Kontu Mauri

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva lakialoite edustaa täsmälleen sellaista ennakoivaa ja vastuullista energiasääntelyä, jota Suomi tässä muutosvaiheessa tarvitsee. Olen itse tehnyt yhdessä 13 keskustan kansanedustajan kanssa toimenpidealoitteen datakeskusrakentamisen ohjaamisesta ja sääntelyn kehittämisestä ja tältä pohjalta kannatan myös näitä lakialoitteen tavoitteita. Mutta samalla vähän Meristä seuratakseni kannan huolta, että emme liikaa luo sääntelyä uuden tulevaisuuden teknologian kehittämiseksi Suomessa. Suomeen kohdistuu parhaillaan merkittävä datakeskusinvestointien aalto, joka tarjoaa toteutuessaan suurta potentiaalia digitaaliselle taloudelle ja alueiden elinvoimalle. Pelkästään Fingridin kanssa liittymissopimuksen tehneiden datakeskushankkeiden suunniteltu kokonaisteho oli elokuussa tänä vuonna lähes viisi gigawattia. Ilman riittävää julkista ohjausta ja pelisääntöjä hallitsematon kulutuksen kasvu voi kuitenkin aiheuttaa sähkön hintapiikkejä ja verkkopulaa ja vaarantaa sähköjärjestelmän toimintavarmuuden. Keskustan energiapolitiikan keskeinen periaate on, että puhtaan vihreän sähkön kulutuspotentiaalia ja verkkokapasiteettia täytyy riittää myös muulle teollisuudelle, kotitalouksille ja maatiloille. Tässä lakialoitteessa ehdotetaan sähkömarkkinalakiin uusia pykäliä, joilla asetetaan selkeät reunaehdot vähintään yhden megawattiampeerin datakeskusten liittämiselle kantaverkkoon ja suurjännitteiseen jakeluverkkoon. Aloite edellyttää oikeaoppisesti, että verkkoon liitettävällä datakeskuksella on käytettävissään liittymistehoa vastaava uusi joustoratkaisu, joka kykenee vähintään kahden viikon yhtenäiseen joustoon. Lisäksi yli 10 megawattiampeerin suuruisten datakeskusten on hankittava sähkösopimuksella tai omalla tuotannollaan Suomen sähköjärjestelmään uutta sähköntuotantoa vuotuista kulutustaan vastaavasti. On myös täysin perusteltua edellyttää, että tämä joustokapasiteetti tarjotaan järjestäytyneelle markkinapaikalle koko sähköjärjestelmän hyödyksi. Sitten asia, josta on vähän keskusteltu datakeskusten yhteydessä, on datakeskusten jäähdytysjärjestelmät, sillä kaikki se sähkö, jonka datakeskus tarvitsee, muuttuu lämmöksi, ja ne pitää jäähdyttää erilaisilla järjestelmillä. Tällä hetkellä isoissa datakeskuksissa käytetään niin sanottuja ei-ympäristöystävällisiä jäähdytysmenetelmiä, kuten hiilivetypohjaisia freonijäähdytysratkaisuja. Mutta meidän tulisi juuri Suomessa ohjata ja ohjeistaa asiaa niin, että näissä ratkaisuissa kaikissa jäähdytysjärjestelmissä käytettäisiin niin sanottuja luonnollisia kylmäaineita. Näitä olisivat esimerkiksi ammoniakki- ja hiilidioksidipohjaiset kylmäaineet. Tämä on teknisesti yleisesti jo käytössä, mutta olisi myös merkittävä asia, jos tähän siirryttäisiin Suomessa kokonaisuudessaan tärkeän ympäristön- ja ilmastonsuojelun kannalta. Meidän on varmistettava, että Suomeen sijoittuvat datakeskukset ovat korkean lisäarvon hankkeita, jotka hyödyntävät hukkalämpöä, vahvistavat kotimaista teknologiaosaamista ja huomioivat maanomistajien oikeudet. Ennen kaikkea meidän on huolehdittava siitä, että suomalaisten kotitalouksien ja yritysten sähkölaskut säilyvät kohtuullisina. Sähköjärjestelmän kokonaisuuden hallinta vaatii pitkäjänteisyyttä yli vaalikausien, minkä vuoksi keskusta haluaa perustaa parlamentaarisen työryhmän muodostamaan yhteistä näkemystä energia- ja ilmastopolitiikan linjoista. Arvoisa puhemies! Lakialoite tuo välttämättömiä työkaluja sähköjärjestelmämme tasapainottamiseen, ja toivon sille ripeää sekä perusteellista käsittelyä valiokunnassa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva esitys on tärkeä ja ajankohtainen. Vaelluskalakantojen heikko tila on ollut pitkään tiedossa, ja niiden elinolosuhteiden parantaminen on välttämätöntä, jos haluamme turvata vesiluontomme monimuotoisuuden myös tuleville sukupolville. Keskusta pitää hyvänä sitä, että lainsäädäntö päivitetään vastaamaan tätä tarvetta ja että myös niin sanottuihin nollavelvoitelaitoksiin voidaan jatkossa kohdistaa kalatalousvelvoitteita. Samalla on kuitenkin muistettava kokonaisuus: vesivoima on Suomelle strategisesti merkittävä energiamuoto. Se on kotimaista, uusiutuvaa ja ennen kaikkea tärkeä osa sähköjärjestelmämme säätökykyä ja huoltovarmuutta. Siksi on välttämätöntä, että mahdollisia uusia velvoitteita tarkastellaan huolellisesti ja että niiden vaikutukset sähköntuotantoon ja järjestelmän toimintavarmuuteen arvioidaan realistisesti. Arvoisa puhemies! Keskustalle keskeinen periaate tässä asiassa on kohtuullisuus ja ennakoitavuus. Luvanhaltijoiden oikeusvarmuutta ei saa vaarantaa. Investoinnit vesivoimaan ovat pitkäjänteisiä, ja toimijoiden on voitava luottaa siihen, että sääntely-ympäristö ei muutu ennakoimattomasti tai kohtuuttomasti. Onkin tärkeää, että esitykseen sisältyvät mekanismit, jotka rajaavat kohtuuttomia velvoitteita ja mahdollistavat korvaukset tilanteissa, joissa toiminnan edellytykset oleellisesti heikkenevät. Pidämme hyvänä myös sitä, että päätöksenteko säilyy tapauskohtaisena. Vesistöt, voimalaitokset ja niiden vaikutukset ovat erilaisia eri puolilla Suomea, kuten tiedämme. Siksi ei ole tarkoituksenmukaista rakentaa jäykkää, kaikille samanlaista mallia. Sen sijaan tarvitaan harkintaa, jossa punnitaan sekä ympäristön tila että elinkeinotoiminnan edellytyksiä. Arvoisa puhemies! Haluan nostaa esiin myös alueellisen näkökulman. Vesivoimalaitokset sijaitsevat usein paikkakunnilla, joilla niillä on merkittävä rooli elinvoiman, työllisyyden ja verotulojen kannalta, mutta samaan aikaan juuri näillä alueilla vesiluonnon tila ja kalakannat ovat osa paikallista identiteettiä ja virkistysmahdollisuuksia. Siksi on erityisen tärkeää löytää ratkaisuja, jotka vahvistavat molempia, sekä alueellista elinvoimaa että luonnon tilaa. Tässä suhteessa kalateiden rakentaminen ja muut ratkaisut voivat parhaimmillaan tuoda myös uusia mahdollisuuksia esimerkiksi matkailuun ja vapaa-ajankalastukseen. Nämä myönteiset vaikutukset syntyvät kuitenkin aikaa myöten, ja siksi uudistusten on syytä edetä hallitusti ja pitkäjänteisesti. Arvoisa puhemies! Myös keskusta kiinnittää huomiota viranomaisten resursseihin. Elinvoimakeskusten rooli on keskeinen koko prosessin toimivuuden kannalta. Jos resursseja ei ole riittävästi, vaarana on, että käsittely venyy ja kohdentuu epätasaisesti. Tämä ei ole kenenkään etu. Siksi on tärkeää huolehtia siitä, että uudistukselle luodaan toimivat edellytykset myös käytännössä. Lopuksi, arvoisa puheenjohtaja: Tämä esitys voi olla hyvä askel kohti tasapainoisempaa vesivarojen käyttöä. Kun luonnonsuojelu, energiantuotanto ja alueellinen elinvoima sovitetaan yhteen kestävällä tavalla, saavutamme parhaat tulokset. Keskusta haluaa rakentaa tätä tasapainoa maltillisesti ja oikeudenmukaisesti koko Suomea ajatellen. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Seuraavaksi myöskin tästä polttoaineen kalleudesta ja syystä, mistä se johtuu. Nykyinen polttoaineverotus ohjaa markkinoita puolueellisesti auton käyttövoiman perusteella. Verotuksella suositaan tai rangaistaan ajoneuvoja sen mukaan, onko käyttövoimana nimetty bensiini, diesel tai joku muu, riippumatta todellisista päästövaikutuksista. Tämähän ei ole teknologianeutraali, eikä se palvele ilmasto- eikä talouspoliittisia tavoitteita. Nyt tässä hallituksen esityksessä positiivisesti esitetään siirtymistä järjestelmään, jossa fossiilisten polttoaineiden verotus perustuukin yksinomaan niiden todellisiin kasvihuonepäästöihin koko elinkaaren ajalta. Verotus ei enää riipu siitä, millä nimellä polttoainetta kutsutaan tai mihin ajoneuvoteknologiaan se liittyy. Arvoisa puhemies! Tämä esitys poistaa markkinoita vääristävän ohjauksen, jossa valtio ottaa etukäteen kantaa siihen, mikä käyttövoima on oikea tai väärä. Jatkossa markkinat ja innovaatiot ja kuluttajat voivat ratkaista parhaat keinot päästöjen vähentämiseksi. Verotus kohdistuu siis vain lopputulokseen eli päästöihin. Esitys parantaa ennakoitavuutta liikenteessä, teollisuudessa ja huoltovarmuuden kannalta kriittisillä aloilla. Se tukee ilmastotavoitteita ilman kieltoihin tai pakottavaan teknologiaohjaukseen perustuvaa sääntelyä.

Arvoisa puhemies! Valtioneuvostosta meille nyt saatu selonteko on laaja ja meille, ainakin keskustalaisille ja varmaan kaikille suomalaisille, tärkeä asia hoitaa hyvin ja kattavasti. Otan nyt muutamia huomioita tähän. Täällä on päivän mittaan kuultu hyvin, hyvin hyviä esityksiä. Energiajärjestelmässämme kokonaisuus perustuu useisiin toisiaan tukeviin osiin, ja siksi keskustelussa nousee välttämättä esiin myös kysymys tiedon luotettavuudesta. Ensimmäinen kokonaisuus liittyy hiilinieluihin. Niiden laskentamenetelmät vaikuttavat Suomen ilmastovelvoitteisiin ja koko maankäyttösektorin asemaan. Siksi on tärkeää, että hiilinielulaskelmat perustuvat mahdollisimman ajantasaiseen mittausdataan ja ‑menetelmiin, joissa yhdistetään satelliittihavaintoja, mittausdataa, maastomittauksia ja mallinnuksia. Kun laskelmat ovat tarkkoja, myös päätöksenteko on vakaammalla pohjalla. Toinen osa liittyy energiantuotannon huoltovarmuuteen. Energiamurros etenee voimakkaasti, mutta samalla on huolehdittava siitä, että järjestelmä toimii kaikissa olosuhteissa. Tietyt perinteiset polttoaineet ovat edelleen osa varautumista. Turpeella on yhä erityisrooli laitosten varapolttoaineena ja tietyissä teollisissa prosesseissa, joissa korvaavia vaihtoehtoja ei ole laajassa mittakaavassa. Samalla tiedostetaan, että puulla on useissa tapauksissa korkeamman jalostusasteen käyttökohteita kuin energiantuotannossa. Siksi energiavalikoimaa arvioitaessa on perusteltua tarkastella, mitkä polttoaineet turvaavat huoltovarmuutta ja missä polttoaineiden taloudellinen kokonaishyöty on suurin. Kolmanneksi on huomioitava sähkönsiirtoverkko. Suomen energiajärjestelmä sähköistyy nopeasti. Teollisuuden prosessit, lämmitysratkaisut ja muun muassa uudet datakeskukset lisäävät sähkön tarvetta merkittävästi. Tämä merkitsee suurta painetta siirtoverkoille. Jos siirtoyhteyksistä tulee pullonkauloja, se voi heijastua sähkön hintaan ja investointien viivästymiseen ja erityisesti teollisuuden kilpailukykyyn. Tarve riittävän kapasiteetin ennakointiin ja luvituksen sujuvuuteen korostuu, sillä uudet kulutuskeskittymät syntyvät nopeasti, kuten nyt ollaan havaittu muun muassa datakeskusten suhteen. On tärkeää varmistaa, että verkko kasvaa samassa tahdissa kuin sähköistetty taloutemme. Sitten yksittäinen neljäs asia liittyy vetytalouteen. Vedyllä ja siitä jalostetuilla synteettisillä polttoaineilla voi olla tulevaisuudessa keskeinen rooli päästöjen vähentämisessä erityisesti esimerkiksi raskaassa liikenteessä — meillähän viennistä 85 prosenttia kulkee raskaalla liikenteellä — ja sitten teollisuudessa ja kemianteollisuudessa. Samalla on kuitenkin todettava, että teknologia on vielä vedyn suhteen aika kehitysvaiheessa. Tuotantokustannukset ovat korkeat, vaikka meidän sähkön hinta on Euroopan halvimpia. Laitosinvestoinnit ovat suuria, ja kilpailukyky riippuu edullisen, hiilivapaan sähkön saatavuudesta Suomessa. Suomessa ja laajemmin Euroopan unionissa ollaan mielestäni vasta alkuvaiheessa sen arvioimisessa, milloin ja missä vety tai sen jatkojalosteet voivat olla markkinaehtoisesti kannattavia. Siksi on perusteltua korostaa riippumattomien ja realististen kustannusarvioiden tarvetta ennen kuin lähdemme suuriin vetyinvestointeihin Suomessa. Arvoisa puhemies! Kaikkia näitä osa-alueita yhdistää yksi yhteinen nimittäjä. Onnistunut energiapolitiikka perustuu oikeaan tietoon, teknologiseen realismiin ja pitkäjänteiseen suunnitteluun. Kun huoltovarmuutta, ilmastotavoitteita ja investointeja arvioidaan samasta kokonaisuudesta käsin, on mahdollista rakentaa energiajärjestelmä, joka on sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta kestävä. Tässä meillä on kaikilla paljon yhdessä tekemistä.