Ikonen Anna-Kaisa

Arvoisa puhemies! Osallistuin toukokuun lopussa lapsuuden koulussani juhlaan, jossa eskarit ja ekaluokkalaiset lauloivat laulun sinisestä pallosta. Heillä oli sininen pallo, jossa oli maapallon kuviointi, ja he antoivat sen pallon meille aikuisille ja lauloivat siinä, että meillä ainoastaan on tämä sininen pallo, jossa yhdessä leikitään. Siinä laulussa vedotaan myöskin siihen, että lapsilla on tulevaisuudessakin se sininen pallo, jolla voi leikkiä. Se oli sellainen, missä varmaan kukaan meistä ei ollut kuivin silmin. Se todella pysäytti siihen vastuuseen, joka meillä on nuorista ja tulevaisuudesta, tästä pallosta, tästä maasta. Se vastuu rakentuu aika monesta asiasta. Se on sitä, että me pidämme huolta taloudesta, turvallisuudesta, ympäristöstä, nuorten tulevaisuuden mahdollisuuksista. Ja sen eteen me teemme työtä. Sitä toivoa meidän pitää tässä hetkessä luoda, ja sitä me tässä hallituksessa myöskin osaltamme teemme, ihan lähtien talous- ja työllisyys-, turvallisuuspolitiikasta. Mutta on myöskin se, millä me luomme sitä pohjaa: Meillä on loistava neuvolajärjestelmä, päivähoito tavoittaa hyvin laajasti ikäluokan. Meillä voidaan sanoa peruskoulusta, että jokainen koulu on hyvä koulu, ja me olemme nyt tehneet lisäpanostuksia sinne perusopetukseen ja muun muassa oppimisen tukeen. Koulupolulle on edelleen lisätty näitä aloituspaikkoja, niin että sitten, kun nuoret haluavat edetä, niitä mahdollisuuksia myöskin olisi. Ja jos haasteita tulee vaikkapa mielenterveyden kanssa, on luotu terapiatakuu, jolla turvataan avunsaantia. Tai jos se haaste liittyy työttömyyteen, niin on todellakin tuotu 500 työpaikkaa valtiolle, mutta paljon muutakin tehdään kesätöitten ja työpaikkojen eteen. Ministeri Marttinen kohta kertoo varmasti tästä työllisyyden hoidosta. Tänään tapasin kaupunkeja, ja puhuttiin siitä, että lähtee tämmöinen nuorisotyöttömyyspilotti kaupunginosittain haastavissa kaupunginosissa. Tai jos tulevaisuuden huolet liittyvät siihen opintopaikkaan, niin nyt on tuotu tämä opintoseteli, jolla sitten, jos opinto-ovet eivät heti aukea, kuitenkin on mahdollisuus edetä polulla. Eli me hyvin kattavasti pyrimme tekemään niitä toimia, joilla edelleenkin se sininen pallo olisi nuorilla tulevaisuudessa käsissään. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Yhdyn edellisiin kiitoksiin siitä, että tämä tärkeä ja vakava aihe nostetaan esiin. Tämä on tässä yhteiskunnassa meidän yhteinen haaste, jolle pitää olla nollatoleranssi. Nostitte esiin tämän sähköisen identiteetin. Kyllä, me olemme kehittämässä tätä digitaalista lompakkoa ja sähköistä tunnistautumista, ja tämä on hyvä ajatus siitä, että me voisimme sitä hyödyntää myöskin tällaisten ilmiöitten torjunnassa. Samalla nostaisin esiin myöskin sitä, että koko tämän väkivallan kanssa ja näiden uhkatilanteitten tunnistamisessa meidän kuntien ja hyvinvointialueitten roolit ovat tärkeitä. Varhaiskasvatuksessa kohdataan lapset joka päivä. Siellä myöskin nähdään tällaisia hiljaisia signaaleja, ja on tärkeätä, että siellä tehdään yhteistyötä esimerkiksi hyvinvointialueitten, lastensuojelun ja neuvoloitten kanssa ja näissä palveluissa, joissa me kohdataan, tai vastaavasti koulussa koulukuraattorit, terveydenhoito ja sitten vaikkapa lastensuojelu tuolla puolella ja poliisin kanssa yhteistyö. Nämä ovat niitä keinoja. Kuka aikuinen meillä kohtaakin tällaisen tilanteen esimerkiksi lasten elämässä, meidän velvollisuutemme on siihen puuttua. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Me elämme tällä hetkellä haastavia aikoja. Se vaatii meiltä vastuullista politiikkaa, ja hallitus on sitoutunut jatkamaan sitä työtä myöskin tästä eteenpäin. Kommentoin muutamaa asiaa, mitä täällä on noussut esiin. Puhuttiin tässä kuntien leikkauksista. Niiden osalta haluan korostaa sitä, että kuitenkin tällä kaudella, kun on jouduttu sopeuttamaan monesta paikasta, hallitus teki kautensa alussa perusopetuslupauksen, että perusopetusta vahvistetaan tällä kaudella. Sen tähden on pidetty kiinni siitä, että on koko ajan katsottu, että niillä toimilla, joita teemme kuntataloudessa, meillä pysyy kuitenkin se kuntataloutta vahvistava linja tässä hallituksessa. Eli vaikka siellä nyt tätä indeksijarrua hieman korotettiin, niin edelleenkin hallituksen toimet vahvistavat kuntataloutta seuraavan kolmen vuoden aikajaksolla. Sitten toisena täällä puhuttiin itäisestä Suomesta ja onko sinne satsattu. Kyllä on. Sinne on tehty liikenneinvestointeja, sinne on lisätty aloituspaikkoja koulutuksiin, on perustettu uudet elinvoimakeskukset ja niihin nimenomaan itäisessä Suomessa tämmöiset investointinyrkit, on käynnistetty tämä itäisen Suomen ohjelma, ja nyt valmistellaan myöskin näitä erityistalousalueita Itä-Suomeen. Ihan muutamia asioita mainitakseni. Itäistä Suomea on pohdittu hyvin paljon tässä näin. Sitten täällä on puhuttu järjestöistä tänään, ja haluan sanoa myöskin sen, että kyllä arvostamme järjestöjen tekemää työtä korkealle. Kyllä sinnekin on jouduttu tekemään sopeutuksia, mutta on hyvä nähdä tästä ensi vuoden kehyspäätöksessä tehdystä linjauksesta, että siellä kanavoidaan nyt jatkossa rahoitusta järjestöille myöskin hyvinvointialueitten kautta ja järjestöille ollaan lisäämässä tällainen uusi verovähennysmahdollisuus, joka mahdollistaa varainkeruun uudella tavalla järjestöjen toimintaan. Eli myöskin näillä haluamme helpottaa. Sitten vielä viimeisenä teemana, joka täällä on noussut esiin, jonka poimin tähän: nuorten työttömyys. Se on asia, josta uskon ja toivon, että kannamme kaikki huolta. Se on iso haaste meidän tämän hetken yhteiskunnassa, ja sitä varten on myöskin siihen haettu erikseen ratkaisuja. On tuotu näitä nuorten työllisyysseteleitä, ja niitten määrää nyt vielä kehysriihessä kasvatettiin. Ollaan laittamassa liikkeelle tällaisia työllisyyspilotteja myöskin kaupunginosiin näissä kaupungeissa, missä on haastavia tilanteita. Nuorille on lisätty aloituspaikkoja, ja niillekin, jotka eivät aloituspaikkoja saa, hallitus on kertonut tuovansa tällaiset opintosetelit, eli on mahdollista myöskin esimerkiksi avoimen puolella aloittaa opintoja. Koetamme eri tavoin katsoa sitä, että luomme mahdollisuuksia nuorille. Ajattelen, että koko meidän talouspolitiikan ydin... Täällä käytettiin ilmaisua jossakin puheenvuorossa: ”lasten kukkarosta lainaaminen”. Ajattelen, että se on hirveän hyvä tematiikka, ja se on nimenomaan se, mitä me haluamme välttää. Emme vie lasten kukkarosta, vaan koetamme tehdä tätä yhteiskunnan rakentamista niin, että tämä on kestävä ja että meidän lapsillamme olisi tulevaisuudessa paremmin. Sitä varten me koko tätä muutostyötä teemme. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Tartun kahteen kysymykseen, mitä tässä kysyttiin: onko hallitus saavuttanut talouden tavoitteitaan, ja onko hallitus tehnyt töitä hyvinvointialueitten tilanteen eteen. Yhdistän nämä ensin tässä. Kun me katsomme taloustavoitteita, niin hyvinvointialueitten rahoitus on noin karkeasti kolmasosa valtion budjetista, ja mitä on tapahtunut tässä tänä aikana: Vuonna 23 hyvinvointialueitten menot kasvoivat noin 12 prosenttia, ja nyt viime vuonna ne saatiin painettua noin kahteen prosenttiin. Viime vuonna hyvinvointialuetalous kääntyi ylijäämäiseksi koko maan tasolla, 730 miljoonaa euroa. [Aki Lindén: Ei ole toiminut!] Se on ihan merkittävä asia, jos me katsotaan koko maan taloutta, että tällainen käänne on saatu aikaan, ja sen eteen on tehty paljon töitä. On kehitetty hyvinvointialueitten ohjausta, on kehitetty rahoitusmallia, ja sen kehittäminen jatkuu. On tehty toimia henkilöstön riittävyyden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. On tehty paljon toimia, joilla edistetään palveluitten toimivuutta. On tuotu Suomeen kauan kaivattu terapiatakuu. On tuotu tätä yli 65-vuotiaitten valinnanvapausmallia, jolla yleislääkärille pääsee julkisen hinnalla myöskin yksityiselle puolelle. [Aki Lindén: Mutta ei ole toiminut!] On kehitetty omalääkärimallia hoidon jatkuvuuden paranemiseksi, ja näin edelleen. On tehty monia tällaisia toimia. Ja nyt jos me katsomme näitä tuloksia, niin me näemme tällä hetkellä, että palveluitten yhdenvertaisuus on parantunut. Siitä on selvityksiä ja tutkimuksia, jotka osoittavat tämän. Näemme sen, että henkilöstön saatavuus on parempi kuin mitä se oli tämän hallituksen alkumetreillä silloin meidän aloittaessamme. Näimme myöskin, että kustannusten hillintää on onnistuttu tekemään. Eivätkö nämä olleet juuri niitä soteuudistuksellakin tavoiteltuja asioita, joitten suuntaan tämä kehitys on mennyt? Ajattelen, että se on myöskin näistä isoista tavoitteista yksi, mitä on saatu aikaiseksi. Samalla Suomen suuntaa on käännetty laajemminkin. Me olemme tehneet ison määrän toimia tämän talouden laivan kääntämiseksi tässä haastavassa tilanteessa, missä me olemme. Olemme lisänneet panostuksia Suomen turvallisuuteen. Me olemme tehneet toimia vaikeassa työllisyystilanteessa sen helpottamiseksi. Olemme ihan laajemminkin rakentaneet tulevaisuutta: on edistetty investointien saamista muun muassa sujuvoittamalla luvitusta, on tehty historiallisia panostuksia tki-toimintaan, [Puhemies koputtaa] on lisätty aloituspaikkoja koulutuspula-aloille, eli on tehty niitä asioita, joilla Suomi voi tulevaisuudessa menestyä. Ajattelen, että tämä on vastuullinen suunta. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Hallitus pitää kiinni lupauksestaan vahvistaa perusopetusta. Vaikka meillä täällä on tässä esityksessä esitys siitä, että indeksijarrun tasoa kohotetaan 2,8 prosenttiyksikköön, mikä leikkaa valtionosuuksia 60 miljoonaa euroa, niin samaan aikaan me olemme pitäneet huolta siitä, että tällä tulevalla kehyskaudella 27—30 kuntatalous vahvistuu hallituksen päätösperäisten toimien pohjalta. Tällä me pidämme kiinni siitä lupauksesta. Lisäksi täällä on itse asiassa kuntiin liittyviä lisäyksiä, ihan merkittäviäkin, esimerkiksi TE-palveluihin: nuorten työllistämisseteli, pitkäaikaisten työttömien osaamisseteli, nuorisotyöttömyyden pilotit, työvoimapoliittinen avustus. Näistä tulee lähemmäs 70 miljoonaa lisää kuntien toimintaan ja näihin TE-palveluihin. Kun täällä viitattiin VOS-uudistukseen, niin itse asiassa olemme nyt viemässä VOS-uudistuksesta juuri yhtä keskeistä elementtiä eteenpäin, eli vuoden 29 alusta linjattiin, että siirrytään järjestelmään, jossa kunnilta laskutetaan nämä perustoimeentulotuen kuntaosuudet reaaliaikaisesti sen sijaan, että tulisivat kahden vuoden viiveellä. Tällä on merkittävä kannustinvaikutus. [Puhemies koputtaa] Norminpurkua on viety 134 toimea jo eteenpäin, 64 on arvioitavissa. Vielä viimeisenä, kun kysyttiin, että ohjataanko taloudella kuntaliitoksiin. Suurin haaste kunnissa on se, että yli sadassa kunnassa tällä hetkellä syntyy alle koululuokallinen lapsia, ja siksi me haemme myöskin parlamentaarisesti ratkaisuja, miten me turvaamme sivistykselliset perusoikeudet kaikkialla Suomessa. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Täällä tuli oikein hyviä kysymyksiä ja kommentteja — kiitoksia keskustelusta. Voi sanoa, että tämä digitaalinen lompakko helpottaa monella tavoin asiointia sekä digitaalisissa palveluissa että käyntiasioinnissa. Se tuo erilaiset todistukset, luvat ja muut kulkemaan sujuvasti matkassa. Täällä kysyttiin sitä, missä tätä voi jatkossa käyttää. Tätä voi käyttää jatkossa sähköiseen tunnistautumiseen ja allekirjoittamiseen, ja sillä voi todistaa henkilöllisyytensä, ikänsä. Eli käytännössä tänne voisi tulevaisuudessa tulla esimerkiksi henkilöllisyystodistus, mobiiliajokortti, erilaisia lupia, sähköisiä todistuksia vaikkapa pätevyydestä tai koulutuksesta, kanta-asiakkuuksia, kuntosalijäsenyyksiä. Eli tämä tarjoaa mahdollisuuden olla niin kuin tällaisena äppinä puhelimessa, jossa ne kulkisivat matkassa ikään kuin perinteisessä lompakossa. Täällä kysyttiin myöskin sitä, poistaako tämä joitain muita välineitä. Varmasti vähentää tarvetta, eli tämä voi korvata osaltaan pankkitunnusten tai mobiilivarmenteitten käyttöä. Edelleenkin ne varmasti tässä rinnalla kulkevat vaihtoehtoisina muotoina, mutta silloin jos tällaista pankkitiliä tai muuta ei henkilöllä ole, niin tämä voi tarjota tällaisen vaihtoehtoisen reitin näissä. Sitten täällä puhuttiin tästä käyttöönotosta. Käytännössä tämän lompakon saisi otettua käyttöön käyntiasioinnissa asioimalla Digi- ja väestötietoviraston tai Ahvenanmaan valtionviraston toimipisteissä tai sitten ulkomailla edustustojen käyntiasioinnissa. Ajatus on, että tämän voisi ottaa myöskin käyttöön itsenäisesti. Tätä käytettävyyttä tässä kehitetään koko ajan, niin että se varmasti paranee tässä matkan varrella, mutta ajatus tosiaan olisi, että se toimisi tällaisena sovelluksena tuolla puhelimessa, jossa ikään kuin perinteisessä lompakossa voisi kulkea mukana näitä dokumentteja. Kun täällä nousi tätä huolta, niin sen haluan painottaa, että kenenkään ei ole pakko tätä ottaa käyttöön. Se on tosi tärkeätä muistaa tässä. Vielä lopuksi: Täällä kysyttiin myöskin tästä turvallisuuden varmistamisesta. Lompakon tietosuoja ja turvallisuus ovat olleet erittäin keskeisiä teemoja tässä lainsäädännön ja teknisten vaatimusten valmistelussa. Kyllä tämän lompakon täytyy täyttää kaikkein korkeimmat turvallisuusvaatimukset, ja itse asiassa tähän uudistettuun eIDAS-asetukseen lisättiin jo useita konkreettisia henkilötietojen suojaa parantavia vaatimuksia. Esimerkiksi vain lompakon käyttäjä itse voi seurata sovelluksen käyttöä, ja kaikkien lompakossa olevien tietojen tulee olla täysin käyttäjän hallinnassa. Lisäksi nämä asiointipalvelut, joissa lompakkoa voi käyttää, rekisteröitäisiin ja asiakaspalvelua myöskin valvottaisiin. Lompakko kertoisi edelleenkin käyttäjälleen, kuka hänen tietojaan pyytää, ja käyttäjä voisi päättää, mitä tietoja hän jakaa asiointipalvelun kanssa. Tähän lompakkoon tulisi myöskin tällainen salasanasuojaus, että jos puhelin varastetaan, niin myöskään silloin ei sitten näihin tietoihin pääsisi käsiksi. Eli monella tapaa on tätä turvallisuusnäkökulmaa myöskin tässä huomioitu. — Kiitoksia.