Lindberg Jarmo

Arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävänä olevalla lakiesityksellä hallitus varmistaa, että tiedustelutoimivaltuudet vastaavat teknologiseen kehitykseen ja turvallisuusympäristön muutokseen. Lailla mahdollistetaan muun muassa tiedustelu laite- ja järjestelmäketjuihin sekä viestin sisältöön kohdistuvien hakuehtojen käyttö tiedustelutoiminnassa. Sotilastiedustelusta annetun lain tietoliikennetiedustelua koskevaa säätelyä ehdotetaan muutettavaksi siten, että tietoliikennetiedustelussa kyetään paremmin määrittämään hakuehtoja tietoliikennetiedustelun tarkemmaksi kohdentamiseksi. Arvoisa puhemies! Sotilastiedustelujärjestelmää kehitetään niin, että se mahdollistaa kaikissa tilanteissa ennakkovaroituksen ja valtionjohdon tukemisen sekä syvän ja suunnitelmallisen tulenkäytön ilman viivettä. Laki sallii myös liittokunnan tuen hyödyntämisen. Kansallisen järjestelmän yhteensopivuutta liittolaisten järjestelmien kanssa parannetaan. Kykyä käyttää tiedustelumenetelmiä monipuolisesti normaali- ja poikkeusoloissa kehitetään, missä tällä lakiesityksellä on oma tärkeä roolinsa.

Arvoisa puhemies! Edustaja Savola oivasti kuvasi tässä tämän yhteisen näkemyksen Ukrainan tukemisesta, ja olen itsekin samaa mieltä, että harvinainen tilaisuus, kun tässä varmaan lähes kaikkien kanssa olisi voinut suoraan vaihtaa puheita ja käydä pitämässä ne puheet, niin yhtenevät ovat nämä näkemykset Ukrainan tukemisesta. On hienoa, että Suomi on sen kaltainen maa, että meillä on ollut edellytykset voimakkaasti Ukrainaa konkreettisesti tukea, neuvotellen Ukrainan kanssa niistä kyvyistä, mitä Ukraina nimenomaan tarvitsee. Kannatan lämpimästi osallistumista tähän operaatio Legioon. Olemme kyllä toistuvissa kuulemisissa Puolustusvoimien edustajilta kuulleet, että Ukrainan kanssa tehdään ja on jo pitkään tehty hyvin läheistä yhteistyötä. Siinä mielessä kysyisin ministeriltä oikeastaan aikaisempien edustajien jatkona tässä, eikä pelkästään droonien osalta, miten voisi kiteyttää sen, minkä luonteista nyt sitten on se Ukrainan kanssa tehtävä sotilaallinen yhteistyö. Missä mennään tällä hetkellä? Tiedän, että on paljon sellaista, mitä [Puhemies koputtaa] ei välttämättä haluta tuoda kaikille julkisuuteen.

Arvoisa rouva puhemies! Valtaosalla Nato-maista ei kansallisessa lainsäädännössään ole vastaavia ydinenergialakiemme rajoitteita liittokunnan pelotteen ja puolustuksen toimeenpanolle. Ulko‑ ja turvallisuuspoliittisessa ajankohtaisselonteossa todetaan, että Suomi ei aio sijoittaa alueelleen ydinaseita rauhanaikana. Ydinenergialain muutoksen tarkoitus ei siis ole tuoda ydinaseita Suomeen eikä tehdä päätöstä niiden sijoittamisesta tänne. Tarkoitus on poistaa sellainen kansallinen lainsäädännöllinen este, joka voisi rajoittaa Suomen puolustamista osana liittokuntaa tai heikentää Naton pelotteen uskottavuutta. Lakimuutoksella Suomi nimenomaan siirtyy muiden Pohjoismaiden tasolle.

Arvoisa rouva puhemies! Palaan tähän käsiteltävään selontekoon, jossa esitetään Suomen osallistumista Naton pysyviin merivoimaosastoihin: laivasto-osastoon Hamina-luokan aluksella maksimissaan 40 hengellä kuukaudeksi ja miinantorjuntaosastoon Katanpää-luokan aluksella maksimissaan 50 hengellä kolmeksi kuukaudeksi. Arvoisa puhemies! Nämä ovat tärkeitä kontribuutioita Naton yhteiseen puolustukseen ja osoittavat, että Suomi on turvallisuuden tuottaja. Mutta minäkin suuntaan kommenttini tuonne edustaja Kokon suuntaan ja viittaan hänen kommenttiinsa siitä, että ovatko nämä nyt sitten tällaisen erillisen selonteon kokoisia asioita — kahden aluksen ja 40—50 henkilön lähettäminen pariksi kuukaudeksi — Suomessa, joka on nyt jo kolme vuotta ollut Naton täysjäsen. Tärkeätä on keskustella, mutta tällä hetkellä nämä ovat rutiinitoimintaa Natossa.