpelotteeseen täysimääräisesti osallistuminen ei ole ristiriidassa Suomen kansainvälisten velvoitteiden kanssa, kuten ei muidenkaan liittolaisten kohdalla. Suomi jatkaa aktiivisesti kansainvälisen asevalvontapolitiikan edistämistä ja joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä sekä kansallisesti että osana liittokuntaa. Arvoisa puhemies! Vastauksena turvallisuusympäristön muutokseen Nato on viimeaikaisissa huippukokouksissaan ilmaissut ryhtyvänsä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin varmistaakseen ydinpelotteen uskottavuuden, tehokkuuden ja turvallisuuden. Nato jatkaa ydinpelotekykyjen modernisointia ja suunnittelun päivittämistä lisätäkseen liittokunnan ydinasejoukkojen joustavuutta ja mukautumiskykyä täyden poliittisen kontrollin säilyessä. Naton perusperiaatteena on, että liittokunnan turvallisuus on jakamaton. Tämä tarkoittaa sitä, että pelotteen ja puolustuksen riskit, vastuut ja hyödyt jakaantuvat kaikkien liittolaisten kesken. Naton ydinpelotteen kannalta on välttämätöntä varmistaa, että liittolaiset, myös ne, jotka eivät suoraan kontribuoi suorituskyvyillä ydinpelotteen taakanjakoon, ovat siinä osallisina. Tällä osoitetaan liittokunnan yhtenäisyyttä ja päättäväisyyttä. Suomen kansallisen lainsäädännön tulee mahdollistaa liittokunnan yhteisen puolustuksen suunnittelu, ylläpito, kehittäminen ja tarvittaessa täysimääräinen toimeenpano. Naton ydinpelotetta koskevat päätökset kuten muutkin päätökset liittokunnassa tehdään konsensuksella. Suomi muodostaa jatkossakin itsenäisesti kantansa kaikkiin ydinpelotetta koskeviin kysymyksiin. Arvoisa puhemies! Emme halua helpottaa Venäjän suunnittelua Natoa vastaan sitomalla omat kätemme. Päinvastoin, haluamme mahdollisimman vahvan, Naton jäsenmailleen tuottaman suojan Suomen ja suomalaisten turvallisuuden takaamiseksi. Lainsäädäntömuutos on välttämätön Suomen turvallisuudelle.

Arvoisa puhemies! Kiitos kaikille ryhmille. Siitä vallitsee laaja yhteinen käsitys, että Suomen tulee osallistua rauhanajan tehtäviin ottaen huomioon tietysti oma maantiede ja oman puolustuksen tarpeet. Samassa yhteydessä on huomioitava se, että myös me tällä hetkellä rakennamme rauhanajan tehtäväkokonaisuutta Suomen eli pohjoisen eteentyönnettyjen maavoimajoukkojen osalta, viemme eteenpäin tällä hetkellä neuvotteluja useiden maiden kanssa heidän joukkojensa määrittämisestä. Juuri eilen kävimme vierailulla suuressa puolustusharjoituksessa pohjoisessa, jossa myös Ranskan, Italian, USA:n ja brittien joukot olivat harjoittelemassa siellä metrin lumihangessa ja ottamassa tuntumaa, miltä se tuleva FLF-roolitus sitten ehkä maistuu. Se oli myös ensimmäinen suurempi harjoitus, jota Mikkelin esikunta nyt sitten johti, eli jatkossa suomalainen kenraali käytännössä kriisiaikana johtaa Naton maapuolustusta Skandinavian alueella. Eli se on hyvä. Me ollaan haluttu rakentaa se niin, että suomalaiset ovat päällikön paikalla myös siinä Naton kokonaismaanpuolustusjärjestelyssä, koska meillä on myös se paras tuntuma, miten tämä asia pitää hoitaa täällä. Trumpin pyyntö Natolle: On päivänselvä asia, että Natossa käydään nyt kovaa keskustelua, ja myräkkä maailmanpolitiikassa on rantautunut aina aika ajoin myös Naton sisälle. Ei siitä pääse mihinkään. Suomelle Naton yhtenäisyys ja päättäväisyys on kriittisen tärkeää, ehkä jopa elintärkeää. Me tehdään kovasti töitä sen kanssa, että Nato pysyy päättäväisenä ja vahvana liittokuntana. Nämä pyynnöt eivät sinänsä liity Naton ydintehtäviin, enkä näe perustelluksi, että Nato lähtee näissä jotenkin aktivoitumaan, mutta sitten kun mennään itse asiaan, niin on päivänselvää, että tietyt kriittiset kauppareitit tai tässä tapauksessa energiahuollon reitit ovat myös Euroopan taloudelle, energialle, lannoitteiden saamiselle maatalouteen ja muihin kriittisen tärkeitä, jos me halutaan, että jotenkin yhteiskunnan olot eivät lähde käsistä niin bensapumpuilla kuin ruoan hinnassa tai monissa muissakin. Sen takia varmasti läntisen Euroopan suuremmat valtiot tällä hetkellä ihan vakavasti pohtivat, miten tätä asiaa voitaisiin järjestää. Siellä on aiemmin ollut EU-viitekehyksissä tiettyjä operaatioita, mutta tämä on selvästi vaarallisempi, joten tässä on pidättyväisyyttä sen takia monella maalla. Suomi katsoo ihan rauhassa, miten Euroopan maat toimivat, ja meidän resurssit ovat ensisijaisesti sidottuina Venäjän lähipiirin toimintoihin. Rauhanajan tehtävistä on syntynyt erittäin merkittävää ja hyvää kokemusta. Olemme päässeet kehittämään yhteistoimintaa Meri- ja Ilmavoimien osalta, ja on havaittu, että meidän toimintomme ovat oikein laadukkaita ja hyviä. Täällä on useampaan otteeseen mainittu tästä ydinenergialaista, joka ei suoraan tähän liity, mutta siinä mielessä se liittyy, että me tiedetään, että naapurimme valitettavasti on osoittanut Ukrainassa, että se voi ottaa mielivaltaisia sotilaallisia riskejä naapureitaan kohtaan. Sen takia Naton perinteisen puolustuskyvyn ja ydinasesuojan muodostama ennakkopelote on äärimmäisen tärkeä, että niitä vahvistetaan määrätietoisesti koko liittokunnassa ja Suomen osalta. Niillä on tarkoitus estää ennalta Venäjän sotilaallisen voiman käyttö Nato-jäsenmaita kohtaan. Sen takia näitä esityksiä tehdään. Ne perustuvat Puolustusvoimien ja puolustusministeriön parhaiden asiantuntijoiden syvälliseen asiantuntemukseen ja suunnitteluun, eivät mihinkään yhtäkkisiin poliittisiin julkilausumiin puoluetoimistoilta tai muualta. Se esitys olisi tullut sieltä virkakunnalta minkä väriselle hallitukselle tahansa. Tähän palataan jäsentyneesti sitten lainvalmisteluprosessin yhteydessä. Väylien kehittäminen on erittäin keskeinen kysymys meille. Olemme käytännössä kriisin aikana saari. Sen takia länsirannikon satamat, pohjoisen siltojen kestävyys, raideyhteydet ja Pohjola-yhteys ovat meille kriittisen tärkeitä, ja kulkureitit niin pohjoisessa Suomessa kuin aina Itä-Suomessa ovat meille todella tärkeitä tämän military mobilityn kokonaisuudessa. Pyrimme niissä huomioimaan aina myös teollisuuden ja elinkeinoelämän tietyt hyödyt. Henkilöstön riittävyys näihin tehtäviin järjestyy nykyvolyymissa, mutta tulevaisuudessa pitää arvioida yhä enemmän reserviläisten mahdollista palkkaamista sopimussotilaiksi. Vapaaehtoisia näihin yleensä löytyy kyllä ihan hyvinkin. Sitten vielä edustajat Kokko ja Jäntti: Onko tämä liian raskas malli selontekoprosessiin? Meillä on tällä hetkellä käynnissä arviointityö, miten meidän kannattaa normalisoida valtioinstituutioiden päätöksentekomalleja Nato-aikaan, koska esimerkiksi tämä rauhanajan tehtäviin osallistuminen kuormittaa hallintokoneistoa pienillä virkamiesresursseilla. Siellä pyöritetään erittäin paljon paperia tavallaan vanhasta ja tutusta, normaalista asiasta. Tätä on syytä arvioida varmasti ensi vaalikaudella, kannattaako näissä ihan tavanomaisissa asioissa olla näin raskas prosessi, vaikkakin keskustelu on aina hyvästä. Drone-kehittäminen osana Natoa: Me tehdään tällä hetkellä merkittävästi kotimaan puolustusteollisuuteen investointeja ja kannustetaan meidän yrityksiä pääsemään Naton kasvaviin puolustushankintamarkkinoihin mukaan. Esimerkiksi Mikkelissä tehtävä drone-kehittäminen on yksi hyvä esimerkki, että meillä on paljon tällaisia pysyviä, kasvavia yritysmahdollisuuksia tällä sektorilla. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, hyvä eduskunta! Eduskunnalle annetun selonteon pohjalta kuullaan eduskuntaa koskien Puolustusvoimien osallistumista Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2027. Arvoisa puhemies! Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtävät ovat tärkeä osa Naton perusajatusta, jonka mukaan kaikki liittolaiset valmistautuvat tukemaan toisiaan pelotteen ja puolustuksen toteutuksessa koko liittokunnan alueella. Näiden tehtävien tavoitteena on osoittaa valmiutta ja puolustuskykyä sekä liittolaisten keskinäistä solidaarisuutta, jaettua vastuunkantoa ja yhtenäisyyttä. Pelotetta ylläpidetään, kehitetään ja osoitetaan säännöllisellä harjoittelulla, yhteisellä operoinnilla ja läsnäololla. Venäjän hyökkäyssota ja sen johdosta Euroopan turvallisuustilanteessa tapahtunut muutos ovat korostaneet Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtävien merkitystä, ja läsnäoloa on lisätty itäisen sivustan jäsenmaissa. Naton rauhan ajan tehtäviä toteutetaan eteentyönnetyillä maavoimajoukoilla, pysyvillä merivoimaosastoilla, ilmavalvonnan päivystystoiminnalla, rauhan ajan tehostetulla ilmapuolustuksella, Naton nopean toiminnan joukoilla sekä erillisillä valvonta- ja valmiustoimilla. Arvoisa puhemies! Viime vuonna osallistuimme ilmavalvonnan päivystystoimintaan Islannissa ja pysyvien merivoimaosastojen toimintaan Itämerellä, Pohjanmerellä ja Pohjois-Atlantilla. Kuluvan vuoden aikana jatkamme osallistumista merivoimaosastojen toimintaan. Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin osallistumisesta on tullut osa normaalia Puolustusvoimiemme toimintaa. Osallistuminen näihin tehtäviin on tuonut Puolustusvoimille konkreettista kokemusta toiminnasta Nato-operaatioissa, kehittänyt suorituskykyjämme ja edistänyt Suomen Nato-integraatiota. Osallistuminen on myös tiivistänyt Suomen liittolaissuhteita useiden maiden kanssa. Osallistuminen Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin kuuluu liittolaisten toimintaan ja on tärkeä osa Suomen toimintaprofiilia Naton jäsenmaana. Suomelle on tärkeää osoittaa konkreettisesti sitoutumista ja vastuunkantoa liittokunnan pelotteesta ja puolustuksesta. Tehtäviin osallistuminen on osa liittokunnan taakanjakoa, ja on erittäin tärkeää osoittaa sitoutumista Euroopan pelotteen ja puolustuksen vahvistamiseen myös transatlanttisten suhteiden vahvistamisen näkökulmasta. Osallistuminen laivasto-osaston ja miinantorjuntaosaston tehtäviin ensisijaisesti Itämerellä, Pohjanmerellä ja Pohjois-Atlantilla on osoitus vastuunkannosta etenkin lähialueemme turvallisuudesta. Puolustusvoimien on tarkoitus osallistua pysyvän miinantorjuntaosaston tehtäviin yhdellä Katanpää-luokan aluksella enintään kuuden kuukauden ajan vuoden 2027 aikana. Puolustusvoimien on tarkoitus osallistua myös pysyvän laivasto-osaston tehtäviin henkilöstöllä sekä mahdollisesti yhdellä Hamina-luokan aluksella enintään kuukauden ajan vuoden 2027 aikana. Mahdollisella Hamina-luokan aluksen osallistumisella varaudutaan Naton mahdollisiin päätöksiin yllättäviin turvallisuusuhkiin vastaamisesta SNMG1-alusosastolla, kuten erillisenä valvonta- ja valmiustoimena tällä hetkellä toteutettu Baltic Sentry. Puolustusvoimilla on mahdollisuus vetää joukko pois tehtävästä, mikäli kansallisen puolustuksen kehitysnäkymä sitä edellyttäisi. Naton maavoimajoukkojen tehtäviin muissa liittolaismaissa ei ole tarkoitus osallistua vuonna 2027. Nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa Suomen asema liittokunnan itäisen sivustan maana sekä Suomen rooli Naton alueellisessa suunnittelussa muodostavat asetelman, jossa on tarkoituksenmukaista keskittää Maavoimien toiminta Suomen omalle alueelle. Esimerkkeinä tästä ovat Suomeen hiljattain perustettu maavoimajohtoporras sekä turvallisuustilanteen mukaan skaalattava eteentyönnetty Naton maavoimajoukko pohjoiseen. Myöskään ilmapuolustuksen ennalta suunniteltuihin valmiusvuoroihin muissa liittolaismaissa ei ole tässä vaiheessa suunniteltu osallistumista vuodelle 2027. F-35-käyttöönottoprojektin käynnistyminen ja eteneminen määrittävät, milloin Ilmavoimien on mahdollista tähän toimintaan tulevaisuudessa osallistua. Arvoisa puhemies! Toimintaan Naton pysyvissä merivoimaosastoissa ei kohdistu normaaliin kansainväliseen harjoitustoimintaan tai kansalliseen alueellisen koskemattomuuden valvonnan ja turvaamisen tehtäviin verrattuna poikkeavia uhkia. Suora sotilaallinen uhka Itämerellä, Pohjanmerellä ja Pohjois-Atlantilla arvioidaan tällä hetkellä matalaksi. Lännen sotilaallinen läsnäolo ja aktiivisuus vetävät puoleensa Venäjän vastatoimia. Muutokset turvallisuustilanteessa ovat kuitenkin mahdollisia, eikä mahdollisesti kiristyvässä turvallisuustilanteessa suoraa sotilaallista uhkaa Naton merivoimaosastoja vastaan voida sulkea pois. Arvoisa puhemies, hyvä eduskunta! Naton pysyvien laivasto- ja miinantorjuntaosastojen tehtävät sisältävät tällä hetkellä tavanomaisia rauhan aikaisia alusten toimia, joilla Nato osoittaa yhtäältä sotilaallista valmiuttaan, lisää pelotettaan ja harjoituttaa joukkojaan. Ne ovat kuitenkin Naton johdossa ja tarvittaessa käytettävissä Naton neuvoston päätösten mukaisesti kaikkiin Naton tehtäviin, mukaan lukien Naton nopean toiminnan joukot. Myös suomalaisille aluksille ja sotilaille osana Naton pysyviä laivasto- ja miinantorjuntaosastoja suunnitellut tehtävät voisivat näin ollen joissain olosuhteissa muuttua tilanteen niin vaatiessa. Valtioneuvosto kuulee näin ollen eduskuntaa antamalla sille asiasta selonteon.

Arvoisa puhemies! Ensin tästä luonnonesteiden hyödyntämisestä puolustuksen järjestelyissä. Tällä hetkellä siis olemme käynnistäneet puolustusministeriön aloitteesta yhteistoiminnassa ympäristöministeriön kanssa arvioinnin luonnon ennallistamisesta, jossa arvioidaan myös, minkälaisia tiettyjä maastohyödyntämiskysymyksiä siinä voi tulla eteen. Tämä pitää pitää oikeissa mittasuhteissa. Kautta historian ja myös Ukrainassa on aina eri tavalla hyödynnetty maastoa ja luonnonolosuhteita. Nyt katsotaan, onko siitä saatavissa joku taloudellinen, järjellinen yhteensovittaminen, mutta tämä on joka tapauksessa hyvin pienimuotoinen kysymys. Mitä tulee tuulivoimaan, joka on tietysti ainakin tälleen itäsuomalaisen ministerin näkökulmasta erittäin tärkeä kysymys, me ollaan tällä vaalikaudella tehty nyt ensimmäistä kertaa ihan konkreettinen ratkaisuesitys, jolla sen voisi ratkaista. Viime vaalikaudella sellaista ei tehty. Nyt sitten on tehty yrityksille mahdolliseksi se, että me voidaan tehdä kompensaatioaluemalli, ja on käyty keskustelua yritysten kanssa ja alueiden ja maakuntaliittojen kanssa, [Puhemies koputtaa] mutta yrityksillä ei ole tällä hetkellä kiinnostusta, koska sähkön hinta on pysynyt [Puhemies koputtaa] keskimäärin liian matalalla. Me yritetään edelleen saada ratkaisua siihen aikaiseksi.

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellähän puolustusta kehitetään koko Suomessa. Se käsittää tietysti meidän olemassa olevia varuskuntaverkostoja ja kaikkia erilaisia tukeutumisjärjestelyjä, myös liittolaisten toimintoja ja kumppanimaiden toimintoja ja erityisen paljon myös puolustusteollisuuteen liittyviä kohteita, joita me kehitetään tällä hetkellä. Näitä kaikkia koitetaan tällä hetkellä kehittää jo olemassa olevan varuskuntaverkoston ympärillä, sen, joka on tehty. Tällä hetkellä Puolustusvoimat ei ole erityisesti pitänyt perusteltuna laajentaa tätä varuskuntainfraa ja ‑verkostoa. Tulevaisuudessa, kun neljän viiden vuoden päästä budjetit alkavat nousemaan, siinä vaiheessa voidaan arvioida, mikä on sen jälkeen liikkumavara. Tällä hetkellä puolustuksen näkökulmasta ei nähdä perusteita tälle infran merkittävälle laajentamiselle joillekin uusille alueille, mutta droonikehittämistä tehdään tällä hetkellä hyvin laajasti. Kaikissa maakunnissa on myös merkittäviä puolustusteollisuusyrityksiä, joita me kannustetaan tiiviiseen yhteistyöhön myös puolustushallinnon kanssa. Sillä on [Puhemies koputtaa] myös merkittävät työllisyysvaikutukset, ja näitä löytyy koko Suomesta.

Arvoisa puhemies! Totta kai elinvoima on merkityksellinen asia, mutta toivon, että tässä salissa kukaan ei anna sellaista viestiä, että maanpuolustustahto riippuu aina kulloisestakin talouden tilanteesta. Se on äärimmäisen tärkeätä. [Eduskunnasta: Hyvä vastaus!] Vaikka tulisi talousromahdus, niin silti tämä maanpuolustustahto ei tule siihen romahtamaan. Tämä maa on puolustamisen arvoinen riippumatta meidän bkt:n tasosta tai etenemisestä. [Sari Sarkomaa: Hyvä vastaus!] Mitä tulee sitten varsinaisesti tähän Itä-Suomen kehittämiseen, niin se on vuosikymmenten haaste, minkä kaikki, ketkä ovat Itä-Suomesta edustettuina täällä, kuten itse, tietävät — olemme olleet mukana useissa Itä-Suomen elinvoimahankkeissa. Se syntyy yrittäjyydestä, hyvistä yhteyksistä, koulutusjärjestelmästä, tulevaisuudenuskosta. Koulutusjärjestelmä on yksi keskeinen, johon on panostettu. Liikenneyhteyksiin on panostettu — voi karkeasti laskea — varmaan 400—500 miljoonaa. Yrittäjyyden edellytykset, vaikka metsäteollisuus, ovat vientinäkymiä, tervehenkistä metsäpolitiikkaa, yrittäjyysmyönteistä politiikkaa, joita kaikkia on edistetty, mutta siltikään se ei ole helppo rasti.