Koskela Minja

Arvoisa puhemies! Tällä viikolla uutisoitiin, että Suomeen on syntynyt nuorten aikuisten palkkakuoppa. Samaan aikaan hallitus on leikannut nuorilta ja nuorten tulevaisuudesta. Jo vuoden 24 alussa Kela tiedotti, että sosiaaliturvaleikkaukset vaikuttavat erityisen voimakkaasti nuoriin ja huomattava vaikutus, kenties huomattavin vaikutus, on pienituloisten nuorten kohdalla. Kaikki tämä tapahtuu tässä hetkessä, tässä ajassa, jossa nuorisotyöttömyys huitelee aivan ennätyslukemissa, ja samaan aikaan hallitus heikentää nuorten kouluttautumismahdollisuuksia leikkaamalla muun muassa ammatillisesta koulutuksesta ja korkeakouluilta. Pääministeri Orpo, hallitus on heikentänyt nuorten hyvinvointia ja tulevaisuususkoa leikkauksilla ja lyhytnäköisellä hosumisella. Mitä konkreettista — siis konkreettista, ei nyt mitään tyhjää toivopuhetta — te aiotte tehdä, jotta nuoret pystyvät jatkossa luottamaan siihen, että elämä ja hyvinvointivaltio kantavat ja että tulevaisuus on mahdollisimman lempeä ja hyvä?

Arvoisa puhemies! Garden Helsinki -jupakka kulminoitui eilen siihen, että Petteri Orpo ilmoitti, että hallitus ei enää edistä hankkeen valtiontukea. Näin Orpo yrittää päästä pälkähästä tilanteessa, jossa hallitus on keittänyt niin pahanmakuisen sopan, että sitä eivät niele edes kokoomuksen omat äänestäjät. Ilmoittamalla, että valtiontukea ei enää edistetä, Orpo ja kokoomus käytännössä myönsivät toimineensa asiassa väärin. Tämä on paradoksaalista, sillä viimeisten viikkojen kuluessa Orpo on yrittänyt osoittaa, että mitään väärää ei olla tehty. Pääministeri ei edelleenkään myönnä virheitä omassa toiminnassaan. Virheitä nähdään vain Jan Vapaavuoren ja Garden Helsingin lobbareiden toiminnassa. Hallituksen tiedonannon mukaan valtiolla ei ole tähän asti ollut selkeää polkua Garden Helsingin mittakaavaan kuuluvien hankkeiden prosessiin. Nyt Orpo lupasi, että tämän kokoluokan hankkeille luodaan selkeät kriteerit ja hakumenettely. Kiinnostavan tästä lupauksesta tekee se, että Iltalehden uutisen mukaan valtiovarainministeriö on julkaissut valtionavustusten hallinnoinnin kehittämiseksi yli 200 sivuisen oppaan jo syyskuussa 23. Ja tiedättekö, kuka valtionavustusten kehittämishankkeen käynnisti maaliskuussa 2019? Silloinen valtiovarainministeri Petteri Orpo. Orpo antoi tuolloin virkamiehille tehtäväksi lisätä hankkeisiin muun muassa läpinäkyvyyttä, avoimuutta ja vuorovaikutteisuutta. Peilatkaamme nyt siis Orpon itsensä asettamia kriteereitä vasten, miten Garden Helsinki -hanke noin niin kuin omasta mielestä meni. Arvoisa puhemies! On olemassa sanonta: jos se näyttää ankalta ja liikkuu kuin ankka, se todennäköisesti on ankka. Palaan tähän sanontaan hieman myöhemmin. Aloitetaan kuitenkin siitä, että hallitus päätti kokoomuksen esityksestä junailla Garden Helsinki -hankkeelle 35 miljoonaa euroa veronmaksajien rahaa, vaikka virkamiesnäkemys oli kielteinen. Hanke ei edennyt normaalissa valmistelussa, vaan päätyi hallituspuolueiden puheenjohtajien pöytään takaoven kautta. 35 miljoonaa on iso raha, ja erityisen ison summasta tekee se, että tällä hallituskaudella kaikki muut paitsi kokoomuksen kaverit on pakotettu kiristämään vyötä. Sosiaali- ja terveyspalveluista on leikattu. Sosiaaliturvasta on leikattu. Koulutuksesta on leikattu. Ainoa, mistä ei olla leikattu, on kokoomuksen rikkaiden äänestäjien elintaso: suuryrityksille ja kaikkein hyväosaisimmille suomalaisille on leikkausten keskellä onnistuttu jakamaan miljardiluokan veroaleja. Kokoomus kuitenkin päätti kaverikapitalismin hengessä esittää 35 miljoonaa euroa hankkeelle, jota lobbasi kokoomuksen entinen ministeri Jan Vapaavuori. Vertailun vuoksi: Sairaalaverkon karsimisella säästettiin 26 miljoonaa euroa. Toimenpide oli kuulemma valtiontalouden näkökulmasta välttämätön. Sosiaalityön tutkimushankkeista leikkaamisella säästettiin neljä miljoonaa euroa. Se oli kuulemma valtiontalouden näkökulmasta vastuullinen ratkaisu. Mutta kun puoluekaveri pyytää 35 miljoonaa talousvaikeuksissa rypevälle hankkeelle, silloin fläppitaululle kirjoitetaan, että rahaa on. Arvoisa puhemies! Tässä vaiheessa pääministeri varmasti haluaa huomauttaa, että Garden Helsingin rahoituksessa oli alkujaankin kyse ehdollisuudesta. 35 miljoonaa oli tarkoitus lähettää puoluekaverin lobbaamalle hankkeelle vasta siinä vaiheessa, kun kuokka on maassa. Ehdollisuudesta puhuminen on viestinnällisesti taitavaa, mutta kokonaisuuden kannalta yhdentekevää. Ehdollista tai ei, hallitus ehti lyödä nuijaa sen puolesta, että kokoomusvetoista helsinkiläishanketta kannattaa tukea samaan aikaan, kun helsinkiläisiä yksinhuoltajia pakotetaan asumistuen leikkauksen seurauksena muuttamaan kodeistaan pois. Köyhiltä voidaan kyllä viedä tuet ja pistää heidät muuttamaan halvemmille alueille. Mitäpä eivät hoitaneet omaa talouttaan! Samaan aikaan hyväosaisen kaverin lobbaama hallihanke ansaitsee tuen, vaikka hanke ei olisikaan hoitanut omaa talouttaan. Kyse oli alun perinkin huonosta hallinnosta, rahoituksen läpinäkyvyyden puutteesta ja omien eturyhmien taloudellisesta suosimisesta. Käsittääkseni juuri nämä olivat asioita, joita vuoden 2019 Petteri Orpo karsasti. Mutta kun vuonna 2025 virkamiesvalmistelu katsoi, että valtiontakausta ei voida myöntää, niin Jan Vapaavuoren kokoomuslainen haippirinki katsoi, että kyllä nyt jonkinlaista tukea pitää silti myöntää. Kannatti, sillä lopuksi Jan Vapaavuori viestitti: "Suurkiitos vielä teille asian junailusta puoliväliriihen yhteydessä." Arvoisa puhemies! Hallihankkeen suhmuroinnissa ylitettiin raja, jota on vaikea perustella edes kokoomuksen omille äänestäjille. Se ei ole ihme, sillä suomalaiset arvostavat suoraselkäisyyttä ja rehellisyyttä. Garden Helsingin tapauksesta ei löydy kumpaakaan. Kokoomuksen välinpitämättömyydestä kertoo myös se, että pääministeri pysyi huomattavan pitkään medialta piilossa. Piilottelu kertoo siitä, että pääministeri ei tuntunut edes ymmärtävän, miten vakavia korruptiosyytökset ovat. Kävi myös ilmi, että Garden Helsinki -hanke ei ollut tapauksena ainoa laatuaan: Garden Helsingin lisäksi oikeuskansleri on lähettänyt pääministeri Orpolle selvityspyynnön koskien Valmet Automotiven pelastamista. Näitä tapauksia yhdistää kokoomuksen ja Petteri Orpon avokätinen vaalirahoittaja Ilpo Kokkila. Valmet Automotiven eli Uudenkaupungin autotehtaan osalta kyse on siitä, että valtio pelasti yhtiön viime syksynä. Autotehtaan pelastamisessa oli pointtinsa, mutta tapa, jolla se tehtiin, ei kaikilta osin kestä päivänvaloa. On näet niin, että yhtiön pelastamisen jälkeen valtio on omistanut Valmet Automotivesta 79 prosenttia ja Ilpo Kokkilan Pontos-yhtiö 21 prosenttia. Kokkilalla on yhteys myös Garden Helsinkiin, sillä suurelta osin Kokkilan omistuksessa oleva rakennusyhtiö SRV on hankkeeseen osallinen. Oikeuskansleri selvittää nyt muun muassa sitä, onko Orpo ollut esteellinen suhteessa Valmet Automotiveen liittyvään päätöksentekoon ja mitkä ovat Garden Helsinki -hankkeen kytkökset vaalirahoitukseen. Johtopäätös koko sopasta voisi olla vaikkapa se, että jos se näyttää ankalta ja liikkuu kuin ankka, se on todennäköisesti kokoomuksen kaverikapitalismia. Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Hyrkön tekemää epäluottamuslausetta sekä edustaja Koskisen tekemää epäluottamuslausetta.

Arvoisa puhemies! Kyllä on totta, että Orpon hallitus on lisännyt rahaa perusopetukseen, mutta samalla ovat lisääntyneet myös tehtävät, joita siellä perusopetuksessa on. Jos katsotaan sitä lopputulosta, mitä siellä yksittäinen opettaja ja oppilaat pääsevät tekemään, ja lasketaan tähän yhteen ne valtionosuuksien leikkaukset, joita te olette tehneet useammassakin kehysriihessä, niin lopputulos jää kunnissa miinukselle. Se on minun arvioni tästä. Mikäli näin ei ole, niin näen erittäin mielelläni hallituksen laskelmat siitä, mikä on se kokonaispanostus, ja puhun nyt nimenomaan nettopanostuksesta, kun me katsomme myös näitä valtionosuuksien leikkauksia. Mutta mitä minä olen ammattilaisten kanssa keskustellut, niin ei ole totta, että sinne olisi lisätty rahaa sillä tavalla, että voitaisiin oikeasti puhua siitä, että tämä teidän koulutuslupauksenne olisi jotenkin täytetty. Eli kiitos, otan mielelläni vastaan teidän laskelmanne tästä, koska selkeästikin on niin, että hallitus ei ole tätä nettosummaa laskenut.

Arvoisa puhemies! Täällä eduskunnassa on hyvin laajasti yli puoluerajojen päästy yhteisymmärrykseen siitä, että meidän on nostettava korkeakoulutettujen määrää yhteiskunnassa, Suomessa, ja yhteinen käsitys tällä hetkellä on, että sen pitäisi olla vähintään 50 prosenttia suomalaisista, jotka olisivat tulevaisuudessa korkeakoulutettuja. On kuitenkin syytä muistaa, että tämä hallitus puheistaan ja koulutuslupauksestaan huolimatta on leikannut koulutuksesta kaikilta asteilta. Valtionosuuksien leikkaaminen on tarkoittanut sitä, että se raha on pois varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta, mihinkä on väitetty, että satsataan, mutta itse asiassa sieltä tätä kautta juuri leikataan. Sitten lisäksi ammatillisesta koulutuksesta, toiselta asteelta, tehdyt 120 miljoonan euron leikkaukset ovat erittäin vahingollisia ja erittäin haastavia juuri näille nuorille, jotka voisivat sieltä ehkä löytää jatkopolkuja tai ylipäänsä saada semmoisen koulutuksen siihen ammattiin, mihin he ovat lähteneet kouluttautumaan. Sekään ei ole mikään itseisarvo, että ammattikoulusta täytyisi hakeutua jatko-opintoihin, mutta ainakin sen koulutuksen pitäisi olla sellaista, että se antaa edellytykset toteuttaa sitä ammattia, mitä siellä opiskellaan. Lisäksi hallitus on leikannut korkeakouluilta, ja tämähän nyt on aivan päinvastoin kuin se tavoite, millä pitäisi meidän yhdessä sovitusti nostaa sitä korkeakoulutettujen määrää. Eli tässä on tehty hyvin tämmöistä koulutusvihamielistä politiikkaa tällä kaudella, [Juha Hänninen: Nyt rupesi pelottamaan!] ja koska puolueet ovat myös laajasti sitoutuneet tähän velkajarruun, niin on erittäin huolestuttavaa myös tulevien kausien näkökulmasta, miten voidaan yhteensovittaa nämä tavoitteet, joissa koulutusastetta halutaan nostaa ja myös koulutukseen panostaa, ja samaan aikaan leikattaisiin tai nostettaisiin veroja 8—11 miljardin edestä. No, sehän ei tule tapahtumaan, mikä on tietenkin hyvä asia tämän koulutuksen näkökulmasta, mutta siitä huolimatta on syytä tunnistaa, että näissä tavoitteissa on ristiriita. Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi haluan kannattaa tätä edustaja Elon tekemää lausumaehdotusta.

Arvoisa puhemies! Oikeistohallituksen kehysriihestä ei tälläkään kertaa tullut mitään myönteistä suomalaisille pienituloisille ihmisille. — Ministeri Rydmania naurattaa. Käykää kysymässä, naurattaako niitä pienituloisia suomalaisia, joilta tässä on jälleen kerran leikattu. Päinvastoin. Te tähyilette menneisyyteen, ja leikkausten tie jatkuu. Uutena päätöksenä te leikkaatte kuntien valtionosuuksia 60 miljoonaa euroa. Se on yli tuhannen opettajan palkka, suoraan pois koulutuksesta. Se on suora koulutusleikkaus varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Samaan aikaan hallitus ilmoittaa tekevänsä energiaturpeen käytölle kunnianpalautuksen [Perussuomalaisten ryhmästä: Oikein! — Asiaa!] ja käyttää tähän miljoonia euroja. Talous on tiukilla, mutta perussuomalaisten identiteettipolitiikkaan riittää kyllä rahaa. Kysyisinkin opetusministeriltä: Mitä te ajattelette siitä, että koulutuksen kunnianpalautuksen sijaan hallitus toimitti turpeenpolton kunnianpalautuksen? [Puhemies koputtaa] Eikö nyt olisi ollut oikea aika keskittyä turpeen ja uusien koulutusleikkauksien sijaan Suomen talouden uudistamiseen eli erityisesti osaamistason nostoon?

Arvoisa puhemies! Suora sitaatti ministeri Grahn-Laasoselta: ”Järjestelmän pitää olla reilu myös niille, jotka aamulla heräävät pienipalkkaiseen työhön, kun naapuri jää nukkumaan.” Tämä on aivan tavattoman ylimielistä, aivan tavattoman ylimielistä. [Oikealta: Se on totuus!] Kun miettii sitä työtöntä ihmistä, joka on siellä kotonaan, joka ei ole saanut töitä ja jonka on edelleen vielä vaikeampi löytää töitä, koska hallitus on hoitanut tätä taloutta ja työllisyyttä niin huonosti, ja kun sitten täällä ministeriaitiossa sanotaan, että sinne jää kotiin nukkumaan, niin ei kuulosta hyvältä. Tässä ministerin puheessa oli myös muita tämmöisiä hieman erikoisia väitteitä, kuten se, että koulutus ja vanhustenhoiva turvataan. Te olette ensi töiksenne heikentäneet vanhuspalveluiden hoitajamitoitusta. Te olette leikanneet koulutuksesta kaikilla asteilla — kyllä, myös peruskoulusta on leikattu valtionosuuksien leikkausten muodossa. Sitten, ministeri, mainitsitte nämä työelämäreformit eli työelämäheikennykset asioina, jotka lisäävät työllisyyttä, kun ne eivät edes teidän omien esitystenne mukaan lisää työpaikkoja. [Arto Satonen: Lisää tietenkin!] Tämä on aivan absurdia puhetta. Te ette voi väittää, että te panostatte lapsiin ja vanhuksiin, kun te leikkaatte [Puhemies koputtaa] lapsilta ja vanhuksilta. 31 000 uutta köyhää lasta — se pitäisi kaikkien siellä ministeriaitiossa muistaa ulkoa.

Arvoisa puhemies! ”Vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä.” Tätä vasemmistoliiton edesmenneen kansanedustajan Outi Ojalan sanomaa on usein siteerattu salin oikealta puolelta, ja niin todennäköisesti tehdään myös tänään. Mutta mistä koostuu vahva valtiontalous? Korkeasta työllisyydestä, osaamiseen ja innovaatioihin perustuvasta tuottavuuskasvusta sekä valtion riittävästä tulopohjasta, joka varmistetaan oikeudenmukaisella veropolitiikalla. Tämän kaiken oikeistohallitus on sössinyt. Se näkyy nyt, kun työttömyys kasvaa, konkurssit lisääntyvät ja valtion velkaantuminen pahenee. Samaan aikaan Suomessa on lisääntynyt myös köyhyys. Oikeistohallituksen köyhiä kurittavat toimet eivät ole ”välttämättömiä päätöksiä” talouden tervehdyttämiseksi — kas kun Suomessa sekä pienituloisten henkilökohtainen talous että valtion talous ovat nyt päinvastoin merkittävästi huonommalla tolalla kuin oikeistohallituksen aloittaessa. Arvoisa puhemies! Riikka Purra sanoi ennen vaaleja, että köyhiltä leikkaaminen ei perussuomalaisille käy. Silti köyhyyden äärimmäiset muodot, kuten asunnottomuus ja ruoka-avun tarve, kasvavat nopeasti Suomessa nyt, kun vahtivuoro on Orpolla—Purralla. Tämän kehityksen jatkuessa vaarantuvat yhdenvertaisuus ja yhteiskuntarauha. Samalla taloudellinen ahdinko koskettaa yhä laajemmin myös työssäkäyviä tai aiemmin keskiluokaksi itsensä kokenutta väestöä — tavallisia palkansaajia, pienyrittäjiä ja eläkeläisiä. Vaikka perussuomalaisten mukaan Donald Trumpin piti olla parasta mitä länsimaille on tapahtunut pitkään aikaan, suomalaisia kurittavat pian pahimmillaan myös Trumpin hinnat. Se tarkoittaa, että Donald Trumpin sotaretki on jo nyt nostanut öljyn hintaa ja uhkaa kasvattaa myös pienituloisten elinkustannuksia. Tässä tilanteessa talouspolitiikan pitäisi olla erityisen oikeudenmukaista, ei kokoomuksen eturyhmien sanelemaa. Perussuomalaiset puolestaan pöhisevät sekä Donald Trumpista että euron bensasta, vaikka nämä kaksi asiaa käytännössä sulkevat toisensa pois. Myös perussuomalaisten olisi identiteettipolitiikan syvästä suosta ymmärrettävä sen verran, että Trumpin hintojen myötä fossiilisista irrottautuminen ja vihreän siirtymän edistäminen on nimenomaan pienituloisen suomalaisen etu. Arvoisa puhemies! Oikeistohallituksen talouspolitiikan todellinen tarkoitus ei ole ollut missään vaiheessa velkaantumisen vähentäminen vaan ainoastaan tulonjaon muokkaaminen rikkaimpien eduksi. Samalla hallituksessa istuvat oikeistopuolueet ovat tehneet lopullisen pesäeron pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon eli maailmanhistorian menestyneimpään yhteiskuntamalliin ja lähteneet ajamaan suomalaista yhteiskuntaa ideologisista syistä amerikkalaiseen suuntaan. Sillä tiellä odottaa miljardöörien valta ja tavallisen kansan syvenevä ahdinko. Oikeistohallituksen politiikka pudottaa arviolta 31 000 uutta lasta köyhyyteen — ja tämä, hyvät kansanedustajat, on tietoinen päätös. Lapsiperheköyhyyden syventäminen on paitsi moraalisesti väärin myös taloudellisesti kestämätöntä. Kun ylisukupolvinen syrjäytyminen kasvaa, valtion verotulot vähentyvät ja menot lisääntyvät. Köyhyydellä ja eriarvoisuudella on myös suora yhteys paljon puhuttuihin oppimistuloksiin. Tällä tiellä oppimistuloksien polarisaatio kasvaa entisestään, kun osalta viedään jo lapsuudessa tosiasialliset mahdollisuudet omien unelmien tavoitteluun. Kaiken päälle valtiovarainministeriöstä tulee julkisesti viestiä siitä, että Suomeen tulisi saada lukukausimaksut. Tämä katkaisisi siivet monen pienituloisen nuoren opiskeluhaaveilta. Tämän vuoksi erityisesti kokoomukselta ja pääministeri Orpolta toivoisin suoraa vastausta: oletteko te sitoutuneita maksuttomaan koulutukseen, vai seuraako nyt tehtyjen koulutusleikkauksien perässä maksuttoman koulutuksen romuttaminen, mikäli se on teistä kiinni? Arvoisa puhemies! Köyhyys ei ole yksilön vika, se on rakenteellinen ongelma. Kun oikeistopoliitikot ovat valmiita sysäämään yli satatuhatta suomalaista köyhyyteen yhdellä hallituskaudella, niin näin myös todella tapahtuu. Ja tässä juuri piilee jutun juoni: oikeisto ei voi sanoa, että vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä, sillä omalla valtakaudellaan se on sössinyt valtiontalouden ja lisännyt köyhyyttä. Tälle kehitykselle on kuitenkin vaihtoehto. Kun vasemmisto sanoo, että vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä, se tarkoittaa oikeudenmukaista tulonjakoa, varallisuuserojen kaventamista, työntekijöiden oikeuksien vahvistamista, reilun kilpailun varmistamista ja pienituloisista huolehtimista. Jos oikeistohallitus haluaa elää Outi Ojalan oppien mukaisesti, joita se mielellään siteeraa, niin voitte aloittaa perumalla härskin miljardilahjan suuryrityksille ja tuomalla kehysriiheen tarvittavat toimet, joilla vastataan työttömyyteen, köyhyyteen, asunnottomuuteen ja ylivelkaantumiseen. Jos hallitus ei tähän pysty, se ei ole kaikkien suomalaisten puolella eikä etenkään köyhien suomalaisten puolella. Kannatan edustaja Pekosen tekemää epäluottamusehdotusta.