Kalmari Anne

Arvoisa rouva puhemies! Kun Suomen kotieläintuotannolle on tehty lisävaatimuksia, niin olisin toivonut sieltä vasemmalta laidalta joskus jonkun kehuvan niitä, nostavan suomalaista tuotantoa, sanovan, että kulutetaan suomalaista lihaa, kun se on tehty niin laadulla. Te kaikki tiedätte sen, että Suomessa tilavaatimukset ovat aivan toista luokkaa kuin muualla Euroopassa. Te tiedätte, että meillä possu saa pitää saparonsa, meillä tiineytyshäkit on kielletty siirtymäajalla ja porsitushäkkien rakentaminen on kielletty, mutta olenko kuullut yhtään kehua sieltä vasemmalta laidalta? En, koska te ette joka tapauksessa haluaisi, että sitä lihaa tuotetaan. [Mikko Savola: Tämä on se ydin!] Ja kun esimerkiksi immuunikastraatio on mahdollinen — sitähän ei kielletä, vaikka siinä toki pistetään pari kertaa isommalla neulalla ja pistetään hormonipätkää eläimeen — niin toki tällä menetelmällä varmasti tuotetaan tulevaisuudessa. [Puhemies koputtaa] Kehutteko sitten suomalaista sianlihaa, [Puhemies koputtaa] jos joku tuottaa sillä menetelmällä?

Arvoisa herra puhemies! Suomen maaseudulla ei saa lainaa. Siellä eivät maatilayritykset tahdo saada lainaa, siellä eivät pk-yritykset tahdo saada lainaa eikä myöskään asuntorakentaminen kiinnosta pankkeja. Pankit vetäytyvät aina Basel kolmosen taakse, ja tässäkin talossa on käyty hyviä keskusteluja ihan tässä suuressa salissakin siitä, miten tätä tilannetta pitää helpottaa. Yrityspuolella oli vielä ilmiö, että Finnvera lopetti pienyrityslainat, mutta kiitos, että ne on nyt uudelleen avattu. Eli sieltä Finnveran kautta yritykset voivat vähän saada helpotusta, mutta se on aika korkeakorkoista ja lyhytjaksoista. Tietenkin päätoimialan pitäisi olla, että pankit toimisivat normaalisti. Kun pankit sanovat, että vakavaraisuussäännöstö estää heitä lainoittamasta, niin oletin, että tämä lainsäädäntö olisi asian höllentämistä, kun pääministeriä myöten sitä luvattiin. Nyt vähän saan sen käsityksen — käsitinkö oikein? — että vaikka täällä lukee, että Baselin standardit eivät ole valtiosopimuksia eivätkä ne ole sellaisenaan valtiota velvoittavia, niin kun Basel miettii jo seuraavia kiristyksiä ja edelleenkin byrokratiaa lisää, niin Suomi ottaa etunenässä nämä käyttöön, vaikka täällä suuressa salissa toivottiin mahdollisimman paljon löysentämistä, niin etteivät pankit ainakaan sen vakavaraisuussäätelyn taakse jatkossa menisi. Toivon, että ymmärsin väärin, ja tiedän, että ministerillä on tahtotila, kun se Finnvera-puolikin on ratkaistu, mutta eiköhän oteta kaikki ne löysennykset nyt käyttöön, mitä tässä on mahdollista, ja tehdään vielä valiokunnassakin muutokset. Tai sitten odotetaan niin kauan, että Euroopassa kaikki muutkin ovat tämän pistäneet käyttöön, ettei jälleen olla etunenässä viemässä meidän kilpailukykyämme.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Lintilä tuossa nosti Turun tunnin junan, minkä rakentaminen on aika järjetöntä tällaisessa taloudellisessa tilanteessa, kun tiedetään, että 10 miljardin sopeutukset tulevat seuraavalle hallituskaudelle, kun tämä hallitus ei pystynyt niitä omia sopeutuksiaan tekemään. Tavoitteena oli siis 10 miljardia, ja Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan noin 3,5 miljardia on kyetty tekemään, jolloin lasku jää seuraavalle hallitukselle, ja sinne jää vielä sitten tällainen sitoumus tuosta Turun tunnin junasta ikään kuin kaupan päälle. Olisi vähintäänkin kohtuullista, että seuraavassa kehysriihessä — kun nyt sitä ei tässä lisätalousarviossa tehty — peruttaisiin tuo yhteisöveron alennus, josta lähes kaikki tutkijat ovat sitä mieltä, että siitä ei talouskasvua seuraa. Kun se vielä nyt kirjoituspöydällä on, niin totta kai se kannattaisi perua. Myöskin vauraille kohdistetut veronalennukset ovat sellaisia, että eivät ne todellisuudessa suomalaiseen kulutukseen mene. Jos 100 000 euroa henkilö tienaa, niin kyllä se on saanut varmasti sohvansa ostettua ihan muutenkin. Ne menevät sitten ulkomaanmatkailuun tai osakesijoittamiseen. Näinhän se totuus on. Aivan samoin voidaan kyseenalaistaa puolen prosentin arvonlisäveron alennus, mikä tehtiin. Yhtään kaupan hintalappua en nähnyt, missä tämä arvonlisävero olisi sinne hintoihin alaspäin siirtynyt. Kyllä se oli kädenojennus jälleen kaupalle, jonka lauluja tämä hallitus tuntuu laulavan. Haluan nostaa tässä puheenvuorossa esille myös sen, että kun tämä verokertymä oli näin järkyttävästi pienempi, mitä alun perin ennusteet olivat, niin meidän tulisi miettiä sitä, miten tämä ihmisten kulutuskäyttäytyminen on muuttunut. Olemme paljon puhuneet siitä, että ihmiset eivät kuluta enää niin paljon, mutta todellisuudessa on myöskin kulutustavan siirtymällä iso merkitys. Ennen ostettiin palveluita, majoituspalveluita tai taksipalveluita tai ravintolapalveluita. Nykyään kaikki nämä ja monet kaupan palvelut ovat netissä, ja se välittäjä vie sen leijonanosan siitä voitosta — se usein on kansainvälinen yhtiö, ja nämä yhtiöthän sijaitsevat veroparatiiseissa — ja silloin sen ravintoloitsijan tai hotelliyrittäjän tai muun yrittäjän siivu on hyvin matala. Minä en tiedä, mitä tälle on tehtävissä, mutta meidän tulee tunnistaa tämä sen temuttamisen kaupankäynnin lisäksi, se, että alustat vievät katteen. Maataloudessahan tämä sama asia on ollut pitkän aikaa — se alkutuottaja-asema on hyvin mitätön — mutta tämä tulee siirtymään tosi laajalle sektorille. Jos ei tässä saada jotakin aikaiseksi, niin meillä tulee näkymään vielä enemmän huonekaluliikkeitten tai ravintoloitten tai hotelliyrittäjien tai kaikkien vastaavien konkursseja.

Arvoisa herra puhemies! Tässä on ollut ihan hyvää keskustelua työllisyydestä, ja toivon todella, että siellä aitiossa ja valtioneuvostossa ylipäätäänkin otettaisiin koppia näistä esityksistä ja vakavasti tutkittaisiin, onko niillä mahdollisuuksia. Siihen ei kannata tuudittautua, että Suomella ei ole varaa tehdä tätä. On tilanne, että Suomella ei ole varaa olla tekemättä niitä esityksiä, millä työllisyys saataisiin nousuun. Esimerkiksi rikkaitten verohelpotus, jolla parikymmentätuhatta kuussa tienaavien verotus kevenee 8 250 euroa — tämä uudistus oli täysin turha. Ne rahat menevät Thaimaan reissuun perheen kanssa. Mutta jos helpotetaan siellä toisessa päässä, toisissa tuloluokissa olevien ihmisten elämää, ne rahat pyörivät kyllä Suomessa. Rahaa holvattiin myös isojen firmojen hyväksi yhteisöveron kahden prosentin laskuun. Tämä vähentää valtion tuloja lähes miljardilla. Suurimmat yhteisöveron maksajat viime vuonna olivat OP Pohjola, Nordea, Kesko, S-ryhmä, Bayer ja Fortum. Nämä yritykset eivät tarvitse lisää kädenojennusta. Itse asiassa suomalaiset kaupparyhmittymät, Kesko etunenässä, olivat maailman kannattavimpia. Viimeisimpänä hölmöytenä hallitus myy valtion rahoituksen kannattamattomalle Turun tunnin junalle. [Petri Huru: Teidän alulle panema!] Menot kasvavat ja valtionvelka kasvaa. Mitä sitten tulisi tehdä? Nämä luettelemani uudistukset täytyisi perua. Turha on mielestäni myös arvonlisäveron puolen prosentin ale, sillä se jäi kaikki kaupan katteisiin. [Juha Mäenpään välihuuto] Yhtään hintalappua ei muuttunut kaupassa kuluttajan hyväksi. Kysyn sitäkin, miksi meidän on tuettava Helsingin Westendin asukkaan yksityisellä lääkärillä käyntiä mittavilla summilla. Mutta kun tästä saimme rahaa kassaan, esitän lisää niitä keskustalaisia vaihtoehtoja, mitä tässä on jo vilissytkin, ettei tarvitse sanoa, etteikö keskusta esitä. Tosiaan, veronalennus tavallisille pieni- ja keskituloisille ihmisille, kotitalousvähennysehdot ennalleen. [Petri Hurun välihuuto] Kuntia vastaan kannattaisi nyt tulla oppisopimuskoulutusten, starttirahojen ja palkkatuen mahdollistamiseksi niin, että saataisiin työn syrjään siellä ihmisiä kiinni, ja suojaosa olisi palautettava, vaikka se sen 50 miljoonaa euroa maksaakin. Työnantajamaksujen keventäminen pitkäaikaistyöttömien ja nuorisotyöttömien palkkaamiseksi on hyvä asia. Puhtaan siirtymän verohyvityksen alaraja pitäisi laskea alemmaksi. Ylipäätäänkin tämä hallitus niin Finnveran rahoituksessa kuin missä tahansa rahoitusmalleissa aina rahoittaa vain sitä suuryritysluokkaa, ja kannattaisi miettiä, että pk-yrityksiin syntyvät ne työpaikat, ja sinne sitä rahoitusta ohjata. Eläkevarallisuutta kannattaisi valjastaa kiihdyttämään Suomen kasvua. Ja kun tiedämme, että Suomessa on paljon homekouluja, niitä kannattaisi juuri nyt laittaa kuntoon, kun rahalla saa eniten. Samoin taloyhtiöitten remonttiavustukset loisivat rakennusalalle kaivattuja työpaikkoja. Itäisen Suomen erityisalue on jotain, mitä — kun seuraamme eurooppalaista viitekehikkoa — meidän kannattaisi ehdottomasti tehdä. Se ei ole keneltäkään pois, se ei ole keskittäjähallituksen pääkaupunkiseudultakaan pois, että myös Itä-Suomi menestyisi, vaan se toisi tänne sellaista yrityselämää, mikä kulkee niitten verojen perässä. Se kahden prosentin yhteisöveron alennus ei riitä siihen, jos tietyt yritykset haluavat etabloitua sinne, missä verotus on todella matalaa. Tekoälyn hyödyntämisohjelma yrityksille ja startupeille olisi järkevä. Erityisesti meidän tulisi saada luvitus sellaiseksi, että se on Euroopan nopeinta — takuuajat yrityksille siitä, missä ajassa luvitus pitää saada. Aikuiskoulutustukea pitää uudistaa. Vielä haluan, arvoisa puhemies, nostaa sen, että jos suitsitaan niitten yritysten toimintaa, jotka eivät maksa maahanmuuttajille työehtosopimuksen mukaista palkkaa tai eivät maksa lainkaan, eivät maksa sosiaalimaksuja ja kiertävät työaikalainsäädäntöjä, ja mahdollistetaan vaikka näitten työntekijöitten siirtyminen toisiin yrityksiin, niin se helpottaa niitten yritysten elämää, jotka pelaavat rehellisillä pelisäännöillä.