Orpo Petteri

Arvoisa puhemies! En tiedä, mikä on toivon puhetta ja epätoivon puhetta, mutta minun toivon puheeni edelleen lähtee siitä, että Suomi on paikka, jossa on työpaikkoja. Onko se masentava ajatus vai? Kun täällä on työpaikkoja, niin nuoret saavat töitä, ja kun meillä on korkeaa osaamista, niin meille syntyy korkeaa lisäarvoa tuottavia työpaikkoja. Ja tähän jatkuvaan syytökseen koulutuksesta leikkaamisesta: Kyllä, tämä aikuisten koulutustuki on leikkaus, [Minja Koskelan välihuuto] ja kyllä, on tehty jonkun verran korkeakouluihin leikkauksia, [Välihuuto vasemmalta] mutta opetus‑ ja kulttuuriministeriön budjetin pääluokka on kasvanut muistaakseni noin miljardilla tai yli siitä, kun me aloitettiin. Korkeakoulujen indeksit ovat voimassa. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen miljardi euroa lisää rahaa, peruskouluun 200 miljoonaa. [Pia Lohikosken välihuuto] Uudistukset peruskouluun: oppimisen tuki, kännykkäkiellot. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Mitä tämä on muuta kuin hyvää koulutuspolitiikkaa?

Arvoisa puhemies! Se hinta ei ole hallituksen leikkauspolitiikan, vaan hinta on siitä, että Suomessa ei ole pidetty huolta meidän julkisesta taloudesta. Vuosikymmenten aikana on päästetty paisumaan sen kokoiseksi tämä meidän julkinen talous, että meillä ei ole siihen enää varaa. Velkojen korot räjähtivät käsiin jo hallituskauden alussa perintönä aikaisemmilta ajoilta, ja sen lisäksi meidän väestön ikääntyminen kasvattaa kuluja, puolustusmenot, kaikki nousee. [Juha Mäenpää: Vihreä ilmastoideologia!] Silloin on ollut välttämätöntä säästää, ja niin kuin tekin, vihreät, olette sitoutuneet siihen, että myös ensi kaudella säästetään — ja vielä enemmän kuin tällä kaudella. Siis tämä on se syy. Samaan aikaan, kun puhutaan sosiaali- ja terveyspalveluista, vaikka te sen aina kiistätte, niin rahaa on lisätty neljä miljardia vuositasolla verrattuna siihen tasoon, kun me aloitettiin. [Oikealta: Hyvä! — Ben Zyskowicz: Kuulitteko, oppositio?] Siis neljä miljardia lisätty rahaa — ei leikattu — ja se on tehty siksi, että suomalaisten hoivasta ja hoidosta pidetään huolta, jotta heikoimmille on huolenpitoa. Näissä puitteissa me toimitaan. Mutta niin kuin ministeri Rydman on monta kertaa sanonut, meillä on maksukatto ja meillä pidetään takuuvarmasti huolta ihmisten hoivasta, [Puhemies koputtaa] hoitoonpääsystä ja varsinkin vaikeimmissa tapauksissa.

Arvoisa puhemies! On selvää, että maksujen korotukset tuntuu, ja jos on pienet tulot, niin silloin ne pienetkin korotukset tuntuu. Mutta hyvinvointialueiden rahoituspohjaa meidän on vahvistettava, ja onneksi kuitenkin meillä on järjestelmät, joissa on maksukatot, ja kaikkein pienituloisimpia pystytään auttamaan näissä tilanteissa. Mutta hyvinvointialueiden rahoitus on valtavan kokoinen kysymys, ja hallitus on todellakin tehnyt sen eteen paljon. Me ollaan lisätty noin neljä miljardia tällä vaalikaudella hyvinvointialueiden rahoitusta kaiken tämän leikkaamisen keskellä. Se on mielestäni merkittävä summa ja osoittaa sen, että me todella välitetään siitä, että ihmiset pääsevät hoitoon sosiaali- ja terveyspalveluissa. Sitten edelleen palaan siihen: hallituksen päätökset vahvistavat julkista taloutta kokonaisuudessaan ensi vuonna 3,1 miljardia. Luultavasti — tunnen logiikan — saan toistaa tämän noin sata kertaa teille, mutta näin se nyt kuitenkin on. Lisäksi on kaksi eri asiaa — aidosti. Veropolitiikka on se, millä me luomme edellytyksiä kasvulle ja työllisyydelle ja hyvinvoinnille Suomessa, ihmisten työpaikoille ja toimeentulolle. Niistä syntyvillä verorahoilla me sitten pidämme yllä tätä koko hyvinvointia. Minusta se on hieman ikävä rinnastus, kun te pistätte näitä tällä tavalla rinnakkain.

Arvoisa puhemies! Kiitos hyvästä kysymyksestä. — Todellakin on niin, että ne hallituksen toimet, joilla me on haluttu tähän maahan toimeliaisuutta ja yrittäjyyttä ja investointeja, ihmisiä kannustaa tekemään enemmän työtä, ottamaan vastuuta, ahkeroimaan ja palkkaamaan lisää väkeä, ovat kokonaisuus, ja jos tässä nyt ryhdytään pakittamaan, kun se talous nyt on lähtenyt vahvasti liikkeelle, se lyö veromoukarilla päähän sitä talouden kasvua, ja se tarkoittaa sitä, että työllisyyden positiivinen kehitys, joka on nyt lähtenyt liikkeelle, katkeaa siihen samaan paikkaan ja väitän ja uskon, että moni niistä investoinneista, jotka ovat nyt suunnittelupöydällä tai lähtemässä liikkeelle, ei lähtisi liikkeelle. Se olisi valtavaa myrkkyä, ja sen tähden tämä hallituksen talouspolitiikan linja on oikea — kasvun ja työllisyyden linja, jossa ihmisillä on toimeentuloa, siitä palkasta jää enemmän käteen ja yrittäjä hyötyy enemmän riskinotostaan. Tämä on ainut oikea linja. [Välihuutoja — Mauri Peltokangas: Suomen pelastus on oikeistohallituksen jatko! — Suna Kymäläinen: Luoja meitä siltä säästäköön!]

Arvoisa puhemies! Hallituksella ei ole siis mitään muuta tavoitetta politiikassaan kuin se, että Suomi on hyvinvoiva yhteiskunta jokaiselle, kaikenikäisille ja varmasti erityisesti niille lapsille ja nuorille. [Välihuutoja vasemmalta] Teidän vasemmistopuolueiden, vihreät mukaan lukien, ajatus perustuu edelleen siihen vanhaan maailmaan, että jos meillä on ongelmia, niin korotetaan tukia, kerätään lisää veroja ihmisiltä — siis ihmisiltä — ja yrityksiltä. Se ei pelasta Suomea eikä meidän hyvinvointia eikä niitä perheitä. Ne perheet pelastetaan sillä, että isä ja äiti saavat töitä, että saavat palkkatuloja [Välihuutoja vasemmalta — Puhemies koputtaa] ja että se työ kannattaa ottaa vastaan mieluummin kuin elää tuilla. Ja kun me saadaan tämä yhteiskunta toimimaan, että meillä on korkea työllisyys, talouden kasvu, silloin meillä on varaa myöskin huolehtia vielä paremmin heikoimmassa asemassa olevista. Mutta minä sanon uudelleen sen, mitä tulee näihin heikoimmassa asemassa olevien ihmisten välttämättömiin palveluihin: yhteiskunnan tehtävä on kaikissa tilanteissa huolehtia niistä.

Jos vastaan tähän asialliseen osaan kysymyksestä. Suomi kilpailee täysin kansainvälisessä ja globaalissa ympäristössä, ja meidän yritysten toimintaympäristön on oltava kilpailukykyinen siinä tilanteessa. Muun muassa Ranska on laskemassa yhteisöveroaan. Se tietää, että ne päätökset tehdään niin, että nytkin, kun investointeja mietitään, mihin maahan ne esimerkiksi Euroopassa sijoittuvat, niitä mietitään Euroopan eri maiden välillä. Suomi ei ole kaikilta osin se kaikkein houkuttelevin paikka, muun muassa meidän maantieteellisen sijaintimme myötä tai vaikkapa kovasti velkaantuneen julkisen sektorin myötä, mutta Suomen pitää olla kaikessa, mitä me itse voimme tehdä, kilpailukykyinen. Ja kyllä se vaan niin on, että se yritysverotus on yksi niistä. Kun sitä viimeksi laskettiin valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen esityksestä — hyvä päätös — niin yhteisöverotuotot kasvoivat vuosi vuodelta sen jälkeen, vaikka sitä laskettiin paljon enemmän kuin me ollaan nyt tekemässä. Minä uskon ja hallitus uskoo siihen, että kun vähemmän verotetaan työtä ja yrittämistä, niin tässä maassa tehdään enemmän työtä ja yritetään enemmän.

Arvoisa puhemies! Se nyt vaan on niin, että edelleenkin se talouden kasvu, se, että Suomi menestyy... [Naurua] — ja minä en edelleenkään ymmärrä, mikä siinä naurattaa, kun se on se, mitä me ollaan kai kaikki kaivattu — ...on se tie siihen, että me pystymme pitämään huolta palveluista ja ihmisistä tässä maassa ja turvallisuudesta. Siellä teidän kotipiirissänne taitaa talous kasvaa nopeiten Suomessa, ainakin nopeimmassa päässä, [Mika Riipi: Ja työttömyys myös!] ja työtä on tarjolla. [Mika Riipi: Ja työttömyys kasvaa!] — Joo, mutta on myöskin työtä tarjolla. — Se on se ainut tie. Se on ainut tie. Täällä salissa oppositio oli hyvin laajasti sitä mieltä keväällä, että mitään hyvää ei ole missään, kaikki on menetetty. Minä olen tänään istunut keskustelupöydässä, jossa oli eri alojen huippuasiantuntijoita Suomessa, ja se viesti on positiivinen, [Timo Harakka: Etelärannassa! — Naurua] erityisen positiivinen. Se on sitä eri teollisuudenaloilla. Meillä on toivoa meriteollisuudessa, teknologiateollisuudessa, kvanttilaskennassa, lääkealalla, monilla, monilla muilla aloilla, ja he uskovat tulevaan. Uskotaan mekin. Annetaan niille ihmisille, jotka ovat tällä hetkellä vailla työtä, aidosti toivoa, että tätä kautta se kääntyy. [Puhemies koputtaa] Ei ole oikotietä, meidän maa on ollut niin syvällä, mutta se on mahdollista.

Arvoisa puhemies! Se on ikävää, että joudumme tekemään leikkauksia, ja ne menevät läpi yhteiskunnan, läpi valtion budjetin. Mitä tulee tähän, miten leikkaukset järjestökenttään kohdentuvat, niin se prosessi on alkamassa. Sen takia on liian aikaista... Ei kukaan pysty sanomaan vielä, mikä on se lopullinen rahanjako, mutta se pääperiaate, josta me liikkeelle lähdemme ja josta ministeri kertoo lisää, on se kohtaava työ. Mahdollisimman hyvin me pyrimme löytämään ne kaikkein tärkeimmät palvelut, [Välihuutoja vasemmalta] joita heikommassa asemassa olevat ihmiset tarvitsevat, eli sen kohtaavan työn, ja tekemään ne painotukset niin, että niitä turvataan.

Arvoisa puhemies! Siis hallitus on jaloillaan — te aloititte siitä. Kyllä, hallitus pystyi tekemään päätöksiä vielä viimeisessä riihessään ja juuri sen mukaan, mitä me ollaan suunniteltu. Jos minä käytän termiä, että on saatu Suomi jaloilleen, niin se tarkoittaa sitä, että 20 vuoden taantuma-ajan tai kasvamattomuuden jälkeen Suomen talous kasvaa. Se on ylittänyt ensimmäisen kerran bruttokansantuotteessa vuoden 2008 tason. Tätä minä tarkoitan sillä, että Suomi on saatu jaloilleen. Suomen talous on lähtenyt kasvuun. Edustaja Virta, se on se, mikä mahdollistaa sen, että meillä on varaa jatkossa pitää huolta ihmisistä, hyvinvointiyhteiskunnasta. Ei velka, ei verojen korotukset, ei katteettomat lupaukset, vaan se, että tähän maahan syntyy työtä, talouskasvua, ihmisille toimeentuloa — se on se tapa. Sen jälkeen ei tarvitse jonain päivänä enää leikata. Mutta jos velkaantuminen on niin korkeaa kuin se on tällä hetkellä, niin on pakko myös sopeuttaa ja leikata koko julkiselta sektorilta, joka on yksi maailman suurimpia. [Välihuutoja]

Arvoisa puhemies! Ehkä näitä lukuja kannattaa kysyä tarkemmin valtiovarainministeriltä, mutta minä ymmärrän erittäin hyvin sen huolen, mikä työttömillä ihmisillä on, nuorilla, heidän perheillään. Mutta minä haluan toistaa nyt kuitenkin sen, että siihen, että Suomeen syntyy työtä ja työpaikkoja, tarvitaan talouden kasvua ja siihen tarvitaan investointeja, ja ne ovat nyt liikkeellä. Suomen talous on Euroopan vahvimmassa vedossa tällä hetkellä, tai ainakin kärkipaikoilla. [Naurua vasemmalta] — Ainakin kärkipaikoilla. Enkä minä ymmärrä, mikä siinä naurattaa. Jos se on ilon naurua, niin se on hyvä. — Mutta siis se on ainut mahdollisuus, millä me saadaan oikeasti Suomeen työpaikkoja. Mitä tulee erilaisiin keinoihin, miten me voidaan tässä tilanteessa auttaa työttömiä, niin me tehtiin jo kehysriihessä keväällä suuri määrä päätöksiä, joista työministeri varmasti kertoo mielellään, muun muassa se nuorten työllistämisseteli, joka on nyt alkanut vetämään, jolla me voidaan tuhansia nuoria saada töihin, tai pitkäaikaistyöttömien palvelut. Me tehdään toimia auttaaksemme, mutta ne todelliset työpaikat tulevat tämän talouskasvun myötä, ja se on nyt käynnissä.

Arvoisa puhemies! Minulla on hyviä uutisia teille: toki meillä on aivan liian korkea työttömyys, mutta se toivo on siinä, että talous kasvaa Suomessa. Te ette sitä uskoneet keväällä ettekä viime alkuvuodesta, kun siitä alettiin puhumaan, että ne merkit näkyivät. Nyt koko kesä on nähty uutisia siitä, miten Suomen talous kasvaa. Investointeja tulee ennätysmäärä, ja kasvu on laaja-alaista ja vahvaa, Euroopan kärkeä. Ja se logiikka menee niin, että ensin pitää lähteä investointien liikkeelle, viennin lähteä vetämään, sen jälkeen ryhdytään palkkaamaan ihmisiä. Nyt myöskin jo asiantuntijat sanovat — ja se näkyy tilastoissa — että pahin on takana ja että nyt on lupa odottaa, että niitä työpaikkoja tulee. Minusta tämä on hyvä uutinen, ja kannattaa lukea kesän lehtiä, jos ne ovat jääneet huomaamatta. Siellä on täynnä hyviä uutisia siitä, miten Suomen talous kasvaa. Te ette sitä uskoneet, mutta kannattaa uskoa, koska se on nyt totta myös lukujen valossa. Enää ei ole kyse vain siitä, mihin minä uskon. Nyt se näkyy luvuissa.

Arvoisa puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa] Ainakin se näyttää jatkuvan siitä, mihin keväällä jäätiin, että vastataan samaan kysymykseen uudelleen ja uudelleen. — Siis hallituksen toimet vahvistavat julkista taloutta ja sen rahoitusasemaa nettona 3,1 miljardia ensi vuonna. Tämä hallitusohjelma ja sen talousohjelma ovat kokonaisuus. Teillä on ilmeisesti sen verran aikaa, kun olette hallituksessa olleet, että tämä ei enää ole mielessä. No mitä tulee sitten näihin järjestökysymyksiin, niin haku... [Välihuutoja] Kyllä, me olemme joutuneet sopeuttamaan joka puolelta, myös järjestöistä, joka on yksi osa meidän hyvinvointiyhteiskuntaamme. — Se haku on tällä hetkellä auki, ja se, miten säästöt kohdentuvat, päätetään sitten myöhemmin. Mutta kaikissa tilanteissa hyvinvointiyhteiskunta Suomella on velvollisuus pitää huolta heikoimmassa asemassa olevista.

Arvoisa puhemies! Hyvää syyskautta minunkin puolestani. Ensinnäkin hallituksen talouspolitiikka on kokonaisuus. Sitä tehdään neljän vuoden jaksolla, ja kaikki ne toimet, joita on tehty, vahvistavat julkisen talouden rahoitusasemaa nettona ensi vuonna 3,1 miljardia — siis vahvistavat 3,1 miljardia. Toki te voitte sen näin palastella, ensi vuosi on budjetin jälkeen... Pelkästään ensi vuotta katsoen se on suht neutraali, hieman miinuksella. Mutta mitä tulee... [Välihuutoja] — 3,1 miljardia vahvistavat. — Mutta sitten jos... [Eduskunnasta: Miten tällä viikolla, ollaanko plussan puolella?] — Saanko puhua? Vastaan tähän toiseen kysymykseen. Se vaan menee niin, että jotta me voimme meidän hyvinvoinnistamme pitää huolta ja jotta meillä on varaa Suomessa huolehtia haavoittuvimmassa asemassa olevista ihmisistä, mikä on meidän velvollisuutemme kaikissa tilanteissa, niin me tarvitsemme investointeja, me tarvitsemme talouden kasvua, me tarvitsemme yrittäjyyttä, me tarvitaan kannusteita työn vastaanottamiseen, ja sitä me teemme. Siksi me pidämme huolta kansalaisten ostovoimasta, työn verotusta kevennetään ja estetään kiristyminen. [Puhemies koputtaa] Siksi me laskemme yritysverotusta, että me saamme tässä maassa ihmisille töitä [Puhemies koputtaa] ja kykenemme huolehtimaan heikommista.

Arvoisa rouva puhemies! Ensin vielä muutama vastauksen tapainen, ja sen jälkeen vähän yhteenvetoa: Ensinnäkin tähän Tampereen areenan vertaukseen täytyy sanoa se, että siinähän kokoluokan ja julkisen tuen määrä oli merkittävästi suurempi kuin mitä tässä esitettiin. Se, mitä tällä haettiin, oli se, että me saadaan nimenomaan yksityinen raha liikkeelle kustantamaan tämän suuren hankkeen. Siinä mielessä tämä päätös puolustaa tässäkin suhteessa paikkaansa. Kuitenkin tässä oli se, että Tampereellakin demaritkin näkivät tämän tyyppisen hankkeen hyvin perusteltuna. Mutta ehkä kuitenkin voisi sen verran vetää yhteen siitä, että kun olen kuunnellut tätä, niin harvoissa puheenvuoroissa on itse areenahanketta tai jonkinlaisen areenan rakentamista kukaan täällä vastustanut. Jos yritettäisiin hakea niitä yhteisiä näkemyksiä, niin se varmasti on aika pitkälle tämän salin näkemys, että pääkaupunkiseutu ja Suomi ansaitsisivat tällaisen areenan. Nyt kun me ollaan luomassa prosessi, kun näitä hankkeita on tullut siis 15 kuukauden aikana lisää, niin se antaa mahdollisuuden nyt rakentaa sellaisen menetelmän, jota siis ei ole tällä hetkellä olemassa, että ei tarvita erikoismenettelyjä, vaan kaikki tietävät, miten näille suurille hankkeille voi rahoitusta valtiolta hakea, vielä järjestelmällisemmin, vielä selkeämmillä ohjeilla. Minusta tämä on siis hyvä asia, että näin nyt päädytään tekemään. No, sitten tähän prosessiin: Edustaja Koskela, joka on ollut siis suurimman osan päivästä jossain muualla, taas kysyi tästä, miten tämä on mennyt, ja minä vielä kerran haluan sen toistaa, että tämä päätös oli ehdollinen ja se tehtiin kasvuriihessä, jonka tehtävänä oli löytää sekä lyhyemmän että pitkän aikavälin kasvu- ja työllisyystoimia siinä talouden tilanteessa, missä Suomi oli keväällä 25: ei tietoakaan talouden kasvusta. Kaikkialta haettiin ideoita siitä, mistä kasvua saadaan aikaan, oppositioltakin kysyttiin, ja yksi suuri huolenaihe oli rakennusalan tilanne. Garden-hankkeessa oli potentiaalia ja hankkeen näkemys siitä, että he saavat sen liikkeelle tämän vuoden aikana. Me annoimme siihen mahdollisuuden, ehdollisen rahoituksen, jos sillä olisi saatu tämä yksityinen rahoitus aikaan, mutta hanke ei ole siinä onnistunut. Se oli kokeilemisen väärtti, mutta he eivät ole siinä onnistuneet. Nyt hallitus tosiaan katsoi nopeutetussa aikataulussa... Edustaja Kurvinen, se ei ollut Paluu tulevaisuuteen eikä Menneisyyden vangit, vaan kyse oli siitä, että me katsoimme nyt, kun tämä keskustelu on käynyt niin kiivaana, nopeutetummassa aikataulussa sen, mikä on päätöksenteon pohja, ja totesimme, että hanke ei ole siinä kunnossa eikä olisi muuttunut kuukauden tai puolentoista aikana, joten totesimme sen jo ennen tätä eduskunnan käsittelyä, jotta asia on selvä, että meillä ei ole edellytyksiä tehdä tätä päätöstä tämän vuoden budjettiprosessin aikana eli tämän hallituskauden aikana. Mielestäni se olisi hyvä tuoda tietoon eduskunnalle. Vielä ehkä edustaja Koskelalle totean, että se sitaatti oli vastaus opposition juuri tekemään epäluottamuslauseeseen, oli se sitten onnistunut tai epäonnistunut, mutta se oli oppositiolle vastine. [Pia Lohikoski: Se ei mitenkään sopinut tilanteeseen, ei mitenkään!] Mutta sitten: Ymmärrämmekö sen, että suomalaisilla on vaikea ymmärtää sitä, jos samaan aikaan säästetään ja sitten käytetään rahaa muualle? Ymmärrän. Haluan jälleen kerran ja vielä kerran toistaa sen, että nämä eivät ole toisiaan poissulkevia. Julkisen sektorin velkaantuminen ja menotaso ovat niin korkeita, että säästöjä on jouduttu tekemään ja joudutaan tekemään ensi vaalikaudella lisää riippumatta hallituksen kokoonpanosta, mutta samaan aikaan pitää saada aikaan kasvua ja työllisyyttä Suomeen, ja sitä kasvuriihessä on haettu. Ja kun nyt alkavat toimimaankin ne keinot, mitä hallitus on määrätietoisesti vienyt eteenpäin, niin tämä oli yksi niistä, millä haettiin kasvulle toimia, ja kun se on investointi, se on kertaluonteinen. Minä ymmärrän sen, että ihmisillä on tätä vaikea hahmottaa, ja minä toivoisin, niin kuin edustaja Zyskowicz hyvässä puheenvuorossaan, että me kaikki, riippumatta siitä, onko hallituksessa tai oppositiossa, myöskin selventäisimme suomalaisille näiden eroa. Mutta, hyvät edustajat, minä haluan vielä vakuuttaa sen, että tähän päätökseen ei vaikuttanut se, kuka sitä ajoi. Hallitus teki päätöksen puhtaasti talouden kasvun, työllisyyden eli suomalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi myöskin tulevaisuudessa. Meillä ei ole ollut mitään muita motiiveja tässä työssä. Suomalaiset voivat luottaa siihen, mitä tämäkin keskustelu osoittaa, että Suomessa päätökset tehdään asiallisesti, ja jos jokin epäilyttää, niin sitten kokoonnutaan vaikka keskellä kesää niitä asioita puimaan. Tämä keskustelu on ollut tärkeä. Haluan kiittää siitä. On taidettu käyttää 181 puheenvuoroa. Olette tehneet kymmeniä kysymyksiä. Osaa on toistettu, mutta toisto on tärkeää, ja joka ainoaan kysymykseen on vastattu. [Vasemmalta: Ei ole vastattu!] — On vastattu, ja uskon, että tämä on ollut tarpeen. En epäile, etteikö keskustelu jatkuisi, mutta toivon, että tämä on selkeyttänyt tilannetta. Haluan vielä kerran kiittää kaikkia tästä kokoontumisesta ja tästä keskustelusta.

Arvoisa puhemies! Tähän loppuun pitää sanoa, että vaalirahoitus on Suomessa laillista. [Niina Malm: Kyllä!] Se on hyvä muistaa kaiken tämän keskellä. Mutta nyt kun tuli tämä konkreettinen kysymys, johon tosin olen vastannut jo noin 20 kertaa tämän prosessin aikana, niin vastaan taas, eli mistä tämä tuli hallituksen pöydälle: No ensinnäkin kyseessä on lähes 20 vuotta vanha hanke, jota on edistetty pitkään. Kyseessä on hanke, jonka muun muassa Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi tai päätti tukea sitä kesällä 24 sosiaalidemokraattien, vasemmistoliitonkin ja vihreiden tukiessa tätä perusratkaisua. [Veronika Honkasalo pyytää vastauspuheenvuoroa] Sen lisäksi tämä hanke, jota oli esitelty, oli esitelty valtiovarainministeriössä. Tästä oli käyty keskusteluja OKM:n kanssa. Sitä oli esitelty hallituspuolueille. Ja kyllä, tämä hanke, kuten olen alusta lähtien sanonut, oli yksi kokoomuksen esityksistä, ja kun investointipakettia neuvoteltiin, se saatiin siihen kokonaisuuteen. No se kysymys, mitä te ette nyt tehnyt ja joka on tehty monta kertaa, että mihin se perustui, niin se ei perustunut vielä siinä vaiheessa virkavalmisteluun, vaan se oli poliittinen linjaus, josta alkaa virkavalmistelu, jossa vastataan niihin seuraaviin teidän kysymyksiinne, että mitkä ovat vaikutusarviot, ne tulevat siinä virkavalmistelussa, mitkä ovat kriteerit, ne tulevat virkavalmistelussa, ja sitten se päätös olisi tehty niiden pohjalta. Tämä on aivan looginen järjestys, miten tämä olisi mennyt, ja se vastaa lähestulkoon kaikkiin niihin kysymyksiin, mitä te olette tästä prosessista täällä keksineet kysyä. Tämän halusin vielä toistaa. [Kokoomuksen ryhmästä: Pitäisikö se kysyä vielä uudelleen?]

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti edustaja Lohikosken kysymykseen: En ole antanut virheellistä tietoa kirjalliseen kysymykseen. Kirjalliseen kysymykseen vastasin hallituksen nimissä. Me näimme — hallitus — että tällä hankkeella toteutuessaan olisi positiivisia työllisyys‑ ja talousvaikutuksia. Se ei ollut valtiovarainministeriön vastaus, vaan hallituksen nimissä vastasin teille. Ei virheellistä tietoa.

Arvoisa puhemies! Vielä kerran tästä, onko kaikki tehty riittävän tiedon varassa: toistan toistamistani, kun kysytte kysymistänne, että tämä päätös tehtiin ehdollisena. Se vain on merkittävä sana, koska se käynnistää sen, että mitään tukea ei voida myöntää, ellei hanke täytä sille asetettuja tavoitteita. Ne poliittiset tavoitteet olivat se, että hanke lähtee liikkeelle, ja kaikissa tapauksissa, jos puhutaan satojen miljoonien rakennushankkeesta, kyse on tuhansista työpaikoista. Oli aivan selvää, että kun se virkavalmistelu siitä lähtee, jotta voidaan lopullinen päätös tehdä, niin nämä kaikki arviot tullaan tekemään virkatyönä, mutta on aivan selvää, että kyse olisi ollut rakennusaikana tuhansista työpaikoista. No, emme siis ole peruneet tätä hanketta. Se ei ole meidän asiamme. Me olemme todenneet, että tätä kehysriihen päätöstä ei ole mahdollista edistää yksinkertaisesti niistä syistä, jotka olen maininnut. Hanke on muuttunut, se on pienentynyt, se on viivästynyt ja sen aikataulu on venynyt. Me olisimme tulleet tekemään luultavasti tämän aivan saman päätöksen syyskuussa talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa, kun olisimme saaneet nämä tiedot, mutta nyt, kiitos tämän vilkkaan kesäkeskustelun, näitä asioita on selvitetty vielä nopeammassa tahdissa, ja siksi totesimme tämän tosiasian, että tämä ei vastaa sitä, mitä me keväällä 25 päätimme. Mutta hanke on edelleenkin kannatettava, ja toivottavasti se jonain päivänä etenee. Siksi me tarvitaan se väline, jota ei ole tällä hetkellä, jossa nämä suuret areenahankkeet voivat hakea jonkun mallin mukaisesti, ettei niitä tarvitse erillisinä päätöksinä tehdä. Mutta kun jatkuvasti toistetaan virkavalmistelun ohittamista, niin ei ole, vaan tehtiin poliittinen päätös, joka käynnistää virkavalmistelun. No, sitten vielä: ei sähköpostilla tilailla meiltä mitään päätöksiä. Me teemme päätökset Suomen työllisyyden ja talouden näkökulmasta itsenäisesti. Lobbauksella ei ollut merkitystä, ja se, mistä summa muodostui, oli vertailukelpoinen Tampereen areenan tukeen. [Krista Kiuru: No miksi kukaan ei sitten tiedä, kuka tämän päätöksen esitti?]

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin sanon, että tässä ei ole paikkaa minkäänlaiselle ylimielisyydelle. Olen hyvin nöyrällä mielellä täällä eduskunnan edessä, se lienee kai selvää. Jos eduskunta haluaa kuulla minun näkemykseni minun toimintaani, niin silloin vastataan avoimesti ja rehellisesti. Se on minun tapani toimia. Minä haluan vakuuttaa teille ja suomalaisille, että tässä päätöksenteossa ei ole mitään suhmurointia, ei mitään epäeettistä. Me ollaan toimittu vain ja ainoastaan yhden motiivin takia, ja se on se, että me saadaan Suomeen työpaikkoja ja pysyvää toimeentuloa ihmisille ja että me saadaan velkaantuminen taittumaan tässä maassa ja me saadaan turvattua suomalainen hyvinvointiyhteiskunta. Minun toiminnassani tai hallituksen tavoitteissa ei ole mitään muita motiiveja. Haluan tämän kerta kaikkiaan sanoa, ja sydämestäni. Kaikki on kerrottu, kaikki tähän liittyvä on avattu. Tein sen päätöksen, kun tämä julkinen keskustelu tästä alkoi, että kaikki annetaan, mistä seurasi lisää keskustelua, minkä ymmärrän, mutta kaikki on avattu. Sitä en voi tietää, onko jossain jotain, mitä joku on lähettänyt ja mitä en ole nähnyt. Sitä en voi tietää. Haluan muuten sanoa senkin, että minä en millään ehdi kaikkia minun sähköpostejani lukemaan. Totta kai minä luen, kun tulee eduskuntaposti, pääministerin posti, satoja viestejä per päivä, seuraan parhaani mukaan, mutta kaikki varmaan ymmärtävät, että ihan jokaista postia ei millään tule luettua. No, mitä tulee tähän esteellisyyteen, josta edustaja Tynkkynen kysyi, niin itsekin odotan OKAn näkemystä asiasta. Olen toiminut vaalirahoituslain mukaisesti ja sen hengen mukaisesti. Vaalirahoituksesta on sen lainsäädännön mukaisesti ilmoitettu, ja tähän mennessä se ei ole tehnyt esteellisyyttä. Olisi iso muutos maan tapaan, [Vasemmalta: Ai maan tapa?] siihen, miten ennen on tulkittu, jos tämä tulkitaan eri tavalla. Kyse oli Valmet Automotiven asiassa nimenomaan valtion edusta. Pelkästään konkurssi olisi saanut aikaan takausvastuiden laukeamisen, muistaakseni noin 100 miljoonaa, puhumattakaan niistä työpaikoista, jotka olisivat lähteneet välittömästi. Valtion etu oli se, mitä oltiin päättämässä, [Puhemies koputtaa] ei kenenkään muun etu. Ihan lopuksi haluan sanoa, kun hallituksen politiikkaakin tässä jo ehdittiin noin yleisesti arvostelemaan, että, hyvät edustajat, talous kasvaa paljon ennakoitua nopeammin. Hallituksen työ tuottaa tulosta, ja meillä on vihdoinkin valoa myöskin Suomen taloudessa.

Arvoisa puhemies! Kiitos lisäajasta. — Voiko luottaa? Kyllä voi luottaa. Se on aivan selvä. Edelleen seison niiden sanojeni takana, että tässä ei perimmiltään ole tehty mitään väärää. Kerta toisensa jälkeen tämä keskustelu kiertyy siihen, miksi valmistelu on ohitettu, ja kerta toisensa jälkeen vastaan, että ehdollisuus on se sana, koska me teimme poliittisen linjapäätöksen. Niitä tehdään esimerkiksi hallitusohjelmaneuvotteluissa lukuisia, kun eri puolueet tuovat sinne omia ajatuksiaan. Niin on tehty aina, ja niin tehdään jatkossa. Sieltä käynnistyi valmistelu, ja tämäkin oli virkavalmistelussa, ja kun olisi ollut päätöksenteon aika, niin se olisi perustunut virkapohjalta tehtyihin muistioihin ja päätösesityksiin. Näin politiikka toimii, ja siinä ei ole sinänsä mitään ihmeellistä. [Vasemmalta: Kuka sitä valmistelee?] Sitten vielä tästä prosessista. Minä olen sanonut alusta lähtien — no, tämä nyt kokoomuksen puheenjohtajana tai ryhmänvetäjänä — että kyllä, tämä oli kokoomuksen neuvottelutavoitteita. Näinhän se aina toimii. Puolueilla on erilaisia tavoitteita, niistä neuvotellaan ja päätetään yhdessä. Kannan vastuun, siitä ei ole kahta kysymystäkään. [Vasemmalta: Kantavatko muut?] Täällä edustaja Mäkynen sanoi, että olen viikkokausia ollut piilossa medialta. No, se nyt ei pidä ainakaan paikkaansa. Joitakin päiviä oli, etten vastannut, mutta kun en minä ehdi vastaamaan jokaiseen opposition kysymykseen enkä jokaiseen median pyyntöön. Olen antanut lukuisia haastatteluja, olen ollut A-studiossa, olen antanut kirjallisia vastauksia. Olen ollut sen kannalla, että kokoonnutaan tänne. Ja miksi kokoonnuimme? Minä sanoin alusta lähtien, että olen aina eduskunnan käytettävissä, ja kun eduskunta ja oppositiopuolueet, kaikki yhdessä, viime viikolla pyysivät, niin samana päivänä keskusteltuani puhemiehen kanssa totesin, että kutsutaan eduskunta koolle, annan tiedonannon. Ei tässä ollut jälleen mitään ihmeellistä, tässäkään asiassa. Olen valmis tähän keskusteluun, eikä ole salattavaa. [Oikealta: Väärin sammutettu!] Sitten tähän päätökseen. Harmi, että edustaja Biaudet lähti, kun hän kysyi perumisesta tai jäädyttämisestä tämän osalta. Siis edelleenkin toivon, että Garden-hanke jonain päivänä toteutuu — se olisi hieno pääkaupunkiseudulle — tai joku näistä nyt liikkeellä olevista hankkeista. [Ben Zyskowicz: Tulisi työtä ja toimeentuloa!] Mutta tällä hallituksella ei ollut enää edellytyksiä tällä aikataululla ja siitä johtuen, missä vaiheessa hanke on, tehdä enää näitä päätöksiä. Siksi me teimme tämän poliittisen linjauksen, mikä on faktoihin perustuvaa, että tämä ei ole enää mahdollista. Hanke on vielä niin kesken. Mitä sitten tulee näihin syytöksiin, kun edelleenkin vaalirahoituksesta, suhmuroinnista ja korruptiosta puhutaan, niin on erittäin hyvä, että oikeuskansleri sen tutkii. Oikeuskansleri tutkii, kun sitä häntä pyydetään tekemään, ja kanteluita on tehty ihan samalla tavalla kuin viime hallituksen aikana ja sitä edellisten hallitusten aikana ovat kansalaiset tehneet kanteluita, joita oikeuskansleri tutkii. Se ei itsessään tarkoita, että on tapahtunut jotain väärin. Siksi tuen tätä prosessia ja annan avoimesti kaiken tiedon, mitä kansleri haluaa. Edustaja Lindtman nosti esille tämän, että vastuuministeri ei tiennyt, miten päätös syntyi. Sitä ehkä selittää se, jos ette tarkastanut, että ministeri Poutala ei ollut silloin vielä ministeri, ja hän vastasi varmasti omasta näkökulmastaan. [Antti Lindtman: Ei edellinenkään tiennyt!] Hetki. — Sitten minä haluan vielä kommentoida lyhyesti tätä Valmet Automotivea. Mistä siinä oli kyse? Siinä oli kyse siitä, että tuhannet työpaikat olivat vaakalaudalla välittömästi, jos siellä olisi tullut konkurssi. Tämähän tuli täysin puhtaasta virkavalmistelusta, elinkeinoministerin ja omistajaohjausministerin esittelystä, ratkaisu, jolla se pelastettiin konkurssilta, nämä työpaikat pelastettiin ja samalla luotiin pohja sille, että sinne voidaan lähteä rakentamaan puolustusteollisuutta. Siksi olivat tärkeitä myöskin ne omistusjärjestelyt. Meillä, hallituksella ja minulla, oli vain ja ainoastaan Suomen valtion, veronmaksajien ja niiden työntekijöiden etu mielessä. Siinä ei ollut mitään ihmeellistä. Sen lisäksi arvioin itse, että en ole esteellinen sen päätöksenteon yhteydessä. On erikoista, jos te kyseenalaistatte tämän päätöksen. Se on todella erikoista. Lopuksi ehkä haluan vain sanoa sen, että kun tässä nyt luottamuksen perään on kyselty, niin lainaan Täällä Pohjantähden alla ‑teoksen Akseli Koskelaa, joka sanoi, että minä en ole heiltä luottamustani saanut, joten en voi sitä myöskään menettää. [Välihuutoja — Naurua]

Arvoisa puhemies! Suomalaiset todellakin ansaitsevat asiallista asioiden hoitoa. Tämä keskustelu on varmasti herättänyt paljon kysymyksiä. Voin toistaa tämän, mitä olen aikaisemminkin sanonut, mutta haluan nytkin vakuuttaa, että kun tämän asian käy läpi ja tämän perkaa, niin tämä on hoidettu asiallisesti — tämä on hoidettu asiallisesti. Ja vaikka edustaja Koskela ehti jo tämän nonsaleeraamaan, niin sana ”ehdollisuus” on kaiken ydin, sitä ei voi sivuuttaa tässä keskustelussa. Euroakaan ei ole maksettu eikä olisi maksettu ennen kuin hanke olisi ollut aloitusvalmis, ennen kuin kaikki siihen liittyvät vaikutusarviot olisi käyty huolellisesti läpi, tehty virkavalmistelussa virkavastuulla normaalin tavan mukaan. Tässä ei ole mitään kummallista. Edelliset lukemattomat hallitukset ovat tehneet poliittisia päätöksiä, joilla käynnistetään valmistelu erilaisista investointihankkeista, ja niin tulevat tekemään muuten seuraavatkin hallitukset. Sen jälkeen aloitetaan virkavalmistelu, jonka pohjalta tehdään lopullinen päätös. Me olisimme tehneet päätöksen Gardenista talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa syyskuussa, mutta koska tätä keskustelua on nyt nopeutetulla tahdilla käyty tämän kesän ajan, olemme käyneet tätä asiaa läpi nopeutetummin ja tulleet siihen tulokseen yhdessä, että koska hanke on muuttunut, hanke ei ole lähtenyt liikkeelle ja sen rahoitus on auki, niin me emme edistä nyt tätä kehysriihen päätöstä. Mutta edelleen sanon, että toivon, että Garden tai vastaava meidän maamme pääkaupunkiin tulee. Suomalaiset ansaitsisivat tällaisen kansainväliset mitat täyttävän hallin. [Suna Kymäläinen: Siitä ei nyt ole kysymys!] Mutta, edustaja Harkimo, se tulee sitten sen kautta, saako se hanke sen yksityisen rahoituksen, pystyykö virkavalmistelu puoltamaan tätä. Ja jos te olette oikeassa — niin kuin varmaan kaikki tuntevat teidän hallihistorianne, todella tiedätte paljon näistä asioista — niin silloinhan se ei toteudu eikä yhtään euroa veronmaksajien rahaa käytetä minnekään. Tämä on aivan päivänselvä asia, ja luulisi se ymmärrettävän. No, oliko sitten vaalirahoituksella jotain merkitystä tässä päätöksessä? Ei ollut. Me haimme vain ja ainoastaan suomalaisten etua, sitä, että Suomeen tulee työpaikkoja, niitä tuhansia työpaikkoja, joita rakennusaikana näin massiivinen hanke olisi laittanut liikkeelle, ja niitä valtavia määriä työpaikkoja, jotka syntyisivät pitkällä aikavälillä, kun Suomessa olisi tapahtumia, olisi tilaisuuksia, olisi kulttuuria, urheilua, liikuntaa. Se toisi matkailutuloja, turismia. Sitä me haettiin. Ei kai siinä ole mitään väärää, sen on täällä moni sanonutkin. Minusta tämä kannattaa kaikkien muistaa. Sitten se, että sotketaan tarkoituksellisesti käyttömenot ja investoinnit. Sitä minä en voi hyväksyä. Annetaan tarkoituksella ihmisille sellainen kuva, että jos me leikkaamme pysyviä menoja, [Eduskunnasta: Työpaikoilla ei niin väliä!] niin se olisi verrattavissa siihen, että me annetaan kertaluonteinen investointi, joka rahoitetaan valtion omaisuustuloilla. Ne ovat kaksi eri asiaa. Tämä 35 miljoonaa, jos se olisi annettu, ei olisi pois yhdestäkään sosiaali- ja terveystoimen palvelusta. Päinvastoin, sen mukanaan tuomilla verotuloilla ja kasvulla rahoitettaisiin niitä ihmisten palveluita. Tämä meillä on mielessä. Minä voin vakuuttaa teille, [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei demarit ymmärrä tuommoista!] että ei itselläni eikä hallituksella ole mitään muita motiiveja, kun me tämän päätöksen olemme tehneet. Sitten tähän selvitykseen ja jatkotyöhön. Kuinkahan moni teistä ylipäänsä on lukenut sen selvityksen, mihin täällä viitataan? [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei kukaan!] Ilmeisesti ei kukaan, koska se selvitys ei anna vastauksia niihin kysymyksiin, joita me haluamme tässä selvittää. Me haluamme tietää kapasiteettiarvioita näiden areenoiden rakentamisesta, kv-vertailua, kilpailutilannetta, kriteeristöä. Ei siitä selvityksestä löydy näihin vastauksia, arvon edustajat, niin että älkää silloin asettako näitä näin rinnakkain. Se on harhaanjohtamista ja väärän tiedon antamista. Ei sieltä löydy näihin vastauksia. Mutta on selvää, että nyt kun kilpailutilanne on muuttunut, areenahankkeita on useampia, [Puhemies koputtaa] niin kannattaa tehdä kriteerit, kun tähän nyt jatkoaika tulee, kannattaa tehdä selvitys, koska toivon, että Suomeen tällainen areena syntyy.