Hemmilä Pertti

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssämme on todellakin valtion vuoden 27 talousarvioesitys, ja äsken käytiin reilun 4,5 tunnin mittainen erinomaisen hyvä debatti. Kun arvioimme tätä esitystä ja maamme tulevaisuutta, meidän on uskallettava katsoa rehellisesti tosiasioita suoraan silmiin. Valtiontaloutemme pitkään jatkunut epätasapaino, vuodesta 2020 alkanut epätasapaino, vaatii meiltä päättäjiltä nyt sellaista vastuullisuutta, jota tämän salin ainakaan vasemmalla laidalla ei ole liikaa nähty. Velaksi elämisen ja jatkuvan velkaantumisen kierre on katkaistava, sillä emme voi rakentaa Suomen tulevaisuutta pelkkien katteettomien lupauksien varaan. Syömme nyt lastemme ja lastenlastemme pöydässä. Jo lähitulevaisuudessa yksi kaikkein keskeisimmistä ja tehokkaimmista keinoista valtiontalouden tasapainottamiseksi on julkisen hallinnon tuntuva ja rohkea keventäminen. Suomalainen yhteiskunta on vuosikymmenten saatossa rakentanut itselleen hallintokoneiston, joka on paisunut aivan liian raskaaksi. Me olemme säädelleet, pykälöineet, virastoittaneet ja luoneet sellaisia raportointivelvollisuuksia, jotka eivät enää millään tavalla palvele tavallisen kansalaisen, yrittäjän tai ylipäätään veronmaksajan etua. Päinvastoin, tämä byrokratia toimii pelkkänä jarruna taloudelliselle toimeliaisuudelle, työnteolle ja yrittäjyydelle. Herra puhemies! Meidän on purettava turhaa sääntelyä ja leikattava julkista hallintoa rankalla kädellä. Karsimalla päällekkäisiä rakenteita ja tehottomia virastoja me emme ainoastaan saavuta merkittäviä, miljardiluokan säästöjä valtiontalouteen, vaan samalla vapautamme suomalaiset yritykset ja työntekijät tekemään sitä, mikä maatamme parhaiten kannattelee: tuottavaa työtä. Talouden välttämätön sopeuttaminen on kohdistettava hallintoon, ei suomalaisten arjen ja peruspalveluiden tai yhteiskunnan elinvoiman edellytyksiin. Arvoisa herra puhemies! Talousarvioesityksessä on kuitenkin osa-alueita, joissa säästöt ja määrärahojen puute iskevät suoraan maamme kriittisiin menestystekijöihin. Haluan nostaa esille kokonaisuuden, joka koskettaa lähes kaikkia suomalaisia. Se on liikenneinfrastruktuurimme tila ja ennen kaikkea haja-asutusalueiden tiestö. Toimivat liikenneyhteydet ovat koko Suomen elinvoiman, teollisuuden kilpailukyvyn ja hyvinvointimme perusedellytys. Tällä hetkellä maaseudun tiestön korjausvelka on kasvanut mittasuhteisiin, joiden vuoksi haja-asutusalueilla ollaan jo aivan liian suurissa ongelmissa. Erityisen ratkaisevassa asemassa ovat yksityistiet, joita maassamme on yli 300 000 kilometriä. Nämä tiet muodostavat Suomen tiestön ehdottoman enemmistön, eivätkä ne suinkaan ole mitään vähäpätöisiä mökkipolkuja. Tämä valtava yksityistieverkosto on kansallisen huoltovarmuutemme, maataloutemme, elintarvikehuoltomme ja puuhuoltomme elintärkeä verisuonisto. Jos maaseudun tuotteet, raakapuu ja elintarvikkeet eivät pääse liikkumaan alkulähteiltään eteenpäin jalostukseen ja kuluttajille, koko maan taloudellinen ja yhteiskunnallinen huoltovarmuus vaarantuu vakavasti. Herra puhemies! Meidän on siirrettävä painopiste virkakoneiston ruokkimisesta sinne, missä todellinen suomalainen lisäarvo tuotetaan. Me emme voi enää katsoa vierestä, kun valtionhallinto paisuu, mutta kun kevennämme julkista hallintoa, karsimme turhat sääntelytehtävät. Virastoistamme saamme ne miljoonat, joilla koko Suomen elinvoima pelastetaan. Suomi nousee vain työllä, yrittäjyydellä ja vahvalla osaamisella, ei hallintoa paisuttamalla.

Arvoisa herra puhemies! Hyviä puheenvuoroja, alkaen siitä, mitä ministeri Essayah täällä tänään lausui. — Mutta kuuntelin hyvin tarkkaan edustaja Kalmarin puheita eilen ja tänään, enkä kuullut hänen lausuvan kertaakaan sanaa kasvintuotanto, kasvinviljely — en kuullut. Ajattelen näin, että kasvintuotanto on se, mikä nyt on kriisissä ja mikä nyt eniten kärsii tästä tilanteesta, niin siitä, että keskustan johdolla laadittiin tämä CAP-suunnitelma, mitä nyt noudatamme, kuin myöskin tietysti näistä sodista, mitkä riehuvat. Polttoaineitten hinnat ovat ennätyskorkealla. Kasvintuotanto nimenomaan kärsii. [Antti Kurvinen: Mitä teette sille? — Keskustan ryhmästä: Mitä hallitus tekee?] Edustaja Eerikki Viljanen sentään mainitsi, että viljaa tuotetaan talkoilla.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kiirehdin tuolta Pikkuparlamentin puolelta, kun onneksi huomasin katsoa ja kuunnella tätä keskustelua. Se liittyy yksityisteihin. Kiitoksia ministerille lain esittelystä, esittelypuheenvuorosta. En ihan tarkkaan ole perehtynyt tähän uuteen lainsäädäntöön, mutta oletan, että taitaa olla kysymys aika lailla pienistä asioista ja hienosäädöstä. Suurin ongelma — odotin, että se tässä keskustelussa tulee esille, mutta ei tullut, siksi kiirehdin tänne — nimenomaan yksityistierahoituksessa tällä hetkellä on se, että valtionavustukset ovat olleet jo vuosikymmeniä aika lailla olemattomia. Muistan, että valtionavustukset eivät milloinkaan ole tainneet nousta yli 30 miljoonan euron. Ne ovat olleet hyvin mitättömiä. Tässä keskustelussa, ministerin esittelypuheenvuorossa ja myöskin edustajien puheenvuoroissa, on käynyt ilmi, että yksityisteitä on Suomessa yli 300 000 kilometriä ja että ne toimivat nimenomaan puuhuollon ja maatalouden huoltoreitteinä. Jos ajatellaan, että yksityistiellä käytettäisiin kilometrille vaikka 1 000 euroa sen kunnossapitoon, 1 000 euroa kilometrille vuodessa, niin se tekisi 300 miljoonaa euroa. Tästä yksityiset tiekunnat joutuvat maksamaan arvonlisäveroa 25,5 prosenttia. Osaatte varmasti laskea, kuinka paljon yksityiset tiekunnat maksavat veroa valtiolle siitä, että saavat pitää näitä yksityisteitä kunnossa. Onko tämä oikein? Olen tätä silloin edellisellä eduskuntaurallani jo kysynyt ja yrittänyt tehdä korjausta, mutta en ole saanut kyllä ainakaan itse hyväksyttävää vastausta, mutta mitä sanoo nykyinen liikenneministeri? Arvoisa liikenneministeri, mitä sanotte tähän? Onko se oikein, että yksityiset tiekunnat maksavat veroa valtiolle jopa 50—80 miljoonaa euroa vuodessa ja saavat ensi vuonna ehkä 3,5 miljoonaa euroa valtionavustuksia?

Arvoisa herra puhemies! Edelliset puhujat ottivat esille maatalouden energiatuen. Siihen tässä esityksessä on osoitettu noin 10 miljoonan euron rahasumma, ja sehän tulee varmasti tänä vuonna tarkkaan käytettyä. Käsittelen tässä puheessani kuitenkin hiukan laajemmin tätä tilannetta. Ensinnäkin voimavarat on aina kohdennettava sinne, missä hätä on suurin ja korjaustarpeet kiireellisimmät. Varsinais-Suomen kansanedustajana tarkastelen tätä esitystä erityisesti lounaisen Suomen näkökulmasta, joka on koko maamme keskeinen veturi. Alueellamme on vahvaa maataloutta mutta myös erityisesti vientiteollisuutta sekä kriittistä saaristologistiikkaa. Nämä tekijät ovat suoraan kytköksissä koko Suomen huoltovarmuuteen. Siksi tässä lisätalousarviossa tehtävät valinnat heijastuvat välittömästi lounaisen Suomen arkeen ja elinvoimaisuuteen. Arvoisa puhemies! Tämä täydentävä esitys tuo tarvittavia täsmätoimia juuri tähän hetkeen. Talouspolitiikan on tuettava kasvua myös silloin, kun teemme kipeitä sopeutustoimia. On oikein, että hallitus panostaa infrarakentamiseen ja myös väylien korjausvelan taittamiseen. Varsinais-Suomessa tieverkoston kunto ja toimivat logistiset ketjut edellä mainituista syistä ja niihin viitaten ovat elinehto yrittäjyydelle. Haluan kuitenkin esittää selkeän vaatimuksen myös jatkovalmistelulle niin hallituksen taholla kuin täällä eduskunnassa. Meidän on varmistettava, että peruspalvelut ja myös pelastustoimi toimisivat luotettavasti. Nimenomaan viittaan siihen, että pelastustoimen on toimittava myös kasvukeskusten ulkopuolella. Alueellinen tasapaino ei saa vaarantua. Lounais-Suomessa tehdään päivittäin hartiavoimin töitä koko maamme hyvinvoinnin eteen. Tämän olisi aiheellista näkyä myös valtion budjettivaroja jaettaessa. Herra puhemies! Liikkumavara valtiontaloudessa on kapea. Jokainen menoeuro on perusteltava tarkasti. On oikein reagoida muuttuvaan tilanteeseen nyt eikä vasta myöhemmin. Suomi on pidettävä vakaana, turvallisena ja erityisesti yrittäjäystävällisenä maana. Huomioni luonnollisesti kiinnittyy siihen, että lounaisen Suomen teollisuuden, maatalouden ja asukkaiden tarpeet otetaan täysimääräisesti huomioon. Suomen suunta korjataan vain huolehtimalla siitä, että tämän maan pyörät pidetään pyörimässä. Haluan vielä tässä lopuksi kiittää valtiovarainministeri Purraa ja toivon tälle esitykselle hyvää ja rakentavaa jatkokäsittelyä valiokunnassa.

Arvoisa rouva puhemies! Nyt edustaja Harkimo... [Atte Harjanne: Harjanne!] — Harjanne, anteeksi. — Harjanne saa vastauksen, miksi hänen ehdotuksensa ei ole oikein hyvä. Käsittelyssämme on nyt pitkään odotettu ja tarpeellinen hallituksen esitys liikenteen palveluista annetun lain eli taksilain muuttamisesta. Kuten liikenne- ja viestintävaliokunta ansiokkaassa mietinnössään painottaa, uudistuksen keskeisenä tavoitteena on siis parantaa henkilökuljetusten turvallisuutta, vahvistaa valvontaa sekä palauttaa taksiliikenteen luottamusta ja ammattimaisuutta. Arvoisa puhemies! Entisenä poliisina tiedän, mitä tapahtuu, kun sääntely ja valvonta pettävät. Vuoden 2018 taksiuudistus vapautti markkinat mutta toi valitettavasti mukanaan lieveilmiöitä, jotka ovat heikentäneet paitsi liikenneturvallisuutta myös suomalaisten perusluottamusta taksipalveluihin. Erityisesti kuljettajien puutteellinen ammattitaito, harmaa talous ja epäselvä hinnoittelu ovat puhuttaneet kansalaisia ja valvovia viranomaisia jo pitkään. Arvoisa puhemies! Poliisin työssä näkee arjen karun puolen. Ilman selkeitä pelisääntöjä ja tiukkaa valvontaa rehelliset yrittäjät kärsivät, kun taas epärehelliset toimijat käyttävät porsaanreikiä hyväkseen. Yrittäjänä puolestaan katson tätä esitystä käytännön toiminnan näkökulmasta. Suomi pyörii yrittäjyydellä, ja reilun kilpailun takaaminen on kaiken a ja o. On erinomaista, että valiokunnan mietinnössä tuetaan vahvasti taksiliikenteen yrittäjäkoulutuksen ja pakollisen yrittäjäkokeen palauttamista. Yrittäjäkokeeseen osallistuminen edellyttää jatkossa todistusta koulutuksen läpikäymisestä. Tämä nostaa alalle pyrkivien rimaa juuri oikealla tavalla. Me emme tarvitse alalle onnenonkijoita vaan vastuullisia toimijoita, jotka tuntevat velvoitteensa ja hoitavat maksunsa. Yhtä lailla merkittävä parannus on taksinkuljettajan pakollisen koulutuksen ja kokeen kehittäminen. Siinä painotetaan erityisesti matkustajien avustamista, eri matkustajaryhmien erityistarpeita sekä asiakaspalvelutilanteita. Taksiliikenne ei ole pelkkää auton ajamista paikasta A paikkaan B. Se on palveluammatti, jossa kuljettaja on usein vastuussa vanhusten, vammaisten tai lasten turvallisesta liikkumisesta. Erityisryhmien turvallisuus ja luottamus on palautettava. Arvoisa puhemies! Ehkäpä harvoin päästään kitkemään harmaata taloutta näin tehokkaasti kuin tällä esityksellä. Uudistus velvoittaa käyttämään vaatimukset täyttävää taksamittaria. Se kerää jokaisesta matkasta sähköisessä muodossa yrittäjän, ajoneuvon ja kuljettajan yksilöintitiedot sekä matkan hinnan ja keston. Tämä sähköinen jälki on viranomaisvalvonnan ja verottajankin kannalta korvaamaton. Samalla lakiin tuodaan uusia rangaistussäännöksiä luvattomasta liikenteen koulutustoiminnasta ja ajoneuvon väärästä rekisteröinnistä. Kun säädökset ovat selkeät, myös valvonta helpottuu kentällä. Arvoisa rouva puhemies! Valiokunnan mietinnössä on erittäin viisas ja tärkeä lausuma siitä, että eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa esityksen tavoitteiden toteuttamista ja taksialan kehittymistä tarkoin sekä tarvittaessa ryhtyy nopeasti toimenpiteisiin. Meidän on varmistettava, että nämä korjausliikkeet todella purevat arjessa. Tämä lakiesitys palauttaa järjen, järjestyksen ja rehellisen työn kunniaan suomalaiseen taksiliikenteeseen. Kannatan siis lämpimästi mietinnön hyväksymistä.