Malm Niina

Arvoisa herra puhemies! Me SDP:ssä todella pidämme tärkeänä sitä, että Suomen kansallisesta turvallisuudesta huolehditaan pitkäjänteisesti ja tehokkaasti. Sen, että meillä on oltava riittävä kyky torjua erilaisia uhkia, kuten kollega tässä edellä mainitsi — vakoilua, hybridivaikuttamista, terrorismia sekä myöskin sotilaallisia uhkia — on oltava perusedellytys. Tässä työssähän myös kansainvälisellä tiedusteluyhteistyöllä, mukaan lukien Nato-yhteistyöllä, on merkittävä rooli. Hallituksen esityksen tavoitteet ovat lähtökohtaisesti kannatettavia. Samalla on kuitenkin muistettava se, että on välttämätöntä, että esitys käydään valiokuntakäsittelyssä huolellisesti läpi myös perustuslakivaliokunnassa. Muutoksilla on vaikutuksia perustuslaissa turvattuihin perusoikeuksiin, joten säätelyn on oltava oikeasuhtaista, täsmällistä ja tarkkarajaista. Turvallisuutta on vahvistettava tavalla, joka samalla kunnioittaa oikeusvaltion keskeisiä periaatteita.

Herra puhemies! Nyt ihan ensimmäiseksi sanon, kun pääministeri saapui takaisin paikalle — ja tässä on nyt moneen kertaan kysytty sitä, että mihin te ette ole vastannut — että se kysymys, mihin te ette ole vastannut, on: mistä tämä päätös tuli hallituksen pöytään? Sitä me olemme täällä kerta toisensa jälkeen kysyneet, ja tähän te ette ole vielä vastannut. No, onhan tämä hallituksen toiminta kaiken kaikkiaan tämän päivän keskustelun perusteella harvinaisen epäloogista, tai ehkä se voi ollakin varsin loogista, kun tällaisia avustuksia voidaan jakaa samaan aikaan, kun Suomessa lapsiperheköyhyys kasvaa, työttömyysluvut, jotka tänään saatiin, ovat olleet eritoten aivan järkyttävät, 330 000 työtöntä, yli 31 000 enemmän kuin vuosi sitten, ja työllisyysvaikutuksilla sitten näitä hankkeita puolustellaan. No, tässä on nyt nähty tätä hallituksen ja varsinkin perussuomalaisten työmoraalia tänään, se on täällä näkynyt. Perussuomalaiset itsessään eivät myöskään voi pestä käsiään tästä koko kokonaisuudesta. Te olette hallituksessa, ja te varsin hyvin tiesitte, ainakin siellä ministeriryhmässä, mitä tapahtuu. Sen takia se, että tässä neppaillaan prosesseilla tai sillä, mitä kukakin on tehnyt tai mitä pitäisi tulevaisuudessa tehdä, ei poista sitä tosiasiaa, että perussuomalaiset ovat tämänkin hankkeen alun perin siunanneet. Nyt kun mediassa alkoi paine kasvaa, niin kaikki vetävät paniikkijarrutuksen päälle. Tänään on puhuttu paljon myös siitä, että on poikkeuksellista, että eduskunta täällä kokoontuu. Se on poikkeuksellista, mutta kyllä demokratiassa keskustelua täytyy voida käydä myös kesällä, jos siihen tarvetta on, ja siitä olen varsin tyytyväinen, että täällä tänään ollaan ja keskustellaan. Se, että salissa on myös puhuttu sirkuksesta ja kesäteatterista, kertoo minusta kyllä siitä, kuinka paljon tätä työtä arvostetaan — jos tätä nimitetään sirkukseksi ja kesäteatteriksi. Mutta ehkä me sitten näemme sen tulevaisuudessa ja tulevissa vaaleissa, siinä, mikä lopputulos on. No, sitten ihan viimeiseksi on pakko ottaa vielä pieni kannanotto tähän vaalirahakeskusteluun. En muista, että yhtäkään hallia olisi edes suunniteltu rakennettavan SAK:n rahalla. Ei ole mikään salaisuus, että ammattiyhdistysliikkeellä ja sosiaalidemokraattisella liikkeellä on 120 vuoden yhteinen historia. Se historia on tässä maassa tehnyt sopimusyhteiskunnan, sillä on saatu paremmat työolot, sillä on lisätty työturvallisuutta, sillä ollaan parannettu sosiaalietuuksia niin työntekijöille, lapsille kuin nuorille, ja sitä ei todellakaan tarvitse piilotella eikä hävetä. Mutta sen sijaan Pro Markkinatalous on jo nyt ilmoittanut seuraaviin vaaleihin 2,3 miljoonan tuen kokoomukselle ja heille sopiville puolueille — 2,3 miljoonaa. Ihan tässä hihasta voin ravistaa, [Puhemies koputtaa] että tuskinpa tällaisia rahoja SAK:sta irtoaa.

Arvoisa puhemies! Kun tässä vastauksissa nyt kuuluu se, että on edellisen hallituksen vika, niin kysytään nyt sellainen kysymys, mistä ei voi edellistä hallitusta syyttää: Nimittäin viime viikolla kuulimme hämmentävän viestin työnantajilta työntekijöille, kun EK oli sitä mieltä, että näissä tilanteissa, joissa informoidaan muun muassa droneista, täytyy jäädäkin kotiin, mutta samaan aikaan palkkaa ei makseta. Eli jos ihminen noudattaa viranomaisten ohjetta ja jää turvallisuussyistä kotiin drooniuhan aikana, palkkaa ei makseta. Onko todella niin, että kansalainen joutuu itse kantamaan taloudellisen riskin siitä, että toimii viranomaisten ohjeiden mukaisesti? Ministeri Rantanen, tällainen viesti rapauttaa uskottavuutta ja luottamusta viranomaisiin ja turvallisuusohjeisiin. Miten hallitus aikoo korjata tämän tilanteen?

Puhemies! Kiitos myös minun puolestani ministereille, että jaksatte täällä istua. Kuten tuossa aikaisemmin jo debattivaiheessa totesin, tässä työllisyystilanteessa ei voi välttyä siltä ajatukselta, kuka tekee, mitä tekee ja missä tekee, sillä työ ja sen myötä tulevat mahdollisuudet eivät jakaudu Suomessa tasaisesti. Jotkut alueet kasvavat, kun taas toiset joutuvat kamppailemaan työpaikkojen ja väestön vähenemisen myötä. Tämä ei ole vain alueellinen haaste, tämä on koko Suomen elinvoimakysymys. Tarvitsemme ratkaisuja, jotka tukevat työtä kaikkialla Suomessa: toimivat yhteydet, koulutusmahdollisuudet ja yritysten tasapuoliset edellytykset toimia. Kun nämä jakautuvat tasaisemmin, jokaisella alueella on mahdollisuus menestyä omilla vahvuuksillaan. Tasapainoinen, tasa-arvoinen Suomi on vahvempi. Siksi minäkin olen tänään hiukan ihmeissäni kuunnellut näitä puheenvuoroja maahanmuuttajista. En ole saanut selkoa siihen, onko hallituksen tavoitteena, että maahanmuuttajat tekevät jatkossa kaikki matalapalkka-alan työt ja kantasuomalaiset jäävät työttömiksi tai pahimmillaan päätyvät keräämään risuja ja leikisti siivoamaan ilman palkkaa, varsinkin kun tänään moneen kertaan täällä salissa on todettu, että maahanmuuttajista suurin osa on ukrainalaisia. Varsinkin juuri tänään tämä keskustelu on tuntunut aika hirvittävältä. Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri on todennut, että hallitusaitio on raskas paikka. No, tätä en epäile yhtään. On hyvä muistaa kuitenkin, että hallitusvastuu on yksi demokraattisen järjestelmämme vaativimmista tehtävistä. Se tarkoittaa päätösten tekemistä myös silloin, kun vaihtoehdot ovat vaikeita eikä täydellistä ratkaisua ole. Hallituksen on jatkuvasti tasapainoteltava talouden realiteettien, ihmisten arjen ja nopeasti muuttuvien maailmantilanteiden välillä. Valitettavasti työttömyyden voimakas kasvu on Suomessa nyt arkipäivää. Tässä tilanteessa varmasti on raskasta, jos hallitus molempia polkimia painaa samaan aikaan, kuten edustaja Riipi täällä totesi. Tai toisaalta, jos ei sitä vasemman jalan jarrutusta osaa tai vahingossa painaakin kaasun sijasta jarrua, niin kyllä siitä vaikeaa tulee. Nyt on painettu kaasua sosiaaliturvan leikkauksille ja jarrua kasvulle. Vastuu tarkoittaa myös sitä, että päätöksiä on tehtävä paineen alla, julkisen keskustelun, kritiikin ja epämukavuudenkin keskellä. Kuitenkin valtiovarainministeri totesi viime viikolla, että hallitusaitiossa on vaikeaa. En pysty nyt ymmärtämään sitä, onko vaikeaa tehdä näitä hallituksen päätöksiä vai onko vaikeaa muuten vain. Vaikeudestaan huolimatta vastuun kantaminen on välttämätöntä. On surullista, että tätä vastuuta on nyt kannettu niin, että meillä on kasvava lapsiperheköyhyys, kasvavat työttömyyslukemat ja kasvavat irtisanomismäärät, kasvava velka ja kasvavat konkurssit. Tällä hetkellä Suomessa eletään monien totuuksien arjessa. Tästä viimeisin näyttö tuli viime viikolla, kun julkaistiin tänäänkin mainittu tieto valtiovarainministeriön hallinnoimasta hankkeesta, jossa Suomen kunnat listattiin ensi kertaa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden mukaan. Itäisen ja läntisen Suomen välillä ammottaa iso kuilu: kuilu hyvinvoivan ja valitettavasti pahoinvoivan Suomen välillä. Tämä ei itäsuomalaista päättäjää yllättänyt, kyllähän tämä kuilu näkyy katukuvassa ja kuuluu asiakkaiden ja myös asukkaiden tarinoissa monella tapaa. Mutta järkytyin siitä, että tätä kuilua ei ole alettu luoda umpeen. Hallituksella olisi ollut aikaa pistää rattaat pyörimään. Onhan tätä asiaa tutkittu jo erillisten selvityshenkilöidenkin toimesta, ja viimeisin on antanut toimenpide-ehdotuksensa jo aikaa sitten. Ennen kaikkea on kuitenkin kyse siitä, miten sosiaalinen oikeudenmukaisuus ilmenee. Onko kuntalaisten terveys hyvällä mallilla, työttömiä vähän ja kunnassa turvallista? Myös kulttuurin ja liikunnan edistämisestä sai selvityksessä hyvät pisteet. Kun katson kotikuntani Imatran tilannetta, niin irtisanomiset hyvinvointialueella ja teollisuudessa, isot työttömyysluvut ja niiden alkuvuoden kasvu 18 prosenttiin, rajakaupan loppuminen ja yrittäjien ahdinko sekä turvallisuustilanteen hiipuminen eivät luo uskoa tulevaisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Siinä eivät hyvät liikunta- tai kulttuuripalvelut pelkästään auta, vaan nyt tarvitaan todellisia keinoja peruspalveluiden, kuten työttömyyden, hoitoon.

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Purra, te totesitte, että toivottomuutta on täällä kyselytunnilla, ei itäisessä Suomessa. Nyt on kyllä sellainen tilanne, että miljoona euroa per päivä ollaan Etelä-Karjalassa menetetty Venäjän hyökkäyssodan takia. Siellä ministeriaitiossa on saatu veronkevennykset, ei varmasti ole hätää siellä eikä toivottomuutta. Toisaalta tästä keskustelusta jää kyllä hiukan sekava olo, kun yhdelle ministerille, Häkkäselle, yhteydet ovat tärkeitä, mutta ministeri Ranne taas huomauttaa, että huomattavasti tärkeämpiä hankkeita on muualla Suomessa. Tämä kertoo kyllä siitä, miltä tämä keskustelu kuulostaakin. Hallituskautta on vuosi jäljellä, ja viimeinen kehysriihi lähestyy. Itä-Suomessa on jo vuosia, siis vuosia, odotettu tukea, että rajojemme sisäpuolelle saataisiin arki ja turvallisuus turvattua. Ministeri Purra: onko tänä keväänä vihdoin itäisen Suomen vuoro, vai jatkuuko tämä selfieiden ottaminen raja-aidalla [Puhemies koputtaa] ja lainan hankkiminen?

Arvoisa puhemies! EU-komissaarit ovat kyllä ilolla ottaneet kuvia itärajalla, mutta kun päätösten aika on tullut, on lopputulos ollut valtava pettymys. Pääministeri on lupaillut, että hallitus edistää itäisen Suomen asiaa EU:ssa ja tekee kaikkensa, että tukea saataisiin. Nyt näyttää huolestuttavasti siltä, että hallituksen lupaukset eivät ole toteutuneet. Olemme saaneet ainoastaan laihan lupauksen EU-lainasta. Itäinen Suomi pitäisi turvata siis lainarahalla, mutta rahan lainaaminen on kuin häät ja takaisin maksaminen kuin suruaika, ja suruaikaa itäisessä Suomessa on vietetty usean vuoden ajan. Arvoisa puhemies! Varapääministeri Purra, te olette puhunut paljon velasta. Aiotteko te tulevaisuudessakin ratkoa kaikki itäisen Suomen ongelmat velalla nyt, kun Orpon lupaamaa EU-rahaa ei ole saatu?