Laine-Nousimaa Hanna

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille lakiesityksen esittelystä. Työperäinen sairaus kertoo usein siitä, että työpaikalla on jotain, johon pitää puuttua. Siksi tiedon kulkeminen lääkäriltä työsuojeluviranomaiselle on tärkeää. Sen avulla voidaan tunnistaa työpaikan ongelmia ja ehkäistä uusien sairauksien syntymistä. Hallituksen esityksen tavoite ilmoitusmenettelyn digitalisoimisesta ja tiedonkulun parantamisesta on kannatettava. Kun ilmoittaminen tehdään helpoksi ja tieto kulkee nopeasti, voidaan myös työsuojelun resursseja käyttää tehokkaammin. Esityksessä on kuitenkin yksi merkittävä riski. Jatkossa lääkärin ilmoitusvelvollisuus koskisi vain ammattitauteja. Muista työperäisistä sairauksista lääkärillä olisi oikeus ilmoittaa, mutta ei velvollisuutta. Tämä voi johtaa siihen, että juuri varhaiset merkit työpaikan ongelmista jäävät ilmoittamatta. Esimerkiksi psykososiaalinen kuormitus, sisäilmaongelmat ja muut työympäristön riskit voivat näkyä työntekijän terveydessä jo ennen kuin kyse on varsinaisesta ammattitaudista. Tämä on erityisen tärkeää muuttuvassa työelämässä. Myös tekoälyn lisääntyminen muuttaa työn tekemistä ja voi joissain tilanteissa lisätä kognitiivista kuormitusta. Meidän pitää pystyä tunnistamaan myös tällaisia uusia työelämän terveysriskejä. Arvoisa puhemies! SDP pitää tärkeänä, että digitalisaatio etenee, mutta samalla ilmoitusjärjestelmän pitää tuottaa mahdollisimman kattavaa tietoa työelämän ongelmista. Erityisesti perusteltujen ammattitautiepäilyjen ilmoitusvelvollisuuden tulee säilyä, kuten HALI lausunnossaan muistuttaa. Lääkäri voi usein vain epäillä ammattitautia, kun lopullinen ratkaisu tehdään myöhemmin vakuutusjärjestelmässä. Jos ilmoitusvelvollisuus koskee vain jo todettua ammattitautia, tärkeää tietoa voi jäädä viranomaisvalvonnan ulkopuolelle. Lisäksi ilmoittamisen pitää olla lääkärille mahdollisimman helppoa. Terveydenhuollossa tarvitaan enemmän aikaa potilastyöhön, ei lisää turhaa hallinnollista työtä. Tavoitteen pitää olla selvä: tunnistetaan työperäiset terveysriskit ajoissa, puututaan niihin ajoissa ja pidetään suomalainen työelämä turvallisena. Kysynkin ministeriltä: onko hallitus valmis varmistamaan, että perusteltujen ammattitautiepäilyjen ilmoitusvelvollisuus säilyy ja ettei uudistus heikennä työsuojelun mahdollisuuksia tunnistaa työpaikkojen terveysriskejä ajoissa? — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Työperäinen hyväksikäyttö on vakava ongelma työelämässä. Se loukkaa työntekijöiden ihmisarvoa, vääristää kilpailua ja rapauttaa luottamusta koko työmarkkinajärjestelmään. Siksi on hyvä ja tarpeellinen asia, että tähän ongelmaan puututaan nyt aiempaa vahvemmin rikosoikeudellisin keinoin. Esityksen keskeinen vahvuus on siinä, että työelämän hyväksikäyttöä koskevaa sääntelyä selkeytetään. Nykyinen kiskonnan tapaisen työsyrjinnän sääntely on ollut vaikeasti sovellettavaa erityisesti siksi, että syrjintäperusteen toteen näyttäminen on käytännössä ollut haastavaa. Nyt ehdotettu uusi rikosnimike, kiskonta työelämässä, vastaa paremmin todellisia hyväksikäyttötilanteita ja antaa viranomaisille tehokkaammat mahdollisuudet puuttua niihin. On myös tärkeää, että törkeä kiskonta työelämässä säädetään erilliseksi rikokseksi ja että kaikkein vakavimmista teoista voidaan tuomita jopa neljän vuoden vankeusrangaistus. Samalla liiketoimintakieltojen mahdollistaminen sekä rikoshyödyn tavoitteluun liittyvien pakkokeinojen vahvistaminen lähettävät selvän viestin siitä, ettei työntekijöiden hyväksikäyttö ole Suomessa hyväksyttävää liiketoimintaa. Erityisen tärkeää on myös se, että vastuullisia yrityksiä suojellaan. Yritykset, jotka maksavat palkat oikein ja noudattavat lakeja ja työehtoja, eivät voi joutua kilpailemaan sellaisten toimijoiden kanssa, jotka rakentavat liiketoimintansa ihmisten ahdingolle ja hyväksikäytölle. Arvoisa puhemies! Vaikka esitys on askel oikeaan suuntaan, yksi merkittävä puute siinä edelleen on. Palkkavarkauksien eli tahallisen alipalkkauksen kriminalisointia ei sisällytetä tähän hallituksen esitykseen. Valiokuntakäsittelyssä nousi aivan perustellusti esiin huoli siitä, että kaikki tahalliset alipalkkaustapaukset eivät jatkossakaan täytä uuden kiskonnan tunnusmerkistöä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työntekijälle voidaan edelleen tietoisesti jättää palkkaa maksamatta ilman, että tekoon pystytään tehokkaasti puuttumaan rikosoikeudellisesti. Tätä on vaikea perustella oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Jos työntekijä varastaa työnantajalta, kyse on rikoksesta. Jos työnantaja tietoisesti jättää työntekijälle kuuluvan palkan maksamatta, rikosoikeudellinen vastuu jää edelleen epäselväksi tai riittämättömäksi. Siksi pidän tärkeänä valiokunnan vastalauseessa esitettyä lausumaa siitä, että hallituksen tulee valmistella alipalkkauksen kriminalisointia ja arvioida esimerkiksi Norjan mallia. Palkkavarkaus on palkkavarkaus riippumatta siitä, tapahtuuko se rakennustyömaalla, ravintolassa tai siivousalalla. Arvoisa puhemies! Suomessa työn tekemisen pitää aina tarkoittaa sitä, että työstä saa lain ja työehtosopimusten mukaisen palkan. Tämä esitys vie meitä oikeaan suuntaan, mutta työperäisen hyväksikäytön kitkemiseksi se ei ole vielä valmis. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Kuten edustaja Lyly edellä jo sanoi, SDP kannattaa tätä lakimuutosta. Se on hyvä, koska sillä luodaan tehokkaita, oikeudenmukaisia ja väärinkäytön estäviä turvapaikka- ja palautusmenettelyjä, sekä se perustaa muuttoliikkeen yhteiseen hallintaan yhteisvastuujärjestelmän, jossa jäsenvaltioita ei jätetä yksin. Ainoana ongelmana näemme tässä laissa tämän oikeusavun rajaamisen. Sen rajaamisen on jo aikaisemmin todettu aiheuttavan ongelmia, koska se kuormittaa ja myöskin pitkittää myöskin näitä prosesseja. Sen takia me katsotaan, että oikeusavun saamista ei tule rajoittaa. Jos rajoittamalla pidennetään jonoja, kuormitetaan Maahanmuuttovirastoa ja tuomioistuimia ja samalla aiheutetaan kohtuutonta tilannetta yksityisille asioiden käsittelyn pitkittyessä. Näillä perusteilla kannatan edustaja Lylyn tekemää esitystä.

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen politiikka on lisännyt vastakkainasettelua ja epävarmuutta työelämään. Työehtojen heikentäminen ja epävarmuuden lisääminen ovat ajaneet työmarkkinat kaaokseen. Hallitus puhui sadastatuhannesta uudesta työpaikasta, mutta todellisuudessa työpaikkoja on menetetty kymmeniätuhansia. Erityisesti rakennusalan kriisiin reagoitiin aivan liian myöhään. Kasvun sijaan hallitus on leikannut tulevaisuudesta. Koulutusleikkaukset, aikuiskoulutustuen lakkauttaminen ja maahanmuuton kiristäminen heikentävät Suomen mahdollisuuksia saada osaavaa työvoimaa ja uusia investointeja. Samalla hallitus peruuttaa ilmastopolitiikassa aikana, jolloin juuri vihreä siirtymä voisi luoda Suomelle uusia työpaikkoja. Arvoisa rouva puhemies! Suomi tarvitsee politiikkaa, joka rakentaa luottamusta, vahvistaa oikeudenmukaisuutta ja luo kasvua tulevaisuuden investoinneilla — ei politiikkaa, joka lisää eriarvoisuutta ja syventää epävarmuutta. Erityisen tärkeää olisi tehdä toimia nuorten tulevaisuususkon parantamiseksi. Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä?

Arvoisa rouva puhemies! Me tarvitaan Suomeen työpaikkoja. Meillä on järkyttävällä tasolla työttömyys. Paljon ollaan puhuttu näistä jäänmurtajakaupoista, jäänmurtajatilauksista. Tuovatko ne aidosti Suomessa työttömänä oleville ja erityisesti työttömille nuorille ja Suomen lakien mukaan toimiville yrityksille töitä? Ihmiskauppaa ja palkkavarkautta sekä veronkiertoa harjoittavat yritykset lennättävät tänne työntekijöitä. Ne työntekijät eivät ole maahanmuuttajia. Heidät tuodaan tekemään jotain tiettyä työtehtävää ja lennätetään pois alipalkattuina ja hyväksikäytettyinä. Miten tämä estetään? Mitä toimia hallitus aikoo vielä esittää? Me ollaan esitetty ehdotuksia siitä, että palkkavarkaus kriminalisoidaan, tilaajavastuuta vahvistetaan, ammattiyhdistysliikkeen kanneoikeus säädetään, monenlaisia toimenpiteitä, millä saadaan verotuloja lisää ja turvallisia työpaikkoja Suomeen. Miten aiotte toimia, arvoisa ministeri Marttinen?