Meri Leena

Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä on erittäin tärkeää, koska täällä esitettiin väitteitä, että hallitus ei välitä eläinten hyvinvoinnista. Ensinnäkin haluan sanoa, että kaikenlainen pentutehtailu, eläinten potkiminen ja pahoinpitely — oli se sikoja tai muita — on rikos jo nykyisin ja jatkossakin, ja siitä tulee eläintenpitokieltoa. Nykyisin siinä voidaan toimittaa harkintaa. Sitten täällä vihreiden ja vasemmiston puheissa tuli esille, että me emme tee mitään eläinten hyvinvoinnille. Vihreät ja vasemmisto, te ette olleet viime viikolla lähetekeskustelussa: vuosikausia odotettu eläintenpitokiellon pidennys, [Juho Eerola: Ei ollut yhtään vihreää!] elikkä kun tuomitaan, nyt jatkossa ei harkita enää sitä, tuleeko eläintenpitokielto, vaan se lähtökohtaisesti tulee. Miksi te annatte täällä väärää tietoa salissa, että tämä hallitus ei tee mitään eläinten hyvinvoinnille? Olisiko teidän ratkaisu siis se, että lihatalous pitää lopettaa näiden kamalien tapausten vuoksi, jotka ovat lähtökohtaisesti rikoksia, ja koko eläinten pitäminen pitää kieltää? Eikös se pidä kieltää vain niiltä, jotka kohtelevat eläimiä huonosti? Eläimiä turvataan. Teidän ratkaisu on se, että eläimet pois, ja vissiin lemmikitkin otetaan kohta kaikilta. Herranjestas! [Veronika Honkasalo: Ei kannata antaa väärää todistusta!]

Kiitos, avoisa puhemies! Kiitän hyvistä puheenvuoroista. Se on juuri näin, että tässä parannetaan koko ketjua. On tässä paljon töitä tehtykin, ja vielä jatketaan, lisää tulee. Halusin vastata edustaja Hoskoselle — mutta hän nyt ei enää ole paikalla — kun hän kysyi näistä hallinto-oikeuksista, siitä, miten siellä asioita edistetään. Ensinnäkin hallinto-oikeuksia koskevia kokoonpanosääntelyjä kevennetään, ja se esitys oli eilen lähetekeskustelussa. Muun muassa korkeimman hallinto-oikeuden jutturuuhka tulee alenemaan, koska siellä on aikaisemmin ollut laajemmat kokoonpanot maahanmuuttoasioissa ja nyt niitä voidaan käsitellä pienemmissä. Ja on monta muuta. Hallinto-oikeuksiin tulee etäoikeudenkäyntejä koskeva esitys. Mitä tulee näihin aiheettomiin sarjavalittajiin, niin tästä puhuttiin eilenkin täällä, ja olen antanut tästä haastatteluja. Hallitus tuli budjettiriihessään ulos ja me teimme kirjauksia siitä, että valtiovarainministeriö tekee kuntalain puolella esityksiä asianosaisen asemasta. Sieltä pitäisi tulla tänä syksynä esitys. Itselläni oikeusministeriössä on valmisteilla etukäteismaksut niille, jotka eivät ole kyseisessä asiassa asianomistajia. Emme halunneet lähtökohtaisesti kaikille mitään ennakkomaksuja ainakaan tässä vaiheessa. Niitä on maailmalla, mutta en pidä ratkaisuna sarjavalittajiin sitä, että kaikille muille, niille, jotka eivät ole sarjavalittajia, tulisi maksu. Elikkä etsimme siihen ratkaisua. Sitten seuraamusmaksu on yksi asia, mitä virkavalmistelussa katsotaan. Esimerkiksi Ranskassa on voimassa seuraamusmaksu, kun voidaan todeta, että se oikeudenkäynti on ollut pelkkää oikeuden väärinkäyttöä. Siellä voidaan antaa enintään 10 000 euron seuraamusmaksu, ja jos semmoinen tulisi, tuhansia euroja, niin kyllä se sitten tärähtää, jos tehtailee erilaisia esityksiä. Näiden on tarkoitus alkuvuodesta lähteä lausunnoille, niin että mahdollisimman pitkälle kyllä viedään tätä. Oikeutta pitää voida hakea, mutta sitä ei saa hyväksikäyttää tai viivästyttää muiden asioita.

Arvoisa puhemies! Se on juuri niin kuin lakivaliokunnan puheenjohtaja sanoi, että tämä on järkyttävää järjestäytynyttä rikollisuutta, kansainvälistä rikollisuutta, jossa ihmistä alistetaan ja hän on täysin esineen asemassa. Tuossa, kun keskustelimme sijaissynnytyksistä, tuli mieleen, että ne on hyvin laajasti Euroopassa kokonaan kielletty tai sallittu hyvin rajatusti. Esimerkiksi täysin kiellettyä se on Ruotsissa, Norjassa, Islannissa, Saksassa, Ranskassa, Espanjassa, Itävallassa, Sveitsissä ja Italiassa. Se kertoo siitä, että ihmisen kehoa ei haluta pitää kauppatavarana. Kaupallisessa mielessä se on sallittu tietyissä maissa. Mutta jokainen voi vain kuvitella, jos pakotetaan: Ensin odotat lasta, ja hänet viedään sinulta. Se suru on sellainen, että siitä ei varmaan koskaan toivu. On erittäin tärkeää, että tämä nimenomaisesti mainitaan täällä kriminalisoinneissa. Olen tyytyväinen siitä, että sosiaalidemokraatitkin kehuvat hallitusta tästä työperäisen hyväksikäytön estämisestä. Olemme tehneet tosiaan paljon töitä. Toimme jo aikaisemminkin kriminalisoinnin, joka nyt on hyväksytty. Kiskonnan tapaista työsyrjintää koskeva rikoslain säännös on nyt korvattu kiskontaa työelämässä -säännöksellä ja vielä törkeällä tekomuodolla. Olemme tehneet hyvin paljon muita toimia auttamisjärjestelmään, on pakkoavioliiton kriminalisointi ihmiskaupaksi vielä erikseen. Olemme osoittaneet myös rikosuhrimaksujen korotusten avulla lisärahoitusta työperäisen hyväksikäytön torjuntaan ihmiskaupan uhreille ja kunniaväkivallan uhreille. Me olemme tehneet valtavasti työtä, että ihmisiä ei kohdella kaltoin ja että kriminalisoidaan ja sitten autetaan. Tässä haasteellisessa taloustilanteessa olemme pystyneet kuitenkin lisäämään rahoitusta näihinkin. Kiitän hyvästä keskustelusta.

Kiitos, puhemies! Joo, no ehkä me sitten puhuimme vähän eri asiasta. Tarkoitin itse sitä, että on esitetty, että jos kaikille määrättäisiin ennakkomaksu — tämmöistäkin keskustelua on käyty — niin se ratkaisisi tämän ongelman, ja itse en pidä hyvänä ajatuksena, että kaikille annetaan ennakkomaksu, mutta juuri yritetään etsiä sitä keinoa, että se koskisi tällaista henkilöä, joka sitten käyttää sitä oikeutta väärin. Eihän se aina ole aiheeton valitus, vaan siinä on voinut olla perusteltu syy henkilöllä kokea asia, esimerkiksi olla verottajan kanssa eri mieltä siitä ratkaisusta. Jos häviää sen juttunsa ja tulee se maksu, niin jos se olisi automaattinen, silloin taas voisi ajatella, että hän on niin kuin aiheeton valittaja. Eli tämä ei ole yksinkertaista, mutta on tarkoitus, että alkuvuodesta meillä olisi esitys, joka lähtee lausunnoille. Uskon, että meidän virkamiehet nyt pakertavat tämän kanssa. Itse aion osallistua siihen, ja saa tuoda ideoita. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Hyvää keskustelua. — Tämä oli hyvä nosto, että huomasitte sieltä esityksestä tämän, että ulkomaalaisasiat ovat muodostaneet jopa puolet korkeimman hallinto-oikeuden asiakannasta vuosina 20—25. Kun kokoonpano saadaan pienemmäksi, niin totta kai se säästää sitä niin, että ihmiset voivat hoitaa muita asioita. Siellä on paljon asioita, verotukseen liittyviä, lasten huostaanottoon liittyviä, erittäin tärkeitä asioita. Tämä on hyvä huomio, ja tietysti siinä on omat rajoituksensa, ja tämmöistä työtä pitää jatkaa. Olen tuomassa myös etäyhteydet hallintotuomioistuimiin, ja se on tulevaisuutta, etäoikeudenkäynnit. Etäoikeudenkäynneissä perusmuotoisiin riita-asioihin ja käräjäoikeuksiin olevaan esitykseen jouduttiin tekemään tiettyjä rajauksia perustuslaillisista tulkinnoista johtuen silloin eduskuntakäsittelyssä, ja se ei tietysti ehkä toteutunut ihan niin laajana kuin olisimme toivoneet, mutta ehkäpä teknologia muuttuu ja kehittyy, jotta saamme vielä tehokkaammin käyttöön erilaiset tämäntyyppiset automaattiset ja tekniset ratkaisut, koska niitä me tarvitsemme tulevaisuudessa myös tehostamaan oikeudenkäyttöä. Tekniikka on meidän tukena. Niin kuin varmaan huomasitte, niin hallitus riihessään päätti kirjauksista koskien tätä sarjavalitusta. Ensinnäkin valtiovarainministeriössä on muutos kuntalakiin. Kuten siinä kirjauksessa lukee, on tarkoitus rajata sitä valittajien piiriä koskien asuinkiinteistöjen kauppaa, niin että siitä voisivat lähtökohtaisesti vain osapuolet valittaa. En tiedä, missä vaiheessa se on valtiovarainministeriössä, mutta se on luvattu tuoda nyt syksyllä. Siinä on yksi ratkaisukeino. Sitten edustaja Zyskowicz sanoi tuon ennakkomaksun kymmenkertaiseksi tai mitä se olisi: ihan hyvä idea sinänsä, mutta kun se pitäisi kohdistaa niille ihmisille, jotka tätä tehtailua tekisivät. Jos minä nyt vain nostaisin sitä ja ministeriössä todettaisiin, että nostetaan kaikki maksut, niin ne koskisivat kaikkia ihmisiä veroasioissa ja muuten. Se pitää tietysti rajata järkevällä tavalla, että se ei kohdistu niihin ihmisiin, jotka asianmukaisesti valittavat asioista. Tästä syystä tässä samassa yhteydessä katsotaan tätä seuraamusmaksua. Esimerkiksi Ranskassa on käytössä seuraamusmaksu: jos todetaan, että olet käyttänyt oikeutta väärin, voit joutua maksamaan jopa 10 000 euroa. Mutta toki odotan nyt mielenkiinnolla, löytävätkö virkamiehet sieltä ennakkomaksupuolelta juuri tähän kysymykseen ratkaisun, koska minusta ajatus siitä, että me nostamme kaikkien maksuja, ei varmaankaan ole reilua niille, ketkä eivät mitenkään häiriköi, vaan asiallisesti valittavat, niin kuin Suomessa saa valittaa. — Kiitos. [Ben Zyskowicz pyytää vastauspuheenvuoroa]

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vesilakia hallitusohjelman mukaisesti. Ehdotetut muutokset helpottaisivat kalataloudellisten velvoitteiden asettamista sellaisille vanhoille vesivoimalaitoksille, joilla tällaisia ennestään ei ole. Säännösten tarkoituksena on tukea kansallisten vaelluskalakantojen elvyttämistä ja vaalia Suomen arvokasta luontoa. Uudempien vesitaloushankkeiden luparatkaisussa vesiluonnolle ja vesikalakannoille aiheutuvat vaikutukset on tyypillisesti tunnistettu ja niiden ehkäisemiseksi tai lieventämiseksi hankkeesta vastaavalle on asetettu erilaisia lupamääräyksiä. Sen sijaan vanhempien hankkeiden kalakantoja turvaavat määräykset saattavat olla hyvin yleisluontoisia tai puuttua jopa kokonaan. Tällaisesta laitoksesta käytetään tässä esityksessä ilmaisua ”nollavelvoitelaitos”. Sananen historiasta: Virtavesien patoaminen ja vesivoiman käyttöön ottaminen on alun perin tapahtunut myllyjen ja sahauslaitosten tarpeisiin. Sähköntuotannon tarpeisiin vesivoimaa ryhdyttiin hyödyntämään 1800-luvun loppupuolella, ja myllyn tai sahan voimanlähteenä palvelleet kosket on sittemmin otettu energiantuotantoon. Varhainen sääntely turvasi vahvasti vesistöissä kulkemista ja samalla myös kalankulkua rajoittaen tehokkaasti pysyvien patorakenteiden sijoittumista vesistöihin. Sääntelyn kehittyminen voimataloutta suosivaan suuntaan alkoi 1930-luvulla sähkön tarpeen lisääntymisen myötä. Muutos erilaisia intressejä tasapainottavaan suuntaan tapahtui vasta vuosikymmeniä myöhemmin, 1961, vesilain soveltamiskäytäntöjen vakiintumisen myötä. Vesilaki on perinteisesti turvannut hyvin vahvasti vesitaloushankkeesta vastaavaa jälkikäteiseltä lupaan puuttumiselta, eikä nykyisen vesilain voimaantulo vuonna 2012 tähän olennaista muutosta tuonut. Lupaan on voitu puuttua hankkeesta vastaavan tahdosta riippumatta vain laissa säädettyjen, varsin tiukkojen edellytysten täyttyessä. Sääntelyllä on alun perin pyritty kannustamaan toiminnanharjoittajia investoimaan sellaisten yhteiskunnan näkökulmasta hyödyllisten hankkeiden toteuttamiseen, johon valtiolla itsellään ei ole ollut mahdollisuuksia. Sittemmin ajattelu on laajentunut muunkintyyppisiin rakentamishankkeisiin. Yhteiskunnallisen muutoksen ja Euroopan unionin lainsäädännön kehittymisen myötä lupien tarkastamista koskevaa lainsäädäntöä, erityisesti vesilainsäädäntöä, on pidetty epätyydyttävänä erityisesti nollavelvoitelaitosten osalta. Kalatalousvelvoitteiden asettaminen näille laitoksille on käytännössä osoittautunut hyvin hankalaksi ilman luvanhaltijan myötävaikutusta. Arvoisa rouva puhemies! Vesilakiin ehdotetaan sisällytettäväksi säännökset uuden kalatalousvelvoitteen, kalatalousmaksun tai niiden yhdistelmän määräämisestä nollavelvoitelaitoksille. Muita vesivoimalaitoksia tai muuntyyppisiä vesitaloushankkeita säännökset eivät koskisi. Sähköverkkoon kytkettyjä vesivoimalaitoksia on Suomessa noin 220 kappaletta. Näiden lisäksi on suuri joukko, ehkä arviolta 460 kappaletta, hyvin pieniä, alle 0,1 megawatin laitoksia, jotka palvelevat yksityistä käyttöä eivätkä tuota sähköä jakeluverkkoon. Sähköverkkoon kytkeytyvistä laitoksista nollavelvoitelaitoksia arvioidaan olevan noin 65 kappaletta, ja verkkoon kytkemättömistä laitoksista nollavelvoitelaitoksia arvioidaan olevan 76 kappaletta. Tiedot pienemmistä laitoksista ovat kuitenkin puutteelliset, joten nollavelvoitelaitoksia saattaa olla enemmän. Uuden lupamääräyksen asettamista koskeva asia voisi tulla vireille kalatehtäviä hoitavan elinvoimakeskuksen aloitteesta. Yleisen edun valvonta kalatalousasioissa kuuluu kalataloustehtäviä hoitavalle elinvoimakeskukselle, jolla on parhaat edellytykset arvioida, millaiset toimenpiteet edistäisivät vaelluskalakantojen elinolosuhteiden parantamista kokonaisuutena. Muilla viranomaisilla, kansalaisjärjestöillä tai asianosaisilla ei olisi oikeutta panna vireille ehdotettua menettelyä. Uutta kalatalousvelvoitetta tai maksua määrättäessä lupaharkinnassa olisi otettava huomioon kalakantojen elinolosuhteiden ja vaellusyhteyden turvaamisen ja palauttamisen mahdollisuudet vesistössä, muut vesistössä toteutettavat toimenpiteet ja laitoksen merkitys energiahuollon kannalta. Uuden velvoitteen asettamisen tarpeellisuutta ja sisältöä koskeva harkinta olisi korostetun tapauskohtaista, mikä voi tarkoittaa esimerkiksi kahdelle sinänsä samankaltaiselle voimalaitokselle erisisältöisiä velvoitteita. Esitystä valmisteltaessa on tunnistettu kalatalousvelvoitteiden, varsinkin kalateiden, rakentamisen voivan aiheuttaa vesivoimalaitoksen omistajalle huomattavia kustannuksia. Lähtökohtana on, että toiminnanharjoittajat vastaavat toimintansa aiheuttamista kustannuksista. Perusoikeusjärjestelmän on kuitenkin katsottu asettavan rajoitteita sille, kuinka pitkälle meneviä määräyksiä toiminnanharjoittajalle voidaan jälkikäteen asettaa. Tämän vuoksi esityksessä on päädytty ratkaisuun, jonka mukaan toiminnanharjoittajalle ei voisi asettaa sellaista kalatalousvelvoitetta, josta voisi aiheutua niillä saavutettavaan hyötyyn nähden kohtuuttomia kustannuksia. Toiminnanharjoittajan asemaa turvaisi myös luvanhaltijalle ehdotettu oikeus saada eräissä tilanteissa valtiolta korvausta velvoitteesta aiheutuvasta vesivoiman menetyksestä johtuvasta hyödyn olennaisesta vähentymisestä. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan keväällä 27. Lain voimaantulosta ei aiheutuisi vesivoimalaitoksen omistajille tai viranomaisille välittömästi mitään toimintavelvoitetta. Lupaviranomaisissa aiemmin vireille pannut asiat käsiteltäisiin aiemman voimassa olleen lainsäädännön mukaisesti. Laissa ei säädettäisi ajanjaksosta, jonka kuluessa uusien velvoitteiden asettamisen nollavelvoitelaitokselle tulisi tapahtua, vaan uusien velvoitteiden asettaminen etenisi siten kuin elinvoimakeskukset harkitsisivat aiheelliseksi ryhtyä toimimaan. Esitystä valmisteltaessa on sidosryhmien toimesta tuotu hyvin selkeästi esiin toisaalta perustuslain 20 §:n ympäristöperusoikeuteen palautuva vaelluskalakantojen nykyistä paremman suojan tarve ja toisaalta vesivoimalaitosten sekä vesialueiden omistajien omaisuudensuojaan liittyvät tarpeet. Nämä näkökohdat on esityksessä pyritty sovittamaan yhteen. Asian merkitykseen ja esitykseen sisältyvien valtiosääntöoikeudellisten kysymysten vuoksi hallituksen esityksessä lähdetään siitä, että olisi tarpeellista pyytää perustuslakivaliokunnan arvio. Arvoisa puhemies! Hanke on alun perin käynnistetty kansallisista sääntelytarpeista lähtien, mutta hankkeella on yhteys myös Euroopan unionin lainsäädäntöön, erityisesti EU:n vesipuitedirektiiviin. Direktiivin ympäristötavoitteet edellyttävät muun muassa, että pintavesien tilan huononeminen estetään ja että pintavesille määritetyt hyvän tilan ja hyvän ekologisen potentiaalin tavoitteet saavutetaan vuoteen 2015 mennessä ja viimeistään vuoteen 2027 mennessä. Komissio on Suomen vesienhoitosuunnitelmia koskevassa palautteessaan sekä Suomea vastaan käynnistämässään valvontamenettelyssä kiinnittänyt huomiota direktiivin vaatimuksiin muun ohella yleisemminkin vesivoimalaitosten lupien ajantasaistamisesta. Hallituksen esityksessä ehdotetuilla lainsäädäntömuutoksilla näihin voitaisiin osaltaan vastata. Nyt puheena oleva hanke koskee kuitenkin ainoastaan nollavelvoitelaitoksia, ei muita vesivoimalaitoksia. Arvoisa puhemies! Esityksessä on pyritty arvioimaan ehdotettujen muutosten vaikutuksia. Muutosten taloudelliset vaikutukset kohdistuisivat ennen kaikkea vesivoimalaitosten omistajiin. Ehdotetut muutokset kohdistuisivat pääasiallisesti alle viiden megawatin suuruisiin voimalaitoksiin. Viranomaisten osalta ehdotetut muutokset vaikuttavat erityisesti asioiden vireillepanosta vastaavien elinvoimakeskusten ja asioiden ratkaisemisesta vastaavan Lupa- ja valvontaviraston työmäärään. Esitys on mahdollistava, eikä lakiin ehdoteta säädettäväksi lupamääräysten tarkistamishankkeiden aikataulusta tai kohteiden valintaa koskevista säännöksistä. Nämä jäisivät elinvoimakeskusten harkinnan varaan. Esityksessä on arvioitu, että uuden velvoitteen asettamista koskevia asioita voisi tulla vuosittain vireille noin 3—4 hakemusta. Tehtävät hoidettaisiin talousarvioehdotuksissa määriteltyjen määrärahatasojen puitteissa. Kalatalousvelvoitteiden toteuttaminen vähentäisi vesivoimalla tuotetun sähkön määrää, joka korvautuisi muista lähteistä peräisin olevalla sähköllä. Kalatalousvelvoitteiden täytäntöönpanosta aiheutuva vähennys vesivoimalla tuotetun sähkön määrään on siten vähäinen, eikä uusien kalatalousvelvoitteiden täytäntöönpanolla ole arvioitu olevan vaikutuksia sähköjärjestelmän käyttö- tai huoltovarmuuteen. — Kiitos.

Kiitos mahdollisuudesta, arvoisa puhemies! Haluan tuoda muutaman konkreettisen asian. On arvioitu, että tämä ei lisää henkilötyövuosivaikutuksia. Tässä hyvin paljon tehdään tietysti asioita, jotka olisi pitänyt jo laissa säädellä. Jonkinlaisia tietohallintokustannuksia on, ja tässä on virkavalmistelussa virkamiehiltä saamani tiedon mukaan huomioitu syyttäjien toiveita hyvin. Mutta mitä tulee tuohon rahoitukseen, niin se on kyllä huomioitu. Tämä tilanne on tietysti haastava, mutta olemme kuitenkin olleet onnellisemmassa asemassa kuin monet muut hallinnonalat, sillä meille oikeusministeriössä on koko hallituskauden osoitettu pienemmät leikkausvelvoitteet, vaikka meidän on pakko kuitenkin tätä hallinnonalaa tiivistää ja näitä leikkauksiakin tehdä. Nyt tässä viimeisimmässä riihessä meille tuli vielä merkittävä vapautus eräistä leikkauksista. Joka tapauksessa olemme tällä hallituskaudella lisänneet edellisen hallituksen teknisen kehyksen jälkeen vielä 25 miljoonaa oikeudenhoidon toimijoille, elikkä se on tänä vuonna 80 miljoonaa. Tämä oikeudenhoidon toimijoiden raha sisältää myös ruuhkanpurkurahaa, mutta valitettavasti niitä ruuhkia on edelleen tuomioistuimissa ja syyttäjillä, osittain myöskin siksi, että poliisilta on tullut nyt lisää asioita. Tietysti on hyvä asia, että me olemme lisänneet poliiseja, mutta tämä on haaste, joka on huomioitu. Koetamme keksiä tähän jonkinlaista mahdollista lisärahoitustakin, mutta tämä ei ole helppo yhtälö. Haluan muistuttaa, että... Te, ketkä lakivaliokunnassa olette, varmaan olette kuulleet esimerkiksi syyttäjiltä positiivista palautetta esimerkiksi sakkomenettelyn uudistamisesta syyteneuvotteluissa, eli sillä on kyllä tarkoitus vähentää tuomioistuimien ja syyttäjien työtaakkaa. Se ei nyt ihan hetkessä näy, mutta sieltä tulee sellaisia esityksiä, mitä on vuosia toivottu. Teen parhaani, sen lupaan. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Vastaan nyt ensin näihin kiitoksiin, että hyvä esitys mutta osittain väärin sammutettu: Tämä ei nyt kyllä pidä paikkaansa. Elikkä tässä nimenomaan puututaan myös alipalkkaukseen, joka voi ilmetä hyvin eri tavoin, ja siinä, miten palkkaa maksetaan, täytyy olla ilmeinen ristiriita. Tästä on viime kaudella ollut selvitys — oppositiopuolueet ovat olleet silloin hallituksessa — ja tässä selvityksessä tuotiin esille, että pitäisi sitten olla laissa säädetty minimipalkka. Olen tarkistanut tämän oikeusministeriön virkamiehiltä, ja tämä on edelleen virkamiesten virkavastuulla antama kanta, että meillä pitäisi olla minimipalkka laissa, jos me halutaan tämmöinen teidän toivoma alipalkkaus tai palkkavarkaus erikseen mainittavaksi. Mutta kun tämä pitää sisällään sen. Te annatte sellaisen käsityksen, että aivan kuin me emme puuttuisi tähän ilmiöön, ja tämä ei pidä paikkaansa. Me selkeytämme tätä pykälää, jotta siihen voidaan puuttua paremmin kuin nykyisin. Mitä tulee kanneoikeuteen, niin se ei ole hallitusohjelmassa, ja olen saanut tiedon oikeusministeriöstä, keskustellut asiasta, että viime hallituskaudella sitä ei ole haluttu edistää. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] Elikkä voitte kysyä toinen toisiltanne, esimerkiksi sosiaalidemokraatit pääministeripuolueena, miksi sitä ei viety eteenpäin. En ota siihen kantaa. Sitten täällä kysyttiin yrittäjyydestä: Sopimussuhteen nimittäminen toimeksiannoksi tai työnteon määritteleminen yrittäjätyöksi ei ole ratkaisevaa sen tunnusmerkistön soveltamisen kannalta, jos työsuhteen tunnusmerkit tosiasiallisesti täyttyvät. Niinhän tämä yleensäkin on, että et voi varjota todellista oikeustoimea johonkin muuhun oikeustoimeen. Sitten täällä kysyttiin valvontaresursseista ja muista tietojenvaihtohankkeista: Työ- ja elinkeinoministeriö tosiaan teki tämän työperäisen hyväksikäytön ohjelman — muistaakseni silloin edustaja Satosen johdolla — ja siellä oli hyviä toimenpiteitä, myös muun muassa tietojenvaihto, ja näitä tehdään eri ministeriöissä. Tässähän on työsuojeluviranomaisia ja tässä on sosiaali- ja terveysministeriö ja TEM, ja tulorekisteri on taas veropuolella. Totta kai on tärkeätä, että tietojenvaihto toimii ja siellä on riittävät resurssit, mutta myös poliiseille on laitettu lisää resursseja, jotta he pystyvät tutkimaan rikoksia. Ihmiskaupan osalta perusteluissa on selkeästi tuotu niitä eroja, ja tietysti ihmiskauppaan liittyy muitakin rikoksia kuin työrikoksia. Siellä on seksiorjana käyttäminen, pakkoavioliitto ja tämäntyyppisiä orjuuttamistilanteita, ja se on oma kysymyksensä, mutta on haluttu pitää selkeä ero. Tällä ei ole tarkoitus muuttaa ihmiskaupan tunnusmerkistöä. Ihmiskauppa on ihmiskauppaa, ja tämä on sitten työperäistä hyväksikäyttöä. Totta kai maahanmuuttopolitiikka myös vaikuttaa tulorajoineen siihen, miten täällä ihmisiä pystyy käyttämään hyväksi. Joten en ole täysin samaa mieltä siitä, että hallituksen kaikki politiikka olisi huonoa.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksellä toteutetaan kansallisen tietosuojalainsäädännön kokonaisuudistukseen liittyvät muutokset oikeusministeriön hallinnonalan lakeihin. Esityksellä muutettaisiin tietosuojalakia, asunto-osakeyhtiölakia, haastemieslakia, eläintenpitokieltorekisteristä annettua lakia, konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteristä annettua lakia, liiketoimintakiellosta annettua lakia, rikosrekisterilakia, säätiölakia, yhdistyslakia, velkajärjestelyrekisteristä annettua lakia ja yrityskiinnityslakia. Hallituksen esityksessä ehdotetut muutokset toteuttaisivat hallitusohjelman tavoitetta edistää tiedon liikkuvuutta tai julkisten palveluiden tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä hyödyntää tarvittaessa EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen eli GDPR:n liikkumavaraa. Ehdotetuilla muutoksilla varmistettaisiin lisäksi, että oikeusministeriön hallinnonalan sääntely vastaa kaikilta osin EU-oikeuden ja perustuslain edellytyksiä. Lisäksi tehtäisiin muita välttämättömiä ja teknisiä muutoksia, joilla muun muassa selvennetään nykyistä sääntelyä sekä ajantasaistetaan vanhentunutta sääntelyä. Hallituksen esityksellä selvennetään viranomaisten henkilötietojen käsittelyä. Esityksen myötä viranomaiset voisivat myös jatkossa aiempaa laajemmin käsitellä henkilötietoja suoraan tietosuojalain nojalla. Sääntely koskisi yleistä etua koskevan tehtävän lisäksi myös julkisen vallan käyttöön liittyvää käsittelyä. Viranomaisten ohella vastaava oikeus olisi jatkossa myös yksityisillä tahoilla silloin, kun he hoitavat julkisia hallintotehtäviä. Tietosuojalain sääntely mahdollistaa, ettei henkilötietojen käsittelystä ole tarpeen säätää erikseen jokaisen yleistä etua koskevan tehtävän ja julkisen vallankäytön osalta. Muutoksella edistetään tältä osin hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti viranomaisten palveluiden tarkoituksenmukaista järjestämistä. Arkaluonteisten henkilötietojen, kuten terveydentila- ja rikostietojen, käsittelyä koskevia säännöksiä päivitettäisiin vastaamaan perustuslain ja EU-oikeuden edellytyksiä. Hallituksen esityksessä muun muassa sidottaisiin arkaluonteisten henkilötietojen käsittely välttämättömään. Samalla esityksessä selvennettäisiin myös viranomaisten oikeutta käsitellä arkaluonteisia henkilötietoja laissa säädettyjen ja yleistä etua koskevien tehtävien hoitamiseksi. Muutos edistää tältä osin myös viranomaisten palveluiden tarkoituksenmukaista järjestämistä. Arkaluonteisten henkilötietojen käsittelyn osalta esityksessä selvennettäisiin myös vakuutuslaitosten oikeutta käsitellä terveydentila- ja rikostietoja niiden vastuun arvioimiseksi ja selvittämiseksi. Hallituksen esityksellä selvennetään, että vakuutuslaitoksilla on oikeus käsitellä vakuutusasiakkaan terveydentila- ja rikostietoja sekä ennen vakuutuksen myöntämistä että vakuutuksen myöntämisen jälkeen. Samalla varmistettaisiin muun muassa, että tietoja käsitellään vain vakuutuslaitoksen vastuun arvioimiseksi tai selvittämiseksi ja että käsittely on muutenkin läpinäkyvää. Esityksellä varmistetaan, että vakuutuslaitoksella on mahdollisuus saada vastuunsa arvioimiseksi välttämättömät tiedot ja samalla myös se, että vakuutusasiakas saa riittävästi ja oikea-aikaisesti tietoa vakuutuslaitoksen suorittamasta henkilötietojen käsittelystä. Tietosuojasertifiointien edistämiseksi ja viranomaisten resurssien paremmaksi kohdentamiseksi sertifiointielinten akkreditoinnin hoitaisi jatkossa tietosuojavaltuutetun sijasta kansallinen akkreditointielin. Tietosuojavaltuutettu ei ole resurssisyistä pystynyt edistämään akkreditointeja tarkoituksenmukaisella tavalla. Tietosuojasertifikaattien avulla ihmiset voivat helposti arvioida käyttämiensä palveluiden ja tuotteiden tietosuojan tasoa. Sertifikaatit ovat myös toimijoille ymmärrettävä tapa osoittaa, että ne noudattavat tietosuoja-asetuksen vaatimuksia. Muiden lakien osalta sähköisiä tiedonluovutustapoja koskevat säännökset päivitettäisiin vastaamaan tiedonhallintalakia. Sähköisten tiedonluovutustapojen päivittämisellä edistetään osaltaan hallitusohjelman tavoitetta edistää viranomaisten välistä tiedon liikkuvuutta ja varmistettaisiin, ettei vanhentuneesta sääntelystä aiheudu epäselvyyttä käytännön tasolla. Lisäksi ehdotetaan myös muita välttämättömiä ja teknisiä muutoksia. Hallituksen esityksessä muun muassa päivitettäisiin yrityskiinnityslaki vastaamaan muun muassa tietosuoja-asetuksen edellytyksiä. Tälläkin muutoksella edistettäisiin viranomaisten välistä tiedon liikkuvuutta. Lisäksi päivitetään yksittäisiä vanhentuneita säädösviittauksia. Tästä hallituksen esityksestä järjestettiin lausuntokierros, ja lausunnonantajat kannattivat yleisesti hallituksen esityksessä ehdotettuja muutoksia, eikä ehdotettuja muutoksia vastustettu. Palautteessa tuotiin kuitenkin esiin tarve täydentää perusteluita käytännön esimerkein sekä muutamia yksittäisiä täsmennystarpeita säännöksiin. Palaute koski ennen muuta tietosuojalain viranomaisten henkilötietojen käsittelyä koskevia ehdotuksia. Esitykseen on tehty muutokset saadun lausuntopalautteen mukaisesti ja lisätty muun muassa viranomaisten henkilötietojen käsittelyä koskevia selventäviä esimerkkejä. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta ja Oikeuspalveluvirastosta annetun lain muuttamisesta on tässä edessänne ja esittelyssä. Tämä sisältää kaksi kokonaisuutta, elikkä rikos- ja riita-asioiden sovittelun siirtämisen oikeusministeriön hallinnonalalle ja Oikeuspalveluviraston rakenteen kehittämistä koskevat muutokset. Tämä sovittelun siirto sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta oikeusministeriöön sisältyy hallitusohjelmaan, ja tämä siirto on tarkoitus toteuttaa ensi vuoden eli vuoden 27 alusta lukien. Tämä siirtoa koskeva tarve on ollut esillä jo vuosia, ja sitä on ehdotettu muun muassa oikeudenhoidon selonteossa viime kaudella. Esityksestä saadussa lausuntopalautteessa sitä on myös kannatettu laajasti. Esitykseen ovat suhtautuneet myönteisesti niin palveluntuottajat kuin sovittelutoimistojen kanssa yhteistyötä tekevät viranomaiset ja järjestöt. Sovittelutoiminnalle on luotu sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla jo hyvä pohja. Oikeusministeriön hallinnonala on kuitenkin sovittelulle luonteva paikka, koska sovittelu nähdään aiempaa selkeämmin osana oikeusjärjestelmää ja rikoksentorjuntaa. Siksi sovittelun käytön lisäämiselle on myös paremmat mahdollisuudet oikeusministeriön hallinnonalalla. Muutos saadaan nyt vihdoin toteutettua, ja sovittelun kehittämistyötä päästään jatkamaan oikeusministeriön hallinnonalalla ja Oikeuspalveluviraston alaisuudessa. Esityksen mukaan palvelujen järjestämisestä vastaa jatkossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sijasta tosiaan Oikeuspalveluvirasto. Palveluja tuottavat edelleen sopimuspohjaisesti palveluntuottajat eli hyvinvointialueet, kunnat ja järjestöt, joita tällä hetkellä on 17. Sopimukset siirtyvät suoraan lain nojalla Oikeuspalveluvirastolle. Sovitteluja hoitavat pääasiassa vapaaehtoiset sovittelijat, niin kuin tähänkin saakka ovat tehneet, ja sovittelua koskevat menettelysäännökset tai sovittelun edellytykset eivät millään tavoin muutu. Elikkä tämä sisältää välttämättömät muutokset tehtävien siirtoon. Sen lisäksi on sovittelutoimistojen tiedoksisaantioikeuksia ehdotettu selkiinnytettäväksi. Jatkossa sovittelutoimistolla on täsmennetty oikeus saada sovittelualoitteen tehneeltä viranomaiselta, esimerkiksi koululta, poliisilta, välttämättömät tiedot sovittelua varten ja koulujen edellytykset näin tehdä aloitteita paranevat, kun lainsäädännössä määritellään tämä selkeästi. Sitten tässä on Oikeuspalveluviraston rakenteen kehittämistä koskevia muutoksia. Tällä hetkellä talous- ja velkaneuvontaa annetaan oikeusaputoimistoissa. Talous- ja velkaneuvonta irrotetaan oikeusaputoimistosta, ja palvelut annetaan jatkossa talous- ja velkaneuvontatoimistosta. Ne annetaan kuitenkin koko Oikeuspalveluviraston alaisuudessa, mutta tämä erottelu tehdään. Tämän muutoksen jälkeen Oikeuspalveluvirastossa olisi oikeusaputoimistoja, edunvalvontatoimistoja ja talous- ja velkaneuvontatoimistoja. Tämä muutos johtuu siitä, että asiakkaita voitaisiin palvella paremmin, ja oikeusaputoimistojen esteellisyysarviointia koskevia säädöksiä ehdotetaan selkeytettäväksi, jotta toimistojen toimitilojen sijainti valtion yhteisissä toimitiloissa olisi mahdollista ilman lisäkustannuksia. Tämä johtuu siitä, että meillä on Asianajajaliiton ja esteellisyyssäännösten mukaan erilaisia esteellisyyksiä siitä, onko sama toimisto eri toimisto, ja sitten kun palveluita on yhdistetty, on tullut erilaisia esteellisyysvaikeuksia. Tätä yritetään tässä samassa yhteydessä selkeyttää. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme nyt hallituksen esitystä viranomaisten välisen tietojenvaihdon sujuvoittamiseksi, vankilaturvallisuuden parantamiseksi sekä ihmiskaupan ja työperäisen hyväksikäytön torjunnan tehostamiseksi. Kysymys on nimenomaan tietojenvaihtolainsäädännön parantamisesta. Rikollisuuden tehokkaassa torjumisessa viranomaisten välinen yhteistyö on keskeistä. Viranomaisten välinen tietojenvaihto luo edellytyksiä sille, että eri viranomaiset voivat oikea-aikaisemmin ja tehokkaammin puuttua rikollisuuteen. Erityisesti vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan puuttumiseksi tarvitaan muiden keinojen ohella sujuvampaa tietojenvaihtoa viranomaisten välillä. Hallitusohjelma sisältää useita kirjauksia, joiden tavoitteena on korjata tätä tietojenvaihtoa viranomaisten välillä. Näitä hankkeita onkin eri ministeriöissä vireillä, ja tämä on nyt oikeusministeriöstä tuotava hanke. Esityksessä ehdotetaan säädösmuutoksia, joissa on kyse Rikosseuraamuslaitoksen, Ulosottolaitoksen, Verohallinnon ja työsuojeluviranomaisen oikeudesta saada tietoja ja luovuttaa tietoja toiselle viranomaiselle rikosten torjumiseksi ja ehkäisemiseksi. Ensinnäkin ehdotetaan muutoksia Rikosseuraamuslaitoksen henkilötietojen käsittelyä koskevaan lakiin. Muutoksilla toteutettaisiin hallitusohjelman kirjaus tarvittavista lainsäädäntömuutoksista, jotta tietojen vaihtaminen vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen kiinnittyneistä henkilöistä sekä muista henkilöistä, joilla voi olla vaikutusta vankilaturvallisuuteen, olisi mahdollista eri viranomaisten välillä. Rikosseuraamuslaitokselle eli Riselle ehdotetaan mahdollisuutta jatkossa pyytää keskusrikospoliisilta tietoa siitä, onko vangin työpaikaksi ehdotetulla toimijalla mahdollisesti kytköksiä vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Tämä olisi merkittävä parannus nykytilaan, koska työpaikan jr-kytkökset voivat mahdollistaa järjestäytyneen rikollisuuden vaikuttamisen vankilaan ja vankilaturvallisuuteen. Jos vanki käy tämmöisellä työpaikalla, niin siinähän se rikollinen tieto mukavasti kulkee ja rikollisuutta edistetään — erittäin tärkeä parannus. On tärkeää, että Rise voi tehokkaasti torjua vankeusaikaista rikollisuutta ja tietysti myös tukea vankia rikoksettomaan elämään, jos hän sellaiseen haluaa itse palata. Rise voi siis tarvittaessa selvittää nämä työpaikan taustat. Vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi Rikosseuraamuslaitos voisi jatkossa myös sujuvammin luovuttaa tietoja poliisille silloin kun on kyse vangin yhteyksistä vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Tämä lisäisi poliisin ja Rikosseuraamuslaitoksen yhteistyötä ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa. Lisäksi Rikosseuraamuslaitoksen nykyisin voimassa olevaa oikeutta saada tietoja Maahanmuuttovirastolta sekä sosiaalihuollolta täsmennettäisiin. Esimerkiksi ulkomaalaisten vankien osalta Rikosseuraamuslaitoksella olisi jatkossa oikeus saada tietoja myös silloin kun henkilö on vankilassa suorittamassa rangaistustaan. Tämä ei ole ollut aiemmin mahdollista. Nykyisin tiedonsaantioikeus rajoittuu rikoksesta epäiltyihin, yhdyskuntaseuraamukseen tuomittuihin ja valvottuun koevapauteen. Tiedoissa on kyse muun muassa oleskelulupaa koskevan asian käsittelyn yhteydessä saadusta tiedosta, käännyttämisasiakirjoista tai karkottamista koskevista asioista. Tämä voisi koskea esimerkiksi sitä, että on tehty jonkinlainen ikäselvitys ja se ei vielä näy väestötietojärjestelmässä ja henkilö onkin täysi-ikäinen eikä alaikäinen. Tämä on äärettömän tärkeä tieto erityisesti siksi, että voidaan sijoitella oikeaan paikkaan siellä vankilassa. Toisena kokonaisuutena esityksessä ehdotetaan tietojenvaihdon sujuvoittamista työperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan torjunnan tehostamiseksi. Näissä muutoksissa olisi kyse Ulosottolaitoksen, Verohallinnon ja työsuojeluviranomaisen mahdollisuudesta luovuttaa ja saada tietoa. Muutoksilla toteutetaan osaltaan hallitusohjelman kirjausta näiden ilmiöiden torjunnan tehostamisesta, kun parannetaan tätä tietojenvaihtoa. Ihmiskauppa on usein kansainvälistä ja myös järjestäytynyttä rikollisuutta, jolloin on tärkeää, että viranomaiset voivat vaihtaa ja luovuttaa tietoa ja sitä voidaan luovuttaa myös poliisille. Työperäisen hyväksikäytön torjuminen on tärkeää myös harmaan talouden torjumiseksi ja siten myös rehellisesti toimivien yritysten toimintamahdollisuuksien varmistamisessa. Säädöksiä kiertämällä ei saa saada kilpailuetua rehellisiin yrittäjiin nähden, ja tämä voidaan varmistaa sillä, että viranomaiset voivat tehokkaasti valvoa sääntöjen noudattamista ja tarvittaessa luovuttaa tietoja väärinkäytöksiin puuttumiseksi. Tässä esityksessä ehdotetaankin ulosotolle ja Verohallinnolle mahdollisuutta luovuttaa oma-aloitteisesti tietoja esitutkintaviranomaisille silloin kun viranomaiset omassa tehtävässään tekevät havaintoja, joiden perusteella voidaan epäillä työperäiseen hyväksikäyttöön tai ihmiskauppaan liittyviä rikoksia. Mahdollisuus luovuttaa tietoja oma-aloitteisesti on tärkeää siksi, että esitutkintaviranomainen saa tiedon riittävän varhaisessa vaiheessa. Kuten tiedämme, ihmiskauppa on kansainvälistä rikollisuutta ja rikosten tutkinta vaatii usein paljon viranomaisresursseja, ja mitä aiemmin tieto mahdollisesta rikoksesta saadaan, sitä nopeammin tutkinta voidaan käynnistää ja varmistaa, etteivät epäillyt ehdi poistua maasta. Verohallinto voi lisäksi omasta aloitteestaan antaa tietoa myös työsuojeluviranomaisille. Verohallinto voi verovalvonnassa tehdä havaintoja esimerkiksi työnteko-oikeudettomista henkilöistä. Tältä osin tehostetaan myös harmaan talouden torjuntaan liittyvää viranomaisten ja työsuojeluviranomaisten yhteistyötä. Lisäksi ehdotetaan myös työsuojeluviranomaisen tiedonsaantioikeuden laajentamista siten, että jatkossa tietoja voisi saada tilaajavastuulain noudattamisen valvonnan kohdentamisen lisäksi työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen ja ulkomaalaisen työvoiman käytön valvonnan kohdentamiseen. Ehdotuksella varmistettaisiin, että työsuojeluviranomainen voisi jatkossa kohdentaa valvontaa nykyistä tehokkaammin osuviin valvontakohteisiin, mikä lisäisi valvonnan vaikuttavuutta ja viranomaisresurssien tehokkaampaa käyttöä. — Kiitos.