Alametsä Alviina

Arvoisa puhemies! Suomen kansalaisuutta hakevalta edellytetään tällä hetkellä nuhteettomuutta, riittävää toimeentuloa, kielitutkinnon läpäisemistä ja kahdeksan vuoden asumisaikaa Suomessa. Hallitus esittää lisäksi kansalaiskoetta. Kansalaistaidot ovat tietenkin tärkeitä, mutta jo nyt kansalaisuushakemuksen käsittelyaika Maahanmuuttovirastossa on keskimäärin 34 kuukautta. Kansalaisuuskoe lisäisi byrokratiaa ja pitkittäisi näitä käsittelyaikoja. Kokeen onnistunut toteuttaminen vaatisi merkittäviä taloudellisia panostuksia. Samalla kuitenkin kotoutumispalveluiden rahoitusta ja saatavuutta on heikennetty. Tässä taloustilanteessa kansalaiskoetta järkevämpi kohde käyttää rahaa olisi esimerkiksi kielikoulutuksen lisääminen, sillä sen saatavuudessa on tällä hetkellä merkittäviä ongelmia. Arvoisa puhemies! Edellä olevan perusteella ehdotan, että lakiehdotukset hylätään. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan hallituksen esitys heikentäisi maasta poistamista koskevaa oikeusturvaa ja tehokkaita oikeussuojakeinoja ilman riittäviä perusteita. Useat lausunnonantajat pitävät esimerkiksi karkottamispäätöksen täytäntöönpanon mahdollistamista valitusprosessin aikana kohtuuttomana, koska tämä voisi johtaa siihen, että henkilö poistetaan maasta ennen kuin tuomioistuin on arvioinut päätöksen lainmukaisuuden. Lisäksi oikeusturvakeinon käyttäminen voitaisiin tulkita moitittavaksi käytökseksi, joka voi johtaa myöhemmän oleskeluluvan epäämiseen. Nämä muutokset kohdistuisivat erityisesti Suomessa jo pidempään oleskeluluvalla olleisiin henkilöihin, joille on muodostunut esimerkiksi perhesiteitä tai työpaikka tänne. Lausunnonantajien mukaan esityksen vaikutusarviointi on puutteellinen erityisesti perus- ja ihmisoikeusvaikutusten, lapsivaikutusten, yhdenvertaisuusvaikutusten ja ulkomaalaislain useiden muutosten yhteisvaikutusten osalta. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on ilmaissut huolensa myös siitä, että lainsäädännöllä luodaan Suomeen uusia paperittomien ihmisten ryhmiä. Lisäksi nämä muutokset lisäävät riskiä sille, ettei Suomi tunnista kaikkia kansainväliseen suojeluun oikeutettuja henkilöitä. Edellä mainitun perusteella esitän, että lakiehdotukset hylätään.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys toteuttaa EU:n muuttoliike- ja turvapaikkapaktin kansallista toimeenpanoa tavalla, joka riskeeraa turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa, lapsen etua, haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden suojelua ja perus- ja ihmisoikeuksien täysimääräistä toteutumista. Laissa pitäisi huomioida paremmin perus- ja ihmisoikeudet sekä lapsen edun varmistaminen ja muut seikat, joita asiantuntijat ovat käsittelyssä nostaneet esiin. Tämän perusteella ehdotan, että eduskunta hyväksyy vastalauseen 2 mukaiset lausumat, jotka koskevat esimerkiksi tuomioistuinten käsittelyaikojen seurantaa, oikeudenhoidon rahoitusta, haavoittuvan aseman tunnistamista ja lapsen edun varmistamista. Tuomioistuimille esimerkiksi esitetään tiukempaa määräaikaa, ja käsittelyaikojen toimivuutta ja vaikutuksia täytyy seurata ja korjata tarvittaessa toimenpiteillä. Tuomioistuimille muutoksesta johtuvat tehtävät ja asiamäärien lisääntyminen pitää myös huomioida esimerkiksi oikeudenhoidon rahoituksessa. — Kiitos paljon.

Arvoisa puhemies! Hallitus valitsee toteuttaa EU:n muuttoliike- ja turvapaikkapaktin rajaamalla turvapaikanhakijoiden oikeuksia oikeusturvan, lapsen edun, haavoittuvan aseman tunnistamisen ja perus- ja ihmisoikeuksien kustannuksella. Paktin jäsenvaltioille jättämää liikkumavaraa ei tulisi käyttää oikeuksien heikentämiseen, vaan oikeusturvan, ihmisarvoisten vastaanotto-olosuhteiden ja perusoikeuksien toteutumisen ja sen valvonnan vahvistamiseen, kuten Kontula tässä myös esitti. Lakiesitys taas käyttää kansallista liikkumavaraa monilta osin päinvastaiseen suuntaan. Esitys ei esimerkiksi vahvista oikeusturvaa EU-sääntelyn takaamalla tavalla, vaan kaventaa oikeusapua, vaikka oikeudellisen avustajan rooli kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten selvittämisessä on erittäin keskeinen. Haluan korostaa myös lapsen edun ensisijaisuutta. Lapsen etu tulisi kirjata nykyistä selkeämmin ulkomaalais- ja vastaanottolakiin. Lapsen edun tulee olla ensisijainen harkintaperuste kaikissa lasta koskevissa toimissa, mitä tämä esitys ei turvaa. Tämän perusteella kannatan edustaja Kontulan esitystä.