Berg Kim

Arvoisa puhemies! Keskustelemme tänään erittäin tärkeästä aiheesta, nimittäin nuorisotyöttömyydestä ja nuorten tulevaisuudenuskosta. Viimeiset vuodet ovat olleet poikkeuksellisia, ja monet nuoret ovat joutuneet rakentamaan elämäänsä epävarmuuksien keskellä. Ensin 2020-luvun ensimmäisinä kuukausina koronapandemia iski maailmaan. Suomessakin jouduttiin turvautumaan erityisjärjestelyihin, joilla rajoitettiin fyysisiä kontakteja ihmisten, myös lasten ja nuorten, välillä. Kun koronan aiheuttamasta epävarmuudesta päästiin, hyökkäsi Venäjä Ukrainaan, ja sitä myötä niin Suomen kuin koko Euroopan turvallisuustilanne järkkyi. Sota Ukrainassa jatkuu edelleen, ja monet muutkin sodat ja kriisit ovat vyöryneet päälle. Monet ovatkin ymmärrettävästi huolissaan maailmanpoliittisesta tilanteesta. Arvoisa puhemies! Tuoreimman nuorisobarometrin mukaan maailmanpoliittinen tilanne tosiaan tuottaa eniten epävarmuutta ja turvattomuutta nuorille. Toiseksi eniten turvattomuutta toivat yhteiskunnassa vallitsevat arvot ja asenteet. Luku on kasvanut hurjasti vain 15 vuodessa. Vielä vuonna 2010 turvattomuutta yhteiskunnassa vallitsevista arvoista ja asenteista koki yhdeksän prosenttia, mutta tällä hetkellä kokee jo yli puolet nuorista. Tulos on huolestuttava, sillä turvattomuuden kokemus voi estää nuoria osallistumasta esimerkiksi yhteiskunnalliseen keskusteluun. Yksi syy tämän taustalla voi olla keskustelukulttuuri sosiaalisessa mediassa. On entistä hyväksyttävämpää pyrkiä lyttäämään toista ihmisenä eikä pelkästään hänen mielipiteitään. Tällainen käytös on alkanut levitä alustoilta myös ihmisten välisiin kohtaamisiin. Pidän kehitystä huolestuttavana, sillä lapset ja nuoret eivät ole tälle immuuneja vaan kohtaavat tätä todellisuutta itsekin. Suomalaisessa yhteiskunnassa tarvitaan tällä hetkellä luottamusta ja toisten ihmisten arvostamista. Sitä ei rakenneta somessa tuntemattomille huutelemalla tai heitä loukkaamalla. Jokainen meistä on vastuussa siitä, miten käyttäydymme niin ruudun takana kuin toisten edessä. Arvoisa puhemies! Vaikka nuorten kokemasta turvattomuudesta paljon johtuu maailmantilanteesta ja muista kehityskuluista, on hallituksen toiminnalla silti vaikutuksensa nuorten tulevaisuudenuskoon. Nuoret kokevat nimittäin tällä hetkellä eniten painetta työn saamisesta. Se ei ole mikään ihme. Alle 30-vuotiaiden työttömyys on noussut jo yli 75 000 nuoreen, ja nuorisotyöttömyys on vain muutamassa vuodessa pahentunut nopeasti. Tärkeää olisi varmistaa, että nuoret voisivat saada ensimmäisiä kokemuksia ja onnistumisia, koska se rakentaa itseluottamusta ja osaamista pidempää työuraa varten. Tällä hetkellä ketju ei kuitenkaan kulje eivätkä hallituksen yritykset tilanteen parantamiseksi ole ainakaan toistaiseksi valitettavasti toimineet. Samanaikaisesti vaikean työllisyystilanteen kanssa näkee jatkuvasti uutisia siitä, miten tekoäly tulee aiheuttamaan valtavan muutoksen ja tulee mahdollisesti viemään harjoittelu- ja työpaikat suurimmalta osalta ihmisistä. Ei mikään ihme, että myös jo opiskelemassa tai työelämässäkin olevia oma tulevaisuus voi pohdituttaa, sillä usein näitä ennustuksia tehdään ilman minkäänlaisia ratkaisuvaihtoehtoja tavallisten ihmisten kannalta. Arvoisa puhemies! Nuorten tulevaisuudenuskon ja toiveikkuuden vahvistaminen on otettava poliittiseksi painopisteeksi. Se edellyttää sitä, että kuuntelemme nuoria ja otamme heidän viestinsä vakavasti. Jos menetämme nuoret, menetämme koko tulevaisuuden. Nuorille on nyt luotava toivoa siitä, että tulevaisuus on vielä valoisa ja se tulee olemaan sitä jokaiselle nuorelle.

Arvoisa puhemies! Orpon hallituksen tulostaulu näyttää todella huonolta. Jos vielä hallitusohjelmassa taululle nosteltiin plussia, niin todellisuus on osoittanut toista. Hallituskauden kuluessa plussat ovat vaihtuneet nolliksi ja nollat lopulta miinuksiksi. Lupauksia on jouduttu syömään yksi toisensa jälkeen. Julkisen talouden alijäämää ei saada painettua tavoitellun mukaiseksi. Velkaantuminen ei ole taittunut. Kasvua on useita kertoja kerrottu olevan näköpiirissä, mutta vielä kertaakaan näin ei ole käynyt. Keneltäkään ei pitänyt vaatia kohtuuttomia, näin pääministeri lupasi valtaan noustessaan, mutta silti hallituksen leikkaukset ovat kohdistuneet pieni- ja keskituloisiin. On järkyttävää, että hallituksen päätöksillä köyhien lasten määrä on kasvamassa yli 30 000 lapsella. Suomalaisten luottamus tulevaan on pohjamudissa. Erityisesti nuorten tulevaisuususko on heikentynyt dramaattisesti Orpon hallituskauden aikana. Jos nuoret näkevät tulevaisuuden synkkänä, sillä on kauaskantoisia seurauksia koko yhteiskuntaamme. Arvoisa puhemies! Moni muistaa vielä 1990-luvun laman ja sen koettelemukset. Työttömyytemme alkaa lähestyä jo monilla mittareilla sen ajan tasoja, vaikka hallitus pääsi aloittamaan kautensa ennätystyöllisyyden keskellä. Hallituksen kenties suurin epäonnistuminen onkin työllisyyden ja työttömyyden hoidossa. Olemme keskellä työttömyyskriisiä, vaikka hallituksen toimettomuudesta sitä ei huomaisi. Erityisesti nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on huolestuttavaa. Jokainen uusi luku työttömyystilastoissa kertoo ihmisestä, joka on jäänyt työttömäksi ja jolle ei ole löytynyt töitä. Työttömyysaste on noussut jopa Pohjanmaalla, joka on perinteisesti ollut hyvin matalan työttömyyden aluetta. Vain muutamassa vuodessa koko Suomessa työttömien työnhakijoiden määrä on noussut lähes 80 000:lla. Määrällisesti kasvua on siis tullut enemmän kuin Vaasassa on asukkaita. Tilanne olisi ollut vielä jossain määrin ymmärrettävä, jos muu Eurooppa kärsisi samasta vaikeasta tilanteesta. Näin ei kuitenkaan ole, vaan Suomen työttömyys ja työllisyyskehitys on Euroopan heikointa. Tämä on väkevä osoitus siitä, etteivät hallituksen keinot ole toimineet. Arvoisa puhemies! Julkista sosiaali- ja terveydenhuoltoa on tällä kaudella murennettu kerta toisensa jälkeen. Leikkaukset sosiaali- ja terveydenhuoltoon pidentävät hoitoonpääsyä, heikentävät vanhustenhoitoa ja kaventavat mahdollisuuksia tuen tarjoamiseen sitä tarvitseville. Samalla pitkäjänteinen kehittäminen, ennaltaehkäisyyn satsaaminen ja ammattilaisten työkuorman hallinta vaikeutuvat. Tämä tuottaa kustannuksia pitkällä aikavälillä, vaikka lyhyellä aikavälillä näyttäisikin tulevan säästöä. Eikä suunta näytä yhtään paremmalta huhtikuisen kehysriihen jälkeen. Päinvastoin, kehysriihessä hallitus päätti jälleen nostaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja. Maksut ovat nousseet Orpon hallituksen aikana jopa 90 prosenttia eli liki tuplaantuneet hallituksen päätöksillä. Aiemmin hoitoonpääsyä on pidennetty kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen, mikä johtaa viiveisiin hoidon saamisessa ja pahentaa sairauksia. Terveyserot uhkaavat kasvaa, ja lompakon paksuudella on taas enemmän merkitystä. Tämä ei ole sellaista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa, jota sosiaalidemokraatit ajavat. Arvoisa puhemies! Suomalainen hyvinvointivaltio ei tule kestämään toista neljää vuotta Orpon hallituksen toimintaa. Kun näytöt ovat näin negatiivisia viimeisen kolmen vuoden osalta, ei niitä ehdi enää perusteellisesti — valitettavasti — korjata alle vuodessa.