Kinnari Teemu

Arvoisa puhemies! Suomessa on voitava tuottaa ruokaa kannattavasti. Kyse ei ole vain maatalouspolitiikasta. Kyse on huoltovarmuudesta, alueiden elinvoimasta ja koko Suomen turvallisuudesta. Maatalouden tilanne on haastava. Monella tilalla takana on jo useampi heikko vuosi. Venäjän hyökkäyssota nosti energian ja lannoitteiden hinnat uudelle tasolle, sekä korot nousivat. Nyt Lähi-idän kriisi ja kuljetushäiriöt lisäävät jälleen kustannuspaineita. Tiedän tämän myös omasta arjestani viljelijänä. Kun lannoitteiden, energian, kuljetusten tai rahoituksen hinta nousee, lasku tulee tilalle nopeasti. Nousseita kustannuksia ei kuitenkaan voi siirtää tuotteen hintaan samalla tavalla, vaan tuottaja kantaa riskin. Tässä on suomalaisen maatalouden kannattavuusongelman ydin. Arvoisa puhemies! Keskustan välikysymys tunnistaa monta todellista ongelmaa. Se antaa kuitenkin hallituksen toimista täysin väärän kuvan. Kokoomusjohtoinen hallitus on vaikeassa taloustilanteessa tehnyt selvän ratkaisun: ruokaa tuottavasta maataloudesta ei ole leikattu, vaikka lähes kaikilta muilta hallinnonaloilta on jouduttu säästämään. Mitä on tehty? Hallitus on päättänyt korottaa maatalouden energiaveron palautusta kahdeksi vuodeksi. Suomen saama EU:n kriisituki käytetään ruuantuotannon hyväksi. Tukimaksatuksia aikaistetaan tilojen maksuvalmiuden helpottamiseksi ja tukia uudelleenkohdennetaan akuutin kustannuskriisin vuoksi. Lannoitteiden saatavuutta helpotetaan määräaikaisella kadmiumrajan muutoksella. Samalla viedään eteenpäin kotimaisen lannoitetuotannon ja ravinnekierron ratkaisuja. Maatalouden investointeihin ja omistajanvaihdoksiin on avattu Finnveran rahoitusta. Ruokaviennille on rakennettu uusi toimintamalli, ja tavoitteena on kaksinkertaistaa vienti vuoteen 2031 mennessä. Elintarvikemarkkinalakia on uudistettu tuottajan aseman vahvistamiseksi. Lisäksi tukipolitiikkaa on järkeistetty muun muassa luonnonhaittakorvausta korottamalla ja peltojen korvauskelpoisuutta laajentamalla. Hallitus on vahvistanut maanomistajan asemaa lunastuslain uudistuksella, metsävähennystä on korotettu ja suurpetopolitiikan konkelot on ratkaistu. Valkoposkihanhen ja merimetson aiheuttamiin vahinkoihin on saatu toimiva ratkaisu. Nämä ovat muutamia esimerkkejä, joten väite hallituksen toimettomuudesta ei pidä paikkaansa. Samalla iso osa näistä on asioita, joita monta hallitusta on yrittänyt ratkaista. Nyt ne on tehty. Ja kyllä, afrikkalainen sikarutto vaatii tehokasta torjuntaa. Tauti muistuttaa, että ruuan, viennin ja alueellisen elinkeinoelämän huoltovarmuus muodostavat yhden kokonaisuuden. Arvoisa puhemies! Keskustalla oli viime kaudella maa- ja metsätalousministerin vastuu. Ruokaketjun epätasapaino tunnettiin ja kannattavuudesta laadittiin parlamentaarinen raportti. Finnveran avaamista maataloudelle selvitettiin. Kaupan vahva asema kirjattiin hallitusohjelmaan. Silti moni ratkaisu jäi selvitykseksi tai kesken. Tämä hallitus on nämä ratkaissut. Maataloustuilla on Suomen olosuhteissa välttämätön tehtävä. Niillä ei kuitenkaan voida loputtomasti korvata sitä, ettei ruokamarkkina toimi. Velkaantunut valtio ei voi vastata jokaiseen kustannusnousuun uudella tukipaketilla. Pysyvä ratkaisu syntyy siitä, että tuottaja saa markkinoilta nykyistä oikeudenmukaisemman osuuden. Lähtökohtana on oltava, että tuotteesta saatava hinta yhdessä tukien kanssa kattaa tuotantokustannukset, antaa korvauksen tehdystä työstä ja mahdollistaa tilan kehittämisen. Siksi elintarvikemarkkinalain toimeenpanoa on jatkettava määrätietoisesti. Tiedonsaannin on oltava riittävää, epäreiluihin kauppatapoihin on puututtava, ja tuottajaorganisaatioiden asemaa on vahvistettava. Onnistumista ei mitata uusien pykälien määrällä vaan sillä, paraneeko tilalle jäävä tulos. Huoltovarmuudessa katse on nostettava seuraavaa tukihakua pidemmälle. Riippuvuutta tuontilannoitteista on vähennettävä, ravinteet on saatava paremmin kiertoon, ja varmuusvarastojen on vastattava muuttunutta turvallisuustilannetta. Ruuantuotanto tarvitsee kohtuuhintaista energiaa, toimivia kuljetuksia ja kunnossa olevan tieverkon. Ne eivät ole maaseudun erityistoiveita vaan koko yhteiskunnan perusrakenteita. Arvoisa puhemies! Seuraavaksi ratkaistaan suomalaisen maatalouden tulevaisuutta EU:n vuosien 28—34 rahoitusneuvotteluissa. Kokoomus pitää kiinni siitä, että suomalaisen maatalouden toimintaedellytykset, riittävä rahoitus ja kansallinen liikkumavara turvataan. Kokoomuksen lähtökohta on selvä: viljelijän työn pitää kannattaa, ja suomalaisella ruuantuotannolla pitää olla tulevaisuus. Politiikan pitää antaa tiloille näkymä pidemmälle kuin seuraavaan kriisitukeen. Siksi vahvistamme tuottajan markkina-asemaa, vientiä, investointeja ja huoltovarmuutta. Suomalainen ruuantuotanto tarvitsee tekoja, ja tämä hallitus on niitä tehnyt. Kokoomuksen eduskuntaryhmä antaa hallitukselle tukensa. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esityksestä. Pukisin ensin sanoiksi näin, että tämä esitys, jota nyt käsitellään, on käytännössä jatkumoa tähän sarjaan, mitä alkutuottajan aseman parantamiseksi nykyinen hallitus on pyrkinyt tekemään ja tekee. Tämä on toimi, mikä lisää meidän huoltovarmuutta, omavaraisuutta ja ruokaturvaa, ja tässä ajan hetkessä sen tärkeydestä ei varmasti kukaan lähde kiistelemään, mutta samalla tässä on kyse tämmöisestä hyvin käytännöllisestä asiasta, siitä, että suomalaisella sikatilalla on mahdollisuus selvitä myös silloin, jos salmonella iskee. Salmonellatilanne, kuten on kuultu, on Suomessa erinomaisen hyvä. Se ei ole sattumaa. Se on syntynyt siitä, että me ollaan tehty oikeita toimia, mutta nyt ollaan tultu tilanteeseen, jossa näitten toimien osalta, tuottajien osalta, ollaan hankalassa tilanteessa. Samaan aikaan sikatiloilla, kuten maataloudessa muutenkin, tuotantoyksiköt ovat kasvaneet, ja tämmöisen ongelman kohdatessa tilat joutuvat kohtuuttomaan tilanteeseen, ja kun puhutaan suurista yksiköistä, niin myös nämä ketjut kaikkinensa ovat sitten jo isosti koko suomalaista ruokaturvaakin koskevia, ja näitten osalta tähän tarvitaan toimia. Tämä esitys, kuten käytiinkin, on talouden näkökulmasta myös vastuullinen tässä ajan hetkessä siten, miten sitä vastuullisuutta nimenomaan tarvitaan, eli valtio käytännössä mahdollistaa tämän toiminnan liikkeelle panon tällä alkupääomalla, mutta sen jälkeen toimiala itse rahoittaa itsensä. Tämä on sen tyyppinen malli, jota toivoisin enemmänkin nähtävän silloin, jos tämmöiselle on yhteiskunnallinen tarve. Tämä on oikea tapa tehdä näitä asioita. Todellakin tässä on kyse siitä, että vahvistetaan suomalaisen ruuantuotannon kilpailukykyä, huoltovarmuutta ja kuluttajien luottamusta kotimaiseen ruokaan. Samoin minä näen siinä jatkumon siitä, että kun puhutaan elintarvikeviennistä, niin tämän suomalaisen, turvallisen elintarvikkeen osalta meidän pitää entistä paremmin pystyä ulosmittaamaan nämä olosuhteet ja toiminnan laatu, mitä Suomessa tehdään. Tämä on ihan keskeistä. Näillä sanoilla totean, että erinomainen esitys, ja toivon mukaan se menee sutjakkaasti ja mallikkaasti tässä talossa läpi. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Ja kiitos tärkeästä aihepiirin keskustelusta. On aivan selvää, että suurimmat haasteet tässä kokonaisuudessa liittyvät nimenomaan alkutuotannon kannattavuuteen ja sen arvon epäreiluun jakautumiseen — josta itse asiassa hallituksessa on jo toimiin ryhdytty. Samalla meidän on vahvistettava huoltovarmuutta, ja viime vuoden kriisit ovat osoittaneet sen, että riippuvuus tuontipanoksista ei ole kestävällä pohjalla. Tähän tarvitaan enemmän omavaraisuutta, parempaa riskienhallintaa ja pitkäjänteistä politiikkaa, jolla turvataan kotimaisen tuotannon jatkuminen. Samalla on myös tunnistettava mahdollisuudet. Mielestäni Suomi voi olla kokoaan suurempi toimija elintarvikemarkkinalla. Se kuitenkin tarkoittaa investointeja, osaamista, rohkeutta uudistaa koko ruokaketjua ja kasvattaa elintarvikevientiä. Koska naudanlihatuotanto on noussut tässä esille, niin kysyn vielä ministerin näkemystä siitä. Mielestäni suomalainen nurmipohjainen naudan-, lihan- ja maidontuotanto on globaalisti verrattuna kestävää, niin kysyisin, miten kommentoitte tätä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Suuresti arvostamani taiteilija Katri Helena lauloi aikanaan, että joulumaa on muutakin kuin tunturi ja lunta. Pienenä sanaleikkinä voidaan sanoa, että maaseutu on muutakin kuin peltoja ja puita. Silti valitettavan usein maaseudusta puhutaan jonkinlaisena tukea kaipaavana riippakivenä, jossa väki vähenee ja viimeinen sammuttaa valot. Näinhän asia ei ole. Me kokoomuksessa lähdemme siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna ja elinvoimaisena. [Anne Kalmari: Hah!] Se tarkoittaa käytännössä sitä, että arjen peruspalvelujen, kuten varhaiskasvatuksen, peruskoulujen ja terveydenhuollon, on oltava saavutettavia kaikkialla Suomessa. Samalla se tarkoittaa toimivia liikenneyhteyksiä, turvallista arkea sekä edellytyksiä elinkeinoille ja uusille investoinneille myös maaseudulla. Arvoisa puhemies! Suomi on Euroopan harvimmin asuttu ja maaseutuvaltaisin maa. Yli 95 prosenttia maamme pinta-alasta on maaseutua. Jos haluamme pitää koko Suomen elinvoimaisena, liikenneyhteyksien on toimittava. Valitettavasti tieverkkomme ikääntyy ja korjausvelka kasvaa vuosi vuodelta. Vaikeasta tilanteesta huolimatta Orpon hallitus on tehnyt ennätyksellisiä investointeja tie- ja raideliikenteeseen. Samalla olemme parantaneet useita keskeisiä teitä ympäri Suomen. Turvallinen arki kuuluu jokaiselle suomalaiselle asuinpaikasta riippumatta. Hallitus on lisännyt poliisien määrää, mikä vahvistaa turvallisuutta erityisesti haja-asutusalueilla. Maaseudulla turvallisuudentunnetta vahvistaa myös petopolitiikka, johon hallitus on palauttanut tolkun. Monen perheen arki muuttui turvallisemmaksi, kun suden kannanhoidollinen metsästys saatiin pitkän odotuksen jälkeen käyntiin tämän vuoden tammikuussa. Tähän aikaisemmat hallitukset eivät pystyneet. Karhun osalta toivomme, että kiintiömetsästys voidaan aloittaa mahdollisimman pian. Arvoisa puhemies! Maaseudun elinkeinorakenne on nykyisin hyvin monipuolinen. Puhdas siirtymä on tuonut merkittävästi uusia investointeja maakuntiin: datakeskuksia, tuulivoimaa, bioenergiaa. Halpa sähkö ja edullinen tonttimaa houkuttelevat Suomen maaseuduille aivan uudenlaisia investointeja. Ne tuovat työpaikkoja ja vaurautta monelle muuten hiljenevälle pitäjälle. Meidän poliitikkojen tehtävä onkin varmistaa, että näiden hankkeiden hyödyt myös todella jäävät näille alueille. Samalla ymmärrämme, että esimerkiksi Itä-Suomessa tuulivoimainvestoinnit eivät ole olleet tällä hetkellä mahdollisia maanpuolustuksellisista syistä. Tämä ei ole alueen asukkaiden vika. Hallitus ja kokoomus pyrkivät siihen, että kaikkialla Suomessa olisi yhtäläiset mahdollisuudet tulevaisuuden teollisille investoinneille. Arvoisa puhemies! Samaan aikaan kun puhumme tulevaisuuden mahdollisuuksista maaseudulla, ei meidän tule unohtaa maa- ja metsätaloutta. Metsätalouden toimintaedellytykset on varmistettava, ja on sanomattakin selvää, että kannattava ja kotimainen alkutuotanto on edellytys sille, että Suomessa voi elää, kasvaa ja työskennellä sekä yrittää. Kannattava maatalous on tämän hallituksen yksi tärkeimmistä prioriteeteista. Me kaikki tässä salissa tiedämme julkisen talouden kammottavan tilan, mutta siitä huolimatta hallitus on tehnyt periaatepäätöksen olla leikkaamatta maataloudesta. Samaa ei voi sanoa oppositiosta, joka vaihtoehtobudjeteissaan leikkaisi kymmeniä miljoonia, tai jopa sata miljoonaa euroa, maataloudesta. [Joona Räsänen: Hirveätä!] Kokoomus näkee suomalaisten ruokaturvasta huolehtimisen välttämättömänä — erityisesti tässä maailmantilanteessa. Pyrimme parantamaan alkutuottajan asemaa myös lainsäädännön keinoin. Olemme jo muuttaneet elintarvikemarkkinalakia, ja nyt muutamme sitä vielä toisen kerran. Tarkoituksena on parantaa alkutuottajan asemaa kaupan ja elintarviketeollisuuden hallitsemassa ruokaketjussa. Viljelijät ovat ansainneet tulonsa. Kotimaisen pelikentän tasaamisen lisäksi panostamme ruokavientiin. Orpon hallituksen tavoite onkin kaksinkertaistaa ruokavienti vuoteen 2031 mennessä. Arvoisa puhemies! Maaseutupoliittisen selonteon mukaan väestökehitys on yksi maaseudun suurimmista haasteista. Kaupungistuminen jatkuu ja maaseudulle jäävä väestö ikääntyy. Tämä luo yhä uudenlaisia haasteita, joita meidän poliitikkojen tulee ratkoa. Koronapandemia muutti työelämää pysyvästi, ja yhä useampaa työtä voi tehdä joko täysin tai osittain etänä. Tämä mahdollistaa asumisen maaseudulla, mikä on usein kaupunkiasumista edullisempaa. Tämä on mainio kehityssuunta, jonka itse uskon vain vahvistuvan tulevaisuudessa. Arvoisa puhemies! Kokoomus on puolue, joka ajaa koko Suomen asiaa. Me haluamme varmistaa, että jokaisella suomalaisella on mahdollisuus rakentaa hyvää elämää asuinpaikasta riippumatta. Kun pidämme huolta maaseudun elinvoimasta, pidämme huolta koko Suomen tulevaisuudesta. — Kiitos.