politiikka.app

Marttila Helena

Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmäUudenmaan vaalipiiriEduskunnan sivu
Lisää vertailuunNäytä kartalla

4 puheenvuoroa

012helmikuu 2026: 0helmaaliskuu 2026: 2maahuhtikuu 2026: 0huhtoukokuu 2026: 1toukesäkuu 2026: 1kessyyskuu 2026: 0syy
11.6.2026VastauspuheenvuoroSKT 103/2026 vpYmpäristö

Arvoisa puhemies! Jokaisella on oikeus omaan kehoonsa ja koskemattomuuteensa, myös digitaalisessa ympäristössä. Digitaalinen väkivalta on uusi muoto vanhalle ongelmalle, missä naisten ja tyttöjen kehoja käytetään ilman lupaa ja ilman seurauksia. Tarvitaan vahvempia keinoja, jotta digitaalisen seksuaaliväkivallan kiihtyvä kehitys saadaan katkaistua ja deepfake-kuvien tekijät vastuuseen ja uhrit saavat oikeutta ilman kohtuuttomia prosesseja. Viranomaisten resursseja ja osaamista on vahvistettava digitaalisesta väkivallasta ja sen sukupuolittuneisuudesta. Tarvitaan loppu sosiaalisessa mediassa leviävälle naisvihalle. Arvoisa hallitus! Teknologian kehitys ei saa tapahtua ihmisoikeuksien kustannuksella. Kysyn vielä oikeusministeriltä: miten aiotte torpata tämän viheliään digitaalisen väkivallan ilmiön, ja lupaatteko lakiesityksiä vielä tällä kaudella?

Ympäristö: sääntöpohjainen osuma (ympäristö)Pöytäkirja
28.5.2026VastauspuheenvuoroSKT 90/2026 vpYmpäristö

Arvoisa puhemies! Nuoria huolettaa ilmastokriisi, työelämän epävarmuus ja se, toteutuvatko omat unelmat kodista ja perheestä. Lähes puolet alle 25-vuotiaista nuorista on määräaikaisissa työsuhteissa. Hallitus tarjoaa vain lisää epävarmuutta, pätkätöitä ja ennätyksellistä työttömyyttä. Tsemppiviestit ja lippalakit eivät valitettavasti nyt riitä. Tulevaisuususko on yksi politiikan onnistumisen mittareista. Viimeisimpänä hallitus runnoi läpi pätkätyölain, joka vain lisää etenkin nuorten naisten epävarmuutta. Arvoisa työministeri Marttinen, rehellisesti arvioiden, lisääkö pätkätyö todella nuoren luottamusta ja tulevaisuususkoa? — Kiitoksia.

Ympäristö: sääntöpohjainen osuma (ilmasto)Pöytäkirja
5.3.2026VastauspuheenvuoroKA 4/2025 vpTurvallisuusYmpäristö

Arvoisa puhemies! EU on tosiaan monien haasteiden edessä, ja tulevina vuosina on panostettava niin puolustukseen, ilmastotoimiin, kilpailukyvyn vahvistamiseen, ruokaturvaan kuin sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteenkin. Suomen etu on, että EU:ssa pidetään kiinni ilmastotavoitteista ja aktiivisesti edistetään yritysvastuuta ja korkeita standardeja niin tuoteturvallisuudessa, työntekijöiden oikeuksissa kuin eläinten hyvinvoinnissa. Ajattelen, että EU voi olla kokoaan suurempi määrittämässä sitä, miten ja mitä maailmassa tuotetaan. Suomessa on huikeita innovaatioita uuselintarvikkeissa ja kasviproteiineissa ja monessa muussa, ja on tärkeää varmistaa, ettei EU:ssa ole turhia ja haitallisia pullonkauloja. Kysynkin arvoisalta eurooppaministeriltä: miltä näiden suomalaisten innovaatioiden tulevaisuus tällä hetkellä näyttää EU-pöydissä?

Turvallisuus: sääntöpohjainen osuma (puolustus)Ympäristö: sääntöpohjainen osuma (ilmasto)Pöytäkirja

Arvoisa rouva puhemies! Se, mikä näistä suunnitelmista puuttuu, ei ole tieto. Ilmastonmuutoksen kaltaisessa monimutkaisessa ilmiössä on ihan ymmärrettävää, että tieto jatkuvasti muuttuu ja päivittyy, mutta oleellista on, että ilmastosuunnitelmassa olevien eri skenaarioiden väliset erot pysyvät samana. Akateemisesta miekkailusta tulisi vihdoin siirtyä tekoihin. Maataloudessa nopein ja kustannustehokkain keino olisi ruuantuotannon ulkopuolella olevien turvepeltojen vettäminen. Metsäkatoa voidaan torjua ja nieluja vahvistaa ohjaamalla maankäyttöä järkevämmin. Tähän keino on aiheuttaja maksaa ‑periaatteen mukainen maankäytön muutosmaksu. Kysynkin arvon ministeriltä: aikooko hallitus ottaa nämä keinot käyttöön?

Ympäristö: sääntöpohjainen osuma (ilmasto)Maa- ja metsätalous: sääntöpohjainen osuma (maatalous, metsä)Pöytäkirja