Lintilä Mika

Herra puhemies! Huomasin eilen, että hallitus valmistelee tällä hetkellä sähkön hintakattoa. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan, mihinkä ratkaisuun siinä päädytte. Mutta itse näen, että tärkeämpi olisi tällä hetkellä puuttua polttoaineitten hintaan. Meillä on Euroopan kallein diesel tällä hetkellä. Olemme pitkien etäisyyksien maa. Tämä vaikuttaa Suomen kasvuun, yritysten kilpailukykyyn. Tämän maksavat yritykset ja kotitaloudet. Taisi tuossa vaalien aikana joku puolue kertoa, että meillä olisi tarjolla tämmöinen euron litrahinta, ja todisti, että ei maailmanmarkkinahinnalla ole merkitystä Suomen polttoaineitten hintaan. [Suna Kymäläinen: Ja olipa joku kansalaisaloitekin!] Jään nyt vain pohtimaan, miksi hallitus katsoo, että sähkön hintaan tulee nyt poikkeuskeinoin puuttua. Mistä johtuu se, että polttoaineen hinnan alentamiseen ei löydy sitä tahtoa, [Puhemies koputtaa] että sitä voitaisiin alentaa? [Juha Mäenpää: Hyvä kysymys!]

Arvoisa herra puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa] Perussuomalaisten ryhmän puheenjohtaja oli oikeassa yhdessä kohtaa: kun hän sanoi, että kansalaisilla on oikeus tietää, miten ratkaisuun päädyttiin ja miltä pohjalta se tehtiin. Perussuomalaiset ilmeisesti tiesivät tämän, hallituksen puolueet tiesivät tämän — me emme tienneet, ja se on varmasti yksi syy, että täällä ollaan sitten puhemiehen kutsumana. Minulle tämä koko prosessi kertoo lähinnä siitä, että tilanne tuolla riihessä on ollut aika kaoottinen. Jos päätöspöytään tuodaan päätös, jota ei ole valmisteltu ja jota virkamieskunta on vastustanut, niin se kertoo jonkunasteisesta kaoottisuudesta siinä tilanteessa. Mutta jos koko tätä prosessia arvioi tällä hetkellä, niin valitettavaahan tässä on, että tämän prosessin suurin häviäjä tulee olemaan suomalaisen politiikan päätöksenteko. Siitä meidän kaikkien tulee ottaa kyllä opiksi, ja se tulee olemaan myös sitä, että päätöksen tehneilläkin on nöyryys tunnustaa, että on tehty virheitä.

Arvoisa rouva puhemies! Täytyy sanoa, että sellainen kansanedustaja, joka ei iloitsisi talouden kasvusta, on vastuuton kansanedustaja, [Kokoomuksen ryhmästä: Kyllä, se on totta, juuri näin!] ja en usko, että tällaisia kansanedustajia tässä salissa on. Se, mikä täytyy huomioida, on, että tämän julkisen talouden suunnitelman aikana vielä ennusteita oltiin laitettu alemmaksi, eli se ei siihen aikaan kyllä luvannut. Nyt täytyy tietysti toivoa, että me ollaan otettu pohjasta pieni pomppu. Sitähän on toivottava. Se, minne se kantaa, on tietysti eri asia. Jos katsotaan sitä legendaarista tulostaulua, niin sehän kertoo kuitenkin sen, että tämä hallitus ei tule saavuttamaan ensimmäistäkään keskeistä hallituksen taloustavoitetta. Tämä on se, mitä sieltä tulee. Sekin, että nyt menetetään vuosi, kun hallitus on tiputtanut hanskat, on tosiasia. Ja sitten voi sanoa tähän, kun kokoomuksen puolelta kysytään, mistä me leikataan: Kyllä meiltä listat tulee, voitte olla huoleti. Te ette ole kertoneet edes sitä, paljonko te laitatte veroilla ja leikkaamalla. [Puhemies koputtaa] Ei teitä ole suljettu tästä keskustelusta pois. [Timo Heinonen: Voi tulla tyhjä paperi taas!]

Arvoisa puhemies! Tosiaankin hallintoneuvoston puheenjohtajana esittelen Sitran kertomuksen vuodelta 2025. Kuten kaikki tiedämme, toimintaympäristön nopeat muutokset haastavat Suomea monella tavalla. Jotta voimme pärjätä tässä kompleksisessa toimintaympäristössä, jossa moni murros tapahtuu samanaikaisesti, tarvitaan muutoskykyä sekä kykyä hyödyntää ennakkotietoa päätöksenteon pohjana. Sitran tehtävä on Suomen hyvinvoinnin edistäminen ja talouden kasvun vauhdittaminen luonnon kantokyvyn rajoissa. Se pyrkii yhdessä kumppaneiden kanssa uudistamaan rohkeasti yhteiskuntaa ja antamaan tietoa yhteiskunnan uudistamiseen. Sitra on ottanut uudistumisen haasteen vastaan myös itse. Vuosi 2025 oli Sitralle merkittävä: ensimmäinen kokonainen vuosi, jossa Sitra toimi uudistetun strategian mukaisesti. Sitra on läpikäynyt parissa vuodessa suuret muutokset: esimerkiksi koko toimintamalli ja organisaatio on uudistettu, kahdet muutosneuvottelut, joissa johdon ja keskijohdon tehtäviä on vähennetty, 40 prosenttia tukitoimintojen tehtävistä on lakannut, ja kuluvan vuoden loppuun mennessä kotimaan toiminnan henkilöstöön kaikkiaan noin kolmanneksen vähennys vuoden 24 tasosta — toimintamenoista noin kahden miljoonan euron vuotuiset säästöt. Sitra pyrkii koko ajan myös uudistumaan ja tehostamaan toimintaansa data- ja tekoälyä paremmin hyödyntämällä. Tavoitteena on kahdeksankertaistaa Sitran rahoituskapasiteetti vuonna 2027 vuoden 24 tasosta. Rahoituksella Sitra tukee yhteiskunnallisia innovaatioita, joilla Suomi voi uudistua. Arvoisa puhemies! Vuonna 2025 Sitra teki merkittävät päätökset, joilla se tukee Suomen talouden kasvua ja yhteiskunnan uudistumista. Sitra päätti suunnata sijoituksestaan 150 miljoonaa euroa kotimaisten kasvuyritysten ja pk-yritysten kasvun vauhdittamiseen. Sijoitukset tehdään kotimaisten pääoma- ja sijoitusrahastojen kautta. Tavoitteena on helpottaa yritysten riskipääoman saatavuutta. Sijoitukset tullaan tekemään noin viiden vuoden aikana. Sitra teki myös päätöksen historiallisen suuresta panostuksesta julkisen sektorin tuottavuuden parantamiseen tekoälyä ja dataa hyödyntämällä: kolmen vuoden aikana yhteensä 50 miljoonaa euroa. Kyse ei ole siis vain IT-projektista, vaan paljolti johtamisesta ja toimintamallien uudistamisesta. Sitra pyrkii olemaan päätöksentekijöiden apuna monin tavoin. Yksi esimerkki on uudentyyppiset ennakointikatsaukset, jotka käynnistettiin vuonna 25. Pitkän aikavälin kehitys- ja muutoskaarten rinnalle Sitra alkoi tuottaa yksittäisiin aiheisiin keskittyviä ajankohtaisennakoinnin katsauksia. Sitra oli vuonna 2025 myös luomassa edellytyksiä puolustusalan yhteistyölle ja uudenlaisten kasvun mahdollisuuksien etsinnälle siinä. Yhdessä eri toimijoiden kanssa työstettiin yhteiskunnallisen luottamuksen strategiaa. Sitra otti myös askelia kohti vahvistuvaa roolia EU-keskustelussa. Tämän vuoden helmikuussa Sitra perusti vakituisen edustajan tehtävän Brysseliin. Sitran on syytä olla pulssilla Suomeenkin vaikuttavissa EU-asioissa ja toisaalta pystyä viemään myös Suomessa kehitettyjä ratkaisuja Brysselin toimijoiden tietoon. Puhemies! Viime vuonna valmisteltiin myös kahta Sitran laajaa tietopakettia, jotka julkaistiin tämän vuoden puolella: Megatrendejä sekä maaliskuussa julkaistua Kasvuatlasta. Sitran Megatrendit on arvostettu ja hyvin laajalti eri toimijoilla käytössä Suomessa. Kasvuatlas vastaa tarpeeseen, joka on tunnistettu. Se luo yhteistä tilannekuvaa kestävän talouskasvun edellytyksistä ja mahdollisuuksista ja auttaa löytämään realistisia polkuja kasvun vahvistamiseen. Repivän yhteiskunnallisen keskustelun ja vaikean taloudellisen tilanteen keskellä Suomessa tarvitaan toimijaa, jonka riippumattomuus sallii joustavan toimimisen hyvin erilaisten tahojen kanssa. Eduskunnan alaisena rahastona Sitralla on vankka selkänoja tehdä työtä, ja sitä tukee hyvin yksimielinen hallintoneuvosto. Sitran osaamista arvostetaan. Kun Sitraan kutsutaan, siihen yleensä vastataan, ja Sitraa kuunnellaan. Sitran nykyisessä strategiassa kumppanuus on keskeistä. Sitra ei yksinään uudista Suomea. Siihen tarvitaan monen toimijan osaaminen. Vaikeina aikoina on tärkeää, että päättäjien katse ei ole kengänkärjessä, vaan että pystymme tekemään ratkaisuja, joilla katsomme pitkälle tulevaisuuteen, kuten Sitra tällä hetkellä tekee. Tällaisten ratkaisujen tueksi me tarvitsemme nyt ja myös tulevaisuudessa Sitraa ja sen osaamista.

Arvoisa puhemies! Totta kai kaikkien tulee olla erittäin tyytyväisiä siitä, että talous kääntyy kasvuun. Se on ihan selkeä asia, eikä sitä tule kenenkään epäillä, etteikö siitä oltaisi tyytyväisiä. Pääministeri kysyi, mitä veikkaan. Veikkaan, että mennään yli yhden, mutta valitettavasti en näe pitkässä janassa sitä erittäin voimakasta kasvua, mitä me tarvittaisiin — varmaan yli kahden prosentin kasvua. Kyllähän tästä selonteosta alijäämämenettelystä ja sen toimista vähän jäi sellainen tunnelma tilannekuvauksesta ja ‑raportista, mitä on tapahtunut, eli selkeätä tiekarttaa siitä, millä tämä alijäämä hoidetaan, tässä ei tullut. Olen kyllä huolestunut nyt tästä vuoden pätkästä, joka on ennen seuraavia vaaleja. Jos ja valitettavasti kun tällä hetkellä näyttää sille, että meille tulee se 2,7 miljardia välittömästi vaalien jälkeen, niin kuinka se valmistautuminen siihen — keitä siellä sitten onkaan — voidaan tehdä? [Puhemies koputtaa] Tätä olisi varmaan hyvä ja syytä pohtia hallituksen ja ehkä jopa oppositiopuolueitten yhdessäkin.

Arvoisa puhemies! On tietysti erittäin valitettavaa, että olemme tässä keskustelussa valtion alijäämästä. Tämä selonteko on vakava paperi. Kyse on siis siitä, että Suomi on joutunut Euroopan unionissa liiallisen alijäämän menettelyyn, velkaantunut liikaa ja joutunut niin sanotulle tarkkailuluokalle. Jos hallitus olisi onnistunut hallitusohjelman mukaisesti talouspolitiikassaan, me emme olisi tässä tilanteessa. Tämän hallituksen piti vakauttaa velkasuhde — ei vakauttanut. Piti taittaa velkaantuminen — ei taittanut. Piti luoda edellytykset 100 000 uudelle työpaikalle — ei luonut. Piti painaa julkisen talouden alijäämä yhteen prosenttiin suhteessa bkt:hen — ei painanut. [Antti Lindtman: Neljä pinnaa!] Hallitus ei ole saavuttamassa ensimmäistäkään itse itselleen asettamasta keskeisestä taloustavoitteesta, ei ensimmäistäkään. Arvoisa puhemies! Selonteko paljastaa hallituksen talouspolitiikan todellisen tilan. Valtioneuvosto itse myöntää, että vuoden 27 osalta on riski, että Suomi poikkeaa korjaavalta nettomenopolulta. Hallitus siis tietää, että ongelma on edessä, mutta mitä tekee hallitus? Se ei tee tarvittavia päätöksiä nyt, se ei korjaa kurssia, se ei kanna vastuuta nyt. Se sanoo seuraavansa tilannetta ja arvioivansa lisätoimia myöhemmin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Aika paksua!] Tämä ei ole johtamista, tämä on odottamista. Tämä ei ole vastuuntuntoa, tämä on vastuun siirtämistä. [Sari Sarkomaa: Onneksi valtiovarainministeri Saarikko toimi!] Nyt hallitus on siirtämässä laskua vaalien yli seuraavan hallituksen pöydälle. Jos vuoden 27 poikkeama syntyy, se pitää paikata vuonna 28. Valtiovarainministeriön arvion mukaan tämä tarkoittaa noin 2,7 miljardin euron sopeutusta heti vaalien jälkeen — siis 2,7 miljardia euroa välittömästi vaalien jälkeen. Myös vuonna 29 ja sen jälkeen tarvitaan lisää sopeutusta, jotta kiihtyvä velanotto saadaan kuriin. Hallituksen julkisen talouden suunnitelmassa valtio ottaisi vuosina 27—30 yhteensä 64 miljardia euroa lisää velkaa. Se on valtava määrä. Hallitus ei siis jätä seuraajilleen vain yhtä vaikeaa budjettivuotta, se jättää pitkän, vaikean ja EU:n valvonnassa tapahtuvan korjausuran. Arvoisa puhemies! Viime viikolla lähetekeskustelussa oli valtion velkakaton korottaminen. Kun hallitus pyytää eduskunnalta 65 miljardin euron lisävaltuutta velanottoon, sen pitäisi myös itse sitoutua siihen, ettei se pidä lisäsopeuttamisessa välivuotta vaalien vuoksi. Hallituspuolueet puhuvat velkajarrusta, mutta käytännössä ne ovat painaneet velkakaasua. Samaan aikaan, kun Suomi on liiallisen alijäämän menettelyssä, hallitus vie eteenpäin yleistä yhteisöveroalennusta, joka heikentää valtion verotuloja. Vanhojen voitollisten suuryritysten veroalea rahoitetaan velaksi, vaikka yhteisöveron taso ei ole Suomen investointien kynnyskysymys. Hallituksen tekemät pisteverot ovat päinvastoin merkittävästi haitanneet investointeja Suomeen. Se ei ole vastuullista taloudenpitoa, se on vaalipolitiikkaa veronmaksajien piikkiin. Tietysti kaikilta puolueilta voi kysyä: Oletteko sitoutuneita siihen, että seuraava hallitus toimeenpanee velkajarrusopimuksen mukaiset päätökset, vai onko ovi avoinna myös velkajarruttomille? Oireilua tästä on nyt jo selkeästi nähtävissä. On täysin selvää, että seuraava hallitus joutuu sopeuttamaan voimakkaasti, mutta se on tehtävä ajoissa ja oikeudenmukaisesti — ei niin, että leikataan ihmisten peruspalveluista ja samaan aikaan jaetaan velkarahalla veroalea suuryrityksille. Puhemies! Suomi tarvitsee suunnanmuutosta: työtä, turvaa, yrittämistä ja tulevaisuudenuskoa. Hallituksen on peruttava valtiontaloutta heikentävä yhteisöveroale ja ryhdyttävä lisätoimiin, ei vaalien jälkeen, vaan nyt. Muuten meillä on edessämme menetetty vuosi. Tämä hallitus on kolme vuotta syyttänyt edellistä hallitusta talouden tilasta [Perussuomalaisten ryhmästä: Syystäkin!] ja viimeisen vuoden se siirtää vastuuta tuleville hallituksille. Tämä hallitus tulee jäämään historiaan välikauden hallituksena. Suomea ei voi johtaa vaalikalenteri edellä, [Pia Sillanpää: Eikä tyhjällä paperilla!] Suomea pitää johtaa vastuu edellä.

Arvoisa puhemies! Pääministeri taisi jossain vaiheessa mainita, että pitää katsoa tulostaulua, mutta oikeastaan se tulostauluhan oli syy siihen, että tämä välikysymys tuli. Eli sehän kertoo tällä hetkellä sen, että yksikään hallituksen taloustavoitteista ei tule toteutumaan. Se, että nyt on myönteisiä uutisia, on erittäin hyvä asia. Huonompi asia siinä on se, että se on valitettavan harvoilla hartioilla. Tämähän ilmenee oikeastaan kaikkien ennustelaitosten plus VM:n ennusteissa. Kukaanhan ei lupaa reilua nousua, vaan ollaan hyvin varovaisia vielä tässä. Sitten tässä on tullut esille tämä IMF:n suositus. Muun muassa valtiovarainministeri viittasi IMF:n suosituksiin. Hehän suosittivat 0,5 prosentin sopeuttamista bruttokansantuotteesta aloittaen syksyllä, nimenomaan, että aloittaen syksyllä. Nyt kun pääministeri sanoi, että kaikki on tehty, kaikki on tehty, ja voi olla, että hallitus ei kaadu tähän äänestykseen — voi toki kaatua — mutta sen takia, että teistä ei tulisi vain välikauden hallitus, niin ehkä olisi syytä nyt ruveta pohtimaan sitä, [Puhemies koputtaa] mitä viimeisen vuoden aikana voitaisiin tehdä sen eteen, [Puhemies: Aika!] että oltaisiin yhtenäisellä pelikentällä vuoden päästä, kun seuraava hallitus — kuka se onkaan — tekee omaa ohjelmaansa.

Arvoisa puhemies! Tässä kehyksen käsittelyssä on nyt tietty ristiriita olemassa, nimittäin seuraava hallitus joutuu muuttamaan tämän, jos se haluaa, että velkajarru toteutuu. [Vasemmalta: Näin on!] Tässä hallituksessa kaikki puolueet ovat hyväksyneet velkajarrun, mutta tämä kehys ei tule sitä toteuttamaan. Eli tässä taitaa olla tämä klassinen, että kaikki tietää, mitä pitäisi tehdä, mutta ei tiedä, miten vaaleissa sen jälkeen pärjäisi. Suurin ongelma mielestäni kuitenkin on se, että meille on tullut erittäin kova luottamusvaje, joka tulee ennustettavuuden vaikeutumisesta, ennakoinnin vaikeutumisesta, ja se näkyy tällä hetkellä niin tavan kansalaisten kuin yritysten luottamuksessa. Meillä on historian heikoimpia luottamuslukuja tällä hetkellä. Tämä on sellainen asia, joka ei tule korjaantumaan tämän hallituksen aikana. Tämä tulee korjaantumaan seuraavien vaalien jälkeen, olkoon hallituspohja sitten mikä hyvänsä. Mutta tällä hallituksella ei ole luottamusta. Siksi Suomelle olisi ollut parasta, [Puhemies koputtaa] että vaalit olisivat mitä pikimmin.

Arvoisa puhemies! Tässä on joissakin puheenvuoroissa tullut tuo viime kauden romutuspalkkio esille. Olin silloin vastaava ministeri, ja silloin alan kanssa käytiin keskusteluja erilaisista toimenpiteistä, joilla alaa voitaisiin auttaa. Tämä romutuspalkkio oli yksi alalta tulleista esityksistä. Ei turvetuotannon ongelma ole se kapasiteetti. Kyllä kapasiteettia, nostokapasiteettia, meillä riittää. Enemmän meidän nostamista rajoittavat jo pelkästään säät. Kyllä ongelma on kannattavuus, ja sen kannattavuuden saaminen on sitten jatkotoimien kannalta tietysti... Ja oli viime kaudellakin: viime kaudella me tuplattiin verottoman käytön määrä eli se, mikä oli veroton. Nyt näyttää sille, että nämä lait, joita tämä hallitus on tekemässä, ovat ajaneet tilanteeseen, että yhä useampi voimalaitos on ajautunut päästökaupan piiriin ja sitä kautta turve on tullut kannattavaksi. Eli kyllä se ongelma tulee täältä. Itse pidän selvänä, [Puhemies koputtaa] että turve tulee olemaan myös jatkossa erittäin tärkeä huoltovarmuuden kannalta, [Puhemies koputtaa] se tulee olemaan kasvuturpeen kannalta ja niin edelleen. Eli kyllä meillä jatkossakin tulee turvetuotantoa olemaan.

Arvoisa rouva puhemies! Kyllähän tämä tietysti kertoo, tosiaankin, tästä talouden vaikeasta tilanteesta, nämä luvut, joita tässä on. Sinällänsähän tässä lisätalousarviossa on paljon hyviä ja ihan perusteltuja asioita, voiko sanoa, vähän rutiiniasioitakin, mutta kyllä nämä luvut... Siis alijäämä on yli 13 miljardia. Se, mikä on myös huolestuttavaa, on se, että kokonaisvelkamäärä on 201 miljardia. Meillä taitaa eduskunnan antama lainavaltuus olla 205 miljardia, eli todennäköistä on, että hallitus joutuu kesällä tuomaan eduskunnalle hakemuksen uudesta velkavaltuudesta, lainavaltuudesta, koska tämä raja tulee menemään yli. [Joona Räsäsen välihuuto] Huolestuttavaa on, kuten tässä on tullut esille, verotuloarviot. Sehän kertoo siitä, että meillä talous ei pyöri, tuloverot eivät kasva, arvonlisäverot eivät kasva, välillisen verotuksen tulot ovat jääneet alemmaksi kuin arvioitiin. Eli kyllähän tämä kuvastaa talouden tilaa tänä päivänä, sitä yhtään dramatisoimatta ja korostamatta, mutta tämä on ikävä viesti meille kaikille. Jollain tavalla tämä velkaantuminen on saatava hallintaan. Se tulee tietysti saada mahdollisimman nopeasti liikkeelle, ja siinä on hyvä, että tämä velkajarrutyöryhmä on saanut työnsä päätökseen ja nämä tietyllä tavalla nurkkapaalut on saatu tähän aikaiseksi. Keskusta on tehnyt vastalauseen, joka käytännössä kohdistuu yhteen osioon eli niin sanottuun tunnin junaan eli Turun junaan, mikä se sitten nimeltään onkaan. Tässähän on kirjattu nyt siihen 6 200 000 euroa plus sitten valtuudet 385 miljoonaa euroa. Kokonaishinta tässä vaiheessa arvioituna taitaa olla 1,3 miljardia, ja silläkään ei saada kokonaisuutta vielä valmiiksi. Eli kyllähän tässä semmoinen siivutetun projektin leima tällä hetkellä on. Keskusta olisi lähtenyt siitä, että tässä tilanteessa, jolloinka tarvitaan nopeasti työllisyystoimia, olisi ollut parempi nämä rahat kohdistaa rakennushankkeisiin ympäri Suomea. Tietysti voidaan logistisesti, maailman tilanne huomioiden, myös pohtia sitä, onko tämä tunnin juna todellakin se meille tällä hetkellä tärkein, olisiko kuitenkin syytä hakea sitten pohjoista ulottuvuutta ja sitä kautta erilaisia reittejä maailmalle. Tästä syystä keskusta on tehnyt tämän vastalauseen, ja toivon mukaan tämä herättää vähintäänkin keskustelun tämän hankkeen ajankohtaisuudesta. Eli teen keskustan vastalauseen.

Puhemies! On totta, että kyllä tämän lisätalousarvion keskeinen viesti on tämä erittäin voimakas velkaantuminen, eli siis tässä lisätalousarviossa 1,4 miljardia, koko vuoden arvio 13,1 miljardia. Kyllä nämä luvut ovat rajuja. Sitten se, joka tässä tulee tietysti vastaan, on valtion velanottovaltuuden nostaminen. Se taitaa olla meillä nyt 205 miljardia, ja on arvioitu, että se on tämän vuoden loppuun 201. Eli hallituksenhan täytyy tuoda nyt eduskuntaan sitten esitys valtuuden nostosta, ja se todennäköisesti menee sitten teidän riihenne jälkeiseen aikaan. Onko valtiovarainministeriössä jo kaavailtu, kuinka suuri tämä valtuuden nosto tulee olemaan? Ja sitten tietysti se, mikä kalskahtaa korvaan: kun te olette nyt kolme vuotta olleet hallituksessa, [Puhemies koputtaa] niin ehkä kannattaisi pikkasen vähemmän niitä edellisiä syyttää ja ehkä vähän tutkiskella niitä omiakin touhuja. [Puhemies koputtaa] Kyllä nämä tietyt veroratkaisut ovat aika paljon... [Puhemies keskeyttää puheenvuoron, koska puheaika on ylittynyt]