Nieminen Mira

Arvoisa puhemies! Opposition välikysymyksen ydinväite on se, että hallitus olisi syyllinen Suomen heikkoon taloustilanteeseen, mutta tämä väite ei saa tukea edes talousasiantuntijoilta. Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen VATT:n ylijohtaja Tuulia Hakola-Uusitalo on todennut, ettei hallituksen onnistumisia tai epäonnistumista pidä arvioida nykyisten lukujen perusteella, koska rakenteellisten uudistusten vaikutukset näkyvät vasta pidemmällä aikavälillä. Myös professori Johanna Wallenius muistuttaa, että Suomen heikko talouskasvu on jatkunut jo lähes kaksi vuosikymmentä. Väestön ikääntyminen ja korkojen nousu, puolustusmenojen kasvu, Ukrainan sota ja maailmantalouden kriisit eivät ole hallituksen aiheuttamia ongelmia. Juuri tässä on keskustelun ydin. Tämä hallitus ei ole saanut perinnöksi tervettä taloutta vaan pitkään jatkuneen rakenteellisen velkaantumisen, heikon tuottavuuskehityksen ja jäykän talousrakenteen. Arvoisa puhemies! Helsingin Sanomissa Nordean ekonomisti Juho Kostiainen toteaa lisäksi, että teollisuuden ja rakentamisen liikevaihdot kasvoivat maaliskuussa liki kuusi prosenttia vuoden takaisesta. Palveluissa kasvu oli 5,4 prosenttia. Teollisuuden työpäiväkorjattu tuotanto kasvoi maaliskuussa 7,3 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen. Samalla Suomen teollisuustuotanto nousi korkeimmalle tasolleen sitten vuoden 2008. Näin Suomen teollisuustuotanto on palautunut Nokian ja metsäteollisuuden romahdusta edeltäneisiin lukemiin 18 vuoden matalalennon jälkeen. Suomen kotitaloudet ovat eläneet säästöliekillä. Nordean korttidata antaa viitteitä siitä, että kuluttajat ovat innostuneet kuluttamaan, koska hallitus on palauttanut ostovoimaa. Palkkasumma on noussut jo vuodesta 24 lähtien, mutta kuluttajan jalka nousee vasta nyt kaasulle, ja edessä on hyviä näkymiä. Vähittäiskaupan määrä on jo kasvanut alkuvuonna ensimmäistä kertaa neljään vuoteen. Elikkä kyllä tässä meillä on todella hyviä näkymiä, jos te haluatte lukea oikeasti, mitä meidän asiantuntijat myöskin kertovat tällä hetkellä. Arvoisa puhemies! Opposition ongelma on se, että se vastustaa lähes kaikkia näitä meidän hyviä uudistuksiamme, joita asiantuntijat ovat jo pitkään pitäneet välttämättöminä — uudistuksia, joita ei ole tehty; uudistuksia, jotka on jo tehty Euroopassa mutta joita ei ole tehty täällä. Sen takia matelemme täällä sitten kaikkien muitten haasteiden edessä. Jos opposition verojen kiristämisvaihtoehdot olisivat ratkaisseet Suomen ongelmat, me olisimme jo tällä Euroopan tiellä. Todellisuudessa Suomi tarvitsee kilpailukykyä ja investointeja, yrittäjyyttä ja työnteon kannusteita — ei paluuta vanhaan politiikkaan, jossa velkaa otetaan lisää ja rakenteelliset ongelmat lakaistaan jälleen eteenpäin. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta tosiaan vuosille 27—30 antaa meille vakavan mutta rehellisen kuvan Suomen taloudellisesta tilanteesta. Vaikka hallitus on tehnyt mittavia säästö-, työllisyys- ja kasvupäätöksiä, heikko suhdanne, korkomenojen voimakas kasvu sekä muuttunut turvallisuustilanne pitävät julkisen talouden alijäämän edelleen korkeana. On kuitenkin tärkeää todeta, että ilman näitä päätöksiä Suomen tilanne olisi merkittävästi huonompi. Velkaongelma on todellinen, mutta tuloksia saadaan vain tekemällä vastuullisia päätöksiä ja toteuttamalla rakenteellisia uudistuksia. On olennaista löytää tasapaino, tasapaino näiden säästöjen, kasvun, palveluiden ja turvallisuuden välillä. Velkaongelma on periytynyt siitä, että lainaa on otettu ja rahaa käytetty holtittomasti. Arvoisa puhemies! Julkisen talouden tasapainottaminen ei voi olla vain hallituksen tai yhden toimijaryhmän tehtävä. Jokaisen on osallistuttava ja ennen kaikkea ymmärrettävä, missä taloudellisessa tilanteessa Suomi nyt on. Onneksi näyttää siltä, että iso osa kansalaisista tämän myös loppuviimeksi ymmärtää. Jokainen korkomenoihin käytetty miljardi on pois suomalaisten hyvinvoinnista ja palveluista, ja me maksamme nyt sitä laskua aikaisemmista toimenpiteistä. Hallitus jatkaa valtionhallinnon säästö- ja tuottavuusohjelmaa ja on samalla vahvistanut työnteon ja yrittämisen kannustimia muun muassa keventämällä työn verotusta ja tukemalla investointeja. On jännää, että ostovoima kasvaa ja investointeja syntyy kaikesta tästä pelottelusta ja taloudesta tehdyistä kysymyksistä ja huolista ja näistä vasta-argumenteista huolimatta. Talouskasvu ei synny hetkessä, vaan se on pitkäjänteistä työtä ja vaatii suunnitelmallisuutta, ennakoivuutta ja tosiaan luottamusta tulevaan. Turvallisuustilanne Euroopassa on muuttunut pysyvästi. Se on meidän ihan yhteinen näkemyksemme, ja tähän on vastattava määrätietoisesti. Puolustukseen ja kokonaisturvallisuuteen panostaminen on välttämätöntä. Tiedämme sen laskun hinnan. Myös turvallisuusmenot on rahoitettava kestävällä tavalla, ja se on osa kokonaisvastuullista talouspolitiikkaa. Turvallinen Suomi on edellytys näille investoinneille, kasvulle ja hyvinvoinnille. Hallitus on saanut hyvin paljon kiitosta turvallisuuden eteen tehdystä työstä. Se maksaa, sen tietää jokainen. On muistettava, että tälle turvallisuuspohjalle rakennetaan vakaata yhteiskuntaa. Edelleen kaikista opposition moitteista huolimatta hyvinvointialueiden rahoitus on kasvanut hallituskaudella miljardiluokassa, ja on selvää, että pelkkä lisärahoitus ei riitä. Rakenteellisia ongelmia on uskallettava ratkaista ja on oltava rohkea. Tarvitsemme parempaa johtamista, digitalisaation täysimääräistä hyödyntämistä ja hallinnon keventämistä, jotta palvelut voidaan turvata myös tulevaisuudessa. Työ on ollut hyvää, vaikka haasteitakin on, ja siksi täytyy kiittää hyvinvointialueilla tehdystä hyvästä työstä. Arvoisa rouva puhemies! Suomi tarvitsee jatkossakin vastuullista talouspolitiikkaa, työhön ja kasvuun kannustavia ratkaisuja sekä kykyä asettaa menot tärkeysjärjestykseen. Kun toimimme yhdessä avoimesti ja realismin pohjalta, voimme rakentaa kestävää tulevaisuutta myös vaikeina aikoina. On tärkeää muistuttaa lopuksi, että kun moititaan hallituksen kaikkia toimenpiteitä, niin vastaavasti olisi kyllä tarjottava niitä konkreettisia toimia, millä taloutta sopeuttaa ja tasapainottaa. Näitä ei ole vielä tässä salissa nähty eikä kuultu. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Ruokapoliittinen selonteko keskittyy pitkän aikavälin ohjelmaan siitä, miten koko ruokajärjestelmä pidetään kestävänä, kannattavana ja kriisinkestävänä. Ruokapolitiikka ei ole vain maatalouspolitiikkaa, vaan se on laajempi kokonaisuus, joka vaikuttaa suoraan turvallisuuteen, talouteen ja kansanterveyteen. Sen ydinkysymys on, miten varmistamme sen, että Suomessa tuotetaan ruokaa myös tulevaisuudessa. Olemme Suomessa tottuneet siihen, että ruoka on puhdasta, turvallista ja helposti saatavilla. Se on vahvuus, josta on syytä olla ylpeä, ja pidämme sitä täten myös helposti itsestäänselvyytenä. Näin ei kuitenkaan saisi olla, sillä taustalla on kotimainen tuotanto, vahva osaaminen, pitkäjänteinen työ, mutta myös paljon tahtoa ja suomalaista yrittäjyyttä. Viime vuosien kriisit ovat osoittaneet sen, kuinka haavoittuva ruokajärjestelmä voi olla, jos liiallinen riippuvuus ulkopuolisista tekijöistä kasvaa. Huoltovarmuus ei tarkoita vain varastoja tai suunnitelmia vaan sitä, että omaa ruokaa tuotetaan täällä maassamme joka päivä, ja omavaraisuus on tässä keskeinen asia. Mitä enemmän pystymme tuottamaan itse, sitä vähemmän olemme riippuvaisia muista. Siksi on huolehdittava siitä, että omat tuottajamme jaksavat ja työ on arvostettua. Meidän pitää tehdä päätöksiä, jotka tukevat tätä työtä eri sektoreilla. Arvoisa puhemies! Maatalouden tulevaisuuden kannalta ratkaiseva tekijä on maatalouden kannattavuus. Valitettavan monella tilalla taloudellinen tilanne on tänä päivänä tiukka. Kustannukset nousevat, mutta tuottajan osuus ei kasva samassa suhteessa. Kun tila lopettaa, kyse ei ole vain tästä yhdestä yrityksestä, vaan samalla menetetään osa kotimaista tuotantoa, työpaikkoja ja tietysti sitä huoltovarmuutta. Koko ruokajärjestelmäketju sitoo paljon ihmisiä ja yrittäjiä ja erilaisia toimijoita hyvinkin laajasti, ja meidän täytyy muistaa, että nämäkin täällä taustalla ovat. Arvoisa puhemies! Olen huolissani myös tilojen jatkajista. Nuorten pitää voida luottaa siihen, että maatalousyrittäjän työllä pärjää myös tulevaisuudessa. Heillä pitää olla tulevaisuudennäkymiä, kun rohkeasti alalle uskaltavat lähteä. [Tuomas Kettunen: Mitä hallitus tekee?] Tarvitsemme erilaisia tiloja, ja näille pitää luoda edellytyksiä. Suuret tilat, keskittyminen, ei ole turvallisuuden kannalta parhain vaihtoehto, vaikka se on ymmärrettävää katsoessa nykyisiä vaatimuksia ja näihin liittyviä investointeja. Ruoka on keskeinen osa kansanterveyttämme. Se, mitä tarjotaan päiväkodeissa, kouluissa, vanhustenhoivassa, ei ole yhdentekevää. Laadukas ja monipuolinen ruoka tukee hyvinvointia ja jaksamista. Kotimainen ruoka on tässä vahvuus. Se on turvallista, jäljitettävää ja tuotettu korkeiden standardien mukaisesti. Samalla sekin tukee suomalaista työtä, yrittäjyyttä ja aluetaloutta. Ruokasektori voi olla merkittävä kasvun lähde, jos pidämme siitä kiinni ja kehitämme sitä järkevästi. Selonteko nostaa esiin mahdollisuuksia, kuten viennin kasvun, uusien ruokateknologioiden kehittämisen, kalatalouden ja luonnontuotealan potentiaalin sekä datatalouden tarjoamat ratkaisut. Suomella on siis mahdollisuus profiloitua kansainvälisesti puhtaan ja kestävän ruuan tuottajana. Meillä on vahvuuksia erityisesti laadukkaissa raaka-aineissa, meillä on puhdas luonto ja puhdasta vettä, kasvispohjaisia tuotteita sekä muuta ruokateknologiaa, ja näihin kannattaa panostaa. Jos haluamme kasvattaa ruokavientiä merkittävästi, se edellyttää ennen kaikkea jalostusasteen nostamista, vahvempia brändejä ja sitä, että pk-yrityksille annetaan paremmat mahdollisuudet kasvaa ja kansainvälistyä. Ruokamatkailun ja omien ruokakulttuuriperinteiden nostaminen arvoonsa lähtee meidän omista puheistamme ja teoistamme. Ruokajärjestelmä onkin vahvistettava pitkäjänteisesti ja määrätietoisesti. On hyvä, että eduskunta pääsee nyt tämän selonteon pohjalta käymään keskustelua ruokasektorin tulevaisuudesta ja linjaamaan, mihin suuntaan suomalaista ruokapolitiikkaa viedään.

Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille. Tämä hallituksen esitys on hyvä ja tarpeellinen uudistus. Se vahvistaa kotimaista yrittäjyyttä ja parantaa erityisesti juurikin näiden pienpanimoiden ja pientislaamojen mahdollisuuksia toimia ja kehittyä. Mielestäni on ihan kohtuullista, että valmistaja saa myydä omia tuotteitaan suoraan valmistuspaikalta. Se helpottaa arkea, tuo lisää mahdollisuuksia kasvuun ja tukee työllistämistä. Samalla se vahvistaa paikallista elinvoimaa ja tukee maaseutuja, koska usein pienet tuottajat sijaitsevat juuri siellä. Uudet työpaikat ovat tervetulleita tässä ajassa. Ne sitovat uusia tulonlähteitä, yrityksiä ja ihmisiä alueille. Lisäksi kyse on myös luottamuksesta suomalaisiin yrittäjiin. Meidän pitää antaa heille tilaa tehdä, kehittää ja menestyä. Meidän pitää purkaa byrokratiaa ja sääntelyä, ja sitä tämä hallitus on kyllä hyvin tehnyt. Tällä uudistuksella on selkeä vaikutus matkailuun. Kun tuotteita voi ostaa suoraan valmistuspaikalta, se tuo ihmisiä paikan päälle ja hyödyntää näin koko aluetta. Yritykset voivat hyödyntää entistä enemmän ulosmyyntioikeuksia ja tehdä uusia tai vahvistavia matkailukohteita tiloistaan ja toimipaikoistaan. Mitä enemmän taas on matkailijoita, sitä enemmän he kuluttavat paikallisia palveluita, mahdollisesti muun muassa ravintola- ja yöpymispalveluita. On myös hyvä muistaa, että vaikutukset kokonaiskulutukseen arvioidaan vähäisiksi, kuten ministeri tässä totesi, ja kyse ei ole mistään massamyynnistä vaan rajatusta ja usein laadukkaasta erikoistuotannosta. Tämä on todellakin järkevää sääntelyn keventämistä, ja lisäämme tällä kilpailua ja valinnanvapautta ja -varaa, jotka tehostavat toivottavasti myös markkinoita ja tuovat niitä verotuloja. Tuemme nyt juuri sitä paikallista pk-yrityskenttää, joka tarvitsee näitä kohdennettuja toimia, ja teemme tätä asia kerrallaan. Tehdään asioista tosiaankin sujuvampia ilman, että kokonaisuus kärsii.