Biaudet Eva

Ärade talman! RKP:ssä ajattelemme, että kulttuuri- ja tapahtumateollisuuden merkitys tulee olemaan suurempi tulevaisuudessa, ja haluamme tukea sen kasvua mahdollisimman paljon. On hyvä pohtia sitä, millä tavoin voisimme kantaa myös omalta osaltamme vastuuta sen kasvamisesta. Helsingin elinvoimalle tällaisen hallin rakentaminen, ainakin helsinkiläisten päättäjien mukaan, on erittäin tärkeää. Voi olla, että kesälläkin on syytä... Ymmärrän, että oppositio haluaa keskustella avoimuudesta, oikeusvaltiosta ja asiallisesta valmistelusta ja myös lobbareiden merkityksestä, ja mielestäni se on ihan aiheellinen keskustelu, mutta loppujen lopuksi kuitenkin, vaikka lobbarit toimivat omien malliensa mukaisesti, vastuu on kuitenkin hallituksen ja ministereiden päätöksen varassa. Siinä mielessä ajattelen, että kysymys on nimenomaan poliittisesta arviosta ennen kaikkea. Päätös on ollut ehdollinen, ja sen vuoksi onkin hyvä syy pohtia sitä, miksi ehkä nyt hallitus päätti perua tämän päätöksen, koska olisin toivonut, että... [Puhemies koputtaa] Ymmärrän tällaisen jäädytyksen, mutta peruminen on ehkä hieman surullinen asia Helsingin kannalta. [Antti Kurvinen: Perussuomalaiset on Biaudet’n linjalla!]

Arvoisa puhemies! Täällä voisi puhua monesta asiasta. Ehkä en ole ihan kaikessa hallituksen esityksen linjoilla tässä asiassa, mutta haluaisin nostaa erityisesti yhden seikan, jolla itse asiassa ei ole kotoutumisen kanssa mitään tekemistä. Tässä ehdotuksessa hallitus ehdottaa kumottavaksi 68 §:n, jossa nimenomaan puhutaan ihmiskaupan uhrien palveluiden kustannusten korvaamisesta. Myös yhdenvertaisuusvaltuutettu on nostanut kertomuksessaan eduskunnalle huolen tästä, miten tässä käy. Olemme yli 20 vuotta rakentaneet ihmiskaupan auttamisjärjestelmää. Kansainvälisestikin tiedämme, että tarvitsemme erityisjärjestelmiä, jotta ihmiskaupan uhrit voisivat saada tarvitsemiaan palveluita. Kannamme tosi paljon huolta siitä, että nyt voi olla, että kun tämä vastuu siirretään hyvinvointialueille, niin tämä erityisyys ei tule näkymään. Toivoisin, että eduskunnan valiokunnissa selvitettäisiin tämä. Tämä ehdotus on tullut yllätyksenä myös ihmiskaupan auttamisjärjestelmän toimijoille ja yhdenvertaisuusvaltuutetulle, eikä ole myöskään selvitetty sen vaikutuksia. [Puhemies koputtaa] Toivon, että eduskunta selvittää tämän, jolla ei ole vaikutuksia tämän lain kokonaisuuteen [Puhemies koputtaa] millään tavalla, ja voisi palauttaa tämän pykälän. [Mai Kivelä: Hyvä puheenvuoro!]

Arvoisa puhemies! Kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän rapautuminen heijastuu selvemmin myös ihmisoikeuksien toteutumiseen, ilmastopolitiikan kunnianhimoon sekä naisten ja tyttöjen oikeuksiin ja asemaan koko maailmassa. Tällä hetkellä laajempi kehityskulku, sotien vaikutukset kaikkein köyhimpiin maihin, suurvaltojen kilpailu ja taloudelliset edut globaalissa etelässä, tietenkin myös kehitysyhteistyön leikkaukset, erityisesti Yhdysvaltojen osalta, koulutussektorilla, ovat johtaneet siihen, että kymmenet miljoonat lapset, etenkin tytöt kriisialueilla, kuten Afganistanissa, ovat jääneet esimerkiksi koulutuksen ulkopuolelle ja suljettu yhteiskunnan ulkopuolelle. Tiedämme, että koulutus on avain parempaan elämään. Kysyisin ulkoministeriltä: miten Suomi ja EU, jotka perinteisesti ovat profiloituneet yhdenvertaisuuden ja tyttöjen koulutuksen ja oikeuksien vahvistamiseen, voisivat paikata tätä vajetta, ja millä konkreettisilla toimilla Suomi pyrkii vaikuttamaan siihen, että erityisesti tyttöjen oikeudet turvataan eivätkä ne heikkene?

Ärade talman! Systemet som byggdes upp efter det andra världskriget, även Förenta nationerna, skakar i sina strukturer, och stormaktspolitiken där den starkaste regerar och fräcka förhandlingar där olika intressen utbytes över huvudet på svagare parter har hittat sin väg tillbaka i den globala dagspolitiken. Denna utveckling ligger inte i Finlands eller i mänsklighetens intresse. Därför är det av största vikt att Finland tillsammans med Norden och andra likasinnade länder systematiskt stärker sitt samarbete och stöd för folkrätten. Ärade talman! För lite över 80 år sedan grundades FN för att säkra fred och säkerhet i världen, och det är kanske just i dag som vi behöver FN mer än på länge. Svenska riksdagsgruppen upprepar att värdebaserad realism för oss innebär att vi inte enbart erkänner brister i vår världsordning, utan samtidigt också aktivt försvarar de mekanismer som upprätthåller fred och rättvisa. Därför måste Finland fortsätta att aktivt arbeta för ett handlingskraftigt FN. Men precis som redogörelsen konstaterar är säkerhetsrådets oförmåga att ingripa i freds- och stabilitetshotande utvecklingsförlopp det som mest undergräver organisationens trovärdighet. Därför är det viktigt att Finland driver på en reform av rådet som begränsar vetorätten och ökar antalet permanenta medlemmar i syfte att förbättra rådets legitimitet, trovärdighet och handlingsförmåga.

Ärade talman, arvoisa puhemies! Tasa-arvolain muutos on mielestäni tervetullut, ja hyvä, jos voimme kuitenkin hyväksyä sen ja ottaa tämän pienen askeleen eteenpäin. En usko, että kukaan ajattelee, että tämä korjaa kaikkia ongelmia, ja ainakin itse ajattelen, että olisi tosi mahtavaa, jos eduskunnassa pystyisimme taas jälleen luomaan yhteisiä visioita tasa-arvon edistämiseksi. On ihan varmaan totta, että emme ole tehneet riittävästi ja on tullut paljon mutkia matkaan. Myöskin jos ajattelee työmarkkinaosapuolten neuvotteluja, niin ei aina ehkä tapahdu niin suurta edistystä tällä alalla. Ajattelen kuitenkin, että se suurin ongelma raskaudessa on se, että myöskin potentiaalit raskaana olevat ovat syrjittyinä työmarkkinoilla, siis naiset, koska naiset käyttävät enimmäkseen vanhempainvapaata, ja ajattelen, että meidän pitäisi taas saada tällaisia tavoitteita vanhempainvapaiden tasaisempaan käyttöön, kuten meillä tosi kauan oli tämä 6+6+6-malli, jonka kaikki naisjärjestöt jakoivat yli puoluerajojen, esimerkiksi niin, että voisimme pohtia, miten vähentäisimme näitä vaihteluita, millä tavalla siirretään toiselta vanhemmalta toiselle, [Puhemies koputtaa] tai sitten miten työnantajan kustannukset tasataan. — Kiitos.

Herra puhemies! Poliitikot tietävät hyvin, että mikään ei ole mieluisampaa kuin sanoa, että karsitaan byrokratiaa ja säätelyä, ja tietenkin on niin, että jos pystytään tekemään tehokkaasti karsimalla jotain, niin se on ihan hyvä. Tässä on kuitenkin aika suuri riski, että jäsenmaat kuitenkin tavoittelevat jotain muuta, omaa etua, kun kilpaillaan sisämarkkinoilla, ja ajattelen juuri, että nämä kauppasopimuksetkin itse asiassa ovat osoituksia siitä, että sääntöpohjaisuus on se, millä Eurooppa kuitenkin pärjää muunkin ulkomaailman kanssa. Ajattelen, että esimerkiksi yritysvastuudirektiivi on yksi esimerkki, jossa oikeasti meidän edun vastaisesti purettiin sääntelyä liiaksi, ja ajattelen myös, että kun tapaamme suomalaisia yrityksiä, he kovasti ajavat sitä, että emme luopuisi esimerkiksi kovista ja kunnianhimoisista ympäristölainsäädännöstä ja ilmastotavoitteista. Joten siinä mielessä on aika tarkka paikka, että tavallaan ei mennä niin kuin liiallisuuksiin. [Puhemies koputtaa] Ajattelenkin, että aika monelle eurooppalaiselle jäsenmaalle on oma byrokratia itse asiassa suurin este, eikä EU:n byrokratia.

Det är viktigt att EU också fortsätter att vara en stark kraft ute i världen för att vara en del av att lösa globala problem, skapa tillit, lösa klimatförhandlingar och vara med om att minska fattigdomen i världen. När vi diskuterar EU:s ekonomiska framgång är det viktigt att vi ser den här globala rollen, och genom Global Europe kan vi agera globalt. Det är faktiskt särskilt viktigt nu när till exempel USA och många andra har minskat på sina insatser för att minska på fattigdomen. Vi är lite oroliga för att man i de nya budgetramarna minskar [Puhemies koputtaa] de här markeringarna, ”markers”, på till exempel jämställdhet och kvinnors rättigheter och ställning. Vi hoppas att Finland ska köra på de här frågorna starkt.

Herra puhemies! Meidän on luotava turvallisempi yhteiskunta naisille, siskoille, äideille, tyttärille, meille kaikille. En voi olla ajattelematta viime aikojen aivan todella järkyttäviä naisiin kohdistuneita väkivaltatekoja, joissa osassa myös perheen lapset ovat joutuneet uhreiksi. En voi olla ajattelematta heidän hätäänsä pitkiä aikoja ennen tapahtumia. Tämä on maamme synkkä häpeäpilkku ja Suomen suurin ihmisoikeusongelma, ja sille on saatava loppu. Myös oikeuskansleri on toistuvasti huomauttanut poliisin puutteellisesta rikostutkinnasta ja esimerkiksi lähestymiskiellon toimeenpanosta. Arvoisa ministeri Grahn-Laasonen, [Puhemies koputtaa] mitä voisimme nyt tehdä enemmän väkivallan lopettamiseksi ja esimerkiksi sen eteen, että olisi olemassa enemmän palveluita väkivaltaa tekeville?

Tämä on senkin takia merkityksellinen, että tämä on hyvä osoitus siitä, miten pitää löytää erityisratkaisuja pienten ryhmien oikeuksiin ja palveluihin. Suuri osa saamelaisista ei asu omilla kotiseutualueillaan, joten hyvinvointialue ei pysty tarjoamaan näitä saamenkielisiä psykososiaalisia palveluita kaikille, mutta tällä tavalla pystytään turvaamaan ne ainakin täksi vuodeksi koko maassa. — Kiitos.