Meri Leena
8 puheenvuoroa
Kiitos, avoisa puhemies! Kiitän hyvistä puheenvuoroista. Se on juuri näin, että tässä parannetaan koko ketjua. On tässä paljon töitä tehtykin, ja vielä jatketaan, lisää tulee. Halusin vastata edustaja Hoskoselle — mutta hän nyt ei enää ole paikalla — kun hän kysyi näistä hallinto-oikeuksista, siitä, miten siellä asioita edistetään. Ensinnäkin hallinto-oikeuksia koskevia kokoonpanosääntelyjä kevennetään, ja se esitys oli eilen lähetekeskustelussa. Muun muassa korkeimman hallinto-oikeuden jutturuuhka tulee alenemaan, koska siellä on aikaisemmin ollut laajemmat kokoonpanot maahanmuuttoasioissa ja nyt niitä voidaan käsitellä pienemmissä. Ja on monta muuta. Hallinto-oikeuksiin tulee etäoikeudenkäyntejä koskeva esitys. Mitä tulee näihin aiheettomiin sarjavalittajiin, niin tästä puhuttiin eilenkin täällä, ja olen antanut tästä haastatteluja. Hallitus tuli budjettiriihessään ulos ja me teimme kirjauksia siitä, että valtiovarainministeriö tekee kuntalain puolella esityksiä asianosaisen asemasta. Sieltä pitäisi tulla tänä syksynä esitys. Itselläni oikeusministeriössä on valmisteilla etukäteismaksut niille, jotka eivät ole kyseisessä asiassa asianomistajia. Emme halunneet lähtökohtaisesti kaikille mitään ennakkomaksuja ainakaan tässä vaiheessa. Niitä on maailmalla, mutta en pidä ratkaisuna sarjavalittajiin sitä, että kaikille muille, niille, jotka eivät ole sarjavalittajia, tulisi maksu. Elikkä etsimme siihen ratkaisua. Sitten seuraamusmaksu on yksi asia, mitä virkavalmistelussa katsotaan. Esimerkiksi Ranskassa on voimassa seuraamusmaksu, kun voidaan todeta, että se oikeudenkäynti on ollut pelkkää oikeuden väärinkäyttöä. Siellä voidaan antaa enintään 10 000 euron seuraamusmaksu, ja jos semmoinen tulisi, tuhansia euroja, niin kyllä se sitten tärähtää, jos tehtailee erilaisia esityksiä. Näiden on tarkoitus alkuvuodesta lähteä lausunnoille, niin että mahdollisimman pitkälle kyllä viedään tätä. Oikeutta pitää voida hakea, mutta sitä ei saa hyväksikäyttää tai viivästyttää muiden asioita.
Kiitos, arvoisa puhemies! Oikein hyvä keskustelua oli kuunnella, mutta nyt pitää muistaa, että meillä on vakava tilanne. Meidän turvallisuustilanne on muuttunut, terrorismin uhka on korkealla, ja vakava rikollisuus on jatkuvasti ilmiönä muuttuva, kansainvälistynyt ja vaikeammin havaittava. Me olemme oikeastaan jo myöhässä. Tilanne on se, että meidän pitäisi saada nämä lait mahdollisimman nopeasti voimaan. Täällä hyvin esimerkiksi edustaja Zyskowicz toi esille, että meillä on tilanteita, että voi käyttää kotia tai hotellihuonetta turvapaikkana ja tehdä erilaista suunnittelua, [Johannes Koskinen: Hotellihuonetta ei voi!] ja arvatkaa vaan, onko se tiedossa — kyllä muun muassa Venäjän tiedustelutoiminta tietää meidän lain aukot. He menevät nykyisin kotiin, ja me emme voi mennä sinne arvioimaan sitä, jos vaikka rikollisjoukko saapuu tänne ja me tiedämme, että siellä on kansainvälinen jengipäällikkö, ja me tiedämme, että hän tulee porukan kanssa, meillä on tiedustelutietoa, mutta me emme voi mennä sinne kuuntelemaan, mitä he tekevät. Voi olla, että me myöhästytään. Riskeeraammeko me ihmisten turvallisuuden, kansallisen turvallisuuden? Tämä keskustelu oli siinä mielessä monien osalta huolestuttavaa. Vihreiden ja vasemmistoliiton mielipiteet ja näkemykset eivät sinänsä yllätä, koska he ohjausryhmässä jo jättivät eriävän mielipiteen, ja tämä oli tiedossa. Ohjausryhmähän työskenteli vuoden. Mutta ehkä ovat tulleet yllätyksenä — tuossa virkamiestenkin kanssa keskustelin siitä — sosiaalidemokraattien ulostulot, koska te ette ohjausryhmän aikana ole tuoneet vaatimuksia siitä, että te haluaisitte nyt samaan aikaan nämä substanssilait. Tämä on tullut virkamiehillekin yllätyksenä. [Johannes Koskinen: Sinne nimenomaan haluttiin teksteihin!] Se oli erikoista, koska olisi tietysti hyvä tietää. Mutta huomasin, että teidän kritiikki ei oikeastaan kohdistu tähän lainsäädäntöön. Ehkä edustaja, ryhmäpuheenjohtaja Tuppurainen nosti joitain kehittämistarpeita. En tiedä, toitteko te, edustaja Koskinen — Koskinen oli ainakin mukana tässä ryhmässä — siellä näitä huolia, koska te kuitenkin katsoitte, että tämä laki voi edetä eduskuntaan. [Johannes Koskinen: Kyllä!] Toki teidän ei pitäisi antaa sitten sitä näkemystä, että voi edetä eduskuntaan, jos olettekin eri mieltä. Minulla on pieni pelko, ettei tässä nyt vain ole jotain muuta takana, mutta hätä ei ole tämän näköinen. Nyt kuuntelen tätä, ja yhteinen huoli näytti olevan ainakin SDP:llä se, että kunhan saadaan ne substanssilait, niin tätä voidaan käsitellä, ja jopa kiireellisenä. No, olen keskustellut tänään sisäministerin kanssa, ja hän sanoi, että poliisilaki on lähdössä pikapuoliin lausunnoille ja se tulee tuossa oliko viikolla 35 eduskuntaan. Perustuslakivaliokuntahan voi tätä käsitellä, ja te voitte ratkoa sitä, ja kun odotetaan sisältölait, niin sitten te saatte ne lait. Mutta todellakin me voimme tuoda ne lait ja sisäministeriö voi tuoda ja puolustusministeriö voi kertoa omista lainsäädäntöhankkeistaan, niin että jos se tästä on kiinni, niin sitten ne tuodaan. Mutta toivon, että se on oikeasti sitten se perustelu, koska tämä on tullut hieman yllätyksenä. Minun on silti pakko kuulijoita varten sanoa tämä, vaikka eivät ole yllätyksiä nämä vasemmiston kommentit, että luodaan lisää suojamekanismeja ihmisten perusoikeuksille. Totta kai niillä on suojamekanismeja. Totta kai perustuslakivaliokunnalla säätäessään lakeja on tiukat kynnykset, joskus jopa harmillisen tiukat minun mielestäni, [Ben Zyskowicz: Kyllä!] mutta semmoista se elämä on, ja saadaan olla eri mieltä. Mutta siis kun väitetään, että tämä ratkaisisi ongelman, niin eihän se nyt ratkaise sitä ongelmaa, jos meillä on aukkoja niin, että meillä tehdään rikoksia ja suunnitellaan rikoksia jossain kotona ja sinne ei päästä tiedustelemaan. On hyvä, että tämä keskustelu jatkuu, mutta me tuomme teille tätä substanssilainsäädäntöä, niin että sitten me päästään käsittelemään kiireellisenä, koska näillä asioilla on kiire. Me olemme jo myöhässä. [Sanna Antikainen: Erinomainen vastaus, kiitos!]
Joo, kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys on tosiaan tullut tämän direktiivin täytäntöönpanon johdosta. Minusta on ihan hyvä, että voidaan käydä keskustelua eri viranomaisten tehtävistä, tehtävien päällekkäisyyksistä ja muista seikoista. Niin kuin tuossa kerroin, jos palataan sinne ensimmäiseen syksyyn, niin meillä perustettiin silloin eduskunnan myötävaikutuksella tämä Erityisviranomaiset, joka on kaikkien valtuutettujen yhtenäinen tämmöinen hallinnollinen yksikkö, joka tuottaa heille hallinnollisia palveluja. Meillä on hyvin erikokoisia valtuutettuja, on vanhusasiavaltuutettu, tietosuojavaltuutettu, tiedusteluvalvontavaltuutettu, yhdenvertaisuusvaltuutettu, tasa-arvovaltuutettu, ja heillä on kaikilla hyvin erilaiset resurssit. En osaa kuitenkaan sanoa, että esimerkiksi vanhusten asiat tai tietosuoja-asiat olisivat jotenkin vähempiarvoisia, ja tämä resurssien käyttö ei ole täysin yhteismitallista. Perussuomalaiset ja monet henkilöt ovat toivoneet, että selvitettäisiin näitä yhdistämisiä ihan sen takia, että saataisiin haavoittuvuuksia ja resursseja paremmin kohdennettua. Sitten taas, mitä tulee puolueiden näkemyksiin siitä, mitä joku valtuutettu tai joku muu sanoo, niin minusta se on ihan normaalia keskustelua. En minä osaa siitä pöyristyä enkä ajatella, että sellaista ei saisi keskustella. Eri mieltähän saa olla. Eihän meillä nyt sellaista tahoa kai Suomenmaassa ole, jonka sanoma on niin suuri totuus, ettei siihen kukaan uskalla kommentoida. Ja siitä huolimatta laitamme asiallisesti direktiivejä täytäntöön. Näin itse ajattelen, ja ehkä henkilökohtaisesti voisin todeta, että en ole sitä keskustelua kuullut, mutta mitä näin sosiaalisessa mediassa, niin se kyllä liittyi enemmän siihen, että itäraja pitäisi avata turvapaikanhaulle, jos näin ymmärsin, ja sen nyt tietysti ehkä tässä tilanteessa jokainen meistä ymmärtää, miksi tuo itäraja on kiinni. — Kiitos.
Kiitos, arvoisa puhemies! Vastaan nyt ensin näihin kiitoksiin, että hyvä esitys mutta osittain väärin sammutettu: Tämä ei nyt kyllä pidä paikkaansa. Elikkä tässä nimenomaan puututaan myös alipalkkaukseen, joka voi ilmetä hyvin eri tavoin, ja siinä, miten palkkaa maksetaan, täytyy olla ilmeinen ristiriita. Tästä on viime kaudella ollut selvitys — oppositiopuolueet ovat olleet silloin hallituksessa — ja tässä selvityksessä tuotiin esille, että pitäisi sitten olla laissa säädetty minimipalkka. Olen tarkistanut tämän oikeusministeriön virkamiehiltä, ja tämä on edelleen virkamiesten virkavastuulla antama kanta, että meillä pitäisi olla minimipalkka laissa, jos me halutaan tämmöinen teidän toivoma alipalkkaus tai palkkavarkaus erikseen mainittavaksi. Mutta kun tämä pitää sisällään sen. Te annatte sellaisen käsityksen, että aivan kuin me emme puuttuisi tähän ilmiöön, ja tämä ei pidä paikkaansa. Me selkeytämme tätä pykälää, jotta siihen voidaan puuttua paremmin kuin nykyisin. Mitä tulee kanneoikeuteen, niin se ei ole hallitusohjelmassa, ja olen saanut tiedon oikeusministeriöstä, keskustellut asiasta, että viime hallituskaudella sitä ei ole haluttu edistää. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] Elikkä voitte kysyä toinen toisiltanne, esimerkiksi sosiaalidemokraatit pääministeripuolueena, miksi sitä ei viety eteenpäin. En ota siihen kantaa. Sitten täällä kysyttiin yrittäjyydestä: Sopimussuhteen nimittäminen toimeksiannoksi tai työnteon määritteleminen yrittäjätyöksi ei ole ratkaisevaa sen tunnusmerkistön soveltamisen kannalta, jos työsuhteen tunnusmerkit tosiasiallisesti täyttyvät. Niinhän tämä yleensäkin on, että et voi varjota todellista oikeustoimea johonkin muuhun oikeustoimeen. Sitten täällä kysyttiin valvontaresursseista ja muista tietojenvaihtohankkeista: Työ- ja elinkeinoministeriö tosiaan teki tämän työperäisen hyväksikäytön ohjelman — muistaakseni silloin edustaja Satosen johdolla — ja siellä oli hyviä toimenpiteitä, myös muun muassa tietojenvaihto, ja näitä tehdään eri ministeriöissä. Tässähän on työsuojeluviranomaisia ja tässä on sosiaali- ja terveysministeriö ja TEM, ja tulorekisteri on taas veropuolella. Totta kai on tärkeätä, että tietojenvaihto toimii ja siellä on riittävät resurssit, mutta myös poliiseille on laitettu lisää resursseja, jotta he pystyvät tutkimaan rikoksia. Ihmiskaupan osalta perusteluissa on selkeästi tuotu niitä eroja, ja tietysti ihmiskauppaan liittyy muitakin rikoksia kuin työrikoksia. Siellä on seksiorjana käyttäminen, pakkoavioliitto ja tämäntyyppisiä orjuuttamistilanteita, ja se on oma kysymyksensä, mutta on haluttu pitää selkeä ero. Tällä ei ole tarkoitus muuttaa ihmiskaupan tunnusmerkistöä. Ihmiskauppa on ihmiskauppaa, ja tämä on sitten työperäistä hyväksikäyttöä. Totta kai maahanmuuttopolitiikka myös vaikuttaa tulorajoineen siihen, miten täällä ihmisiä pystyy käyttämään hyväksi. Joten en ole täysin samaa mieltä siitä, että hallituksen kaikki politiikka olisi huonoa.
Kiitos, arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan työperäistä hyväksikäyttöä koskevan lainsäädännön muuttamista. Hallitusohjelmaan perustuvilla muutoksilla on tarkoitus selkeyttää työperäisen hyväksikäytön rangaistavuuden edellytyksiä sekä kiristää väärinkäytöksistä määrättäviä rangaistuksia. Lisäksi tavoitteena on puuttua suomalaisille työmarkkinoille aiheutuvaan vääristymään, joka on seurausta ulkomaalaisten työntekijöiden houkuttelemisesta Suomeen harhaanjohtavin lupauksin. Hyväksikäyttöä on raportoitu muun muassa siivous-, ravintola-, rakennus-, puutarha- ja kausityöaloilla. Kiskonnan tapaista työsyrjintää koskeva rikoslain säännös korvattaisiin uudella kiskontaa työelämässä koskevalla säännöksellä ja sen törkeällä tekomuodolla, josta tuomittaisiin vähintään neljän kuukauden ja enintään neljän vuoden vankeusrangaistus. Oikeushenkilön rangaistusvastuu ulotettaisiin kiskontaan työelämässä ja sen törkeään tekomuotoon. Liiketoimintakiellosta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi niin, että liiketoimintakieltoon voitaisiin määrätä, jos liiketoiminnassa on syyllistytty kiskontaan työelämässä tai törkeään tekomuotoon. Pakkokeinolakia muutettaisiin siten, että telekuuntelun mahdollistavien rikosten listaan lisättäisiin törkeä kiskonta työelämässä. Lisäksi ehdotetaan rikoslain muuttamisen johdosta tarvittavien muutosten tekemistä muuhun lainsäädäntöön. Kuten edellä totesin, muutokset perustuvat hallitusohjelmakirjaukseen, jonka mukaan työntekijöiden hyväksikäytön estämiseksi kiristetään merkittävästi väärinkäytöksistä määrättäviä rangaistuksia. Lainmuutoksilla pantaisiin samalla täytäntöön myös hallituksen työperäisen hyväksikäytön vastaiseen toimenpideohjelmaan kuuluva rikoslainsäädäntöä koskeva toimenpide, jonka mukaan korotetaan työelämässä tapahtuvan hyväksikäytön rangaistavuutta ja laajennetaan oikeushenkilön rangaistusvastuun alaa. Tuohon hallitusohjelmakirjaukseen ja tämän esityksen sisältöön on vaikuttanut se, että viranomaisten mukaan työperäinen hyväksikäyttö, kuten alipalkkaus, on ilmiönä viime vuosina lisääntynyt ja muuttunut aiempaa ammattimaisemmaksi. Valtiovallan tehtävänä on turvata perusoikeuksien toteutumista, kuten suojata heikompaa osapuolta kohtuuttomilta oikeustoimilta ja turvata myös omaisuudensuojaa ja oikeutta hankkia toimeentulo valitsemallaan työllä. Esityksen tavoitteena on myös estää sopimatonta ja vahingollista liiketoimintaa liiketoimintaan kohdistuvan luottamuksen ylläpitämiseksi sekä tasavertaisten kilpailumahdollisuuksien turvaamiseksi. Työperäinen hyväksikäyttö on omiaan vinouttamaan laillisten työmarkkinoiden toimintaa. Uudet rangaistussäännökset kiskonnasta työelämässä ja sen törkeästä tekomuodosta selkiyttäisivät työperäisen hyväksikäytön rangaistavuutta ja helpottaisivat työperäiseen hyväksikäyttöön soveltuvien säännösten soveltamista. Rangaistavuuden edellytyksenä ei olisi enää esimerkiksi se, että työntekijän tulee esittää, että menettely on työntekijää syrjivää. Hyväksikäyttöön tulee voida puuttua riippumatta siitä, onko menettely samalla syrjivää vai ei. Rangaistuksen yhtenä kiintopisteenä olisi se, että palvelussuhteeseen liittyvät vastikkeet, kuten työ ja palkka, ovat selvästi epäsuhteessa toisiinsa. Arvioinnin keskiössä on toisin sanoen se, maksetaanko työstä asianmukainen vastike. Rangaistussäännökset soveltuisivat siten alipalkkaukseen mutta myös alipalkkausta laajempaan hyväksikäyttöön, kuten esimerkiksi kynnysrahojen perintään. [Arto Satonen: Kyllä, oikein!] Sääntelyn selkeyttämisen lisäksi kyse olisi myös rangaistusten kiristämisestä. Uudessa törkeässä tekomuodossa rangaistusminiminä olisi vankeusrangaistus, joka voisi nousta siis jopa neljään vuoteen. Koska työntekijöihin ja työelämään kohdistuvat rikokset liittyvät yleensä tavalla tai toisella elinkeinotoimintaan, myös oikeushenkilön rangaistusvastuu ulotetaan kyseisiin rikoksiin. Rikokset toimisivat myös nimenomaisina perusteina määrätä tekijä liiketoimintakieltoon. Ehdotettujen muutosten myötä työperäisen hyväksikäytön keinot eivät enää jatkossa näyttäydy yhtä houkuttelevina, millä on myönteisiä vaikutuksia työntekijöiden oikeuksien toteutumiseen ja ylipäätään työmarkkinoiden toimintaan. Hallituksen esityksen taustalla on oikeusministeriön asettaman työryhmän yksimielinen mietintö. Mietintö oli laajalla lausuntokierroksella, jonka pohjalta perusteluita on kehitetty mahdollisimman hyvän lopputuloksen aikaansaamiseksi. — Kiitos. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]
Kiitos, arvoisa puhemies! Täällä arvosteltiin hallituksen sisäisen turvallisuuden politiikkaa, muun muassa maahanmuuttopolitiikkaa, ja ministeri Rantanen ei ole paikalla. Meidän kasvava maahanmuutto on aiheuttanut meille myös sisäisen turvallisuuden ongelmia, mikä näkyy myös meidän vankiloissamme. Ennusteiden mukaan lähivuosina meillä saattaa olla jo yli puolet ulkomaalaisia vankeja, ja siksi on äärettömän tärkeätä, että meillä on hillitty ja hallittu maahanmuutto sekä tehokas karkottaminen silloin kun syyllistytään rikoksiin. Tämä on meidän jokaisen etu, että meillä käytetään rahat meidän kansalaisten turvallisuuteen. Täällä on hyvä olla, ja jos et ole täällä kunnolla, niin poistu täältä. Toki panostamme myös siihen, että kansalaisuudesta riippumatta rangaistukset ankaroituvat, mitä vakavammasta rikoksesta on kyse. Täällä tuotiin esille erityisesti tämä varmuusvankeus, joka itse asiassa taitaa olla tämän viikon valtioneuvoston istunnossa. Sitten se tulee eduskuntaan, ja se on historiallinen muutos Suomessa. Me vihdoinkin saamme ne arviolta 10—15 henkilöä, jotka ovat vakava vaara toisten hengelle ja terveydelle, pidettyä lukkojen takana. Nyt olemme olleet voimattomia tämän asian edessä, ja nekin asiantuntijat, jotka olivat silloin kun meillä pakkolaitosjärjestelmä poistui, muun muassa professori Utriainen, ovat kertoneet, että se ei ollut hyvä päätös. Vihdoinkin tämä hallitus tuo historiallisen uudistuksen, sellaisen, joka on jo oikeusvaltioissa Norjassa ja Tanskassa, koska kansalaisia pitää suojella. Tämä hallitus on tehnyt oikeusministeriön ja sisäministeriön hallinnonalalle pienempiä säästötavoitteita juuri sen takia, että me halutaan panostaa oikeusvaltioon, turvallisuuteen ja siihen, että on riittävät resurssit. — Kiitos.
Kiitos, arvoisa puhemies, ja kiitos, edustaja Keto-Huovinen! Kävimme näitä keskusteluja myös samassa pöydässä, kun olimme hallitusneuvotteluissa. Haluan ensin sanoa sen, että tämä hallitus on tehnyt naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi hyvin paljon. Luettelitte jo asiat, joita on tehty, ja lisäksi olemme kiinnittäneet huomiota tyttöjen sukupuolielinten silpomiseen ja pakkoavioliittoihin. Olen käynyt pyöreän pöydän keskustelun maahanmuuttajanaisten kanssa kunniaväkivallasta, joka on osa tätä lähisuhdeväkivaltaa. Olemme korottaneet rikosuhrimaksuja, jotta Rikosuhripäivystys ja Nollalinja saavat lisärahoitusta useita satojatuhansia euroja tänä vuonna. Meneillään on myös rahoituksen hakeminen lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseen. Kuten hallitusneuvotteluissa sovimme, teemme arviomuistion tästä, miten me voisimme kehittää tätä lähestymiskieltoa. Se on ongelma. En tiedä, pitäisikö enemmän määrätä myös näitä poliisin saman tien määräämiä väliaikaisia lähestymiskieltoja, jotka ovat tällä hetkellä jo mahdollisia, [Puhemies koputtaa] mutta minä olen sitä mieltä, että rangaistuksia pitäisi voida kiristää.
Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme nyt hallituksen esitystä viranomaisten välisen tietojenvaihdon sujuvoittamiseksi, vankilaturvallisuuden parantamiseksi sekä ihmiskaupan ja työperäisen hyväksikäytön torjunnan tehostamiseksi. Kysymys on nimenomaan tietojenvaihtolainsäädännön parantamisesta. Rikollisuuden tehokkaassa torjumisessa viranomaisten välinen yhteistyö on keskeistä. Viranomaisten välinen tietojenvaihto luo edellytyksiä sille, että eri viranomaiset voivat oikea-aikaisemmin ja tehokkaammin puuttua rikollisuuteen. Erityisesti vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan puuttumiseksi tarvitaan muiden keinojen ohella sujuvampaa tietojenvaihtoa viranomaisten välillä. Hallitusohjelma sisältää useita kirjauksia, joiden tavoitteena on korjata tätä tietojenvaihtoa viranomaisten välillä. Näitä hankkeita onkin eri ministeriöissä vireillä, ja tämä on nyt oikeusministeriöstä tuotava hanke. Esityksessä ehdotetaan säädösmuutoksia, joissa on kyse Rikosseuraamuslaitoksen, Ulosottolaitoksen, Verohallinnon ja työsuojeluviranomaisen oikeudesta saada tietoja ja luovuttaa tietoja toiselle viranomaiselle rikosten torjumiseksi ja ehkäisemiseksi. Ensinnäkin ehdotetaan muutoksia Rikosseuraamuslaitoksen henkilötietojen käsittelyä koskevaan lakiin. Muutoksilla toteutettaisiin hallitusohjelman kirjaus tarvittavista lainsäädäntömuutoksista, jotta tietojen vaihtaminen vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen kiinnittyneistä henkilöistä sekä muista henkilöistä, joilla voi olla vaikutusta vankilaturvallisuuteen, olisi mahdollista eri viranomaisten välillä. Rikosseuraamuslaitokselle eli Riselle ehdotetaan mahdollisuutta jatkossa pyytää keskusrikospoliisilta tietoa siitä, onko vangin työpaikaksi ehdotetulla toimijalla mahdollisesti kytköksiä vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Tämä olisi merkittävä parannus nykytilaan, koska työpaikan jr-kytkökset voivat mahdollistaa järjestäytyneen rikollisuuden vaikuttamisen vankilaan ja vankilaturvallisuuteen. Jos vanki käy tämmöisellä työpaikalla, niin siinähän se rikollinen tieto mukavasti kulkee ja rikollisuutta edistetään — erittäin tärkeä parannus. On tärkeää, että Rise voi tehokkaasti torjua vankeusaikaista rikollisuutta ja tietysti myös tukea vankia rikoksettomaan elämään, jos hän sellaiseen haluaa itse palata. Rise voi siis tarvittaessa selvittää nämä työpaikan taustat. Vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi Rikosseuraamuslaitos voisi jatkossa myös sujuvammin luovuttaa tietoja poliisille silloin kun on kyse vangin yhteyksistä vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Tämä lisäisi poliisin ja Rikosseuraamuslaitoksen yhteistyötä ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa. Lisäksi Rikosseuraamuslaitoksen nykyisin voimassa olevaa oikeutta saada tietoja Maahanmuuttovirastolta sekä sosiaalihuollolta täsmennettäisiin. Esimerkiksi ulkomaalaisten vankien osalta Rikosseuraamuslaitoksella olisi jatkossa oikeus saada tietoja myös silloin kun henkilö on vankilassa suorittamassa rangaistustaan. Tämä ei ole ollut aiemmin mahdollista. Nykyisin tiedonsaantioikeus rajoittuu rikoksesta epäiltyihin, yhdyskuntaseuraamukseen tuomittuihin ja valvottuun koevapauteen. Tiedoissa on kyse muun muassa oleskelulupaa koskevan asian käsittelyn yhteydessä saadusta tiedosta, käännyttämisasiakirjoista tai karkottamista koskevista asioista. Tämä voisi koskea esimerkiksi sitä, että on tehty jonkinlainen ikäselvitys ja se ei vielä näy väestötietojärjestelmässä ja henkilö onkin täysi-ikäinen eikä alaikäinen. Tämä on äärettömän tärkeä tieto erityisesti siksi, että voidaan sijoitella oikeaan paikkaan siellä vankilassa. Toisena kokonaisuutena esityksessä ehdotetaan tietojenvaihdon sujuvoittamista työperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan torjunnan tehostamiseksi. Näissä muutoksissa olisi kyse Ulosottolaitoksen, Verohallinnon ja työsuojeluviranomaisen mahdollisuudesta luovuttaa ja saada tietoa. Muutoksilla toteutetaan osaltaan hallitusohjelman kirjausta näiden ilmiöiden torjunnan tehostamisesta, kun parannetaan tätä tietojenvaihtoa. Ihmiskauppa on usein kansainvälistä ja myös järjestäytynyttä rikollisuutta, jolloin on tärkeää, että viranomaiset voivat vaihtaa ja luovuttaa tietoa ja sitä voidaan luovuttaa myös poliisille. Työperäisen hyväksikäytön torjuminen on tärkeää myös harmaan talouden torjumiseksi ja siten myös rehellisesti toimivien yritysten toimintamahdollisuuksien varmistamisessa. Säädöksiä kiertämällä ei saa saada kilpailuetua rehellisiin yrittäjiin nähden, ja tämä voidaan varmistaa sillä, että viranomaiset voivat tehokkaasti valvoa sääntöjen noudattamista ja tarvittaessa luovuttaa tietoja väärinkäytöksiin puuttumiseksi. Tässä esityksessä ehdotetaankin ulosotolle ja Verohallinnolle mahdollisuutta luovuttaa oma-aloitteisesti tietoja esitutkintaviranomaisille silloin kun viranomaiset omassa tehtävässään tekevät havaintoja, joiden perusteella voidaan epäillä työperäiseen hyväksikäyttöön tai ihmiskauppaan liittyviä rikoksia. Mahdollisuus luovuttaa tietoja oma-aloitteisesti on tärkeää siksi, että esitutkintaviranomainen saa tiedon riittävän varhaisessa vaiheessa. Kuten tiedämme, ihmiskauppa on kansainvälistä rikollisuutta ja rikosten tutkinta vaatii usein paljon viranomaisresursseja, ja mitä aiemmin tieto mahdollisesta rikoksesta saadaan, sitä nopeammin tutkinta voidaan käynnistää ja varmistaa, etteivät epäillyt ehdi poistua maasta. Verohallinto voi lisäksi omasta aloitteestaan antaa tietoa myös työsuojeluviranomaisille. Verohallinto voi verovalvonnassa tehdä havaintoja esimerkiksi työnteko-oikeudettomista henkilöistä. Tältä osin tehostetaan myös harmaan talouden torjuntaan liittyvää viranomaisten ja työsuojeluviranomaisten yhteistyötä. Lisäksi ehdotetaan myös työsuojeluviranomaisen tiedonsaantioikeuden laajentamista siten, että jatkossa tietoja voisi saada tilaajavastuulain noudattamisen valvonnan kohdentamisen lisäksi työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen ja ulkomaalaisen työvoiman käytön valvonnan kohdentamiseen. Ehdotuksella varmistettaisiin, että työsuojeluviranomainen voisi jatkossa kohdentaa valvontaa nykyistä tehokkaammin osuviin valvontakohteisiin, mikä lisäisi valvonnan vaikuttavuutta ja viranomaisresurssien tehokkaampaa käyttöä. — Kiitos.