Lyly Lauri

Arvoisa puhemies! Ministeri Marttinen hyvin kuvasi tätä tilannetta, mikä tällä hetkellä on. Lakipaketissa on monia kannatettavia piirteitä, ja varmaan tuolla valiokuntakäsittelyssä vielä tarkemmin käydään sitä sisältöä läpi. Kyllä näitä haasteita on havaittu enenevissä määrin, ja niitä pitää pystyä ratkaisemaan erilaisilla toimenpiteillä. Kansainvälisten opiskelijoiden Suomeen tuloon liittyy myös koulutusagenttibisnestä, jolla saatetaan vääristellä elämisen tilannetta Suomessa, ja siinäkin mielessä on hyvä, että kansainvälinen opiskelija saa perheenkokoajana oikean kuvan siinä odotusaikana Suomen hintatasosta, mitä täällä maksaa ja mitkä ovat hänen puolisonsa mahdollisuudet työllistyä. Aikaisemmin tämä on ollut varmaan aika yllätyksenä, ja nyt voi sanoa, että vielä sitä suuremmalla määrin tätä pitää viedä, koska kustannukset myöskin opiskelusta kasvavat tämän 2026 voimaan tulleen täyskatteisen lukukausimaksun myötä, eli kuluja on ainakin varmasti olemassa, ja on oikeasti hyvä, että kansainväliset opiskelijat tietäisivät etukäteen tämän tilanteen ennen kuin he tänne tulevat, ja siinä mielessä tämä odotusaika on hyvä. Meidän täytyy todeta, että kansainväliset opiskelijat ovat kohtuullisen hyvin työllistyneitä. Noin puolet vuonna 2024 opiskeluluvalla olleista sai palkkatuloja sen vuoden aikana, mutta se oli pudonnut noin viidellä prosenttiyksiköllä aikaisemmasta, ja se varmasti liittyy tähän vaikeaan työllisyysasteeseen. Se on noin kymmenen prosenttiyksikköä matalampi kuin Suomessa olleilla. Siinä mielessä tässä ollaan tällä tasolla tällä hetkellä. Arvoisa puhemies! Kun tässä kuitenkin puhutaan siitä, että me tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa, niin opiskelijat kotoutuvat varmasti parhaiten meille, ja voi sanoa myös meidän selvityksistä siitä, kuinka yliopistosta valmistuneet ja ammattikorkeakoulusta valmistuneet ovat vuoden jälkeen työllistyneet, että yli puolet ovat työllistyneet, ammattikorkeakouluista 58 prosenttia ja yliopistoista 52 prosenttia. Se kertoo siitä, että kun he saavat täällä koulutuksen, niin he myöskin työllistyvät tänne Suomeen, ja siinä mielessä ollaan hyvällä tiellä. Opiskelu on hyvä tapa kotouttaa ihmisiä ja samalla saada semmoinen ammattitaito, joka Suomessa hyvin tunnistetaan, ja siinä mielessä tässä ollaan hyvällä tiellä. Miten tätä vielä voidaan arvioida, niin meidän opiskeluperäisissä maahanmuuttajissa viisi kärkimaata ovat olleet viimeisten vuosien aikana, 2023 ja 2024, Bangladesh, Sri Lanka, Kiina, Intia ja Nepal, ja varmaan siellä ei ole käsitystä pohjoismaisesta kustannustasosta ja pohjoismaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta, ja siinä mielessä tämä on muuttunut. Sitä aiemmin suurimmat top viitosen maat olivat ensimmäisenä Venäjä, Kiina ja Vietnam, eli ne ovat vähän muuttuneet tässä viimeisten vuosien aikana Venäjän sodan myötä. Itse tässä lakiesityksessä on myöskin se, että tätä tietopohjaa saadaan tehtyä näille ihmisille, ja sitten voidaan sanoa, että kuitenkin tämä näitten opiskelijoitten siirtyminen on aika lailla kansainvälinen trendi, niin että niitä aika paljon myös muualla on, ja nyt me ratkaistaan tätä Suomessa. Tampereellakin meillä on ollut ruokajonoissa kansainvälisiä opiskelijoita, kun he eivät ole tienneet näitä kustannuksia, ja niitä on jouduttu tälläkin tavalla huoltamaan sitten, ja se on ollut osa sitä selviämistä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus viime vuodelta on erittäin hyvä koonti julkisen hallinnon ja julkisten tehtävien hoidon tilasta, miten siinä on onnistuttu ja miten perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen Suomessa toimii. Siinä mielessä se, että on tämmöinen suvereeni, itsenäinen virkahenkilö, joka arvioi tätä toimintaa, on kyllä erittäin hyvä. Siinä, miten julkinen hallinto toimii, on myös se, miten meidän politiikka on tehnyt oikeita valintoja. Se näkyy myöskin tässä oikeusasiamiehen kertomuksessa. Itseäni tässä erityisesti havahdutti tämä kymmenen keskeistä suomalaista perus- ja ihmisoikeusongelmaa, jotka täällä on koottuna tuotu meidän eteen. Siinä mielessä siellä on niitä kohtia, joissa voidaan arvioida kyllä hyvin sitä, miten tämä tilanne Suomessa oikeasti on ja mihin meidän resursseja on ohjattu ja mistä niitä on otettu pois. Puutteet vanhusten oloissa ja kohtelussa on nostettu tähän ensimmäisenä, ja siellä nimenomaan on palvelujen laatu, hoitajien työaika ei ole riittänyt ja asiakkaiden hoivan tarpeeseen nähden on ollut riittämätöntä ja niin poispäin. Eli siellä on ihan perusasioita, jotka ovat jääneet toteutumatta. Toinen asia on ollut täällä puutteita lastensuojelun toteutumisessa, ja täällä nimenomaan on voimavarojen puutteesta, ja erityisesti pätevien työntekijöiden huono saatavuus ja työntekijöiden suuri vaihtuvuus ovat olleet täällä keskiössä. Kolmantena vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumisen puutteet. Siellä osallistumismahdollisuudet eivät toteudu, ja toimitilojen esteettömyyttä ja kaikkea digitaalista asiointien vaikeutta on siellä esillä. Neljäntenä Maahanmuuttoviraston pitkät käsittelyajat, ja täällä on selkeästi, että ei pysty noudattamaan ulkomaalaislaissa säädettyjä turvapaikkahakemusten käsittelyaikoja. Viidentenä vankien ja tutkintavankien olojen ja kohtelun epäkohdat, ja keskeisenä ongelmana on Rikosseuraamuslaitoksen niin sanottu yliasutus, eli vankeja ja tutkintavankeja on enemmän kuin vankiloissa on heille paikkoja. Kuudentena terveyspalveluiden saatavuuden ja lainsäädännön puutteet. Hoitoon ei pääse, ja tässä näkyy tämä hoitotakuun kahden viikon pidentäminen kolmeen kuukauteen. Se on täällä suoraan esillä. Seitsemäntenä opiskeluympäristön turvallisuudessa ja koulutuksen yhdenvertaisuudessa on puutteita, eli kuinka lapset ja nuoret kokevat koulussa tilanteen. Siellä on kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää ja tämän tyyppisiä ongelmia. Kahdeksantena oikeusprosessien pitkä kesto ja oikeuslaitoksen rakenteellisen riippumattomuuden puutteet. Eli pitkään vievät meidän oikeuskäsittelyt, ja ne ovat myöskin oikeudenkäyntimaksujen ja oikeudenkäyntien kulujen osalta ongelmallisia. Sitten yhdeksäntenä hyvän hallinnon ja julkisuuden toteutuminen ei sillä tavalla toteudu kuin me ollaan täällä lainsäädännössä sitä ajateltu. Ja kymmenentenä perus- ja ihmisoikeuksien ennalta ehkäisyssä ja hyvittämisessä on puutteita. Kun näitä otsikoita katsotaan, niin kyllä voi kysyä, kuinka meillä hallinto toimii ja kuinka me ollaan resursseja täällä ohjattu näitten asioitten osalle. Siinä mielessä voin sanoa, että oikeusasiamies on tuonut tässä nytten meille semmoisen listan, jota täällä sitten jatkokäsittelyssä valiokunnissa tulee nostaa esiin, miten näitä asioita ratkaistaan ja mitkä ovat olleet niitten ongelmien juurisyitä, koska niitä meidän täällä täytyy kaivaa esiin. Sillä tavalla sitten voimme kehittää jatkossa toimintoja. Minusta tämä lista on sellainen, että voimme sanoa, että emme ole oikein onnistuneet näitten asioitten hoitamisessa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Maahanmuuttajien kotoutuminen on erityisen paljon kielitaidosta kiinni, ja sen takia kielitaitoon pitäisi satsata joka vaiheessa paljon. Erityisesti jos työperäistä maahanmuuttoa haetaan, niin kyllä silloin niillä yrityksillä, jotka haluavat työperäistä maahanmuuttoa tänne, myöskin kielen opettamista olisi ja pitäisi olla enemmän vastuuta kuin tänä päivänä. Kotouttamiseen ja maahanmuuttoon liittyvissä asioissa, miten täällä Suomessa menetellään, kielitaito on erittäin isossa roolissa. Nyt tämä laki mukaan lukien kotouttamiseen liittyviä määrärahoja on leikattu noin 120 miljoonaa euroa, ja kaikki ne kohdistuvat kuntien tarjoamiin kotouttamispalveluihin käytännössä, jolloin ei voida olettaa, että kotouttaminen tässä paranee, kun näitä leikkauksia tehdään ja itsestään näitä kielitaitoja ei tule. Tässä mielessä suunta näillä keinoilla on väärä. Pitäisi nyt sitten satsata, jos halutaan kotouttaa kunnolla, ja nyt viedään toiseen suuntaan. Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Viitasen tekemää hylkäysehdotusta.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos edustaja Peltokankaalle valiokunnan mietinnön esittelystä. — Uudistuksen, joka tässä on meillä käsittelyssä, seurauksena yritetään kielitaitoa ja koulutusten kokonaisuutta uudistaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toimiva vapaan sivistystyön, kotoutumiskoulutuksen ja lukutaitokoulutuksen ohjaus- ja valtionosuusjärjestelmä purettaisiin tällä uudistuksella lähes kokonaan. Rahoitus koottaisiin yhteen kanavaan kunnan peruspalvelujen valtionrahoitukseen. Jatkossa myös lukutaitokoulutuksen järjestäminen olisi työvoimaviranomaisten vastuulla. Vaikka esityksen tavoitteet muun muassa maahanmuuttajien työllisyyden ja oman vastuun lisäämisestä ovat kannatettavia, voi olla tarpeellista selkiyttää ja koota kotouttamisen rahoitusta, ja työelämälähtöisyyden lisääminen ei saa tarkoittaa, että kotoutumisen ja koulutuksen perusta katoaa. Kotoutuminen ei tarkoita vain työllistymistä vaan muutakin osaamista ja osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Rahoituksen siirtyminen kuntien yleiskatteelliselle momentille ja jälleen uusien vastuiden lisääminen haastavat kuntia, niin kuin tässä aiemmin tuli esille, ja vasta hiljattain toimintansa aloittaneiden työllisyysalueiden mahdollisuuksia hoitaa lakisääteisiä tehtäviä, jos riittävästä rahoituksesta ei huolehdita työmäärää vastaavasti. Lisääntyvät tehtävät ovat myös pois työllisyysalueiden pääasiallisista tehtävistä eli työnvälityksestä ja työttömien auttamisesta. Nämä muutokset, jotka tässä tehtiin, liittyvät siihen, että nyt tässä myös otetaan paljon rahoitusta pois. Arvoisa rouva puhemies, esitykseen sisältyy 46,8 miljoonan euron leikkaus kotoutumisen edistämisen rahoitukseen. Se on valtava summa. Kotoutuksen edistämiseen on tehty tämän hallituskauden aikana useita muitakin leikkauksia. Tähän esitykseen sisältyvän 46,8 miljoonan euron ja muiden leikkausten kokonaissuuruus on arviolta noin 124 miljoonaa euroa vuoden 2027 tasolla. Suuruusluokkansa vuoksi leikkaukset vaikeuttavat väistämättä kotoutumisen edistämisessä tehtävää työtä ja siten kotoutumista. Tämä rahamäärä kun on pienentynyt näin paljon, niin kunnat ovat erittäin isossa vastuussa, ja ne kotouttamiseen liittyvät asiat ovat niitten samojen kuntien palvelujen rahoituksen jakoperusteiden piirissä. Kun sitten ruvetaan katsomaan perusopetusta ja ruvetaan katsomaan vaikka työllisyyspalveluja ja kotouttamista, niin kaikkia niitä pitää arvottaa siellä jokaisessa kunnassa erikseen, ja ne ovat niukemmat, kun nämä leikkaukset ovat näin merkittäviä. Tähän nimenomaan asiantuntijakuulemisissa aika paljon duubioita tämän esityksen osalta on tullut. Hallitus tavoittelee parempaa kotouttamista mutta vie samalla rahat pois, ja tässä mielessä se vaikeuttaa työllistymistä, kielen oppimista ja ylipäätään kotoutumista Suomeen. Kaikki ymmärtävät, että kielitaito on erittäin tärkeä kotoutumisen edellytys ja yhteiskuntaan sisälle pääsemisen edellytys ja siihen pitäisi satsata, mutta sen satsauksen pitää olla todellista. Nämä hallinnolliset muutokset eivät sitä yksinomaan auta. Sitten kun työllisyysalueita katsotaan, niin kun sinne viedään asioita, kohta ne ovat enempi sosiaalitoimistoja kuin siihen työnvälitykseen liittyviä palvelujen tarjoajia. Arvoisa rouva puhemies! Toisessa käsittelyssä tulee tähän lakiesitykseen hylkyesitys. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tältä osin lakiesitys, joka meillä on tässä käsittelyssä, on oikeansuuntainen ja vie asioita parempaan suuntaan. Kun täällä aikaisemmissa puheenvuoroissa on todistettu väkevästi myös siitä, että työehtosopimuksia pitää noudattaa työpaikoilla ja työehtojen minimiehtojen pitää siellä täyttyä, niin olen samaa mieltä, ja siihen suuntaan kaikkea työelämää pitäisi viedä, oli se henkilö kotimainen tai sitten ulkomailta tullut ja tekemässä täällä töitä. Arvoisa puhemies! Kannatamme tätä lakiesitystä, ja sitä kannattaa viedä nyt eteenpäin, mutta sitä olisi pitänyt ryhdittää vielä sellaisella näkökulmalla, että palkkavarkautta olisi pitänyt tässä samassa yhteydessä kriminalisoida, koska se olisi tuonut vielä selkeämmän ja oikeudenmukaisen keinon torjua hyväksikäyttöä ja vahvistaa työntekijöiden asemaa näissä tilanteissa. Kiskonta työelämässä, mitä tässä nyt on: Säännös mahdollistaa puuttumisen osaan alipalkkauksista, mutta suuri osa alipalkkauksista jää edelleen tämän ja siten rikosoikeudellisen vastuun ulkopuolelle. Ja miksi? Kiskonta työelämässä ‑säännöksen soveltaminen edellyttää erityisten olosuhteiden, kuten uhrin taloudellisen ahdingon, riippuvuussuhteen tai ymmärtämättömyyden täyttymistä, jota alipalkkauksen kriminalisoinnissa ei tarvitsisi vaatia. Eli jos alipalkkaus kriminalisoidaan, niin palkan tai sen osan maksamatta jättäminen olisi itsessään rangaistava teko. Tehdään siis rikolliseksi itse teko, esimerkiksi lomarahan maksamatta jättäminen tietoisesti, kun taas työhön liittyvä kiskonta perustuu kohteena olevan henkilön hyväksikäyttöön. Tällainen ero näissä on. Arvoisa puhemies! Työperäinen hyväksikäyttö on meillä erittäin yleistä siivous-, ravintola-, palvelu-, maatalous- ja rakennus-, marjanpoiminta- ja puutarha-aloilla, ja siellä niitä esiintyy aika ajoin, ja viime aikoinakin tämä marjanpoiminta-alalla on ollut erittäin voimakasta. Tämä yksi lakiesitys tuo osan työvälineistä näihin tilanteisiin puuttumiseen. Myös tämä oikeushenkilön rangaistusvastuun laajentaminen on tässä hyvä asia, joka tekee sen, että voidaan määrätä liiketoimintakieltoon. Sitten semmoinen kysymys, joka tässä aika vähän on ollut esillä, on tämä viranomaisyhteistyö, joka tarvitaan tällaisten tilanteitten selvittämisessä. Siksi nyt yritetään naamioida moniakin työsuhteita niin sanotuiksi kevytyrittäjiksi ja yritetään sillä tavalla kiertää niitä velvoitteita. Tässä lähtökohtana on se, että se oikea tilanne on siinä, ei se nimike, millä työskennellään, ja tämäkin on hyvä uudistus tässä mielessä. Sitten tämä moniviranomaisyhteistyö on keskeisessä roolissa hyväksikäytön torjunnassa, ja tämä yhteistyö on välttämätöntä myös jatkossa, jotta ihmiskauppaa voidaan torjua. Sitten, arvoisa puhemies, tärkeä näkökohta, joka tässä jää aina vähän taka-alalle, on uhrin asema. Sen osalta meidän pitää aina katsoa, miten hän pystyy puuttumaan niihin asioihin. Kyllä, kun tämä oli työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa, asiantuntijakuulemisissa erityisesti korostui työperäisellä oleskeluluvalla Suomeen tulleiden työntekijöiden haavoittuvainen asema suhteessa työnantajaan. Tämä tilanne on siellä monesti esillä, ja se käytännössä on sellainen asia, joka pitäisi aina myöskin huomioida, kun tätä tarkastellaan. Arvoisa puhemies! Teimme työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa lakivaliokunnalle lausumaehdotuksen, jossa valtioneuvosto olisi seurannut tämän lainsäädännön vaikutuksia työperäisen hyväksikäytön ehkäisyyn sekä arvioisi sääntelyn toimivuutta ja lisätoimien tarvetta työperäisen hyväksikäytön vähentämiseksi. Tämä oli sellainen ajatus, että nyt kun tällaista lainsäädäntöä tehdään, niin muutaman vuoden sisällä katsotaan, kuinka se on toiminut ja minkälaisia vahvistavia toimia pitäisi tehdä. Lakivaliokunta ei nyt tätä lausuntoa ottanut mukaan, vaikka tämä oli meidän yksimielinen kantamme. Toivon, että tämän lain toimivuuden seuranta joka tapauksessa tapahtuu muulla tavoin. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistus hyväksyttiin pitkällisten neuvottelujen jälkeen vuonna 2024. Me sosiaalidemokraatit pidämme uudistusta tärkeänä. Pakti tarjoaa EU:lle oikeudellisen kehyksen ja välineen, jolla unioni voi edelleen tehostaa ulkorajojensa valvontaa, luoda tehokkaita ja oikeudenmukaisia ja väärinkäytöksen estäviä turvapaikka- ja palauttamismenettelyjä sekä perustaa muuttoliikkeen yhteiseen hallintaan yhteisvastuujärjestelmän, jossa jäsenvaltioita ei jätetä yksin paineen alle. Nyt käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan tehtäväksi EU:n uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen edellyttämät muutokset kansalliseen lainsäädäntöön. Suuri osa säädöksistä on suoraan sovellettavia asetuksia. Päällekkäinen kansallinen lainsäädäntö kumottaisiin. Kansallista liikkumavaraa sisältävien säännösten osalta säädettäisiin uutta kansallista lainsäädäntöä ja muutettaisiin voimassa olevaa. Liikkumavaraa sisältyy erityisesti toimivaltaisiin viranomaisiin, kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen tutkintaan, oikeusapuun, muutoksenhakuun sekä vastaanottopalveluihin. Arvoisa puhemies! Valiokunta on käsitellyt laajaa esityskokonaisuutta huolellisesti. Vaikka kokonaisuus on pääosin kannatettava, liittyy sen sisältämiin oikeusavun rajoituksiin ongelmia, joita sosiaalidemokraatit eivät voi hyväksyä. Turvapaikkahakijoiden oikeusapua rajoitettiin vuonna 2016 hyväksytyllä lakimuutoksella, jonka myötä oikeusapuun kansainvälistä suojelua koskevaa asiaa käsiteltäessä ei enää kuulunut avustajan läsnäolo turvapaikkapuhuttelussa, jollei se ollut erityisen painavista syistä tarpeen. Oikeusavun rajaaminen havaittiin jälkikäteen ongelmalliseksi, sillä hallinto-oikeuksien Maahanmuuttovirastoon palauttamien tapausten määrä kasvoi huomattavasti, ja näin ollen tuomioistuinten ja Maahanmuuttoviraston työmäärä ja resurssitarve kasvoivat. Samalla käsittelyajat pitenivät. Lisäksi kysymys on aina myös haavoittuvassa olevien oikeusturvan toteutumisesta. Näistä syistä johtuen Sanna Marinin hallituksen kaudella kansainvälistä suojelua hakevien oikeus oikeusapuun palautettiin oikeusapulain yleisten edellytysten mukaan määräytyväksi. Nyt tilannetta vietäisiin jälleen väärään suuntaan. Siksi katsomme, että oikeusavun saamista ei tule rajoittaa. Oikeudellisen avustajan merkitys kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen selvittämisessä on keskeinen. On sekä yksilön että yhteiskunnan etu, että turvapaikkaperusteet kyettäisiin selvittämään asianmukaisesti, riittävästi ja viivytyksettä jo hallintomenettelyvaiheessa. Arvoisa puhemies! Edellä esittämieni perusteella teen vastalauseen 1 mukaiset muutosesitykset ja ehdotan, että lakiesitykset hyväksyttäisiin muutoin valiokunnan mietinnön mukaisina paitsi ykköslakiehdotuksen 9 §:n 2 momentti poistetaan.

Arvoisa puhemies! Tässä voi tätä yleiskeskustelua tämänkin osalta käydä, ja kun katsotaan tätä eläkejärjestelmän kehitystä sieltä 60-luvun alusta, niin silloin eläkettä alle 23-vuotiaat eivät ansainneet ollenkaan, karttuma oli yksi prosenttiyksikkö ja lyhyistä työsuhteista, alle kolmen kuukauden, ei tullut eläkettä ollenkaan. Nyt ollaan siinä, että on koko työura ja ensimmäisistä kympeistä lähtien, kun palkkaa saa, rupeaa kerryttämään eläkettä. Tässä mielessä tämä on muuttunut. Sitten erilaiset karttumat, joita oli julkisella puolella ja yksityisellä puolella, ovat nyt yhdenmukaiset. Kyllä me ollaan aika pitkä matka kuljettu tässä. Myös eläkeikää on tässä nyt sitten muutettu. Vuoden 2017 ratkaisussa, jota olin itse neuvottelemassa, eläkeikää nostettiin niin, että käytännössä ensin siihen 65:een ja nyt sen jälkeen sitten sen mukaan, miten keskimääräinen elinaika kehittyy, niin kaksi kolmasosaa siitä käytetään työntekoon ja yksi kolmasosa käytetään sitten eläkkeelläoloaikaan, niin että siellä tämmöinen automaatti käytännössä on. Edustaja Lindén puhui tässä hyvin työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisistä ja siitä, mitä syitä siellä on taustalla. Sitten tässä järjestelmässä, jos näitä ongelmia haetaan, meidän järjestelmän tilanne on se, että työkyvyttömyyseläkkeiden taso on noin 1 200 euroa, kun normieläkkeet ovat noin 2 000 euroa. Siinä näkee sen aika ison osan, mikä tässä on. Sitä korjattiin silloin vuoden 2017 ratkaisussa jonkin verran, mutta se edelleen pysyy alempana. Tässä mielessä joka joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle, saa aika pienen eläkkeen. Se on vielä tämmöinen meidän haaste. No, sitten jos tästä indeksirajoittimesta puhutaan, niin silloin kun meillä oli inflaatio korkealla 23—24, se olisi tarkoittanut, että eläkkeiden nostosta noin yksi kolmasosa olisi leikkaantunut siinä vaiheessa pois. Jos olisi ollut noin satasen nousu eläkkeelle niillä prosenteilla, mitä siinä oli, niin olisi leikkaantunut kolmasosa siitä pois, niin että nousukulma olisi otettu aika lailla pois. Se on merkittävä silloin kun se istuu kohdalleen. Tämän osalta, mitä edustaja Satonen sanoi tästä maahanmuutosta, tosiasia on, että se on nimenomaan näin kuin hän kuvasi sitä, miten me saadaan työperäistä maahanmuuttoa ja sitä kautta tehtyä, niin että he ovat oikeasti töissä täällä. Meillä on tällä hetkellä aika paljon omaa työvoimaa nytten työttömänä, ja maahanmuutto ei ole tässä se akuutein tarve, työperäisen osalta, mutta tiettyihin ammatteihin on, ja toivottavasti jatkossa sitten pystytään sitä hallitsemaan asianmukaisesti. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Meillä oli työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa omana asiana tämä maahanmuuttajaäitien työllistyminen ja se, miten he sitoutuvat ja kotoutuvat Suomeen. Erityisen suurena ongelmana nähtiin siinä selvityksessä, niissä kuulemisissa, se, että he jäävät kotiin ja heillä ei ole turvaverkostoja ja sosiaalisia verkostoja. Tavallaan se kotoutuminen on pitkän matkan päässä tällaisilla ihmisillä. Kaikki ne toimet, joilla yritetään auttaa sitä, että maahanmuuttajaäidit pääsisivät kotoutumaan Suomeen paremmin, ovat hyviä. Tämä lasten hoitamiseen liittyvä asia on tärkeä. Kyllä se varhaiskasvatukseen osallistuminen on ehkä parasta kotouttamista lasten osalta, mitä voi olla. Siellä se kielitaito ja muut sosiaaliset kontaktit ja suhteet tulevat aika nopeasti lapsilla. Siinä mielessä lasten osalta se puoli olisi kaikkein tärkein asia saada hyvin hoidettua. Sitten kokonaan toinen asia on se, miten kotoutetaan se äiti, jolla on vajaa kielitaito, tai se kotona oleva puoliso, jolla on vajaa kielitaito, miten saadaan sieltä kotoa tähän koulutukseen ja kielitaidon opiskeluun. Meillä on täällä lakiesityksiä, jotka liittyvät tähän maahanmuuttoon. Itse näkisin, että tämä kielitaidon hankkiminen tavalla tai toisella on tässä erittäin keskeisessä roolissa, niin kuin tässäkin esityksessä nostetaan sitä esiin. Mutta tämä työmarkkina-aseman mataluus on tässä se kysymys, jota me joudutaan varmasti tässä yhteydessä miettimään. Se on matalampi, 10—15 prosenttia, kuin miespuolisilla maahanmuuttajilla, ja maahanmuuttajien työllistyminen on kiinni siitä, kuinka kielitaito löytyy, ja sitten pystytään niitä asioita tekemään. Totta kai se ammattitaito ja muu on siellä taustalla mukana. Mutta tähän kotoutumiseen kielen oppiminen on tärkeätä, ja minä itse näkisin, että varhaiskasvatukseen näitten lasten saaminen olisi aivan ykkösasia, jos me ajatellaan sitä, että he hyvin kotoutuvat Suomeen. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Meillä on aika mielenkiintoisista maista opiskelijoita tänne tulossa, kun katsotaan: vuonna 2024 Bangladesh, 1 700; Nepal, 1 650; Intia, 1 437; Sri Lanka, 1 176; Kiina, 1 100; Pakistan, 1 000 ja Vietnam, 800. Tässä näkee sen opiskelijamäärän, mitä Suomeen tulee, ja Kaukoidästä tulee aika paljon. Siinä mielessä tässä ollaan varmaan sellaisten opiskelijoiden äärellä, joitten varallisuuskysymykset ovat totta kai tärkeitä, kun katsotaan. Nyt meillä on täällä lakiesityksessäkin esille tullut määrittely, että opiskelijalla pitäisi olla käytössään vähintään 800 euroa kuukaudessa ja vuodessa 9 600 euroa. Eli tällä rahalla opiskelijan pitäisi pärjätä täällä Suomessa. No, nyt sitten kun Migri on tehnyt näitä selvityksiä, niin Migrin jälkivalvonnassa syyskuusta 2023 viime vuoden loppuun käsiteltiin 37 000 oleskelulupaa, joista vain 333:ssa on haettu toimeentulotukea. Tämä ongelma ei ole niin laaja kuin tästä lakiesityksestä ehkä tulee mieleen, kun katsoo tätä. Sitä ongelmaa on, muun muassa meillä Tampereella nähdään opiskelijoita ja heidän perheenjäseniään ruokajonossa ja niin poispäin. Kyllä se ongelma on olemassa, mutta se, ettei leimata kokonaisuutta, kannattaa tässä miettiä, kun tätä katsotaan. Se, että on turvattu toimeentulo, kun tulee tänne, on hyvä asia. Sinänsä hyvää on tässä lakiesityksessä myös se, että on jonkin verran lievennetty tätä ehdottomuutta tästä, että tässä on myöskin tuotu yksilöperusteista harkintaa tämän tilanteen osalta. Nämä ovat sinänsä myönteisiä näkökohtia. Totta kai meille olisi tosi tärkeätä, että opiskelijoista, jotka täällä ovat, korkeakouluopiskelijoista, yli puolet jää tänne Suomeen töihin. Sekin on tässä tärkeä huomata, että he ovat myöskin meille iso voimavara, kun Suomessa koulutetaan huippuammattilaisia. Olisi hyvä, että heistä iso osa jäisi myös Suomeen. Tämä on tärkeä osa, mutta tämä toimeentulon varmistaminen etukäteen jonkin verran estää tätä. Ja muistetaan nämä mittaluokat. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, kiitos. Kannatti olla lähtökuopissa. — Arvoisa rouva puhemies! Suomeen tullaan monta kautta, ensinnäkin työperäisesti, perheenyhdistämisen kautta ja opiskeluperäisesti. Ne ovat kuitenkin valtaosa, jotka meille tulevat. Pieni osa tulee sitten kiintiöpakolaisia ja muista turvapaikanhakuun liittyvistä syistä. Jos ajattelee sitä, että meille tulee työperäisesti ja perheenyhdistämisen ja opiskelun kautta, niin on tärkeätä, että me saadaan hyvin nopeasti ihmiset opiskelemaan kieliä. Siinä mielessä tavoite, että joko suomen tai ruotsin kieli löytyisi nopeasti heidän kielivalikostaan, on todella tärkeä asia, ja kaikki ollaan samaa mieltä. Työllistymisen kynnystä madalletaan sitä kautta, ja myöskin kotoutumista tänne Suomeen. Siinä mielessä siitä päätavoitteesta ollaan varmasti hyvin yhtä mieltä. No sitten, miten tämä kaikki parhaiten saadaan toteutettua? Nyt sitä ollaan viemässä kuntien työllisyyspalvelujen suuntaan aika pitkälle, ja tässä lyhyessä debatissa totesin sen, että kuntien työllisyyspalveluilla alkaa olla jo aika paljon muitakin tehtäviä ja niistä on tullut kohta tämmöinen sosiaalitoimisto, niin että se varsinainen työnvälitystyö jää vähän vähemmälle. Tämä asia on nyt tässä ongelmana, ja siinä mielessä heillä ei välttämättä ole sitä pedagogista osaamista, mitä tässä kysymyksessä tarvitaan. Kuitenkin tämä asia menee nyt sinne tämän esityksen mukaan, ja se vähentää sitten sitä varsinaista työtä, joka liittyy työnvälitykseen. Tärkeätä olisi pitää nämä roolit mahdollisimman selkeinä, ja siinä mielessä tämä näkemys, jota pitäisi nytten miettiä, on, että miten me resursoidaan ne työllisyyspalvelut sitten uusilla ammattilaisilla, niin että me tätä saadaan vahvistettua. Kotouttaminen on työllistymisessä tosi tärkeässä roolissa. Kotouttamissuunnitelman saaneiden työllisyysaste on noussut noin 60 prosenttiin, mutta se vie vuosia. Siinä mielessä se kysymys, kuinka nopeasti se kielitaito hankitaan ja saadaan, vaikuttaa tuohon, mutta 60 prosenttiin noin keskimäärin ovat päässeet nämä ihmiset, jotka ovat olleet kotouttamispalveluiden piirissä. No sitten, arvoisa rouva puhemies, tämä kolmekanavaisesta rahoitusmallista yhteen kanavaan on tietyllä tavalla hyvä asia, koska se selkiyttää sitä tilannetta, mutta kun tämä rahoitus käytännössä tulee työllisyyspalvelujen valtionosuuteen, niin se on sitä yleiskatteellista rahoitusta, ja on tarkkaan katsottava, että se myöskin kohdistuu näihin palveluihin sitten jatkossa. Nyt sitä rahaa on 47 miljoonaa vähemmän, ja se tuo tietenkin kunnille haasteita. Varmasti niissä kunnissa, joissa paljon kotoutettavia on, oman panoksen kasvattaminen tulee varmasti korostumaan. Tämä näkökulma siinä on mukana. Sitten kun katsottiin näitä kotouttamispalveluja noin kokonaisuudessaan, niin kun tässä on myöskin työperäistä maahanmuuttoa aika paljon ja satsataan sellaisten ammattilaisten saamiseksi tänne Suomeen, niin olisi kyllä erittäin hyvä, jos näissä meidän lakiesityksissä myöskin kiinnitettäisiin huomiota siihen yritysten vastuuseen siinä vaiheessa, kun tänne työperäistä maahanmuuttoa tuodaan ja halutaan, että yritykset myös itse osallistuisivat tähän kielikoulutukseen nykyistä vahvemmin. Kaikkea ei pitäisi laittaa julkiselle puolelle tehtäväksi. Tämän näkökulman näissä pitäisi olla vahvemmin esillä, ja sen toivoisin jatkossa olevan. Itse en usko, että nyt kun määrärahoja pienennetään näinkin voimakkaasti, tämä koulutus paranee tältä osin, mutta varmasti joudutaan hakemaan uusia malleja ja tapoja tehdä. Ehkä kansalaisopistot ja työväenopistot, jotka ovat aika paljon antaneet tätä kielikoulutusta ja ovat kuntien omia palveluja, toivottavasti sitten jatkossakin ovat näissä mukana kouluttamassa näitä ihmisiä. Sen vuoksi pitäisin sitä kokonaisuutta myöskin tärkeänä. Me haluamme heidät kotoutumaan tänne ja heidät suomalaiseen yhteiskuntaan osallisiksi ja tuntemaan tämän suomalaisen yhteiskunnan, ja tässä mielessä tämä iso tavoite meillä on kaikilla yhteinen. Nyt vain keinoja vähän pitää viilata, että ne tulevat mahdollisimman hyviksi. — Kiitoksia.

Arvoisa rouva puhemies! Kielikoulutuksen kaikki ymmärtävät, kuinka tärkeä asia se on kotoutumisessa ja maahan sijoittumisessa. Se on työllistymisen kannalta ensisijaisen tärkeä ja myöskin maassa oleskelun kannalta tosi tärkeä asia. Kun tässä esityksessä nyt kuitenkin 47 miljoonalla eurolla vähennetään näitä palveluja, niin varmasti se jossakin näkyy, se on selvä asia. Ja kun tämä ei ole ainut leikkaus — kokonaissäästöt ovat tähän mennessä 124 miljoonaa, kun tämä lasketaan mukaan — kyllä sieltä on nyt leikattu. Vähemmällä rahalla ei yleensä saa enemmän palveluja, ja tämä kotouttaminen on tässä tärkeässä roolissa. Sitten voisi kyllä kysyä, että myös yrityksillä pitäisi olla joku vastuu, kun työperäistä maahanmuuttoa on. Siinä kielikoulutuksessa pitäisi yrityksienkin olla nykyistä enempi mukana. Sitten sellainen asia, joka tähän liittyy: kun tämä siirretään työllisyysalueelle, jonka päätehtävä on työn välittäminen eikä pedagogiset puolet, niin tässä tulee sinne myöskin sellainen tehtävä, joka tekee lisätyötä sille ja vie pois siitä työnvälitystyöstä resursseja. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä pisteytys on yksi Kanadan malleista, joilla maahanmuuttoa sinne tulee. Sinne on monenlaisia tapoja tulla, niin kuin Suomeenkin: meillä on työperäistä, ja meillä on opiskeluperäistä ja perheenyhdistämistä ja on kiintiöpakolaisia. Nämä kaikki tavat menevät tässä aika herttaisesti sekaisin aina välillä, ja niillä on kaikilla oma merkityksensä. Niitten määrät aina pitää muistaa, kun tätä katsotaan, ja siinä mielessä ihan suoraan mistään ulkomaista ei voida ottaa mallia. Meillä on ihan omintakeinen malli, ja mielestäni ja meidän mielestä siihen kuuluu se, että meillä on saatavuusharkinta täällä tietyissä ammateissa. Sen pitää jatkossakin säilyä, ja se on semmoinen kokonaisuus. Nyt voi tietenkin sanoa, niin kuin tässäkin on aikaisemmin tullut esille, että nyt meillä on 350 000 työtöntä työnhakijaa ja sitten meillä on erilaisissa palveluissa noin 80 000, eli käytännössä meillä on 430 000 työtöntä työnhakijaa täällä Suomessa. Tällä hetkellä me emme tarvitse työperäistä maahanmuuttoa juurikaan, vaan sitten ehkä jatkossa, kun tämä oma työttömyys tästä sulaa, me tarvitaan joka tapauksessa maahanmuuttoa, koska tämä huoltosuhde ja muu pitää hoitaa, ja sitten niihin ammatteihin, joissa meillä ei itsellä ole niin paljon osaamista, me tarvitsemme ammattilaisia. Eli tätä tilannetta pitää katsoa vähän kiihkottomammin ja sitä, miten tätä pitää miettiä. — Kiitoksia.

Arvoisa rouva puhemies! Kun tässä tuli äsken maininta siitä puolesta vuodesta, niin vain toteaisin siihen, että täällä suomalaisetkaan eivät työllisty puolessa vuodessa tai kolmessa kuukaudessa, ja sen takia puhuttiin siitä puolesta vuodesta. Kun he ovat jo tänne kotoutuneet ja täällä töissä, niin olisi hyvä, että se aika olisi vähän pitempi kuin kolme kuukautta. Nykyisessä työttömyystilanteessa sen varmaan kaikki ymmärtävät, että se tilanne on tällainen. Ensinnäkin tämän lakiesityksen semmoiset asiat, joissa nopeutetaan ja sujuvoitetaan näitä täytäntöönpanoja, ovat ihan hyviä asioita, mutta joka kerta pitäisi varmistaa tämän oikeusturvan toteutuminen, ja se on tässä tärkeätä huomioida. Myös tärkeätä on se, että näitten kolmannen maiden kansalaisten, jotka tulevat tänne ja jotka aiheuttavat vakavan uhan yhteiselle järjestykselle ja kansalliselle turvallisuudelle, pääsyn epääminen tänne on hyvä esitys tässä kokonaisuudessa. Arvoisa rouva puhemies! Kun kiinnostaa tätä lakiesitystä aina seurata ja sitä, kuinka isoista määristä tässä nyt puhutaan, niin tästä kokonaisuudesta, kun tässä laissa nyt puhutaan muissa kuin turvapaikka-asioissa tehtävien karkottamisten osalta. Ensinnäkin täällä rajaviranomaiset epäävät tänne pääsyä kyllä kohtuullisen paljon, myös maahanmuuttoviranomaiset, mutta sitten se varsinainen kysymys: kun Maahanmuuttovirastossa vuosina 2021—2024 tehtyjä karkottamispäätöksiä oli vuonna 2024 yhteensä 2 344, joista karkotetaan 1 965, ei karkoteta 317 ja raukeaa 62 — eli 2 344. Sitten mitkä ovat olleet täällä taustalla näitten 2 344:n osalta: luvaton oleskelu on ollut 2 135:ssä, rikokset 209:ssä, ja nämä suuruusluokat ovat pysyneet kohtuullisen samanlaisina, eli noin kymmenen prosenttia näistä on rikollisista syistä saanut karkotuspäätöksen, eli puhutaan tällaisesta osuudesta. Nämä luvut ovat merkittäviä, mutta suuruusluokka aina pitää muistaa näissä kokonaisuuksissa, ja siinä mielessä kun katsotaan, kuinka paljon nämä sitten rasittavat meidän hallinto-oikeuksia ja muita, niin se näkyy näissä luvuissa erittäin hyvin. — Kiitoksia.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. — Tämä on aika massiivinen kokonaisuus, kun katsoo tätä lakipakettia ja tuolla postituksessakin kun katsoo sitä kirjallista määrää, mitä siihen liittyy. Voi sanoa, että aika monella tavalla tätä asiaa viedään nyt eteenpäin ja toteutetaan tätä EU:n yhtenäistä linjaa. Minua tässä kiinnostaa se, kun paljon puhutaan maahanmuutosta Suomeen kaiken kaikkiaan ja tässä on turvapaikanhakijoista ja muista kysymys, että nämä mittaluokat aina häviävät näissä jutuissa, eli paljonko meillä on turvapaikanhakijoita tällä hetkellä täällä hakemassa, kun verrataan sitten työperäiseen maahanmuuttoon tai opiskeluperäiseen maahanmuuttoon? Tässä mielessä ne olisi aina hyvä tuoda esiin. Kysyisinkin nyt näitä lukumääriä siihen nähden, mitä meillä on näitä muita maahanmuuttajia Suomeen tulossa. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä tilanne, joka meillä on tässä edessä, liittyy kuitenkin siihen tosiasiaan, että työperäistä maahanmuuttoa on tullut myöskin näitten elintasoerojen johdosta. Niillä ihmisillä, jotka tulevat niistä maista, on elintaso aivan erilainen kuin täällä. He näkevät tämän mahdollisuutena, ja he näkevät, että he tulevat tänne tienaamaan ja ansaitsemaan eivätkä uskalla sitten vaatia omia oikeuksiaan, kun kuitenkin heidän tulotasonsa on parempi täällä kuin siellä omassa kotimaassa. Tämä on yksi taustasyy tähän, että kaikki ei tule näkyviin. Edustaja Rintamäki tuossa hyvin todisti äsken tarveharkinnan säilyttämistä. Olen samaa mieltä, että sen osalta ei pidä tehdä muutoksia, vaan katsotaan aina, millä alueilla täällä tarvitaan lisää ulkomaalaista työvoimaa. Tällä hetkellä meillä on omastakin takaa yli 400 000 työtöntä, niin että tarve sille ulkomaalaiselle työvoimalle ei kyllä ole kovin suuri tällä hetkellä. Arvoisa rouva puhemies! Nyt kun tässä puhutaan alipalkkauksesta eli palkkavarkaudesta ja muusta ja sitä verrataan tässä ajattelussa työehtosopimukseen, niin normisitovaan kuin yleissitovaan työehtosopimukseen, ja eroon siihen nähden, niin tämä, mikä tässä on jäänyt vähän taka-alalle, on se, miten saadaan näkyviin se, että työ, joka on kokonaisuus, ja siitä saatava palkka vastaavat toisiaan. Tämä työehtosopimus on tässä mielessä iso asia. Siihen liittyy sitten tämä tulorekisterin käyttö. Tässä tulorekisterissä on meillä semmoinen tilanne, että sinne pitää ne tiedot ilmoittaa, mutta niitä voidaan korjata. Se korjaaminen voidaan tehdä useammankin kerran, ja se vääristää vähän sitä tietoa, sitä, mikä siellä on oikeata tietoa ja mikä väärää. Sen vuoksi myöskin tämä tulorekisteri olisi tässä pitänyt käydä läpi niin, että myös sen osalta, jos siellä on vääriä tietoja, näitä sanktioita tulisi. Sitten meillä on tämä yleinen alipalkkauksen tilanne, että kun työehtosopimuksen alle maksetaan ja jos sitten siitä jäädään kiinni ja se löydetään, niin ei siitä työnantajalle minkäänlaisia sanktioita tule. Työnantajan pitää maksaa se erotus, ja asiat on sillä käsitelty, vaikka olisi kuinka tietoisesti vienyt tätä palkkaa työntekijöiden puolelta. Tässä on vähän tämmöinen tilanne, että tämä pitää hoitaa oikein. Arvoisa rouva puhemies! Mitä muuta tarvitaan? Täällä on tullut alipalkkaus ja järjestöjen kanneoikeus. Järjestöjen kanneoikeus on tietyllä tavalla tärkeä. Se auttaa niitä ihmisiä, jotka eivät tiedä omia oikeuksiaan. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Oikeusasiamiehen kertomus on tälläkin kertaa erittäin, erittäin hyvä kokonaisuus siitä, missä tällä hetkellä ollaan suomalaisessa hallinnossa ja sen toteutumisessa, ja tämä hyvin kuvaa sitä tilannetta. Noin 6 000 asiaa on tullut laillisuusvalvontaan, ja niitä on ratkaistu suurin piirtein sama määrä, mikä kertoo siitä tilanteesta. Arvoisa puhemies! Halusin ottaa tämän puheenvuoron, tämän yhden kohdan, jossa kokonaisuudessaan vedetään hyvin yhteen sitä, missä meillä on puutteita perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisessa. Oikeusasiamies on tässä nimenomaan nostanut esiin niitä, mitä on havaittu tässä, havaintoja vuosien varrelta, ja ne kohdat, jotka täältä nyt nostan, muistuttavat meitä siitä, kuinka tärkeästä asiasta tässä on kysymys: 1) Puutteet vanhusten oloissa ja kohtelussa. Siellä puhutaan hoivahenkilökunnan puutteesta, johtamisen ongelmista ja kuntoutuksesta, wc-käymisistä ja kaikista muista tämäntyyppisistä asioista, jotka ovat inhimillisiä asioita, jos ne eivät toteudu. 2) Puutteita lastensuojelun toteutumisessa. Hyvinvointialueitten lastensuojelun yleinen voimavarojen puute ja erityisesti pätevien työntekijöiden huono saatavuus ja vaihtuvuus on nostettu siinä keskiöön. 3) Vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumisen puutteet. Tässä yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet eivät toteudu, ja toimintojen esteettömyydessä on huomauttamista. 4) Maahanmuuttajaviraston pitkät käsittelyajat. Käsittelyt ovat ruuhkautuneet, ja käsittelyajat ovat hyvin pitkiä. 5) Vankien ja tutkintavankien olojen ja kohtelun epäkohdat. Siellä toimintojen vähäisyys on keskiössä. 6) Terveyspalvelujen saatavuuden ja lainsäädännön puutteet. Terveyspalvelujen järjestämisessä on puutteita, ja ne toistuvasti esiintyvät palvelujen järjestämisen vaikeutena ja potilaiden vaikeutena päästä hoitoon kohtuullisessa ajassa. 7) Perusopetuksen opiskeluympäristössä, päätöksenteossa ja opiskeluhuollossa on puutteita. Oppilaiden oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön sekä riittävään oppimisen ja koulunkäynnin tukeen ei aina toteudu. Siitä lähtevät nämä huomiot. 8) Oikeusprosessien pitkä kesto ja oikeuslaitoksen rakenteellisen riippumattomuuden puutteet. Oikeudenkäyntien viivästyminen on Suomessa edelleen iso ongelma. 9) Ongelmat hyvän hallinnon ja julkisuuden toteutumisessa. Hyvän hallinnon ja julkisuusperiaatteen toteutuminen on eri hallinnonaloilla ongelma. 10) Perus- ja ihmisoikeusloukkausten ennaltaehkäisyssä ja hyvittämisessä on puutteita, eli säädöspohja on vajavainen. Tämäntyyppiset asiat on oikeusasiamies nostanut täällä esiin, ja se kertoo siitä, että kyllä tällä hallinnolla ja meillä on paljon töitä tässä tehtävänä. Siitä kiitän, että nämä on täällä keskitetysti nostettu esiin, että niitä sitten myöskin eri hallinnonaloilla käsitellään. Muutenkin tämä 280-sivuinen kirja, joka kuvaa näitä yksittäisiäkin tapauksia ja muita, on erinomainen yhteenveto siitä, miten meidän hallintomme toimii. Valtaosin se toimii hyvin, mutta meillä on myöskin paljon vielä tehtävää. — Kiitos.

Kiitoksia, rouva puhemies! Ensinnäkin tässä on ollut hyvää keskustelua. On ollut kiva seurata tätä, kun täällä kuitenkin käydään kohtuullisen rauhallisessa ilmapiirissä ja analyyttisesti tätä keskustelua. Se on hyödyksi, ja tämä on niin arvokas asia, että tässä pitää löytää kaikkia keinoja, millä työllisyyttä saadaan parannettua ja taloutta kasvuun, koska se on meidän kaikkien etu ja siihen pitää saada käänne aikaiseksi. Se, mikä tässä puheenvuorossa minulla on nytten pääasiana, on se, kuinka paljon meidän palveluissa olevat eli niissä aktiviteettitoimissa olevat ovat pudonneet tässä silloin kun työllisyyspalvelut on siirretty kuntiin vuosi sitten. Selvästi näyttää siltä, että kun aktiivitoimissa on ollut noin 110 000 vuositasolla, eli palkkatuettua työtä, omaehtoisessa opiskelussa, työvoimapoliittisessa koulutuksessa ja starttirahoilla ja muita näitä, niin ne ovat pudonneet noin 30 000 siitä. Tavallaan tämä on se huolestuttava tilanne, joka meillä tässä on, koska meidän pitäisi sitä työvoimaa aktivoida, joka meillä on tulevaisuudessa tarpeellista. Sitten kun katsotaan tätä, kun me puhutaan meidän työttömien kokonaismäärästä, 346 000, niin itse asiassa meidän koko työttömyys on 435 000, kun otetaan nämä aktiivitoimissa olevat mukaan. Sitten kun katsotaan Tilastokeskuksen kymmenen prosentin lukuja, niin se on alimittainen siihen nähden, mitä se oikea työttömyys sitten tuolla on. Se on siellä 15 prosentin luokkaa keskimäärin, kun katsotaan näitä lukuja ihan päätoimisesti työtä hakevien joukosta. No, sitten kun mietitään näitä toimia, mitä tässä on, ja kuinka meillä tätä työvoiman tarjontaa nyt tällä hetkellä on todella paljon, tämä vähän yli 400 000, niin täällä on puhuttu paljon maahanmuuttajien työllisyysvaikutuksista. Nostan yhden ryhmän, joka ei ole tänä iltana ollut täällä esillä, semmoinen ryhmä kuin 60—64-vuotiaat: vuonna 2000 työllisyysaste oli 25 prosenttia, ja tällä hetkellä se on 65 prosenttia. Miettikää: 40 prosenttia siitä ikäluokasta, joka on ollut 70 000—80 000 silloin, ja viisi vuotta kertaa se, niin sieltä tulee 150 000 työllistä. Tällaisia isoja juttuja on tullut tänne työmarkkinoille, jotka jäävät aina täällä taka-alalle, ja näitä aina haluan tuoda esiin, koska meillä ovat onnistuneet eläkepoliittiset ratkaisut ja siihen liittyvät asiat, niin että ihmiset tekevät pitempää työuraa. Niin kuin näkyy nyt viimeisissäkin tilastoissa, työuran pidentäminen on monella tapaa tärkeä asia. No, sitten jos tässä miettii vielä näitä toimenpiteitä, niin minulla olisi täällä monta kohtaa, mihin haluaisin kommentoida, mutta kommentoin nyt, kun ministerit ovat paikalla, siitä nuorten työllistämissetelistä: Se on hyvä asia, mutta se vähän tehtiin byrokraattiseksi, kun se laitettiin tämmöisellä 30 miljoonan määrärahalla. Helpompi olisi ollut antaa palkkatuettuna työnä se, niin että se olisi mennyt heti käyttöön. Nyt siitä tuli vähän tämmöinen hakuprosessi, ja sitten sitä yritetään hakea sitä kautta, ja se on vain kertamääräraha. Se työllistää ehkä sen 3 500—4 000, joka on niin pieni määrä niistä alle 30-vuotiaista työttömistä, että se koskee vain yhtä 20 nuoresta työttömästä ja 19 ei saa ainakaan tätä kautta apua. Toinen on tämä, kun tulee mahdollisuus opiskella avoimen korkeakoulun opiskeluja: käytännössä se tarkoittaa sitä, että noin 15 prosenttia AMKin tutkinnosta voidaan suorittaa tällä tavalla, mikä on hyvä asia. Kun meidän suuria työllistymisen esteitä on nimenomaan osaamisen puute, toinen on se, onko meillä työkykyä, ja kolmas on se, missä se työpaikka on, niin jos nämä kolme ratkaistaan, me ollaan jo tosi pitkällä. Sitten se, mikä tässä kohdentumisessa minua huolestuttaa, on se, että kun suurin osa meidän työttömistä on toisen asteen ja matalamman koulutuksen saaneita, niin sille ryhmälle ja pitkäaikaistyöttömille täällä ei ole nyt mitään erityistä toimenpidettä. Toivoisin, että hallitus tekisi tässä panostuksia, joilla me päästäisiin siihen pureutumaan, koska se pitkäaikaistyöttömyyden sulattaminen vie vuosikymmenen hyvin helposti. Me ei päästä koskaan alle seitsemän prosentin työttömyysasteen, jos me ei saada pitkäaikaistyöttömyyttä taitettua. — Kiitoksia, jatkan seuraavassa puheenvuorossa.

Arvoisa puhemies! Arvoisat ministerit, hienoa, että olette täällä. Ministeri Marttinen epäili, onkohan minulla kaikki laput mukana. Kyllä minulla suurin piirtein on, mutta en tiedä, kuinka pitkälle tässä pääsen näistä lapuista. Ajattelin tässä ensimmäisessä puheenvuorossani — kun ajattelin, että tavaraa riittää — käydä vähän läpi niitä väittämiä, mitä täällä on ollut näistä tilastoista ja muista, koska minun mielestäni se vie vähän harhaan tätä meidän keskusteluamme, kun me keskitytään vähän vääriin kohtiin tässä työttömyyden arvioinnissa. Ensinnäkin tämä meidän työttömyys on 346 000, joka on tänään tullut luku — 346 406 on tarkka luku — tammikuulta työttömiä työnhakijoita, ja siitä ulkomaalaisten osuus on 49 700, eli kotiperäisiä, Suomessa syntyneitä on noin 300 000 ja loppu on sitten ulkomaalaisia. Sitten, kuinka tämä työttömyys on kehittynyt eri ryhmissä, niin työttömyys on vuodesta 2003 kehittynyt niin, että on tullut vajaa 100 000 työtöntä lisää sieltä 260 000:sta tähän määrään, pikkuhiljaa kasvaen, ja jokainen kuukausi on tuonut lisää työttömiä edellisen vuoden vastaavaan kuukauteen nähden. Tämä on se tilanne tällä hetkellä. Sitten, kuinka suuri osa maahanmuuttajataustaiset, ulkomaalaiset työttömät, on tästä työttömyyden kasvusta? Viimeisimmät luvut kertovat, että kolmasosa, 25—30 prosenttia, suuruusluokaltaan varmaan tästä kokonaisuudesta, koska se on ollut siellä noin 30 000—35 000:n tasolla ja nyt se on siellä 50 000:n tasolla. Se on se suuruusluokka. Tämä on se oikea tilanne, mikä on tästä maahanmuuttajien työllisyydestä ja työttömyydestä. No, sitten on se toinen puoli, joka liittyy siihen, kuinka paljon meidän työllisyys on muuttunut viimeisten kuukausien ja vuosien aikana. Tosiasia on, että juuri Tilastokeskuksen tämän päivän tieto oli niin, että työllisiä oli vähemmän tammikuussa verrattuna vuoden takaiseen tammikuuhun. 26 000 tässä suurin piirtein on se luku, ja työttömiä on heidänkin arvionsa mukaan saman verran tullut enemmän. Täällä on miehiä ja naisia vielä erikseen. Eli tietyllä tavalla nämä lähtökohdat... Kun puhuttiin, että työllisyys on parantunut, niin nyt se taas otti takapakkia näiden tilastojen perusteella. Eli tämä on se tilanne. Sitten kun katsotaan siihen vuoteen 2023, niin silloin työllisyysaste 20—64-vuotiailla oli noin 78 prosenttia, ja nyt se on noin kaksi prosenttiyksikköä alemmalla tasolla tällä hetkellä. Se kuoppa on nyt noin 60 000 henkilöä, ja nyt jos ajatellaan sitä, että se 100 000 työllistä tässä pitäisi saada lisää, niin se tarkoittaa, että ensin tämä kuoppa pitää täyttää, tämä 60 000, ja sen lisäksi sitten se 100 000. Sitten me ollaan tekemässä uusia työpaikkoja. Tämä on tässä se tilanne. Eli tilastollisesti tämä on näin. Sitten pitkäaikaistyöttömyyttä, joka on tässä kaikkein pahin asia, on kohta se 140 000. Suurin luku taisi olla jonkun uutisen mukaan 90-luvulla 143 000. Me ollaan kohta 90-luvun suurimmissa työttömyysluvuissa. Tämä on 2000-luvun ylivoimaisesti suurin luku, ja huolestuttava tieto on se, että noin puolet siitä 140 000:sta on ollut yli kaksi vuotta työttömänä. Tämä on se kova ydin, ja tämä koko ajan kasvaa noin 30 000:lla vuodessa, nämä kaikki. No, sitten kolmas asia, joka tähän työttömyyteen liittyy, kun katsotaan tätä työttömyyden profiilia, on työttömät työnhakijat koulutusasteen mukaan. Reilu kaksi kolmasosaa työttömistä on toisen asteen tai vähemmän koulutuksen saaneita ja alle yksi kolmasosa on paremmin koulutettuja. Eli tämä keskittyy matalan koulutustason omaaviin henkilöihin, ja sen vuoksi kaikki toimenpiteet, millä työttömänä voi opiskella, ovat arvokkaita, jolloin parannetaan sitä työllistymismahdollisuutta ja madalletaan sitä työllistämisen kynnystä, ja siihen pitää tässä panostaa. Arvoisa puhemies! Taisi aikani tällä kertaa tulla täyteen. Jatkan seuraavassa puheenvuorossani, ja sitten analysoin, mitä pitäisi tehdä. — Kiitos. [Tuomas Kettunen: Hyvä puheenvuoro!]

Arvoisa rouva puhemies! Puutun tässä puheenvuorossani työperäiseen maahanmuuttoon ja työsuojeluviranomaisten valvontamahdollisuuteen, joka tässä esityksessä on mukana. Pidän sitä erittäin hyvänä, ja kiitän tässä yhteydessä oikeusministeriä tästä lakiesityksestä tältä osin, koska tässä on selkeästi tuotu työkaluja, joilla voidaan omaehtoisesti valvonnassa esiin tulleita asioita siirtää toiselle viranomaiselle, mikä on meillä erittäin tärkeä asia. Esimerkiksi veroviranomainen voi tämän kautta sitten siirtää verovalvonnassa havaittuja ongelmia esimerkiksi siitä, kuinka palkanmaksu on mennyt, kuinka ulkomaalaiset henkilöt on rekisteröity, kuinka heidät on rekisteröity eri yrityksiin ja niin poispäin, onko tapahtunut alipalkkausta ja muita. Tällaisia ihan konkreettisia asioita pystytään nyt siirtämään tällä toimenpiteellä työsuojeluviranomaiselle, ja sitä kautta saadaan tehokkaampaa työsuojeluvalvontaa. Samoin saadaan tilaajavastuulain mukaiseen selvitysvelvollisuuteen, kuinka on näitä yrityksiä selvitetty tilaajan toimesta, myös tälle alueelle valvontaa. Lisäksi, kun tätä katsoo tietojenvaihdon kannalta, työsuojeluviranomaiset ja kaikki muutkin viranomaiset pystyvät ehkä resursseja laittamaan oikeisiin kohteisiin, koska kaikkien kannalta on tärkeätä, että rehelliset yritykset pärjäävät ja niitä ei tarvitse valvoa, vaan toimenpiteitä kohdistetaan niihin, joissa on selkeästi havaittu puutteita. Siinä mielessä tämä lakiesitys on yksi työkalu siihen suuntaan, ja tässä voidaan päästä eteenpäin. Tämä tuo lisää Verohallinnon ja työsuojeluviranomaisten yhteistyötä, mikä on hyvä asia. Ulosottolaitoksen rooli tässä pikkaisen lausuntokierroksen aikana muuttui, mutta ilmeisesti siellä kuitenkin ulosottomiehellä on samanlaisia oma-aloitteisia oikeuksia jakaa tietoja myöskin työsuojeluviranomaisten suuntaan. Se oli semmoinen asia, joka vähän täällä nousi, kun kävin tätä läpi. Yhteiskunnan kannalta on myös tärkeätä, että me torjumme harmaata taloutta kaikilla tavoilla, verovälttelyä ja sosiaaliturvamaksuvälttelyä ja kaikkea muuta, sillä ne ovat kaikki sitten rehellisten yritysten ja yhteisöjen maksettavina. Arvoisa rouva puhemies! Tämä on hyvä esitys, ja toivoisin ja esitänkin, että tämä tulisi lausunnolle myös työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan. En huomannut, oliko se tässä mukana. Koska tässä on niin paljon työelämän valvontaan liittyviä kysymyksiä, niin olisi hyvä, jos työelämä- ja tasa-arvovaliokunta lausuisi tästä käsittelyn tässä vaiheessa lakivaliokunnalle. — Kiitoksia.