Lundén Mikko

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Kun ihminen työskentelee tärkeässä tehtävässä valtiolla, meidän täytyy pitää huolta hänen luotettavuudestaan sekä turvallisuudestaan. Tämä korostuu erityisesti silloin, kun näiden ihmisten palvelussuhde jatkuu pitkään. Tässä hallituksen esityksessä on tarkoitus kirjata valtion virkamieslakiin nykyistä selkeämmin se, että virkamieheltä edellytetään tehtävässään nuhteettomuutta sekä kykyä hoitaa tehtävänsä riippumattomasti ja luotettavasti. Arvoisa herra puhemies! Jatkossa olisi myös mahdollista tehdä turvallisuusselvityksiä tietyissä tehtävissä tarvittaessa koko palvelussuhteen keston ajan. Tämä on tärkeä muutos erityisesti niissä tilanteissa, kun ihminen työskentelee työtehtävässä, jossa käsitellään esimerkiksi arkaluontoisia tietoja tai muuten maamme turvallisuuden kannalta merkittäviä asioita. Olemme saaneet viimeisten vuosien aikana huomata sen, että maailma on monilta osin muuttunut siitä, mihin olemme joskus tottuneet. Siksi meidän pitää pystyä huolehtimaan siitä, että valtionhallinnossa työskentelevät ihmiset ovat luotettavia ja että mahdollisiin turvallisuusuhkiin voidaan puuttua ajoissa. Arvoisa herra puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ei missään nimessä ole kyse siitä, että jokaista virkamiestä epäiltäisiin väärinkäytöksistä tai että työntekijöiden joukosta etsittäisiin syyllisiä. Sen sijaan kyse on siitä, että yhteiskunnan kannalta tärkeissä tehtävissä on selkeät pelisäännöt ja toimintamallit myös silloin, kun kohtaamme riskejä. Meidän täytyy varmistaa, että meillä on tarvittavat työkalut niin työntekijöiden turvallisuuden varmistamiseksi kuin myös työtehtävien ja koko maamme turvallisuuden varmistamiseksi. Nämä eivät ole mitään vähäpätöisiä asioita, ja siksi meidän täytyy valmistautua jo ennakkoon mahdollisimman hyvin, jotta tilanteen tullen me pystymme toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla. — Kiitoksia.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Minä jälleen kerran arvostan suunnattomasti opposition puheita tästäkin asiasta, mutta en minä niitä kyllä missään nimessä kannata. Minä voin sanoa ihan rehellisesti julkisesti tästä asiasta, että joku sairaussakko olisi minun mielestäni pitänyt ehdottomasti vetää läpi. Se on oikeasti minun henkilökohtainen mielipiteeni, ja kyllä minä yrittäjänä koen ja näen ja olen kuullut kollegoiltakin kaikennäköisistä sairauspoissaoloista, mitkä oikeasti varmasti Ruotsin mallin mukaan tippuisivat alemmas, jos vaikka toinen päivä tai kolmas päivä olisivat palkattomia, mutta se on toinen juttu. Tähän asiaan kumminkin: Minä kannatan lämpimästi kaikkia sellaisia lakimuutoksia, jotka helpottavat pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa. Ne tarjoavat työpaikkoja, myös veroeuroja, suomalaiselle yhteiskunnalle, joten on tärkeää, että poistamme turhaa byrokratiaa niiden toiminnan tieltä. Esimerkiksi tässä hallituksen esityksessä on kyse erityisesti siitä, että työpaikoilla pystytään järjestämään työt mahdollisimman järkevällä tavalla tulevaisuudessakin. Arvoisa rouva puhemies! Säästövapaa tarkoittaa tilannetta, jossa työntekijä säästää osan vuosilomapäivistään ja pitää ne vasta tulevilla lomakausilla tai jonain muna myöhempänä ajankohtana. Tarkoitus on, että säästövapaan ajankohdasta sovitaan jatkossakin lähtökohtaisesti työntekijän ja työnantajan kesken. Joskus eteen tulee kuitenkin tilanteita, jolloin työntekijä ja työnantaja eivät pääse sopuun säästövapaan ajankohdasta. Tämän esityksen myötä työnantajalla olisi jatkossa tietyissä tilanteissa mahdollisuus kieltäytyä työntekijän ehdottamasta ajankohdasta. Muutos on erityisen tärkeä nimenomaan pienille ja keskisuurille yrityksille. Suuressa yrityksessä on yleensä sen verran henkilökuntaa, että tuuraaja löytyy vapaiden ajaksi lähes aina. Pienessä yrityksessä yhdenkin avainhenkilön poissaolo väärään aikaan voi luoda isoja ongelmia, jotka vaikuttavat koko yrityksen toimintaan. Kaikilla ei ole mahdollisuutta löytää sijaista halutulle ajankohdalle. Eivät kaikki työtehtävät ole sellaisia, että niitä voisi jakaa eteenpäin toisille työntekijöille. Arvoisa puhemies ja varsinkin arvoisa oppositio! Tällä hallituksen esityksellä on hyötyjä myös työntekijän näkökulmasta. Jatkossa yhden työntekijän säästövapaan pitäminen ei saisi tarkoittaa sitä, että muut työntekijät joutuvat jatkuvasti joustamaan ja muiden lomien järjestäminen vaikeutuu. Tämä on yksi konkreettinen toimi, jolla työmarkkinoita tehdään joustavammiksi ja työn tekemisen ja työn teettämisen esteitä puretaan. Tämän esityksen tarkoitus ei ole missään nimessä viedä työntekijän lomia vaan löytää huomattavasti toimivampi tapa lomien järjestämiseen. Arvoisa rouva puhemies! Haluan vielä painottaa, että tässäkin asiassa työntekijän ja työnantajan välinen sopiminen toimii kaiken lähtökohtana. Työnantaja ei voisi määrätä säästövapaan pitämisestä ihan miten tahansa, vaan kyse olisi sellaisista erityistilanteista, joissa työntekijän poissaolo aiheuttaisi sellaista haittaa, jota ei voida tavallisilla työjärjestelyillä välttää. Arvoisa rouva puhemies! Mielestäni on tärkeää, että me varmistamme kotimaisten yritysten toimintaedellytykset. Yrityksillä pitää olla mahdollisuus työllistää ja pyörittää yritystoimintaansa myös niissä hetkissä, kun resurssit voivat olla rajalliset. Erityisesti pienissä yrityksissä joustavuudella on suuri merkitys. Tahdon vielä mainita, että olenkin erittäin onnellisessa asemassa siinä mielessä, että meidän K-Market Somerolla työntekijöiden kanssa työ ja sopiminen sujuu erinomaisesti yrityksen pienestä koosta huolimatta. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Minäkin tahdon kiittää ministeriä esittelystä ja ennen kaikkea edustaja Aittakumpua näistä erinomaisista tiedoista, mitä hän kertoi varsinkin tuossa puheen loppupuolella. Minä haluan kanssa lyhyesti todeta, että tämä Suomen ja Uruguayn välinen sosiaaliturvasopimus vaikuttaa olevan hyvin järkevä. Nykypäivänä ihmiset liikkuvat työn perässä eri maiden välillä, ja silloin kaikille pitää olla selvää, missä eläkevakuutukset hoidetaan ja miten eri maissa kertyneet työskentelyajat otetaan huomioon. Tämä kyseinen sopimus helpottaa esimerkiksi tilapäisesti ulkomailla työskentelevien suomalaisten ja Suomessa työskentelevien uruguaylaisten asemaa. Samalla se luo ihmisille turvaa heidän eläkeoikeuksiensa osalta, kun työura on kertynyt molemmissa maissa. Kyse on siis siitä, että ihmisen ei tarvitse menettää ansaitsemaansa eläketurvaa vain siksi, että hän on tehnyt töitä elämänsä aikana kahdessa eri maassa. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Niin, mielipiteitä on erilaisia, ja olen tässä jo kuullut toistakymmentä puheenvuoroa tätä asiaa koskien. Valitettavasti joudun toteamaan, että olen varmasti 80-prosenttisesti eri mieltä äskeisten puhujien kanssa. Arvostan todella paljon heidän näkemyksiään asiasta, mutta kyllä minun mielestäni pitää... Edustaja Kurvista lainaten minä kyllä kannatan tätä esitystä vahvasti. Haluaisin kysyä, ettekö te oikeasti luota Suomen kansaan tässä asiassa. Minun mielestäni on todellista ehkäpä syyllistämistä suomalaisia kohtaan, että nyt kaikista tulee juoppoja ynnä muuta, joka on vakava sairaus, pakko sekin on myöntää. Mutta alkoholipolitiikkaan liittyvä keskustelu tuntuu herättävän tunteita yhdellä jos toisella. Yleensä keskustelu pyörii varoitusten ja uhkakuvien keskellä, kuten nytkin on huomattu. Joka kerta, kun alkoholin myyntiä vapautetaan tai helpotetaan aiemmasta, poliitikot väittävät, että suomalaiset alkavat yhtäkkiä juomaan alkoholia holtittomasti ja ongelmat vain lisääntyvät. Muistatte varmaan, että näin peloteltiin myös silloin, kun lonkerot ja vahvemmat käymisteitse valmistetut juomat tulivat ruokakauppojen hyllyille. Silloin moni ennusti, että lonkerot kaupoissa aiheuttavat suorastaan jonkinlaisen katastrofin. Peloteltiin, että alkoholihaitat lähtevät jyrkkään kasvuun eivätkä suomalaiset pysty hallitsemaan juomistaan. No, mitä sitten tapahtui? No, ei ainakaan mitään sellaista, mitä poliitikot väittivät. Suomalaiset eivät rynnänneetkään tyhjentämään kauppojen hyllyjä lonkerotölkeistä, eivätkä alkoholihaitat lähteneet kasvuun, vaan päinvastoin, sillä tilastot kertovat, että alkoholin kokonaiskulutus on jo pitkään vain laskenut, eli suomalaiset juovat koko ajan vähemmän alkoholia. Suurin osa ihmisistä käyttää alkoholia vastuullisesti eikä tarvitse yhteiskunnalta jatkuvaa holhousta. Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys alkoholilain muuttamisesta tuo suomalaista alkoholisäädäntöä tähän päivään. Kuluttajilla on jatkossa enemmän valinnanvapautta, ja tämä esitys selkeyttää pelisääntöjä alkoholin kotiinkuljetuksissa ja etämyynnin osalta. Eli jatkossa ihminen voisi tilata vaikka viiniä tai sen kylmän kaljan ruuan kanssa kotiin, kuten monissa muissa Euroopan maissa on ollut jo pitkään. Ja vaikka myyntiä vapautetaan, pidämme kuitenkin huolen siitä, että sitä valvotaan, eli tilauksissa tarkistetaan ikä, etteivät alaikäiset voi tilata kaljaa kotiin, ja toimituksia ylipäätään valvotaan. Jos sääntöjä ei noudatettaisi, niin siitä voitaisiin määrätä seuraamuksia. Lisäksi on hyvä huomioida, että viranomaisilla on käytössään koeostot ja muut erilaiset valvontakeinot. Eli vaikka alkoholia voi ostaa helpommin, me emme ole luomassa alkoholin villiä länttä, vaan meillä on edelleenkin säännöt ja valvonta siitä, miten homma pelaa. [Bella Forsgrén: Missä on säännöt ja valvonta?] Arvoisa rouva puhemies! Alkoholipolitiikassa Suomi on jo kauan ollut melko takapajuinen maa, jossa holhousyhteiskunta on päättänyt, milloin ja mihin aikaan ihminen saa ostaa kaljaa. Onneksi nyt me otamme mallia muista Euroopan maista, että alkoholilainsäädäntöön tulee jotain järkeä. Haluan tässä samalla kuitenkin todeta, että minun oma henkilökohtainen mielipiteeni on, että alkoholin myyntiä olisi voitu vapauttaa vielä enemmän. Eivät suomalaiset tarvitse valtiota vahtimaan, mihin aikaan tai minä päivänä alkoholia voi ostaa. Jokainen järkevä ja vastuullinen aikuinen ihminen pystyy tekemään omat valintansa ilman, että valtio puuttuu jokaiseen ostokseen. Talousvaliokunta teki lausunnossaan hyvän ehdotuksen siitä, että Alkon aukioloaikoja laajennettaisiin ja ne voisivat olla jatkossa sunnuntaisin ja arkipyhisin auki. Toivon todellakin, että he ryhtyvät myös pitämään liikkeitään auki. Mutta silti, jos minä saisin päättää, purkaisin Alkon monopoliaseman ja kauppojen hyllyille voisivat tulla viinatkin myyntiin. Kaiken kaikkiaan tämä esitys on erinomainen, koska se vähentää holhousta, lisää ihmisten vapautta ja myös yritykset hyötyvät tästä esityksestä lisääntyneen kilpailun myötä. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies. [Aki Lindén: Olikohan kauppiaan puhe?]

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Maailma on muuttunut, ja niin ovat muuttuneet myös rikollisuuden eri muodot ja toimintatavat. Siinä missä rikostyypit saattoivat olla erilaisia vuosikymmeniä sitten, nykyään rikollisuuteen törmää yhä useammin verkossa, kansainvälisissä rikollisverkostoissa ja sosiaalisen median kautta. Huumekauppa, petokset, kiristykset, verkkohuijaukset ja järjestäytynyt rikollisuus ovat kasvaneet myös Suomessa. Meidän lainsäädäntömme ei kuitenkaan ole pysynyt tässä muuttuvassa maailmassa mukana. Viranomaiset ovat joutuneet toimimaan nykypäivän rikosten kanssa vanhoilla säännöillä, mutta jokainen tietää, ettei se pidemmän päälle toimi niin. Poliisi on esimerkiksi monissa tilanteissa tiennyt, että jotain oleellista tietoa olisi olemassa, mutta sitä ei ole voitu saada tai jakaa riittävän nopeasti rikosten estämiseksi tai selvittämiseksi, ja siksi lainsäädäntöä pitää päivittää. Tämän esityksen tärkein tavoite onkin parantaa viranomaisten välistä tiedonvaihtoa. Kun poliisi, Rajavartiolaitos, Tulli ja muut viranomaiset voivat vaihtaa keskinäistä tietoa nykyistä paremmin, voimme puuttua vakaviin rikoksiin entistä varhemmassa vaiheessa, eli käytännössä se tarkoittaa sitä, että väkivaltaa, huumausainerikoksia ja järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa voidaan parhaassa tapauksessa estää jo ennen kuin vahinko tapahtuu. Arvoisa herra puhemies! Tämä korostuu erityisesti nuoriso‑ ja jengirikollisuuden torjunnassa. Olemme esimerkiksi nähneet, mitä Ruotsissa on tapahtunut, kun rikollisjengit ovat kasvaneet ja aiheuttaneet valtavia ongelmia. Siellä näitä jengejä on käytetty jopa lasten värväämiseen ja alle rikosoikeudellisen ikärajan olevat lapset laitetaan keskenään jengin puolesta tekemään vakavia väkivaltarikoksia. Meidän pitääkin toimia nyt, ettei sama ole pian edes Suomessa. Lakimuutos antaa jatkossa poliisille paremmat mahdollisuudet kokonaiskuvan muodostamiseen eri rikollisryhmien toiminnassa. Mitä aikaisemmin meidän viranomaiset havaitsevat vaarallisen kehityksen, sitä paremmin siihen voidaan puuttua. Se on osa vakavan rikollisuuden torjuntaa. Arvoisa herra puhemies! Tämän esityksen myötä annamme viranomaisille nykyaikaiset keinot ja välineet suojella suomalaisia sellaisissa tilanteissa, joissa rikollisuus muuttuu yhä järjestäytyneemmäksi ja sitä harjoitetaan Suomen rajojen yli. Siksi meidän täytyy huolehtia, että viranomaisilla on keinot tehdä työnsä hyvin ja parhaalla mahdollisella tavalla. — Kiitos, arvoisa herra puhemies.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Me kaikki tiedämme, miten haastava työllisyystilanne on ollut Suomessa. Vaikka ihmiset etsivät aktiivisesti töitä itselleen, he ovat voineet samalla haluta kehittää omaa osaamistaan ja opiskella työnhaun ohella avoimessa korkeakoulussa, ja se on vain ja ainoastaan hyvä asia, että ihmiset pitävät itsensä aktiivisina ja esimerkiksi opiskelevat osa-aikaisesti, jos töitä ei ole löytynyt. Työttömänä opiskelu on kuitenkin johtanut välillä tilanteisiin, joissa ihmisen toimeentulo on saattanut vaikeutua, ja syynä vain se, että on opiskellut työttömänä. Joissakin tapauksissa opiskelu on voitu tulkita kokoaikaiseksi toiminnaksi, jolloin työttömyysetuuden maksaminen on yhtäkkiä lopetettu. Moni on joutunut selvittämään opintojaan viranomaiselle ja odottamaan päätöksiä. Silloin moni on varmasti pohtinut, miksi heitä rangaistaan opiskelusta viemällä työttömyysetuus. Arvoisa rouva puhemies! Minun on hyvin vaikea käsittää, miten oman osaamisen kehittäminen voisi olla ihmisen itsensä tai yhteiskunnan kannalta huono asia. Päinvastoin mitä useampi ihminen opiskelee ja kehittää omaa osaamistaan, he todennäköisesti myös työllistyvät paremmin ja nopeammin, ja sitähän me kaikki haluamme, että yhä useampi saadaan työelämän pariin. Siksi on hyvä, että jatkossa yli 25-vuotias työtön työnhakija voi suorittaa avoimia korkeakouluopintoja yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa, kansalaisopistoissa ja kesäyliopistoissa ilman pelkoa siitä, että he automaattisesti menettäisivät työttömyysetuuden. Toki jatkossakin työnhakijalla on edelleen velvollisuus hakea ja vastaanottaa työtä, jos sellaista tarjotaan. Se ei muutu tämän esityksen myötä mihinkään. Kyse on siitä, että jatkossa järjestelmä joustaa ja siinä on mukana maalaisjärkeä. Samalla kevennämme viranomaisten työtä, kun heidän ei tarvitse olla jatkuvasti arvioimassa tai kyttäämässä jokaisen työttömän opintosuoritusta, että vaikuttavatko ne työttömyysturvaan vai eivät. Se säästää aikaa viranomaisilta, mutta myös työnhakijoilta, kun ei tarvitse olla kirjoittamassa selvityksiä opinnoista tai pelätä sitä, että työttömyysetuuden maksu lakkaa yhtäkkiä. Arvoisa rouva puhemies! Valiokunta on kuitenkin kiinnittänyt huomiota siihen, että yleensä avoimia korkeakouluopintoja hyödyntävät ne ihmiset, joilla on jo valmiiksi korkeakoulututkinto. Kun mietimme työttömiä työnhakijoita, heille taas ammatillinen koulutus saattaisi olla se parempi ja nopeampi reitti työllistyä kuin korkeakouluopinnot. Siksi on tärkeää, että hallituksen tulee selvittää mahdollisuutta laajentaa vastaava opinto-oikeus myös ammatillisiin opintoihin sekä yliopistojen erillisopinto-oikeudella järjestettyihin opintoihin. Arvoisa rouva puhemies! Työttömyys on monelle jo valmiiksi hyvin stressaavaa ja raskasta aikaa, joka vaikuttaa ihmisen arkeen, perheeseen ja toimeentuloon. Jos työtä ei heti löydy, on vain ja ainoastaan oikein, että työttömällä on mahdollisuus työnhaun ohessa saada arkeen tavoitteita, kuten opintoja, joilla kehittää omaa osaamistaan ja parantaa sitä kautta mahdollisuuksia saada työpaikka. Tämä esitys onkin erittäin odotettu ja tervetullut. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Moni suomalainen muistaa ajan, kun passit olivat voimassa kymmenen vuotta kerrallaan. Näin oli vielä ennen vuotta 2006, mutta sitten voimassaoloaika vähennettiin viiteen vuoteen. Tuolloin päätöstä perusteltiin turvallisuudella, biometrisillä passeilla ja niiden uudella tekniikalla. Asia esitettiin niin, etteivät kymmenen vuoden passit olisi Suomessa enää mahdollisia. Nyt nämä biometriset viiden vuoden passit ovat olleet Suomessa käytössä jo 20 vuotta. Samaan aikaan suuri osa Euroopan maista on kuitenkin säilyttänyt kymmenen vuoden passit. Mielestäni on hyvin erikoista, että jos passien sirut ja turvaominaisuudet toimivat Saksassa, Tanskassa, Espanjassa ja monissa muissa Euroopan maissa sen kymmenen vuotta, miksi ne eivät muka toimisi myös Suomessa. Arvoisa rouva puhemies! Itse olen vuosia ajanut ja kannattanut kymmenen vuoden passien käyttöönottoa takaisin. Silloin kun passi on voimassa kymmenen vuotta, ihmisten ei tarvitse käyttää aikaa ja rahaa siihen, että passia pitäisi jatkuvasti uusia muutaman vuoden välein. Esimerkiksi monelle lapsiperheelle passin uusiminen tarkoittaa satojen eurojen kustannuksia. Passimaksujen lisäksi täytyy käydä ottamassa passikuvat ja tarvittaessa käydä poliisiasemalla. Rahaa ja aikaa siis kuluu, ja on selvää, että niitä kuluu sitä enemmän ja useammin, mitä vähemmän aikaa passi on voimassa. On myös hyvä muistaa, että monissa maissa passin pitää olla voimassa vielä kuukausia matkan jälkeen. Eli vaikka tällä hetkellä meillä on käytössä viiden vuoden passi, sitä ei todellisuudessa voi pitää voimassa viittä vuotta, ja siitäkin syystä on tärkeää, että saamme vihdoin kymmenen vuoden passin takaisin, sillä siitä on aidosti ja oikeasti hyötyä suomalaisille. Arvoisa rouva puhemies! Tämä muutos helpottaa myös passiruuhkiin. Olemme nähneet tilanteita, joissa jonot passien ja henkilökorttien uusimiseen ovat olleet liian pitkiä. Silloin varattavia asiointiaikoja ei ole ollut tarjolla kuukausiin tai ihminen on joutunut jonottamaan koko päivän poliisiasemalla. Syyt eivät toki ole olleet poliisin lupapalvelussa, vaan tässä älyttömässä laissa, jossa passeja on pitänyt olla jatkuvasti uusimassa. Eduskunnan oikeusasiamieskin joskus totesi, että passiruuhkat ovat voineet vaikuttaa ihmisten perusoikeuksiin poistua maasta. Eli kun et ole saanut uusittua passia kohtuullisessa ajassa, et ole voinut halutessasi lähteä Suomesta ulkomaille. Nyt kun passia ei tarvitse jatkossa uusia yhtä usein, myös passihakemuksien määrä vähenee. Se vapauttaa viranomaisten resursseja ja lyhentää passijonoja. Kyse ei siis ole pelkästään siitä, että suomalaiset säästävät rahaa, vaan myös siitä, että lupa-asiointia sujuvoitetaan ja he eivät ole niin kuormittuneita pitkistä jonoista. Arvoisa rouva puhemies! Tämä on mielestäni yksi malliesimerkki siitä, miten puramme turhia ja hölmöjä päätöksiä ja helpotamme tavallisten suomalaisten arkea konkreettisella tavalla. Säästämme kaikkien aikaa ja pienennämme passien uusimisen kustannuksia. Siksi olen todella iloinen, että pitkään tehdyn työn tuloksena saamme vihdoin takaisin kymmenen vuoden passit. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Taksilakia uudistettiin viimeksi vuonna 2018, ja eihän se suoraan sanottuna ihan putkeen mennyt. Silloin uudistuksen tavoitteena oli lisätä kilpailua alalle ja parantaa taksipalveluiden saatavuutta. Me kaikki tiedämme, että lopputulos on jotain aivan muuta. Aikaisemmin ihmiset ottivat taksin kotiin, koska tiesivät pääsevänsä sillä turvallisesti kotiin. Nyt varsinkin suurissa kaupungeissa on vältetty taksin ottamista juuri siksi, ettei vain sattuisi mitään. Tilanne on siis suoraan sanottuna käsittämätön. Sen lisäksi, että hinnat ovat saattaneet olla aivan mitä sattuu, kuljettajien osaamisessa ja ammattitaidossa on ollut suuriakin eroja. Asiakkaat ovat joutuneet neuvomaan kuljettajille yksinkertaisia reittejä päästäkseen perille. Joidenkin kuljettajien kanssa ei ole ollut minkäänlaista yhteistä kieltä ja asiakas on joutunut kirjoittamaan osoitteen kuljettajan navigaattoriin. Samalla asiakkaan on ollut hyvin vaikea tietää, hyppääkö hän edes luvalliseen ja valvottuun taksiin vai ei. Arvoisa herra puhemies! Pappani oli taksinkuljettaja, ja hyvin pitkäänkin oli. Muistan, kuinka arvostettu taksinkuljettajan ammatti oli silloin. Oli kunnia-asia saada kuljettaa asiakkaat turvallisesti kotiin. Kaupungin kadut tulivat ulkomuistista, eikä kuljettajaksi päästy noin vain. Siinä oli kokeet ja kriteerit. Pappani hoitikin työnsä aina arvokkaasti ja kunnialla. Hän oli kuljettaja, johon asiakkaat luottivat. Ajat ovat muuttuneet siitä hyvin paljon, valitettavasti. Moni suomalainen onkin kuvannut nykyistä tilannetta osuvasti: taksiala muuttui monessa paikassa villiksi länneksi. Ja siksi meidän on pakko muuttaa taksilakia. Se palauttaa järjestystä takaisin alalle, vahvistaa suomalaisten luottamusta taksinkuljettajiin ja ennen kaikkea parantaa turvallisuutta. On esimerkiksi aivan oikein, että taksamittarit palautetaan takaisin pakollisiksi. Asiakkaalla pitää olla oikeus tietää, mistä hän maksaa ja kuinka paljon on matkan loppusumma. Alalla pitää olla selkeät hinnat, etteivät asiakkaat tule huijatuiksi. Tarvitaan ne kuuluisat rehelliset pelisäännöt takaisin alan toimijoille. Arvoisa herra puhemies! Samalla on tärkeää, että vahvistamme jatkossa kuljettajien koulutusta. Taksinkuljettaja kohtaa työssään ihmisiä laidasta laitaan: on ikäihmisiä, lapsiperheitä, liikuntarajoitteisia, turisteja ja joskus myös hädässä olevia ihmisiä. Taksinkuljettajalta täytyykin vaatia hyvin suurta ammattitaitoa kohdata erilaisia ihmisiä eri tilanteissa. Jatkossa olisi tarkoitus vaatia vähintään 21 tunnin koulutusta ennen kuin pääsee suorittamaan kuljettajakoetta. Se ei ole mikään kohtuuton vaatimus kenellekään, joka haluaa kuljettaa ihmisiä ammatikseen, päinvastoin. Se on hyvinkin kohtuullinen panostus siihen, että jokainen kuljettajaksi ryhtyvä hallitsee oman työnsä perusasiat, tuntee oman vastuunsa ja osaa palvella asiakkaita asianmukaisesti. Myös lupaehtoja tiukennetaan. Suomalaisten täytyy pystyä luottamaan siihen, että taksinkuljettaja on luotettava eikä ole syyllistynyt vakaviin rikoksiin. Kun turvallisuutta vahvistetaan sekä kuljettajan että alan yrittäjän osalta, parannamme samalla koko alan mainetta. Arvoisa herra puhemies! Haluan vielä lopuksi painottaa, että tämä uudistus ei ole hyökkäys taksialan yrittäjiä vastaan. Tiedän, että meillä on Suomessa suuri joukko luotettavia ja ammattitaitoisia taksinkuljettajia, jotka kärsivät nykytilanteesta monella eri tavalla. On surullista, että osa näistä villin lännen kuljettajista pilaa niiden maineen, jotka hoitavat työnsä asianmukaisesti, asiakkaista huolehtien ja kunnialla. Siksi me tarvitsemme tätä uudistusta, että saamme sen kunnianpalautuksen koko taksialalle. Juuri näiden kunnollisten kuljettajien asema vahvistuu, kun sääntöjä selkeytetään ja rajoitamme lainsäädännöllämme epärehellisten kuljettajien mahdollisuuksia toimia alalla. Suomalaisten luottamusta taksialaan ei paranneta hetkessä vaan tekojen kautta. Kun lakia muutetaan nyt parempaan ja rehelliset taksinkuljettajat saavat jatkaa hyvää työtään, silloin asiakkaat tietävät, että he pääsevät turvallisesti kotiin. Kiitos ministeri Ranteelle tästä hyvästä esityksestä. — Kiitos, arvoisa herra puhemies.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Hallituksen tavoitteena on, että työllisyyspalvelut perustuisivat tulevaisuudessa enemmän tietoon ja vähemmän summanmutikassa tehtyyn arvailuun. Työllisyyspalvelut on jo vuosia koettu usein liian byrokraattisiksi, hitaiksi ja tehottomiksi. Vaikka palveluissa tehdään hyvää ja ammattimaista työtä, monelle työnhakijalle on voinut tulla kokemus siitä, että heitä on juoksutettu luukulta toiselle ja he ovat joutuneet kirjoittamaan aina uusia papereita ja lomakkeita toistensa perään. Palveluista on puuttunut oikein kohdennettu apu siihen, miten me todella saamme autettua ihmiset työelämän pariin Arvoisa herra puhemies! Tämän esityksen tarkoituksena on, että työvoimaviranomaiset saisivat nykyistä paremmat mahdollisuudet hyödyntää tulorekisteristä saatavia tietoja palveluissaan. Käytännössä tämä tarkoittaa siis sitä, että me pystymme paremmin seuraamaan, mitkä palvelut johtavat oikeasti työllistymiseen ja mitkä taas eivät. Jos jokin tietty koulutus tai palvelu toimii hyvin, sitä kannattaa ehdottomasti lisätä. Jos taas jotain palvelua tuetaan vuodesta toiseen ilman tuloksia, meidän täytyy uskaltaa lopettaa nämä turhat ja aikaa vievät toiminnot. Veronmaksajien rahoja pitää käyttää järkevästi ja vaikuttavalla tavalla. Tämä on myös tavallisen suomalaisen työnhakijan etu, että olemassa olevia resursseja käytetään niihin keinoihin, jotka aidosti auttavat ihmisiä työllistymään. Kun viranomaisille saadaan parempi kokonaiskuva ihmisen tilanteesta, työtön voidaan ohjata nykyistä paremmin juuri hänelle sopivien palveluiden pariin. Täytyy myös muistaa, että työttömät eivät ole mikään yksi tai samanlainen joukko vaan jokainen on yksilö. Se tarkoittaa siis sitä, ettemme voi tarjota kaikille työnhakijoille samaa apua vaan apu tulee kohdentaa oikealla tavalla. Yksi saattaa tarvita lisää koulutusta, toinen nopeaa työnvälitystä ja kolmas tukea työkykyyn tai arjen haasteiden selättämiseen. Mitä paremmin kohdennamme olemassa olevat vaikuttavat palvelut, sitä paremmat mahdollisuudet ihmisillä on päästä takaisin työelämään, ja sitä me kaikki haluamme. Samalla tämä esitys voi vähentää turhaa byrokratiaa ja paperinpyörittelyä. Kun tietoja voidaan hyödyntää viranomaisten välillä, työnhakijan ei tarvitse toimittaa samoja tietoja ja lomakkeita moniin eri paikkoihin, vaan ne ovat yhdessä ja samassa paikassa tallessa. Arvoisa herra puhemies! Samalla haluan muistuttaa, että tässä esityksessä ei ole kyse siitä, että haluaisimme kerätä rajattoman määrän tietoja ihmisistä tai tehdä tätä lakimuutosta valvontamielessä. Tietojen käyttö on rajattu vain välttämättömiin viranomaistehtäviin, ja sen käyttöä säätelee laki. Tietosuoja on huomioitu erityisen hyvin tämän esityksen valmistelussa. Tässä esityksessä ei myöskään pakoteta kuntia tai työllisyysalueita ottamaan uusia toimintamalleja käyttöön. Se antaa vain mahdollisuuden hyödyntää olemassa olevia tietoja paremmin siellä, missä siihen kaikilla on suuri tarve. Arvoisa herra puhemies! Työllisyyspalveluiden tulee auttaa ihmisiä töihin juuri heille oikein kohdennetuilla keinoilla. Tämän esityksen myötä etenemme työllisyyspalveluissa kohti entistä parempia palveluita. Tavoite on, että tulevaisuudessa palvelut olisivat entistä vaikuttavampia, yksilöllisempiä ja tehokkaampia. — Kiitos, arvoisa herra puhemies.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Voin rehellisesti todeta, että en ollut aikaisemmin ajatellut, missä kaikissa eri paikoissa ihmisten lääketietoja voidaankaan säilyttää. Samalla ymmärsin, että harva tavallinen suomalainen tietää, kuinka hajallaan heidän omat lääkitystietonsa voivat tällä hetkellä olla. Moni varmasti ajattelee, että terveydenhuollossa tiedetään automaattisesti, mitä lääkkeitä ihminen käyttää, ja siellä on kaikki ylhäällä samassa paikassa, mutta näin ei kuitenkaan aina ole. Lääketietoja voi olla eri järjestelmissä eri toimijoilla ja palveluntarjoajilla. Osa tiedoista voi puuttua kokonaan tai olla puutteellisia, ja osa tiedoista perustuu siihen, mitä ihminen itse muistaa kertoa vastaanotolla. Kun mietimme erityisesti vanhuksia ja heitä, jotka kärsivät monesta eri sairaudesta samanaikaisesti, nykytilanne voi aiheuttaa suuriakin ongelmia. Jos ihmisellä on käytössään monia eri lääkkeitä, häntä hoitaa useampi eri lääkäri, kotona käy kotihoito, ihminen asioi itse apteekissa — ja näiden päälle voi olla vielä eripituisia sairaalajaksoja — lääkehoidosta ei välttämättä ole kunnollista kokonaiskuvaa kenelläkään, ja juuri siksi asiaan ollaan tekemässä muutoksia. Arvoisa herra puhemies! Kun lääkitystietoja lähdetään kokoamaan nykyistä kattavammin Kanta-palveluihin ja valtakunnalliselle lääkityslistalle, voimme parantaa jokaisen suomalaisen potilasturvallisuutta. Ammattilainen näkee Kanta-palvelusta paremmin kokonaisuuden, jolloin lääkkeiden yhteisvaikutuksia voidaan arvioida tarkemmin, lääkehoidon turvallisuus paranee ja turhia lääkkeitä voidaan jättää pois. Jatkossa ihmisen ei tarvitse itse yrittää muistaa kaikkia syömiään lääkkeitä ulkoa tai selittää aina samoja asioita uudelleen eri paikoissa ja eri työntekijöille, kun tiedot löytyvät kätevästi yhdestä paikasta. Samalla mukaan tulee myös tieto itsehoitovalmisteista. Moni käyttää säännöllisesti esimerkiksi särkylääkkeitä ja vitamiinivalmisteita ajattelematta sen enempää, että niilläkin voi olla isojakin vaikutuksia muuhun lääkitykseen. Arvoisa herra puhemies! Tämäkin hallituksen esitys on erittäin ajankohtainen jo siksi, että suomalainen väestö vanhenee kovaa vauhtia ja lääkkeiden käyttö tulee sen myötä lisääntymään. Nyt voimme tämän muutoksen myötä olla varmempia siitä, että ihmiset saavat entistä parempaa ja turvallisempaa lääkehoitoa. — Kiitos, arvoisa herra puhemies.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Heti kärkeen minä tahdon kiittää oppositiota, kun olette näin sankoin joukoin tätäkin lakiesitystä vastustamassa. Kaikkea kritiikkiä minä en oikein ymmärrä, mutta minä olenkin tämmöinen yksinkertainen maalaispoika, joka tällä hetkellä työllistää kahdeksan henkilöä, joista seitsemän on naisia ja yksi on mies, ikähaarukka on 16:sta eteenpäin. Itse asiassa sen verran minä haluan hehkuttaa heitä vielä, että pari viikkoa takaperin tuli asiakastyytyväisyystutkimukset ja edustamani yritys sai todella hyvät pisteet siitä, mutta se johtuu varmaan siitä, että minä olen täällä pöntössä heilumassa ja työntekijät hoitavat tonttia enemmän kuin hyvin. Joka minut tuntee, tietää, että varmasti vien tässä lähiaikoina viikonloppuna porukkani jonnekin pidemmälle lounaalle. Mutta minä teen nyt ihan toisen näkökulman tähän asiaan, mitä olen nyt kuullut tässä viimeisen tunnin verran, eli, arvoisa rouva puhemies, työllisyyttä seurataan hyvin tarkasti. Julkisessa keskustelussa käydään läpi, montako ihmistä siinä kuussa on työllistynyt ja kuinka moni on edelleen ilman työpaikkaa. Julkisessa keskustelussa puhutaan kuitenkin aivan liian vähän siitä, mitä tapahtuu sillä hetkellä, kun yrittäjä tekee päätöksen palkata sen ensimmäisen tai jopa seuraavan työntekijän. Ne päätökset eivät synny kevyesti. Yrittäjän näkökulmasta palkkaaminen on käytännössä aina riski. Vaikka työvoimalle olisi tarve, yrittäjä joutuu punnitsemaan epävarmuuden keskellä eri vaihtoehtoja ja käymään läpi mielessään myös niitä tilanteita, joissa kaikki ei menekään suunnitelmien mukaan. Monelle pienyrittäjälle työntekijän palkkaaminen onkin yksi suurimmista päätöksistä, mitä yrityksessä voidaan tehdä. Tässä taloustilanteessa moni yrittäjä haluaisi työllistää ihmisiä, mutta he eivät uskalla sitoutua heti pysyvään työsuhteeseen, ja juuri siksi me tarvitsemme tätä lakimuutosta. Arvoisa rouva puhemies! Tässä lakimuutoksessa ei ole tarkoitus huonontaa työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla vaan helpottaa ihmisten työllistymistä. Tämän muutoksen myötä annamme yrityksille mahdollisuuden tehdä enintään vuoden mittaisen määräaikaisen työsopimuksen ilman erillistä perustetta silloin, kun kyse on ensimmäisestä työsuhteesta työnantajan ja työntekijän välillä. Samalla valiokunta on tehnyt esitykseen merkittäviä tiukennuksia nimenomaan suojatakseen työntekijöitä. Esimerkiksi tarkasteluaikaa pidennettiin viiteen vuoteen, eikä tällaisia määräaikaisuuksia ole jatkossa mahdollista ketjuttaa ollenkaan. Käytännössä tällainen määräaikainen työsopimus voidaan tehdä vain yhden kerran, eli palkkaamiseen annetaan joustoa mutta samalla turvataan työntekijän oikeuksia. Arvoisa rouva puhemies! Jos työntekijän palkkaamisessa nähdään yrittäjän näkökulmasta suuria riskejä, vaihtoehtona on usein se, ettei työpaikkaa synny ollenkaan. Määräaikaisessa työsuhteessa sen sijaan on mahdollisuus sille, että työntekijä voidaan parhaassa tilanteessa myöhemmin vakinaistaa, eli tämä on työllisyyttä edistävä toimi, vaikka oppositio muuta väittäisikin. Esimerkiksi moni nuori tarvitsee sen ensimmäisen mahdollisuuden päästä työelämään kiinni, ja varttuneemmalla työnhakijalla voi olla tarve uuden työuran alulle pitkän työttömyyden jälkeen. Yritykselle ja yrittäjälle määräaikaisen työsuhteen tarjoaminen voi olla turvallinen ensimmäinen askel rekrytointiin. Työntekijälle se taas voi olla alku kokonaan uudelle ja pitkälle työuralle. Lisäksi täytyy muistaa, että lyhytkin työsuhde on aina parempi vaihtoehto kuin työttömyys. Arvoisa rouva puhemies! Jotkut ovat olleet huolissaan syrjinnän lisääntymisestä tämän lakimuutoksen myötä. Syrjintä on jatkossakin, edelleen laitonta. Jos määräaikaisuutta käytetään lainvastaisesti, työsuhde katsotaan toistaiseksi voimassa olevaksi. Lisäksi työnantajalle tulee velvollisuus selvittää työn jatkomahdollisuudet ja tarjota työtä uudelleen, jos samoihin tehtäviin palkataan uusia työntekijöitä. Vastuullinen yrittäjä tietää sen, että yrityksen tärkein resurssi on osaavat, ammattitaitoiset ja hyvinvoivat työntekijät. Siksi suurin osa yrittäjistä haluaa sitouttaa hyvät työntekijät pitkäksi aikaa yritykseen. Se on myös yrityksen etu, kun ei tarvitse kouluttaa ja perehdyttää aina uusia työntekijöitä. Mutta joskus tähän päästäkseen tarvitaan enemmän joustoa työmarkkinoille, esimerkiksi se vuoden määräaikaisen työsuhteen mahdollisuus. Arvoisa rouva puhemies! Esityksessä helpotetaan myös lomautusilmoitusaikaa ja rajataan takaisinottovelvollisuutta kaikkein pienimpien yritysten osalta. Nämä ovat tarvittavia ratkaisuja sellaisiin tilanteisiin, joissa yrityksen toimintaympäristö muuttuu hyvin nopeasti ja yllättäen. Pienellä yrityksellä ei ole mitään suurta henkilöstöhallintoa eikä ylimääräisiä puskurirahastoja, joilla varaudutaan suuriin muutoksiin. Arvoisa rouva puhemies! Jos yllättävässä tilanteessa yrittäjä ei voi reagoida riittävän nopeasti, pahimmassa tapauksessa seurauksena voi olla konkurssi tai pysyvät irtisanomiset. Siksi mahdollistamalla joustavuuden voimme pelastaa työpaikkoja. Suomi tarvitsee yrittäjiä ja yrityksiä. Samalla meidän pitää mahdollistaa niille sellainen ympäristö toimia, jossa on helppo palkata ja työllistää ihmisiä. Tämän lakimuutoksen myötä rohkaisemme yrittäjiä palkkaamaan työvoimaa ja edesautamme suomalaista työllistymistä. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Hallitus haluaa parantaa liikenneturvallisuutta erityisesti nuorten kuljettajien osalta. Suomi on sitoutunut tavoitteeseen, ettei yksikään ihminen kuolisi tai loukkaantuisi vakavasti liikenteessä. Tavoitteena on, että vuoteen 2050 mennessä liikennekuolemia ei tapahtuisi yhtäkään. Tämä tavoite ei kuitenkaan tule itsestään, vaan tarvitsemme siihen turvallisuutta parantavia päätöksiä ja lakeja. Liikenneturvallisuus on parantunut Suomessa viime vuosien aikana. Tieliikennekuolemien määrä on laskenut merkittävästi viimeisten vuosikymmenien aikana. Tästä huolimatta nimenomaan nuoret kuskit ovat edelleen yliedustettuina onnettomuustilastoissa. Vaikka 15—24-vuotiaat muodostavat vain noin 11 prosenttia koko Suomen väestöstä, heitä on lähes kolmasosa poliisin tietoon tulleissa liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneista tai kuolleista. Siksi meidän pitää tehdä toimia, joilla parannetaan erityisesti nuorten kuskien liikenneturvallisuutta. Arvoisa rouva puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan useita eri toimia nykytilanteen parantamiseksi. Ensinnäkin esityksessä vahvistetaan riskien tunnistamiskoulutusta B-luokan ajokorttia suorittaville. Tavoitteena on se, että uudet kuskit voisivat tunnistaa paremmin vaaranpaikkoja ja välttää niitä ajoissa. Toiseksi esityksessä laajennetaan ajokieltokoulutuksen velvoitetta myös mopo-, mopoauto- ja traktoriluokkiin. Näin varmistetaan se, että jos uusi kuljettaja on määrätty ajokieltoon, hänet ohjataan nykyistä kattavammin lisäkoulutukseen, jonka tarkoituksena on ehkäistä uusien rikkomusten ja onnettomuuksien syntymistä. Kolmanneksi esityksessä ehdotetaan rajoituksia 17-vuotiaiden kuljettajien yöajeluihin. Jatkossa alaikäinen kuljettaja ei voisi kuljettaa henkilöautoa keskiyön ja aamuviiden välisenä aikana. Onnettomuustutkinnassa on havaittu, että suuri osa nuorten vakavista onnettomuuksista tapahtuu juuri yöaikaan ja usein vapaa-ajan matkoilla. Lisäksi alaikäisen kuskin käyttämä ajoneuvo olisi merkittävä tunnuksella, joka kertoo muille tienkäyttäjille kuljettajana olevan alaikäinen, mikä osaltaan helpottaa valvontaa. Arvoisa rouva puhemies! Meidän täytyy kuitenkin muistaa, etteivät liikenneonnettomuudet tai kuolemat lopu sillä, että me kansanedustajat niin päätämme. Se vaatii laajemman asennemuutoksen kotona, kouluissa ja liikenteessä. On selvää, että nuoret saavat ajokokemusta vain ja ainoastaan ajamalla. Me voimme lisätä riskientunnistamiskoulutusta ja muita ennaltaehkäiseviä keinoja, mutta kokemus karttuu vain sillä, mitä enemmän ajaa ja on liikenteessä. Toisaalta liikenneturvallisuus syntyy myös asenteista ja ympäristöstä. Minkälaisen esimerkin nuoret saavat, ja minkälaista käytöstä me vanhemmat vaadimme nuorilta liikenteessä? Kaikesta huolimatta kannatan jyrkästi todellakin 17-vuotiaiden ajokorttia, eikä siitä saa luopua. Meillä tuolla maalla ei kulje kovinkaan kattavasti julkinen liikenne, eivät metrot eivätkä ratikat. Monet nuoret käyvät koulun ohella töissä, joutuvat kulkemaan sinne autolla. Itse ainakin pidän tärkeänä, että jokainen nuori pääsee kulkemaan töihin. Kannatan myös näitä ajokorttilakiin tehtyjä kiristyksiä, vaikka kotona oma jälkipolvi ei tästäkään kiitä. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Haluan kiittää kanssa edustaja Kalmaria hyvästä puheenvuorosta, ja minäkin arvostan teitä äärimmäisen paljon. — Tuohon private label -hommaan — puhun nyt vain omasta takaa: Meillä ainakin Somerolla ne ovat siellä kyykyssä, ja meillä ovat brändituotteet esillä, mitä ihmiset haluavat. En ymmärrä, miksi se kauppa on tehnyt niin — en viitsi kertoa, mikä kauppa mahtaa olla, mutta tiedän varmaan ketjunkin — mutta todennäköisesti siellä on tullut hyllynreunakuvat, ja ne ovat tehneet sen mukaan ne tuotteet sinne. Luulen näin. Ja meillä Somerolla ainakin — teidän äskeinen puheenvuoro oli kanssa erinomainen — kesäisin kurkut ja tomaatit tulevat suoraan pellolta myytäväksi meidän kauppaan. Eli meilläkin tuetaan paikallista viljelijää, puolin ja toisin, niin että en osta mistään tukkuliikkeestä kesäiseen aikaan yhtään mitään. Mutta on tosi ikävä kuulla, että ne private label ‑tuotteet ovat siinä ns. saman tien silmien korkeudella, niin että ne myyvät entistä enemmän. Siinäkin kauppa voi kyllä sen mahdollistaa, että laitetaan ne brändituotteet siihen, mihinkä halutaan. Kirjoittakaa sille myymäläpäällikölle vain terveisiä, ja luulen, että homma onnistuu. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tässä esityksessä elintarvikelain muutosten tavoitteet ovat sinänsä kannatettavia: halutaan vahvistaa alkutuottajan asemaa, puuttua epäreiluihin kauppatapoihin ja tasapainottaa neuvotteluvoimaa elintarvikeketjussa. Tähän esitykseen kytkeytyy vahvasti kotimainen ruoantuotanto, joka on myös huoltovarmuuskysymys, ja juuri siksi haluan tuoda esille näkemyksiä tämän esityksen ongelmakohdista. Tahdon sanoa, että täällä on tänään pidetty erinomaisia puheenvuoroja. Asia on todella vakava, mutta koen oikeutena tai jopa velvollisuutena sanoa tästä laista myös muutaman erilaisen sanan siitä, mitä tänään täällä on kuultu kaupan ja kuluttajan näkökulmasta. Arvoisa herra puhemies! Aivan aluksi: En olisi ikinä uskonut enkä usko vieläkään — kun 15-vuotiaana menin töihin Salon Citymarketin palvelutiskille, jossa muuten viihdyin 23 vuotta putkeen, ja siitä suoraan pienemmässä kaupassa Somerolla olen ollut noin kahdeksan vuotta ja olen edelleenkin — että olen joskus eduskunnan salissa puhujapöntössä kyselemässä/kyseenalaistamassa, mitä suomalaisessa kaupassa saa myydä ja mitä ei ja millä hinnalla. Toivon todella, että olen ymmärtänyt jotain nyt väärin, mutta eihän se nyt voi olla niin, että valtiovalta päättää, mitä kaupassa myydään, millä hinnalla tai jopa missä kohtaa kaupassa tuotteita myydään. Näin ymmärtääkseni toimitaan maailmassa tasan yhdessä maassa, jonka nimen jätän nyt mainitsematta. Olen siis työskennellyt kaupan alalla jo vuosia, joten voin sanoa, että näiden vuosien aikana olen oppinut jotain tuotteista ja kauppatavoista. Siksi en voi olla tuomatta esille minun ja satojen muiden yrittäjien ja kymmenientuhansien työntekijöiden huolta liittyen tähän hallituksen esitykseen. Arvoisa herra puhemies! On esitetty, että jos lisäämme sääntelyä, se parantaisi tuottajien asemaa ja sitä kautta kannattavuutta, mutta haluan kysyä: Mikä on se konkreettinen asia, miten sääntely parantaisi näitä asioita? Mikä on tämän esityksen näyttö siitä, että juuri nämä keinot nostavat niitä tuottajahintoja tai parantavat viljelijän tulotasoa? Toivottavasti nämä eivät ole vain pelkkiä oletuksia siitä, että näin tulee tapahtumaan. Arvoisa puhemies! Toinen huoleni liittyy kilpailuun ja kuluttajiin. Esityksessä kielletään kaupan omien tuotemerkkien suosiminen. Sinänsä ymmärrän tämän ajatuksen, mutta sen seuraukset voivat olla täysin päinvastaiset. Moni suomalainen ostaa kaupan omia merkkejä siksi, että ne ovat edullisempia ja usein kaikista halvimpia. Jos kauppojen omien merkkien asemaa lähdetään rajoittamaan epäselvillä säännöksillä, se voi johtaa hintojen nousuun, ja se osuu erityisesti pienituloisiin. Sitä tuskin kukaan täällä haluaa. On myös hyvä muistuttaa tässä samalla, että kilpailu ei lisäänny siitä, että lisätään sääntelyä. Suomessa päivittäistavarakauppa on jo valmiiksi hyvin keskittynyttä. Ongelma ei ratkea sillä, että lisätään byrokratiaa, vaan sillä, että puretaan niitä esteitä, jotka tällä hetkellä vaikeuttavat markkinoille pääsyä. Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä puhutaan paljon ”suosimisesta” ja ”tavarantoimittajan etujen huomioon ottamisesta”, mutta niitä ei määritellä täsmällisesti missään. Tämä jättää tulkinnan siis kokonaan viranomaisille. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että viranomainen voisi arvioida jälkikäteen, onko kauppa toiminut oikein esimerkiksi hyllyjärjestyksen, valikoiman tai hinnoittelun osalta, ja tämä vasta on ongelmallista. Se luo yrityksille merkittävää oikeudellista epävarmuutta, eli yritykset eivät voi mitenkään ennakoida, mikä oikeasti on lain mukaan sallittua ja mikä ei. Samoin tämä esitys puuttuisi suoraan elinkeinovapauden ytimeen: Kun tuote on ostettu kauppaan, se on kaupan omaisuutta. Silti lainsäädäntö pyrkisi ohjaamaan sitä, miten tätä omaisuutta käytetään. Kysynpähän vaan: onko perustuslain näkökulmasta ihan sallittua? Arvoisa herra puhemies! Myös kansainvälinen kilpailu on yksi huolenaihe tähän esitykseen liittyen. Tämä esitys ei käytännössä koske kansainvälisiä sopimuksia samalla tavalla kuin kotimaisia toimijoita. Tämä voisi siis johtaa siihen, että kauppa siirtää hankintojaan ulkomaille, missä sääntely on kevyempää. Eli jos kotimaisten markkinoiden sääntelyä kiristetään, kauppa voi todeta, että on helpompaa ostaa ulkomailta kuin Suomesta. Silloin lopputuloksena voi olla juuri päinvastainen kehitys kuin tavoitellaan, eli kotimainen tuotanto heikkenee ja oma varallisuus laskee, ja se vasta on huono asia huoltovarmuuden kannalta ja kaiken muunkin. Arvoisa herra puhemies! Tässä esityksessä on nostettu hyviä ja tärkeitä asioita esille. Esimerkiksi kaupan neuvotteluvoima on suuri, ja on selvää, että alalla on olemassa myös epäreiluja käytäntöjä, joihin pitäisi löytyä ratkaisuja. Juuri siksi jokaisen pitäisi pysähtyä kysymään, ovatko nyt esitetyt keinot oikeita ratkaisuja esitettyihin ongelmiin. Nykyinen lainsäädäntö tarjoaa jo nyt osaltaan työkaluja puuttua ongelmatilanteisiin. Ennen kuin rakennamme uutta raskasta sääntelykierrosta, tulisi arvioida, miksi nykyiset keinot eivät aina riitä ja miten niitä voitaisiin kehittää. Arvoisa herra puhemies! Me kaikki haluamme turvata kotimaisen ruoantuotannon, ja kaikki haluamme, että viljelijät saavat työpanoksestaan oikeudenmukaisen korvauksen, mutta tämä ei saa johtaa siihen, että rakennamme epäselvän, raskaan ja kilpailua vääristävän himmelin, joka lopulta heikentää juuri niitä tavoitteita, joita yritetään edistää. Tarvitsemme ratkaisuja, jotka toimivat oikeasti ja jotka vahvistavat kotimaista kilpailua eivätkä heikennä sitä. Siksi mielestäni on tärkeää, että tämän esityksen ongelmakohdat käydään läpi huolellisesti. — Kiitos, arvoisa herra puhemies.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Lupaan tuttuun tyyliin puhua erittäin nopeasti. Täällä on tänään varmaan jo kaikki tarpeellinen mainittu, mutta tahdon nyt muutaman oman ajatukseni tähän keskusteluun tuoda mukaan. — Välikysymyksessä kannetaan huolta korkeaksi nousseista työttömyysluvuista. Olemme kaikki huolissamme työttömyydestä tässä maassa. Työttömyys on aina vastoinkäyminen niin yksilöille ja kotitalouksille kuin koko suomalaiselle yhteiskunnallekin. Jokainen menetetty työpaikka luo epävarmuutta, vaikuttaa toimeentuloon ja herättää huolta tulevaisuudesta. Ei ole kuitenkaan rehellistä syyttää hallitusta työttömyydestä, kun me yritämme tehdä kaikkemme, että tämä maa saadaan vihdoin nousuun. Arvoisa rouva puhemies! On selvää, että työttömyyden trendi lähti nousuun jo vuonna 2022. Vuosi 23 mentiin pitkälti edellisen hallituksen budjetilla ja lainsäädännöllä. Nykyisen hallituksen politiikka on alkanut vaikuttaa kunnolla vasta vuodesta 24 lähtien, ja tällä kaudella tehdyt päätökset näkyvät työpaikkojen osalta viiveellä. Olemme esimerkiksi korjanneet työllisyyspalveluiden ongelmakohtia ja lisänneet harkintavaltaa kaavamaisuuden tilalle, mutta merkittävä osa uudistuksista tulee voimaan vasta vuoden 26 alussa. On yksinkertaisesti harhaanjohtavaa väittää, että nykyinen työttömyyden kasvu johtuisi hallituksen päätöksistä. Arvoisa rouva puhemies! Perussuomalaisten linja on hyvin selvä: Valtio ei luo työpaikkoja, vaan yritykset luovat niitä. Valtion tehtävä sen sijaan on huolehtia siitä, että yrityksillä on mahdollisuus investoida, kasvaa ja työllistää ihmisiä. Siksi olemme edistäneet paikallista sopimista, rajoittaneet poliittisia lakkoja, madaltaneet rekrytointikynnystä ja vahvistaneet investointiympäristöä. Miksi työllisyystilanne ei sitten vielä ole parantunut? Se johtuu ennen kaikkea ulkoisista tekijöistä: Euroopan heikosta taloudesta, Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan sekä korkeista koroista, jotka ovat iskeneet Suomeen poikkeuksellisen kovaa. Kun suhdanne paranee, nyt tehtyjen uudistusten vaikutukset alkavat näkyä. On aina ollut niin, että työllisyystoimet näkyvät pitkällä aikavälillä, eli eivät viikkojen tai kuukausien päästä, vaan vuosien päästä. Arvoisa rouva puhemies! Täytyy myös ymmärtää tämän hetken todellinen tila. Oppositio maalaa kuvaa täydellisestä romahduksesta, oli kyse sitten työttömyydestä tai sotepalveluista. Kyllä, työttömyyden trendiluku nousi joulukuussa jo 10,7 prosenttiin, ja se on korkea, mutta samaan aikaan työllisyysaste on edelleenkin hyvinkin kohtuullisella tasolla. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos onkin todennut, että vuodesta 22 alkaneesta työttömyyden kasvusta hyvin suuri osa selittyy maahanmuutolla. Työttömien määrä on kasvanut noin 77 000 henkilöllä, ja tästä kasvusta 45 prosenttia koskee ulkomailla syntyneitä, siis melkein puolet. Samaan aikaan Suomessa syntyneiden työttömyysaste on pysynyt vakaana. Maahanmuuton vaikutus työttömyystilastoihin ei selitä kaikkea työttömyyden kasvua, mutta on selvää, että se on vaikuttanut isosti kokonaiskuvaan. Työvoiman määrä on kasvanut, ja työttömien työntekijöiden määrä on kasvanut. Taustalla on maahanmuutto, mutta myös sosiaaliturvan ja työllisyyspalveluiden uudistukset, joiden tarkoituksena on ollut saada työvoiman ulkopuolella olevia hakeutumaan työnhakijoiksi. Moni puolue haluaa edistää maahanmuuttoa Suomeen. On kuitenkin tosiasia, että Suomi ei houkuttele sellaista maahanmuuttoa, jolla olisi aitoa ja oikeaa kysyntää työmarkkinoilla. Ei tänne muuteta huippuasiantuntijatöihin. Sen sijaan kattava sosiaaliturva vetää puoleensa sellaista maahanmuuttoa, joka kuormittaa julkista taloutta, ja tulijoiden riittämätön kielitaito on este työllistymiselle. Näistä tosiasioista huolimatta oppositiopuolueet haluavat jopa 40 000 maahanmuuttajaa tänne Suomeen vuosittain. Minun on ainakin hyvin vaikea nähdä, miten tämä muka laskisi työttömyyttä tilanteessa, jossa maahanmuuton osuus työttömyyden kasvusta on jo nyt merkittävä. Arvoisa rouva puhemies! Hallituksella oli haastavat lähtökohdat kauden aluksi, eivätkä haasteet ole vieläkään ohi. Taistelemme valtavan velkataakan alla ja yritämme jatkuvasti etsiä lisää keinoja talouden tasapainottamiseksi ja työllisyyden lisäämiseksi. Emme voi jäädä paikoillemme, vaan työtä on jatkettava loppuun asti. Suomi on ajettu vuosien varrella tilanteeseen, jossa talouden tosiasiat tulevat vastaan. Olemme sidottuja euroalueeseen, jossa suhdannevaihtelut iskevät meihin kovaa. Lisäksi täällä on tehty jo pitkään vastuuttomia päätöksiä maahanmuutosta ja julkisesta taloudesta. Me teemme nyt niitä päätöksiä, jotka olisi pitänyt tehdä jo vuosia sitten. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Toimeentulotukiuudistus astui voimaan tämän vuoden alussa, ja sen tarkoituksena on vahvistaa perustoimeentulotuen roolia tilapäisenä apuna. Tiettyjen maahanmuuttajaryhmien työttömyys on Suomessa suurta. Kaikkiaan perustoimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä kasvoi viime vuonna kolme prosenttia ja kustannukset nousivat viidenneksellä, ja toimeentulotuen saajissa vieraskielisillä on selkeä yliedustus. Jatkossa kotoutumissuunnitelman laiminlyönti voi johtaa toimeentulotuen perustason alentamiseen. Perussuomalaiset kannattavat tätä uudistusta. Sosiaaliturvamenomme paisuvat paisumistaan, ja ne on saatava taittumaan. Aktiivinen sosiaalipolitiikka tarjoaa oikeuksien lisäksi velvollisuuksia. Arvoisa sosiaaliturvaministeri: miten te arvioitte voimaan tulleiden muutosten vaikuttavan maahanmuuttajien integroitumiseen? — Kiitos.