Lehtinen Rami

Arvoisa rouva puhemies! Nyt jos koskaan tämän lain jatkaminen on äärimmäisen tärkeää. Nimittäin mikään uhkakuva rajalla ei näytä siltä, että tilanne olisi rauhoittumassa. Aivan keskeistä tässä on se, että rajalla vallitsisi molemminpuolinen luottamus siihen, että palattaisiin vanhoihin hyviin käytänteisiin, mutta sellaista ei ole näköpiirissä. Se, miten tämä laki poikkeaa kaikista muista maahanmuuttoon liittyvistä laeista, on juuri siinä, että tällä on tarkoitus ennalta estää — ei hallita vaan ennalta estää — sen tilanteen syntyminen Suomeen, jossa sitten ehkä meidän suomalaisten ihmisoikeudet olisivat loukattuina, jos me hallitsemattomasti päästetään tänne muita. Pitää miettiä, missä kohtaa ja kenen ihmisoikeuksia loukataan. Eli se ei ole yksioikoinen asia, kuka tässä on riskikuvassa. Myöskin niitä ongelmia, joita tässä aikaisemmin oli osittain nostettu esille, että yksittäisen rajavartiomiehen oikeusturva olisi uhattuna, on saatu ratkaistua, ja koulutukset on saatu käytyä läpi, eli ollaan varsin hyvässä tilanteessa tämän lain jatkamisen suhteen.

Arvoisa rouva puhemies! Mielestäni valiokunnassa käytiin varsin laaja ja perusteellinen keskustelu ja selvitys siitä, mikä olisi paras malli ja mitä tässä olisi järkevää tehdä. Itse asiassa tässä asiassa ainakin omasta mielestäni varsin usein jopa oppositio—hallitus-rajat ylittyivät siinä yhteisessä näkemyksessä siitä, mikä seuraavaksi olisi järkevää ja miten tässä asiassa olisi hyvä edetä. Nimittäin se hankaluus tulee siitä nykytilanteesta, joka on se, että meillä on vankiloissa varsin paljon täysin kouluttamattomia työntekijöitä, ja se ei missään nimessä voi olla tilanne, jota tavoitellaan tulevaisuudessa tai lähitulevaisuudessa. Samaan aikaan meillä on iso tarve saada lisää työntekijöitä, koska vankimäärä on kasvanut. Vankimäärän kasvua tosin en ihan täysin laita kriminaalipolitiikan piikkiin. Siellä on myöskin erityisesti maahanmuuttoon liittyviä asioita, ja jokainen voi tilastoista katsoa, mistä se vankimäärän kasvu johtuu. Mutta toki tässä on omat haasteensa. Ihannetilanne olisi omasta mielestäni erityisesti se, että niin rikosseuraamusalalta kuin vaikkapa Rajavartiolaitoksesta ja poliisista kaikki opiskelijat opiskelisivat samassa laitoksessa ja tulisivat yhdenvertaisesti sieltä samoilla tiedoilla ulos, mutta tässä tilanteessa tämä opiskelijamalli on ymmärrettävä, jotta päästään tämän vaikean kauden yli. Erityisesti tässä varmaan on haasteena se tasalaatuisuus, johon ainakin itse sain vastaukseksi sen, että pääosin näistä keskeisistä sisällöistä, kuten vaikkapa voimankäytöstä, jatkossakin huolehtivat RSKK:n omat kouluttajat, jotta jokainen valmistuva olisi sitten ikään kuin samoilla tiedoilla liikkeellä. Mutta sitten minä itse kyllä näkisin, että tulevaisuudessa olisi erittäin tärkeää, että tämä oma oppilaitos kehittyy ja että opiskelijat pääsevät myöskin keskenään samaan oppilaitokseen ryhmäytymään ja hakemaan sitä yhtenäistä mallia myöskin vartijoiden koulutukseen, jotta ei tulisi sitä riskiä siitä, että eri vankiloissa koulutetaan eri tavalla ja ei ikään kuin näe koko maan käytäntöjä, sitä, mitkä olisivat parhaat käytännöt kussakin laitoksessa ja kussakin vankilassa. Mutta uskon, että tällä mallilla päästään nyt tämän vaikean kauden yli. Tässä pitää muistaa se, että tämä ei kuitenkaan koske kauhean laajaa oppilasjoukkoa. Ymmärtääkseni se oli joitakin kymmeniä, mitä tällä maksimissaan voitaisiin saada uusia valmiita työntekijöitä, ja se on tässä tarpeessa varsin pieni määrä. Sinänsä tämä ei ratkaise tätä koko ongelmaa, mutta se on yksi pieni lisä tähän kokonaisuuteen tässä vaikeassa tilanteessa. Vielä haluan painottaa sitä, että oppisopimusmalliinhan soveltuvat vain ne opiskelijat ja työntekijät, jotka ovat jo siellä vankiloissa töissä ja joilla on soveltuva pohjakoulutus, josta on hyötyä tässä vartijan ammatissa, ja tästä pitää tarkkaan pitää kiinni.

Arvoisa puhemies! Jälleen yksi muutos laajaan maahanmuuttopakettiin, jota tämä hallitus on tehnyt. Tämä on hyvä jatkumo sille työlle, jota ollaan pyritty edistämään, eli ennen kaikkea on pyritty saamaan pois ne väärinkäytökset, joita tähän maahanmuuttojärjestelmään on liittynyt koko EU-tasolla. Jos meillä ei ole tehokasta palautusjärjestelmää, niin ei meillä oikeastaan ole silloin tehokasta politiikkaakaan. Se on aivan keskeinen seikka. Siksi täytyy todeta, että viimeinkin EU:ssa ollaan herätty siihen, että ainoita vaihtoehtoja on tehdä EU:n ulkopuolisia palautuskeskuksia, jotka mahdollistavat niiden ihmisten poistamisen, jotka muutoin tänne EU-alueelle olisivat jäämässä. On hälyttävää se, että niistä, joille kielteinen päätös tulee, vain 20 prosenttia pystytään poistamaan EU-alueelta. Erityisen hyvää tässä on myöskin tämä seulontamenettely, varsinkin sellaisessa tilanteessa, että äkillinen ruuhka tai muu sellainen yllättävä tilanne tulisi, että viranomaisten resurssit olisivat tiukoilla. Tässä on myöskin lisätty paljon velvoitteita siihen, että on oltava läsnä ja tehtävä yhteistyötä, ja jos näin ei tee, niin siitä seuraa sitten myöskin sanktioita. Eli velvoittavuutta tässäkin laissa tuodaan myöskin sitten maahanmuuttajille itselleen lisää. Se, mikä on varsin vähälle huomiolle tässä laissa jäänyt, on se, että tässä mahdollistetaan myöskin suojeluaseman lakkauttaminen niiltä turvapaikanhakijoilta, jotka ovat tehneet rikoksia, ennen kaikkea vakavia rikoksia. Se, mikä tässä on tärkeää, on se, että aikaisemmin meillä vanhoista rikoksista ei ole voinut suojeluasemaa lakkauttaa, mutta tämä pakti tuo mahdollisuuden siihenkin, että vanhat rikoksetkin voidaan ottaa huomioon suojeluaseman lakkauttamisessa ja sen jälkeen sitten karkottamisessa. Se on todella tärkeä seikka, ja joltakin osin julkisissa tapauksissakin on ollut ongelmallista, että rikoksia ei ole voitu huomioida, kun ne ovat tapahtuneet ennen tämän hallituksen tekemiä muutoksia. Mitä tulee vielä tähän välttämättömään apuun esimerkiksi tässä turvapaikkapuhuttelussa, niin itseni on jotenkin hämmentävää ajatella, että jos ihminen hakee turvapaikkaa ja hän tulee turvapaikkapuhutteluun, niin se olisi vähän niin kuin oikeudenkäyntityyppinen, kun itse koen sen niin, että on enemmänkin kyse siitä, että pitäisi pystyä osoittamaan, miksi hän tarvitsee turvapaikan. On vaikea kuvitella, miksi tarvitaan oikeudellista apua ensimmäisenä ja miksi ikään kuin pitäisi ohjata siihen, että älä sano näin tai älä tee noin vaan tee näin ja sano noin, jotta voit saada paremmin turvapaikan. Mutta eihän se voi olla ikään kuin turvapaikkajärjestelmän tarkoitus, vaan se, että ihminen kertoo aidosti tilanteen, miksi hän tarvitsee turvapaikkaa. Pitäisi luottaa viranomaisiin sen suhteen, että he osaavat kysyä oikeat asiat, ja pitäisi luottaa siihen, että turvapaikanhakija osaa kertoa ihan itse ohjaamatta oikeat asiat, ja sitten jälkikäteen tarkastellaan, riittävätkö ne turvapaikan saamiseen.

Arvoisa puhemies! Haluaisin vielä ehkä tarkentaa edustaja Kaarisalolle myöskin aivan kiihkottomasti sitä, kun puhuitte hyvinvoinnista, miten se liittyy turvallisuuteen. Kun minä puhuin siitä, että suurin konkreettinen uhka tällä hetkellä on se maahanmuutto, joka aiheuttaa meidän turvallisuuteen isoja ongelmia, joka on aiheuttanut sitä ympäri Eurooppaa, kuten jo aikaisemminkin puhuin, niin toivoisin, että jos te olette ikään kuin eri mieltä meidän kanssamme siitä, että se on kaikkein kiireisin asia, johon vielä voidaan puuttua ja vaikuttaa, niin kävisitte tutustumassa vaikkapa Ison-Britannian, Saksan, Belgian, Tanskan ja Ruotsin tilanteeseen. Kysyisitte heidän turvallisuusviranomaisiltaan, mikä on keskeinen asia, johon Suomessa tulisi pyrkiä vaikuttamaan, jos me halutaan pitää yllä tämä turvallisuustilanne, joka meillä vielä on. Olen aivan vakuuttunut siitä, että heidän viranomaisensa vastaisivat, että maahanmuutto on se keskeinen seikka, johon teidän pitää pyrkiä vaikuttamaan, kun vielä voitte. Siksi tästä on tärkeää puhua juuri tässä ajassa, kun me voidaan sille vielä jotain tehdä. Hyvänä esimerkkinä ovat vaikkapa jotkut Helsingin lähiöt, joissa lähestytään sitä, että lähiön asukkaista, kun maahanmuuttajat valitettavasti keskittyvät ja segregaatio kasvaa, lähes 50 prosenttia on maahanmuuttajia. Kun se raja tullaan ylittämään, niin väitän, että ei ikään kuin ole paluuta siitä, etteivätkö ne lähiöt eriytyisi muista lähiöistä. Se tulee merkittävästi vaikuttamaan meidän turvallisuustilanteeseen ja siihen, miten pystytään ikään kuin yhteiskunnallisesti auttamaan niitä ihmisiä, jotka asuvat siellä eriytyvissä lähiöissä. Haluaisinkin kuulla teiltä, mikä teidän ratkaisunne olisi näihin lähiöihin, muuta kuin se, että me pyritään ylläpitämään sellaista maahanmuuttajamäärää, joka on hallinnassa, jonka tämä yhteiskunta kestää. Mikä se teidän ratkaisunne näihin olisi, jos näette asian toisin kuin me tai ne Euroopan maat, joissa tämä tilanne on räjähtänyt käsiin ja on turvallisuuden kannalta aivan kriittinen?

Arvoisa puhemies! Aivan alkuun pitää todeta, että on hyvä, että edustaja Kaarisalo jaksaa täällä istua meidän perussuomalaisten kanssa puhumassa turvallisuudesta, vaikka ilta on jo myöhäinen, hyvä näin. Samalla haluaisin vastata edustaja Kaarisalolle, kun aikaisemmassa puheenvuorossa kysyitte, eivätkö perussuomalaiset puhu lainkaan syrjäytymisestä, eriarvoistumisesta, köyhyydestä, päihteistä, perheväkivallasta ja niin edelleen eli näistä hyvin perinteisistä ongelmista, jotka vaikuttavat merkittävästi turvallisuuteen, mikä on aivan selvää. Totta kai puhumme, mutta kriittisin, keskeinen uhka, joka merkittävästi pahentaa kaikkia näitäkin ilmiöitä, on maahanmuutto ja sen hallitsemattomuus. Se on se ilmiö, johon me voidaan nyt välittömästi vaikuttaa ja jolla on suurin uhka pahentaa kaikkia näitä asioita. Siksi siitä pitää ensisijaisesti puhua juuri nyt, kun voimme sille vielä jotain tehdä. Otetaan esimerkkinä vielä se, että jos me ei saada ikään kuin maahanmuutosta kumpuavia ongelmia, joita edustaja Bergbom tässä jo varsin hyvin toi äsken esiin, hoidettua ja sellaiseen tilanteeseen, että se on hallinnassa, niin meillä ei yksinkertaisesti ole resursseja auttaa näitä Suomessa olevia ihmisiä, jotka tarvitsevat viranomaisten apua ja muiden auttajien tukea, esimerkkinä vaikkapa turvallisuusviranomaiset, niin kuin poliisi. Jos mietitään Ruotsia, Ruotsi havittelee 32 000:ta poliisia johtuen turvallisuustilanteestaan. Se tarkoittaisi Suomessa sitä, että meidän pitäisi tuplata poliisien määrä elikkä 16 000 poliisia hankkia tänne, jotta se olisi samassa suhteessa väkilukuun nähden kuin se, mitä Ruotsi tavoittelee. Jo tästä ymmärtää sen, mikä meillä on suurin ongelma turvallisuuden osalta lähitulevaisuudessa. Se on maahanmuutto, sitä ei pääse kukaan karkuun, siis sellainen maahanmuutto, joka aiheuttaa uhkaa meidän turvallisuudelle — kaikki maahanmuutto ei aiheuta uhkaa meidän turvallisuudelle. Sitten toinen asia, mistä täällä tänään on keskusteltu paljon, on droonit. Kaipaisin jossain kohtaa näin vanhana virkamiehenä myöskin sitä keskustelua, että oltaisiin ikään kuin kiinni siinä konkretiassa, minkälainen vaara näistä harhautuneista drooneista Suomelle aidosti on. Niitä ei ole tarkoitettu Suomea vastaan, ymmärtääkseni. Niitä on Euroopassa ollut jo kymmenittäin, mutta ymmärtääkseni muun muassa yhtäkään henkilövahinkoa ei ole syntynyt näistä drooneista. Näin ei varmaan saa sanoa, mutta itse katson, että suurempi riski on kuolla aamuliikenteessä kuin siihen, että se harhautunut drooni kopsahtaa takaraivoosi. Kun näistä keskustellaan — väheksymättä yhtään sitä ongelmaa tai sitä, että Suomen ilmatilaa on loukattu, niin ei tietenkään voi tehdä, eikä sitä voida hyväksyä — toivoisin, että suhteutettaisiin ikään kuin yhteiskunnallisesti siihen, mikä se riski aidosti on kansalaisille, se, että meidän ilmatilaan harhautuu sitten tämmöinen hyökkäysdrooni, joka meitä kohtaan ei ole tarkoitettu.

Arvoisa rouva puhemies! On kysyttävä, ajavatko tässä maassa ja Euroopassa ihmisoikeudet turvallisuuden edelle. Nimittäin kaikissa niissä maissa, joihin 2000-luvulla on tullut massoittain siirtolaisia, on turvallisuus merkittävästi heikentynyt. Tämä on karu fakta, jota nämä maat tällä hetkellä yrittävät epätoivoisesti peruuttaa, mutta näyttää siltä, että tilanteelle ei ole enää mitään tehtävissä. Viimeksi eilen uutena ilmiönä Ruotsi varoitti Suomea sosiaaliturvan väärinkäytöstä, jolla on yhteyksiä jengeihin ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Uusia maahanmuuttoon liittyviä vakavia ongelmia tulee siis jatkuvasti, uusia ilmiöitä, jotka uhkaavat meidän sisäistä turvallisuuttamme. Meillä on vielä mahdollisuus estää turvallisuuden rapautuminen ja se tilanne, mikä on muissa Euroopan maissa, vaikkapa Ranskassa, Belgiassa, Hollannissa, Tanskassa ja Ruotsissa, liittyen maahanmuuttoon. Mutta se edellyttää, että meidän on jatkettava sitä politiikkaa, jota tämä hallitus on tehnyt, jossa estämme turvallisuutta heikentävän maahanmuuton määrää niin, että se on kohtuullisella tasolla ja niin, että se ei vaikuta meidän maan sisäiseen turvallisuuteen, niin kuin muissa Euroopan maissa on käynyt.

Arvoisa rouva puhemies! On helppo kulkea kadulla ja pitää itsestäänselvyytenä sitä, ettei kukaan käy kimppuun tai yritä ryöstää. Mutta juuri sen itsestäänselvyyden taustalla on valtava määrä näkymätöntä työtä. Viranomaiset valvovat, ennakoivat, suunnittelevat ja tekevät ympäri vuorokauden töitä sen eteen, että meidän arkemme pysyy turvallisena. Harva meistä pysähtyy ajattelemaan, kuinka paljon taustalla tapahtuu juuri silloin, kun kävelemme rauhassa kotiin, viemme lapset kouluun tai palaamme illalla töistä. Turvallisuus tuntuu niin luonnolliselta vain siksi, että siihen on Suomessa totuttu ja sitä pidetään itsestäänselvyytenä. Juuri siksi turvallisuuden menettäminen olisi niin vakava asia. Kun haavoittumattomuuden tunne kerran särkyy, sitä ei enää saa takaisin. Turvallisuus ja turvallisuudentunne ei synny tyhjiössä vaan vaatii tekoja sekä rohkeita päätöksiä, ja juuri siksi me perussuomalaiset olemme hallituksessa. Arvoisa puhemies! Kuten selonteossakin todetaan, kaupunkien sisäinen eriytyminen eli segregaatio on voimistunut kaikkialla Euroopassa viimeisen vuosikymmenen aikana, etenkin Ruotsissa, jota voidaan pitää keskeisenä verrokkimaana Suomelle. Siellä segregaation, epäonnistuneen maahanmuuttopolitiikan ja rinnakkaisyhteiskuntien seuraukset näkyvät ampumisina, räjähdyksinä ja alueina, joilla viranomaisvalta on heikentynyt tai jopa kadonnut. Selontekokin tunnistaa, että segregaatio on ollut keskeinen tekijä Ruotsin turvallisuusongelmien taustalla. Asuinalueiden sosioekonomiset erot ovat vahvistuneet myös Suomen kaupungeissa. Suomella ei ole varaa kulkea Ruotsin tietä, ja toivottavasti tämän sisäistää muutkin kuin perussuomalaiset. Siksi etenkin vihreiden ja vasemmistoliiton olisi korkea aika poistua punavihreästä pilvilinnastaan. Arvoisa rouva puhemies! Euroopan hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja totesi hiljattain Ylen Ykkösaamussa sen, mikä on ollut ainakin meille perussuomalaisille selvää: siirtolaiset toimivat erinomaisena aseena Eurooppaa vastaan, eikä Kremlissä epäröidä tähän vaihtoehtoon tarttua. Massasiirtolaisuus heikentää länttä, ja sehän sopii itäiselle naapurille oikein hyvin. Laajamittainen väestöpohjan muutos johtaa turvallisuuden osalta pelkästään negatiivisiin ilmiöihin, etenkin sisäisen eheyden rapautumisen seurauksena. Hallitsematon ja rajaton maahanmuuttopolitiikka siis murentaa yhteiskuntia pala palalta. Suomessakin tämä on jo hyvin nähtävissä: huomattava taloudellinen ja sosiaalinen kuormitus, sisäisen turvallisuuden heikentyminen, yhtenäisyyden mureneminen, vankiloiden täyttyminen, raiskausten lisääntyminen, Pisa-tulosten lasku, alueiden eriytyminen, katujengit ja nöyryytysväkivalta. Viime aikoina julkisuuteen on noussut myös tietoja, että asevelvollisuuden toteutuminen vieraskielisten ja muiden suomalaisten välillä vaihtelee merkittävästi. Tämä asettaa riskin laajemmin maanpuolustustahdolle, josta on hälyttäviä esimerkkejä muun muassa Iso-Britanniasta. Siellä maanpuolustustahto on laskenut rajusti. Herääkin kysymys: miksi puolustaisi maata, jota ei tunne enää omakseen? Maahanmuutto on siis kiistaton osa Venäjän hybridivaikuttamista, ja meillä riittää kaikenlaisia maahanmuuton ja monikulttuurisuuden puolestapuhujia ympäri valtakuntaa. Suuri osa toimii varmasti vilpittömästi, hyväntahtoisesti ja hyväuskoisesti, mutta kaikkien motiivit eivät välttämättä ole niin viattomia kuin tämän salin vasen laita aina on antanut ymmärtää. Arvoisa rouva puhemies! Hallintovaliokunnan päätösehdotuksessa edellytetään muun muassa sitä, että valtioneuvosto huomioi nykyistä laajemmin sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden tiiviin keskinäisen yhteyden kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Lisäksi valtioneuvoston tulee varautua hybridivaikuttamiseen sekä huolehtia EU:n uudistuneen maahanmuutto- ja turvapaikkalainsäädännön tehokkaasta toimeenpanosta muun muassa varmistamalla kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautusjärjestelmän toimivuus. Perussuomalaiset pitää varsinkin näitä esityksiä erittäin kannatettavina. Erityisesti ilman toimivaa palautusjärjestelmää ei ole olemassa uskottavaa ja kestävää maahanmuuttopolitiikkaa. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Nykyinen malli tietojenvaihdosta on varsin byrokraattinen ja hankala, kun sinne pitää jokainen tieto yksilöidä, kun sitä eurooppalaisista haetaan. Jos ajattelee sitä kehitystä, mikä rikollisilla on erilaisten älylaitteiden ja teknologian hyödyntämisessä, niin viimeistään tässä kohtaa myöskin viranomaisten pitää ottaa samoja keinoja käyttöön. Mikä sen parempi keino olisi kuin hyödyntää tässäkin tapauksessa teknologiaa mahdollisimman pitkälle anonyymissä haussa vain sen saamiseksi, löytyykö hitti vai ei, ja ilman, että se yksilöi yhtään ketään. Lähinnä tarkoitus on suunnata tutkintaa sen jälkeen siihen, mistä olisi saatavissa se tieto, joka asian ratkaisee. Suomalaisen poliisin tehokkuus näihin päiviin ja viime vuosiin asti on perustunut siihen, että me tiedämme, keitä Suomessa on ja kenen kanssa me ollaan tekemisissä. Tämä eurooppalainen vapaa liikkuminen ja totta kai myöskin kansainvälistyminen maahanmuuton ongelmien myötä on johtanut siihen, että meidän on entistä vaikeampaa tunnistaa niitä ihmisiä, joiden kanssa ollaan tekemisissä, ja se pitkällä aikavälillä heikentää meidän turvallisuutta. Siitäkin näkökulmasta tämä on äärimmäisen hyvä. Se, minkä haluaisin vielä nostaa, mitä tässä kotimaassa on vaikea ymmärtää ja mikä tässä tulee hyvin selkeästi ja yksinkertaisesti esiin, on se, että kun kyse on ihmisen pelastamisesta tai hengestä ja terveydestä, niin jokainen ymmärtää, että sen tiedon saamista, että se jostakin löytyy, kenestä on kyse, jotta voidaan se henki tai terveys pelastaa, ei voi ikään kuin rajoittaa mikään lainsäädäntö, koska mikä olisi tärkeämpi perusoikeus kuin oman hengen pelastaminen? Mutta Suomessa, jos poliisilla on vaikkapa kadonneen henkilön etsintätehtävä, et saa vaikkapa sairaalasta tietoa siitä, onko se henkilö siellä. Siis on äärimmäisen vaikea ymmärtää tällaista perustuslakia, mikä voisi estää sen ihmisen hengen pelastamisen sen takia, että siellä on eri käyttötarkoitus, sidonnaisuus tai joku muu seikka, joka sitten tuo sen esiin. Olen aina itse miettinyt, että hyvin harvoin kehun EU:ta juuri mistään, mutta tänään täytyy melkein kahdessa asiassa kehua, ja tämä on niistä toinen. Eli jossakin asiassa EU tuntuu olevan edistyksellinen Suomeen verrattuna.

Arvoisa rouva puhemies! Jos miettii, mistä lähdettiin, kun tämä hallitus aloitti, niin tilanne oli se, että viisi vuotta Suomessa oleskelemalla, välttämättä tekemättä yhtään mitään, kävi kumartamassa kansalaisuuden. Tämä oli se lähtökohta, kun tämä hallitus aloitti. Aika pitkälle ollaan tultu siitä: ensinnäkin ei riitä viisi vuotta, vaan vaaditaan kahdeksan vuotta, pitää olla myöskin nuhteeton, huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin, ja pitää olla myöskin osoittaa, että pystyy itse huolehtimaan omasta toimeentulostaan. Nämä on siis jo tehty, ja nyt tulee tämä kolmas vaihe, jossa pitää osoittaa myöskin, että tuntee suomalaista kulttuuria ja historiaa ja meidän tapoja toimia tässä maassa. Täällä on käyty keskustelua siitä, että kansalaisuuden tiukentaminen merkittävästi vähentäisi erityisosaajien tulemista maahan. Kysyisinkin tästä ministeriltä, miten te sen näette, koska on ymmärtääkseni useita vastaavanlaisiakin näkökulmia, että niihin maihin, joissa on tiukempi kansalaisuuslainsäädäntö, se jopa houkuttelee osaajia. Itsekin olen monta kertaa käyttänyt puheenvuoroa siitä, että uskon, että ne aidosti erityisosaajat, jotka voivat valita minkä tahansa maan maailmasta, haluavat tulla Suomeen juuri siksi, että täällä on turvallista ja puhdasta ja tämä yhteiskunta on luotettava. Tämä on se merkittävä riski, mikä voidaan menettää, jos me ei onnistuta tässä maahanmuuton asiassa. Se vielä, miksi kansalaisuus on merkityksellinen, niin se on merkityksellinen siitä syystä, että sinä päivänä, kun kansalaisuus myönnetään, kaikki ulkomaalaislain suomat toimet, joita viranomaiset voivat tehdä, elikkä sen soveltaminen, loppuvat samana päivänä. Ei voida enää karkottaa eikä käännyttää, jos sitten rupeaa hölmöilemään. Siksi tällä on kansakuntana meille iso merkitys. Sitten mitä tulee tähän edustaja Hopsun esiin tuomaan kuntien kotouttamiseen, niin valiokuntakäsittelyssä on tullut useita kertoja esiin se, että siellä saatetaan makuuttaa kymmenen kuukauttakin kotona ennen kuin ensimmäistäkään kotouttamistoimea tehdään, ja vielä jopa sanotaan, että älä nyt vain itse rupea mitään tekemään, katso kun me kotoutetaan sinut tänne Suomeen. Siinähän passivoituisi kaikkein aktiivisinkin ihminen, joka aidosti haluaisi tähän yhteiskuntaan integroitua. Eli tämä järjestelmä passivoi jo itsessään, ja siksikin tätä pitää muuttaa. Ei tässä ole mitään järkeä. No, mitä tulee näihin ruuhkiin, että kansalaisuuden saaminen kestää pidempään, niin ymmärtääkseni lähes kaikki, jotka kansalaisuutta hakevat, ovat pysyvällä oleskeluluvalla, eli ei heitä tästä maasta pois potkita. Eli ainut pelko, mikä on, on se, että he rupeavat sitten hölmöilemään siinä välissä ennen kuin kansalaisuuden saa. Se on se riski, jos ikään kuin jännittää, mitä tässä pitkässä prosessissa tapahtuu. Aito kotoutuminen lähtee siitä, että ihminen itse aidosti haluaa tehdä ne asiat, joita tämä yhteiskunta edellyttää kansalaisuuden saamiseksi, ja sitä me tullaan jatkossakin vaatimaan.

Arvoisa rouva puhemies! Itse asiassa halusin tarttua tähän samaan asiaan, mitä edustaja Bergbom tuossa juuri aikaisemmin kertoi. Eli sitä, että ikään kuin tässä työttömyyden syntipukiksi jotenkin haluttaisiin kirjata ukrainalaiset, en kyllä halua allekirjoittaa. Toki heitä on Suomeen tullut, mutta juuri niin kuin sanottiin, tilapäisen oleskelun luvalla, joka poikkeaa merkittävästi kaikista muista lupatyypeistä ja malleista, joita perinteisesti meillä maahanmuutossa on ollut. Tämä malli muuttui Ukrainan sodan alkaessa, ja juuri niin kuin täällä sanottiin, Suomen pitääkin auttaa lähialueilla hädässä olevia ihmisiä ensisijaisesti. Juuri näin, tämä on se oikea malli. Ukrainalaisten osuus on siellä suuri mutta ei likimainkaan selitä koko 50 000:ta, taitaa olla jossain 13 000:n paikkeilla tällä hetkellä heidän työttömyyslukemansa. Mutta sitten mitä tulee tähän opiskelija- ja perheenjäsenbisnekseen, jonka te loitte 22-vuoden muutoksella, niin se on kyllä hämmentävä muutos. Kokonaisuutena tai muutenkin se keskustan ajatusmalli siitä, että opiskelijoita pitää tuoda Suomeen kolmansista maista lisää, niin ymmärrättekö te, mihin se johtaa? Esimerkki: Kävin Hämeen ammattikorkeakoulussa vierailulla, enkä ihan tarkkoja lukuja muista, mutta olisiko ollut, että vuonna 2017 siellä oli alle 20 kansainvälistä opiskelijaa, viime vuonna 950. Mitä se tarkoittaa heillä? Se tarkoittaa heillä sitä, että kun nämä opiskelijat ovat huonolla kielitaidolla, vaikka heidän pitäisi osata suomen kieltä, niin heidän aikansa päivällä menee näiden kansainvälisten opiskelijoiden ohjaamiseen, mikä on johtanut siihen, että he ovat joutuneet laittamaan kotimaiset opiskelijat etäopintoihin, joka taas on johtanut siihen, mikä kuullaan kaikista yrityksistä, että suomalaiset opiskelijat eivät osaa mennessään töihin. No, eivät varmasti osaa, kun ei kukaan enää pysty opettamaan, kun aika menee ulkomaalaisten opettamiseen. Tämä teidän mallinne johtaa myöskin siihen, että esimerkiksi Vaasaan yllättäen haki yhtäkkiä kokkikoulutukseen 2 000 nigerialaista yhden lukuvuoden aikana. Uskotteko aidosti, että heillä kaikilla oli vilpitön halua tulla opiskelemaan juuri kokiksi, juuri Vaasaan? Vai oliko maahantulon syy kenties jokin muu? Kun te teette näitä opiskeluvetoisia malleja, niin minä toivon, että ymmärtäisitte myöskin sen, mikä vaikutus kokonaisuutena sillä on yhteiskuntaan. Se, että yksittäinen koulu saa siitä tuloja mutta koko muu Suomi maksaa, ei ole millään tavalla järkevää politiikkaa.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Hopsun puheenvuoro kirvoitti minut ottamaan tämän oman puheenvuoron ihan kommentoidakseni muutamaa siihen liittyvää asiaa. Ensinnäkin ajatus siitä, että ikään kuin hallinto-oikeuksien kuorma tämän lainsäädännön myötä merkittävästi kasvaisi, on siinä mielessä mielestäni outo, että täällä on useita puheenvuoroja käytetty siitä, miten ollaan tässä valitusrumbassa ja tehdään toistuvia ja toistuvia uusia hakemuksia, joita ymmärtääkseni hallinto-oikeus joutuu pääosin monessa kohtaa käsittelemään. [Inka Hopsun välihuuto] Jos se nyt katkaistaan nopeasti, niin ymmärrän toki sen, että siinä vaiheessa tulee nopea paine sille hallinto-oikeudelle tehdä se päätös, mikä saattaa sitten syrjäyttää muita juttuja, mutta pitkällä juoksulla väittäisin, että hallinto-oikeuksien käsittelemien juttujen määrä vähenee ennemmin kuin kasvaa, jos tämä kierre katkaistaan. Samoin itseäni hämmentää, että aina kun puhutaan maahanmuuttajista ja Suomeen tulevista, niin on se olettama, että he ovat haavoittuvassa asemassa. Tässä lainsäädännössä ymmärtääkseni puhutaan muista kuin turvapaikanhakijoista eli siis vaikkapa ihmisistä, jotka ovat tulleet Suomeen työluvalla tai vaikkapa opiskelemaan. Jos heillä sitten edellytykset maassa olemiseen loppuvat elikkä lupa päättyy ja he eivät sitä uusi tai heille ei voida lupaa myöntää enää niillä perusteilla, niin mikä tekee heistä erityisen haavoittuvassa asemassa olevan ihmisen lähtökohtaisesti? Minun on vaikea sitä ymmärtää. Mutta se ajatusmaailma sekä vasemmistolla että vihreillä on, että kaikki maahanmuuttajat ovat lähtökohtaisesti aina haavoittuvassa asemassa. En ymmärrä, miksi. Itse asiassa samalla tavalla taitavat kyllä ajatella keskusta ja SDP:kin, kun miettii, että juuri työluvalla olevien — siis henkilöiden, jotka ovat tulleet Suomeen työluvalla tekemään pelkästään työtä ja luvan peruste on työ — pitäisi SDP:n ja keskustan mielestä, kun nämä sen työn menettävät, saada vähintään puoleksi vuodeksi jäädä Suomeen tuilla ja miettimään, että mitäs sitten elämässään tekisi. Ikään kuin samalla olettamuksella, että he ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Sitten vielä se, että kun näitä säilöönottoaikoja myöskin tässä pidennetään samalla, niin sillä on myöskin merkittävä vaikutus siihen, että niitä karkotuksia voidaan toteuttaa ja että se prosessin kesto ei estä sen karkotuksen loppuun saattamista.

Arvoisa rouva puhemies! Kun täällä edustaja Polvinen puhui Milan Jaffista, niin pitää tässä kohtaa muistuttaa siitä, mikä lehtitiedoissakin on ollut, että ilman tämän hallituksen tekemiä muutoksia Milan Jaffin poistaminen maasta todennäköisesti ei olisi onnistunut. Mitä tulee resursseihin tällä hetkellä maasta poistamisen osalta, niin se ei ymmärtääkseni ole suurin ongelma. Poliisi on kyllä halukas poistamaan, jos vain on mahdollista lainsäädännön puitteissa poistaa, ennen kaikkea ne henkilöt, jotka vakavasti vaarantavat sisäistä turvallisuutta tai kansallista turvallisuutta, ja juuri nämä henkilöt, jotka rikoksiin syyllistyvät, ovat ne, jotka ensi tilassa pitäisi saada maasta pois, mutta yhtä lailla kaikki ne, jotka eivät lakeja noudata. Ymmärtääkseni keskustankin tahtotila on ollut se, että maahanmuuton pitää perustua lakien noudattamiseen, ja toivon, että te tämän jaatte myöskin meidän kanssa. Näin ei aikaisemmin ole ollut, mutta toivottavasti tästä eteenpäin on. Suomessa on perinteisesti noudatettu oikeusperustaista varovaisuutta, kun ulkomaalaisen Suomessa oleskelun jatkamista on arvioitu muun muassa rikostapauksissa, kuten aikaisemmin ollaan kuultu. Tällä hallituksen esityksellä painopiste siirtyy enemmän siihen, että Suomessa oleskelun ehtojen noudattamista, turvallisuutta ja maahanmuuttojärjestelmän toimivuutta korostetaan, sen sijaan että oltaisiin hyvin hienotunteisia. Eli halutaan vastuuta myöskin tänne maahan tulijoille siitä, että he noudattavat Suomen sääntöjä. Muutama sana vielä tästä ennakollisesta maahantulokiellosta: Jos miettii sitä nykyistä tilannetta, että tiedetään jo ennalta ja ollaan saatu vihjetietoa siitä, että Suomeen on tulossa henkilö, joka vakavasti vaarantaa meidän turvallisuutta, niin nykytila oikeasti on ollut se, että päästetään se maahan ja aloitetaan tämä rumba ja mylly, jossa sitten useita vuosia pyritään poistamaan se sama henkilö, jonka maahantuleminen olisi voitu estää alkuvaiheessa. Nyt tämä järjestelmä luodaan niin. On jopa järjetöntä ajatella, miksi meillä on ollut aikaisemmin tällainen järjestelmä, joka ei voinut mahdollistaa tätä, ja kun tämä tuodaan vielä koko EU:n tasolle, niin on kyllä kerrassaan erinomainen muutos nykytilanteeseen. Tämäkin laki korostaa sitä ministeri Rantasen useamman kertaa toteamaa lausetta, että jos on luvatta maassa, niin maasta joko poistuu tai maasta poistetaan, ja mitään muita vaihtoehtoja ei pidä ollakaan.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos jälleen ministeri Rantaselle tästä hyvästä esityksestä. Kaikkein tärkein kohta tässä on juuri se, että jatkossa turvapaikkahakemuksia voidaan käsitellä EU-alueen ulkopuolella ja kolmansissa maissa, jotka ovat turvallisia, koska tämä on juuri sen järjestelmän ydin kokonaisuutenaan. Ei voi olla niin, että lähtee hakemaan turvapaikkaa ja kävelee useiden turvallisten maiden läpi päätyäkseen johonkin paikkaan, johon halutaan muista syistä kuin aidosti turvapaikkasyistä. Siihen tämä esitys pitkästä aikaa tuo jonkinlaisen ratkaisun, eli todella tärkeä ja iso muutos. Toinen iso elementti, joka tässä on, on se, että tämä tuo lisää velvoitteita, joita ollaan kaikissa muissakin uudistuksissa tehty. On yhteistyövelvoite viranomaisten kanssa. Jos niitä ei noudata, siitä seuraa tiettyjä sanktioita ja voidaan vaikka määrätä sijoittumaan tietylle alueelle, josta tavoitetaan kenties helpommin. Kolmantena on myös tämä seulonta-asetus, joka mahdollistaa sen, että pystytään katsomaan EU:n sisällä kokonaisuutena, minkälaisia ihmisiä meille tulee, samoilla kriteereillä, jotka myöskin aikaisemmin ovat puuttuneet. [Puhemies koputtaa] Todella hyviä elementtejä.

Arvoisa rouva puhemies! Viime vuosina olemme nähneet, miten Suomeen pyritään käytännössä kaikin keinoin tulemaan ja myöskin jäämään, vaikka siihen ei lupaa olisi. Tämä on taas hyvä jatkumo sille, että saadaan näitä säännöksiä tiukennettua, ja ennen kaikkea uskoa ja luottamusta siihen, että suomalainen järjestelmä toimii juuri niin kuin sen pitää toimia. Jos ei ole oikeutta olla maassa, niin silloin maasta poistetaan. Karkotusten osalta on todettava, että määrä on onneksi jo aikaisempien muutosten myötä merkittävästi lisääntynyt ollen viime vuonna jo 34 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Hyvä näin, suunta on oikea. Mutta karkotusten osalta on ollut huomattavia vaikeuksia verrattuna vaikkapa käännytykseen, joka on huomattavasti suoraviivaisempi tapa poistaa maasta. Tässä pitää todeta myöskin se, että vaikka tämä laki ei koske turvapaikanhakijoita, jo aikaisemmin on tehty muutos siitä, että jos jatkovalituksia ja jatkohakemuksia tekee, niin niissä tapauksissa voidaan myöskin karkotusta rinnastaa käännyttämiseen, eli pystytään puuttumaan myöskin turvapaikkahaun puolella vastaavanlaisiin ongelmatilanteisiin kuin tässä tapauksessa tulee esiin. Erittäin hyvä muutos.

Arvoisa herra puhemies! Myöskin minä haluan yhtyä kiitoksiin ministerille: tämä on hyvä laki. Kiskonta on vastenmielinen ilmiö, joka vääristää työmarkkinoita ja ravistelee niitä perinteitä, joita siellä on noudatettu. Ulkomaalaiset ovat lähes automaattisesti heikommassa asemassa kuin suomalainen työntekijä ja alttiimpia hyväksikäytölle muun muassa kielitaidon ja lain tuntemuksen puutteen takia. Kysynkin: voiko olla niin, että eräät tahot Suomessa haluavatkin kiertää työehtosopimuksia ja kohtuullista palkkatasoa tuomalla tarpeettomasti ulkomaalaista työvoimaa maamme markkinoille? Muiden puolueiden maahanmuuttopolitiikka edistää juuri tällaisia tavoitteita tuomalla massoittain uusia työntekijöitä. Sitä me perussuomalaiset emme voi hyväksyä varsinkaan tässä tilanteessa, kun suomalaisia on paljon työttömänä. Erityisesti tällä on iso merkitys rakennusalalla, jossa rehellisellä kilpailulla ei enää nykypäivänä pärjää johtuen tästä ilmiöstä. Erityisesti haluan kiittää myöskin siitä, että tuodaan mukaan pakkokeinoja näiden seikkojen tutkimiseen, varsinkin törkeässä tekomuodossa. Se on merkittävä lisä aikaisempaan.