Keto-Huovinen Pihla

Arvoisa rouva puhemies! Kirurgisessa kastraatiossa muutaman päivän ikäinen porsas laitetaan selälleen, sen iho viilletään auki ja kivekset puristetaan ulos ja siemenjohtimet katkaistaan. On väitetty, että lääkkeet ratkaisevat ongelman. Se on harhaanjohtavaa. Puudute poistaa kivun vain itse toimenpiteen ajaksi, ja kipulääke lieventää jälkikipua noin vuorokauden. Se ei poista porsaan kokemaa piinaa kokonaan. Kudosvauriosta johtuva vakava kipu ja stressi jatkuvat useita päiviä, ja se jopa lisää porsaiden kuolleisuutta. Tutkijat suosittelevat toista kipulääkeannosta 24 tunnin kuluttua, mutta laki ei siihen velvoita. Toimenpide on eläimelle raju, ja siksi Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA totesi jo vuonna 22 raportissaan, että kirurgisesta kastraatiosta on luovuttava ja se on korvattava immunokastraatiolla eli rokottamisella. Arvoisa rouva puhemies! Tanska on yksi EU:n suurimmista sianlihan tuottajista, jonka tuotannosta peräti 90 prosenttia menee vientiin. Mitä tekee Tanska? Sikäläinen sika-ala on sitoutunut lopettamaan kirurgisen kastraation kokonaan vuoteen 2030 mennessä osana seitsenkohtaista hyvinvointiohjelmaansa. He korvaavat sen pääosin nimenomaan immunokastraatiolla. Jo tällä hetkellä 35—40 prosenttia Tanskan karjuporsaista jätetään leikkaamatta tai immunokastroidaan. Jos globaaleilla vientimarkkinoilla elävä jättiläinen pystyy tähän, miksi me Suomessa emme pystyisi? Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousministeriö on rahoittanut Luonnonvarakeskuksen kolmevuotista hanketta, joka päättyi toukokuun viimeinen päivä. Hankkeessa tutkittiin muun muassa kastroitujen ja kastroimattomien sikojen kasvatusta ja hyvinvointia, lihan laatua ja jalostusta, sianlihan kulutusta sekä karjunhajun tunnistusmenetelmiä. Myös karjunhajun esiintyvyyttä selvitettiin. Hankkeen tuli myöskin arvioida karjuporsaiden kastraation vaihtoehtojen taloudelliset ja tuotannolliset vaikutukset tuotantoketjussa. On mielestäni epätarkoituksenmukaista, että kielto aiotaan perua jo ennen kuin ministeriön rahoittama hanke on saatu loppuun ja sen tulokset ovat tiedossa. Vähimmäisvaatimus näin isoissa lakimuutoksissa olisi se, että asia on selvitetty perinpohjaisesti ja ministeriön omat hankkeet aiheesta on saatettu loppuun, jotta niiden tulokset voidaan arvioida ennen päätöksentekoa. Kun katsomme lakiesityksestä annettuja lausuntoja, on myöskin selvää, että iso joukko asiantuntijoita, muun muassa Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta, Suomen Eläinlääkäriliitto, Suomen Tuotantoeläinlääkäriyhdistys, aluehallintovirastot, Luonnonvarakeskus, Eläinten hyvinvointikeskus, ja peräti 82 prosenttia suomalaisista vastustavat kastraatiokiellon kumoamista. Suomalaiset haluavat eettistä ruuantuotantoa ja todellisia tekoja eläinten hyvinvoinnin eteen. Suomen tulee olla aito ja vastuullinen oikeus- ja sivistysvaltio myös eläimiä kohtaan. Mielestäni kiellon peruminen on takaisku eläinten hyvinvoinnille, ja minun mielestäni meidän on pidettävä kiinni siitä edistyksestä, jonka me olemme jo kertaalleen yhdessä lakiin kirjanneet. Nyt tulisi valmistautua muutokseen eikä suinkaan peruuttaa siitä. [Helena Marttila: Hieno puhe!]

Arvoisa puhemies ja ministeri! Käsittelyssä oleva esitys suullisen todistelun tallentamista ja vastaanottamista koskevan uudistuksen voimaanpanosta on osa laajempaa oikeudenkäyntimenettelyn modernisointia, jonka tavoitteena on nopeuttaa ja sujuvoittaa prosesseja samalla, kun oikeusturvan ja perusoikeuksien toteutuminen varmistetaan. Uudistuksen perusajatus on, että suullinen todistelu tallennetaan käräjäoikeudessa ääni- ja kuvatallenteena ja muutoksenhaussa todistelu voidaan pääsääntöisesti vastaanottaa tältä tallenteelta. Tämä lisää oikeusvarmuutta, oikeudenkäynnin tehokkuutta, säästää resursseja ja voi nopeuttaa muutoksenhakutuomioistuinten käsittelyä merkittävästi. Uudistuksen taustalla on vuonna 2022 hyväksytty lainsäädäntö, jonka tavoitteena on parantaa muutoksenhaussa tapahtuvan näytön arvioinnin oikeellisuutta, tehostaa menettelyä sekä vähentää muutoksenhausta asianosaisille ja todistajille aiheutuvia haittoja ja kustannuksia. Oikeusprosessit ovat usein henkisesti raskaita asianosaisille, ja erityisesti rikosten uhreille on valtava helpotus se, ettei tuskallisia asioita tarvitse tulla kertomaan henkilökohtaisesti uudelleen muutoksenhakutuomioistuimeen, jos se on jo kertaalleen tallennettu luotettavasti käräjäoikeudessa. Uudistuksen myötä hovioikeuden ja korkeimman oikeuden käytettävissä oleva näyttö on myös tuoreempaa ja parempaa. Syyttäjänä toimiessani oli kovin turhauttavaa, kun olimme hovioikeuskäsittelyvaiheessa ja useampi todistaja tai asianosainen heiltä kysyttäessä sanoi, ettei enää pysty muistamaan — mikä on ymmärrettävää, kun useiden vuosien jälkeen sinne hovioikeusvaiheeseen päästään. Siinä vaiheessa siellä sitten luetaan sitä esitutkintapöytäkirjaa, usein tuntitolkulla, ja kysytään, että pitääkö tämä esitutkinnassa kerrottu paikkaansa ja muistitteko silloin paremmin. Eihän tällaisessa ole mitään järkeä huomioiden meidän tuomioistuinten jutturuuhkat ja sen, että todellisuudessa uhrit pääsevät ehkä paranemaan siitä traumaattisesta kokemuksesta myöskin nopeammin, kun tämä ei kestä vuosia. On selvää se, että todistelun laatu heikkenee ajan kuluessa ja muistikuvat tapahtumista heikentyvät ja ulkopuolelta ja mediasta tulevat vaikutteet lisääntyvät ja myös mahdollisuus tarkoitukselliseen vaikuttamiseen näissä tilanteissa kasvaa. Nykyaikainen tallennustekniikka takaa sen, että hovioikeudella ja korkeimmalla oikeudella on käytössään sama näyttö kuin käräjäoikeudella: tarkka ja muuttumaton kuva- ja äänitallenne siitä, mitä käräjäoikeudessa on lausuttu. Arvoisa puhemies! Lainsäädännön toimeenpano on kuitenkin viivästynyt erityisesti tietojärjestelmien kehittämiseen liittyvien syiden vuoksi, ja nyt käsiteltävänä oleva toimeenpanolaki pyrkii varmistamaan, että siirtymä toteutuu hallitusti, vaiheistetusti ja ennen kaikkea oikeusvarmuutta vaarantamatta. Eduskunta on jo aikaisemmin käsittelyn yhteydessä edellyttänyt, että järjestelmät ovat täysin toimintavarmoja ennen voimaantuloa. Lisäksi on korostettu koulutuksen, valmistautumisen ja riittävien resurssien merkitystä. Nämä reunaehdot ovat edelleen täysin perusteltuja. Arvoisa puhemies! Voimaanpanolaki on välttämätön askel uudistuksen toteuttamiseksi, ja sitä on kylläkin jo odotettu. Se luo edellytykset sille, että pitkä valmisteluprosessi voidaan saattaa päätökseen ja järjestelmä voidaan ottaa käyttöön hallitusti. Samalla on kuitenkin tärkeää korostaa, että uudistuksen onnistuminen mitataan vasta käytännössä siinä, kuinka hyvin järjestelmä palvelee tuomioistuimia, asianosaisia ja koko oikeudenhoitoa. Toivonkin, että tämä ei tule johtamaan siihen, että näitä nauhoja ollaan hovioikeudessa katsomassa koko joukolla, että asianajajat ja asianosaiset ovat kaikki siellä paikalla, vaan tämän tarkoituksena on nimenomaan se, että resurssia voidaan kohdentaa sinne, missä sitä tarvitaan. — Kiitoksia.