Peltokangas Mauri

Arvoisa herra puhemies! Keskustan välikysymys, moneskohan se nyt sitten on, on tänään käsittelyssä. Minulla on tuossa kahdeksan paperia, aanelosta, täynnä. Ajattelin mätkiä teitä ensin oikein kunnolla, mutta muutetaanpas tässä salissa vähän sävelmää. Arvoisat keskustan edustajat, ajattelin ihan nopeasti esittää teille sellaisen toivomuksen, että olisitte seuraavissa hallitusneuvotteluissa mukana muodostamassa uutta oikeistohallitusta tähän maahan. [Mikko Savola: Katsotaan, saadaanko kannatusta!] Te ette tule nimittäin saamaan yleviä ja erittäin hyviä, täälläkin kuultuja tavoitteitanne läpi maatalouspolitiikassa punavihreiden toverien kanssa, mutta toisenlaisessa kokoonpanossa se voisi hyvinkin olla mahdollista. Minä siis tarjoan teille nyt lämpimästi ja täysin vilpittömästi yhteistyön kättä. Tulkaa ensi kerralla mukaan talkoisiin, tai kuten edustaja Kurvisen seuduilla on tapana sanoa, kökkähän. Teissä nimittäin istuu 23 mielestäni pätevää ja hyvää tyyppiä. Siellä on kunnollisia valtiomiehiä ja ‑naisia. Toivoisin, että lakkaatte räpeltämästä näitä välikysymyksiä ja keskitytte siihen paperiin, että saadaan porukalla lukea nämä teidän tänään esittämänne erittäinkin hyvät esitykset hallitusneuvottelupaperista. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetuilla hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain eli niin sanotun tukipalvelulain muutoksilla mahdollistetaan viranomaisten tiedoksiantojen toimittaminen jatkossa myös yksityisiin digipostipalveluihin. Sähköisen tiedoksiannon ensisijaisuutta viranomaistoiminnassa koskeva, 14.4. kuluvaa vuotta voimaan tullut lainsäädäntö mahdollistaa viranomaisten tiedoksiantojen lähettämisen ensisijaisesti sähköisesti niille hallinnon asiakkaille, joille se on mahdollista. Tätä yleissääntelyä on täydennetty Verohallintoa ja Tullia koskevalla erityissääntelyllä. Käsiteltävänä olevan esityksen tavoitteena on, että viranomaisten Digi- ja väestötietoviraston tuottamaan viestinvälityspalveluun lähettämät sähköiset tiedoksiannot voidaan jatkossa näyttää palvelun käyttäjille myös yksityisen toimijan tarjoamassa digitaalisessa palvelussa. Tällä on tarkoitus tukea kansalaisten laadukasta asiointikokemusta ja mahdollisuutta valita tiedoksiannon vastaanottamisessa käyttämänsä palvelu. Lisäksi pyritään luomaan edellytyksiä uusille digitaalisille liiketoimintamalleille, digitaalisen kasvuympäristön vahvistamiselle sekä innovaatioille. Tavoitteena on myös, että viranomaisten ja yksityisten lähettämän sähköisen postin voi vastaanottaa pääsääntöisesti yhdessä palvelussa. Hallintovaliokunta pitää tavoitteita sähköisen tiedoksiannon lisäämisestä yleisesti kannatettavina. Siirtyminen sähköisiin tiedoksiantoihin viranomaistoiminnassa nopeuttaa asioiden käsittelyä, parantaa tietoturvaa, keventää hallinnollista taakkaa ja vähentää työvaiheita. Sähköisen tiedoksiannon ensisijaisuuteen liittyy kuitenkin myös asiakkaiden oikeusturvan toteutumiseen liittyviä riskejä, jotka on kyettävä minimoimaan. Valiokunta pitää tärkeänä, että viranomaisten sähköiset asiointikanavat ovat mahdollisimman selkeitä ja yhdenmukaisia. Samalla on tärkeää huolehtia siitä, että digitukea ja muita asiointikanavia on saatavilla riittävästi. Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta tähdentää, että tiedoksiantomenettely on keskeinen osa hallintoasian käsittelyä. Valiokunta toteaa, että sähköistä tiedoksiantoa koskeva yleissääntely, sitä täydentävä viranomaiskohtainen erityissääntely ja nyt ehdotettu sääntely muodostavat kokonaisuuden, jota voi olla vähän vaikea hahmottaa. Valiokunta korostaa, että sähköistä tiedoksiantoa koskevan sääntelykokonaisuuden tulee olla hallinnon asiakkaan näkökulmasta mahdollisimman selkeä ja johdonmukainen. Lisäksi on tärkeää, että viranomainen voi varmistua siitä, että tiedoksianto tulee asianmukaisesti toimitetuksi. Esityksen perusteluissa tuodaan varsin kattavasti esiin ehdotettuun sääntelyyn liittyviä riskejä. Mahdolliset yhdenvertaisuuteen vaikuttavat riskit liittyvät erityisesti ihmisten erilaisiin kykyihin käyttää digitaalisia palveluja. Oikeusturvan toteutumiselle voi puolestaan aiheutua riskejä tilanteissa, joissa henkilö ei ymmärrä katseluohjelman valinnan vaikutuksia tiedoksiannon vastaanottamiseen. Näitä riskejä pienentää kuitenkin se, että ehdotetussa sääntelyssä on kyse hallinnon asiakkaille ja palveluntarjoajille vapaaehtoisesta järjestelystä, joka ei velvoita sähköiseen asiointiin eikä vaikuta välittömästi niihin henkilöihin, jotka vastaanottavat viranomaisviestit paperipostilla. Yksityisen palveluntarjoajan katseluohjelman valitseminen on täysin vapaaehtoista, ja henkilöltä edellytetään sen valitsemiseen aktiivisia toimenpiteitä. Valiokunta painottaa selkeän, oikea-aikaisen ja kattavan viestinnän merkitystä sääntelykokonaisuuden toimeenpanossa. Myös neuvontaan tulee panostaa asianmukaisesti. Valiokunta kiinnittää mietinnössään huomiota myös esityksen tietosuojaan liittyviin riskeihin. Näitä riskejä pienentää se, että Suomi.fi-viestien kautta haettuja tietoja viranomaisten viesteistä ei tallenneta pysyvästi yksityisiin digipostipalveluihin. Tältä osin on syytä painottaa tietosuojalainsäädännöstä johtuvien velvoitteiden huolellista noudattamista. Arvoisa puhemies! Ehdotetun sääntelyn mukaan Digi- ja väestötietovirasto voi sopimuksella antaa katseluohjelman tarjoamista koskevan tehtävän myös muun palveluntarjoajan toteutettavaksi. Tällaiselle palveluntarjoajalle ehdotetut tehtävät ovat perustuslain 124 §:ssä tarkoitettuja julkisia hallintotehtäviä. Katseluohjelman tarjoamisessa on kyse sellaisesta viranomaista avustavasta tehtävästä, joka muodostaa julkisen hallintotehtävän ja joka voidaan siirtää sopimuksella muiden kuin viranomaisten hoidettavaksi. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tehtävien antamista muulle palveluntarjoajalle voidaan pitää perustuslain 124 §:ssä tarkoitetulla tavalla tarpeellisena tehtävien tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi. Kyseiset tehtävät eivät sisällä merkittävää julkisen vallan käyttöä. Hallintovaliokunta ehdottaa eräitä sääntelyä selkeyttäviä muutoksia lakiehdotukseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että sähköistä tiedoksiantoa koskevan sääntelykokonaisuuden vaikutuksia erityisesti hallinnon asiakkaiden oikeusturvaan seurataan ja että seurannassa havaitut kehittämistarpeet otetaan huomioon sähköistä asiointia ja sähköistä tiedoksiantoa koskevan lainsäädännön kehittämisessä. Valiokunnan mietintöön jätettiin kolme vastalausetta. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Esittelen valiokunnan mietintöä. Hallintovaliokunnan mietinnössä käsitellään hallituksen esitystä, jolla ehdotetaan muutettavaksi kotoutumislakia ja kuutta muuta lakia. Esitys liittyy vuoden 2027 talousarvioon. Kotoutumislaissa ehdotetaan säädettäväksi selkeämmin kokonaisuutena kotoutumisen yleiset tavoitteet sekä yksilöllisen kotoutumissuunnitelman ja kotoutumiskoulutuksen tavoitteet. Esityksen tavoitteena on uudistaa kotoutumispalveluja siten, että jatkossa kotoutumispolitiikka perustuu aiempaa enemmän kielen oppimiseen, työntekoon ja suomalaiseen yhteiskuntaan perehtymiseen sekä kotoutujan oman vastuun korostamiseen. Esityksessä ehdotetaan toteutettavaksi hallitusohjelman mukainen 15 miljoonan euron säästötavoite kotoutumis- ja kielikoulutuksen uudistamisesta. Tavoitteena on myös toteuttaa kevään 2024 julkisen talouden suunnitelman mukainen 1,8 miljoonan euron säästö vuodesta 27 alkaen alentamalla 18 vuotta täyttäneestä henkilöstä maksettavaa laskennallista korvausta. Lisäksi esityksessä ehdotetaan toteutettavaksi syksyllä 2025 budjettiriihessä päätetty 30 miljoonan euron säästö. Arvoisa puhemies! Esityksessä kotoutumista ja kielitaitoa edistävien koulutusten muodostamaa kokonaisuutta ja järjestämisvastuita ehdotetaan muutettavaksi siten, että kotoutumiskoulutuksen järjestämisvastuu on jatkossa vain kuntien työvoimaviranomaisilla, jotka järjestävät koulutukset työvoimakoulutuksena. Esityksellä vahvistetaan kuntien ja niiden muodostamien työllisyysalueiden mahdollisuuksia järjestää kotoutumiskoulutusta ja lukutaitokoulutusta sekä johtaa, ohjata ja kehittää kotoutumista ja kielitaitoa edistävien koulutusten kokonaisuutta ja samalla edistää tehokkaammin maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä. Ehdotetun muutoksen myötä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toimiva vapaan sivistystyön, kotoutumiskoulutuksen ja lukutaitokoulutuksen ohjaus- ja valtionosuusjärjestelmä puretaan lukuun ottamatta viittomakieliseen kotoutumiskoulutukseen kohdistuvaa rahoitusta. Hallintovaliokunnan saamissa lausunnoissa on todettu vapaan sivistystyön merkittävä rooli ja samalla myös pitkä kokemus koulutusten järjestämisessä. Hallintovaliokunta pitää tärkeänä sitä, että työvoimaviranomaiset voivat hyödyntää kotoutumiskoulutuksen toteuttamisessa myös jatkossa vapaan sivistystyön oppilaitosten osaamista. Tämä huomioidaan hallituksen esityksessä siten, että kunnat voivat valita koulutuksille parhaaksi katsomansa tuottamistavat ja toteuttajat oppilaitosten ja muiden koulutuksen tarjoajien joukosta. Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksessä vahvistetaan lukutaitokoulutuksen keskeistä roolia heikosti lukevien ja kirjoittavien työnhakijoina olevien kotoutuja-asiakkaiden palveluna säätämällä lukutaitokoulutuksen tavoitteista, sisällöstä, seurannasta ja järjestämisestä laissa. Lisäksi Opetushallitus määrää ehdotuksen mukaan lukutaitokoulutuksen opetussuunnitelman perusteista, millä parannetaan myös lukutaitokoulutuksen laatua ja yhdenmukaistetaan sen toteutumista. Hallintovaliokunta pitää kielitaitoa edistäviä ehdotuksia kannatettavina. Hallintovaliokunta on aiemmissa mietinnöissään muun muassa kertonut siitä, että erityisesti suomen tai ruotsin kielen osaamisella on keskeinen merkitys maahanmuuttajien työllistymisessä ja yhteiskuntaan kotoutumisessa. Esityksessä ehdotetaan työvoimakoulutuksena järjestettävän kotoutumiskoulutuksen rahoituksen siirtämistä kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen. Hallintovaliokunta pitää rahoituksen siirtoa selkeyttävänä ja kannatettavana. Kuten edellä totesin, hallituksen esitys kohdentaa kuntiin myös uusia säästötoimia koskien kotoutumisen edistämisen kokonaisuutta. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu laajasti esiin huoli esityksen vaikutuksista muun muassa kuntatalouteen ja kotoutumista edistäviin palveluihin sekä kuntien halukkuuteen ottaa vastaan kotoutuja-asiakkaita, samoin kuin mahdollisesta kotoutuja-asiakkaiden ohjautumisesta isoihin kaupunkeihin. Kotoutumiseen kohdistuvat leikkaukset voivat heijastua kotoutumispalvelujen lisäksi myös laajemmin kunnan muiden palveluiden resursseihin. Hallintovaliokunta toteaakin mietinnössään, että on mahdollista, että esitykseen sisältyvät rahoitusmuutokset ja säästöt voivat vaikuttaa kuntien talouteen ja kotoutumispalvelujen toteuttamiseen, mikäli kunnat eivät pysty sopeuttamaan toimintaansa tai vähentämään palveluita, joihin säästöt kohdentuvat. Hallintovaliokunta pitää edellä todettu huomioiden kuitenkin tärkeänä sitä, että erityisesti kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuteen panostetaan. Samalla valiokunta tähdentää, että oikein kohdennetuilla ja resursoiduilla alkuvaiheen toimenpiteillä on merkittävä rooli kotoutumisen onnistumisessa. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen mukaan kotoutumislaissa määritellään jatkossa selkeämmin kokonaisuutena kotoutumisen yleiset tavoitteet ja yksilöllisen kotoutumissuunnitelman sekä kotoutumiskoulutuksen tavoitteet. Tavoitteissa huomioidaan vahvemmin maahanmuuttajan oma vastuu kotoutumisestaan ja velvollisuus kotoutumisensa edistämiseen. Kotoutumisen tavoitteeksi asetetaan selkeämmin työllistyminen, suomen tai ruotsin kielen oppiminen ja suomalaiseen yhteiskuntaan perehtyminen. Hallintovaliokunta on aiemminkin katsonut, että kotouttamistoimenpiteiden velvoittavuutta tulee edelleen lisätä ja että maahanmuuttajilta tulee edellyttää suomalaisen yhteiskunnan toimintatapojen, sääntöjen sekä arvojen tuntemusta. Lisäksi valiokunta on korostanut yksilön omaa aktiivisuutta ja vastuuta kotoutumisestaan. Tästä syystä hallintovaliokunta pitää nyt esityksessä ehdotettuja tavoitteita sekä vastuiden ja velvollisuuksien lisäämistä kannatettavina. Valiokunta katsoo, että sääntelyllä selkeytetään ja yhdenmukaistetaan kotoutumiseen liittyvää palveluprosessia ja tehostetaan resurssien käyttöä. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kannattaa lausunnossaan hallintovaliokunnalle esityksen tavoitteita ja pitää tärkeänä, että maahan muuttaneiden henkilöiden nopeaa kiinnittymistä työelämään ja yhteiskuntaan pyritään vahvistamaan. Kotoutumispalveluilla on perusteltua pyrkiä antamaan niihin osallistuville henkilöille valmiudet päästä työmarkkinoille ja pysyä työssä. Palveluja on tärkeää kehittää, ja erityisesti niiden vaikuttavuuden parantamiseen tulee panostaa. Hallintovaliokunta yhtyy edellä todettuun työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan näkemykseen mutta korostaa samalla, että työperäisen maahanmuuton ja kotoutumisen onnistumisen kannalta myös työnantajilla on keskeinen rooli. Valiokunnan näkemyksen mukaan työnantajien osallistumista maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseen tulee jatkossa vahvistaa ja kehittää. Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta pitää hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä sekä saamansa selvityksen perusteella esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta toteaakin, ettei se ehdota sääntelyyn varsinaisia sisällöllisiä muutoksia, mutta valiokunta huomioi mietinnössään lakiehdotuksiin muista hallituksen esityksistä ja lakimuutoksista johtuvat yhteensovittamistarpeet. Näin ollen hallintovaliokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muutosehdotuksin. Samalla valiokunta ehdottaa, että kotoutumiskoulutuksen laatukriteereitä koskeva lakialoite 21/2025 vp hylätään. Mietintöön liittyy kaksi vastalausetta. — Kiitoksia.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kuuntelin tässä tarkkaan keskustalaisten vuodatusta, jälleen, tyhjän paperin porukan pärinää, elikkä porukan, joka siis todellakin toi tyhjän paperin, aikuiset ihmiset, hallitusneuvotteluun. Tässä on oikein vastuunkantopuolueen esimerkki. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh, ohhoh!] Maalaisliitto tuli yhtäkkiä niin punaiseksi, että itsekin ihmettelin, kun katsoin sitä punaista neliapilaa, että ”onko tämä — ei, kyllä se on muuttunut”. [Naurua] Mutta jos me puhumme tästä turpeesta, niin maatalousministerinä ollessaan tässä herrasmies, joka nosteli käsiään äsken, tappoi maatilat, teki tuhoa siellä ihan käsittämättömästi, [Antti Kurvisen välihuuto] viimeisenä päätöksenään poisti esimerkiksi turkistarhaajilta määrätyt tuet, joilla he olisivat vielä sinnitelleet — niin mitä, ministeri Kurvinen meni ja päräytti nekin viimeisenä työnään pois, kiittää siellä maaseutuja. Jos luette kommenttiosiota omasta ilmoituksestanne, niin kannattaa, Kurvinen, ihan oikeasti [Puhemies koputtaa] ottaa opiksi. — Kiitoksia. [Timo Heinonen: Syylliset ylös!]

Arvoisa puhemies! Suomi siirtyy hallitusohjelman mukaan asteittain digitaalisten palveluiden ensisijaisuuteen viranomaisasiointikanavana. Hallituksen esityksessä ehdotetulla lainsäädännöllä mahdollistetaan sähköisen tiedoksiannon ensisijaisuus viranomaistoiminnassa. Tavoitteena on, että viranomaisen tiedoksiannot lähetetään ensisijaisesti sähköisesti niille hallinnon asiakkaille, joille se on mahdollista. Nykyisin tiedoksiannot toimitetaan postitse, ellei asiakas ole erikseen antanut suostumusta sähköiseen tiedoksiantoon. Esityksellä tavoitellaan nykyistä tehokkaampia viranomaismenettelyjä, parempaa tuottavuutta ja paikkariippumatonta viranomaisasiointia. Ehdotetun lainsäädännön keskeisenä sisältönä on tiivistetysti se, että täysi-ikäiselle henkilölle avataan jatkossa tietyin poikkeuksin viranomaisaloitteisesti viestinvälityspalvelutili Suomi.fi, kun hän tunnistautuu johonkin julkishallinnon sähköiseen palveluun. Tämän jälkeen viranomaiset voivat toimittaa sähköisiä tiedoksiantoja tälle viestinvälityspalvelutilille ilman henkilön nimenomaista suostumusta. Hallintovaliokunta pitää tavoitteita sähköisen tiedoksiannon lisäämisestä kannatettavina. Sähköinen tiedoksianto voi parhaimmillaan edistää perusoikeuksien toteutumista ja helpottaa ihmisten asiointia viranomaisten kanssa. Ehdotettuun sääntelyyn liittyy kuitenkin myös erityisesti yhdenvertaisuuteen ja asiakkaiden oikeusturvan toteutumiseen liittyviä riskejä, jotka on kyettävä minimoimaan. Hallintovaliokunta käsittelee näitä riskejä mietinnössään varsin kattavasti. Hallintovaliokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä mietinnöstä ilmenevin huomautuksin ja muutosehdotuksin. Arvoisa rouva puhemies! Noin 2,5 miljoonaa henkilöä on ottanut viestinvälityspalvelun eli Suomi.fi-viestit vapaaehtoisesti käyttöönsä ja antanut suostumuksensa sähköiseen viestintään. Palvelun käyttöönotto edellyttää nykyisin, että henkilö lisää palveluun käytössään olevan toimivan sähköpostiosoitteen, joka pyydetään vahvistamaan. Jokaisesta viestinvälityspalvelutilille saapuneesta viestistä lähetetään ilmoitus tähän sähköpostiosoitteeseen. Jatkossa siis Suomi.fi-viestit-palvelun käyttöönotto tapahtuisi viranomaisaloitteisesti. Hallintovaliokunta pitää välttämättömänä rajauksena sitä, ettei tiliä avata henkilölle, jolle on määrätty edunvalvoja tai vahvistettu edunvalvontavaltuutettu. Esityksen perusteluissa tuodaan varsin kattavasti esiin viestinvälityspalvelutilin kautta tapahtuvaan tiedoksiantoon liittyviä yhdenvertaisuuteen ja oikeusturvan toteutumiseen liittyviä riskejä. Riskit liittyvät erityisesti ihmisten erilaisiin tosiasiallisiin mahdollisuuksiin käyttää palvelua ja vastaanottaa tiedoksiantoja sähköisesti. Riskit korostuvat erityisesti sellaisten henkilöiden kohdalla, joiden digitaalinen toimintakyky on alentunut mutta joille ei ole määrätty edunvalvojaa tai vahvistettu edunvalvontavaltuutettua. Ehdotettu sääntely saattaa tosiasiallisesti edellyttää, että henkilön digikyvykkyys riittää Suomi.fi-viestien käytön lisäksi myös viranomaisten omien sähköisten asiointipalvelujen käyttöön. Henkilö ei myöskään välttämättä ole valmistautunut yleiseen Suomi.fi-viestien käyttöönottoon tunnistautuessaan asiointipalveluun. Arvoisa rouva puhemies! Valiokunta katsoo, että henkilöä, jolle viestinvälityspalvelutili avataan, tulee informoida tilin avaamisesta ja sen vaikutuksista sekä mahdollisuudesta pyytää palvelun sulkemista mahdollisimman selkeästi. Valiokunta korostaa, että riittävän selkeä informointi mahdollisuudesta tilin sulkemiseen on keskeistä henkilöiden yhdenvertaisuuden ja oikeusturvan takaamisessa. Tämä korostuu esimerkiksi niiden henkilöiden kohdalla, jotka käyttävät sähköisiä palveluja vain avustettuina. Valiokunta pitää välttämättömänä, että riittävällä informoinnilla varmistetaan, että käyttäjä ymmärtää tilin avaamisen vaikutuksen ja sen, että viranomaisten tiedoksiannot toimitetaan hänelle jatkossa sähköisesti. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, ettei viestinvälityspalvelutilin avaamiseksi vaadita ehdotetussa sääntelyssä sähköpostiosoitteen tai muun sähköisen yhteystiedon antamista, kuten nykyisin. Henkilön on kuitenkin ennen tilin avaamista ilmoitettava sähköinen osoite tai tieto siitä, ettei anna sähköistä osoitetta. Valiokunta toteaa, että sääntelyä sovellettaessa on huolehdittava siitä, että henkilö varmasti tietää sen, että jättäessään ilmoittamatta sähköisen osoitteen hän ei saa ilmoituksia saapuneista viesteistä. Saadun selvityksen mukaan ehdotettu sääntely mahdollistaa myös tekstiviestiherätteiden käytön. Tämän toiminnallisuuden kehittämistä palveluun ei ole kuitenkaan valmistelussa pidetty kustannustehokkaana ratkaisuna. Sähköpostiherätteen lisäksi käytössä on mobiilisovelluksesta toimitettava push-ilmoitus, joka vastaa selvityksen mukaan pitkälti tekstiviestiherätettä. Jos sähköisen osoitetiedon antaminen olisi tiliä avattaessa pakollista, sääntely tilin avaamisesta perustuisi tosiasiassa nykytilaa vastaavasti henkilön nimenomaiseen suostumukseen eikä tavoiteltu sähköisen tiedoksiannon ensisijaisuus toteutuisi. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Suomi.fi-tiliä ei jatkossakaan avata käyttäjän sitä huomaamatta. Tilin avaaminen tapahtuu aina Suomi.fi-tunnistustapahtuman yhteydessä ja edellyttää käyttäjältä toimenpiteitä, millä pyritään varmistamaan se, ettei tiliä avata käyttäjän tietämättä tai niin sanotusti vahingossa. Valiokunta tähdentää, että menettelyn sähköisestä tiedoksiannosta kieltäytymiseen tulee olla mahdollisimman yksinkertaista. Arvoisa rouva puhemies! Valiokunta korostaa selkeän ja oikea-aikaisen viestinnän merkitystä muutoksen toteuttamisessa. Digi- ja väestötietovirasto on tiedottanut muutoksesta jo etupainotteisesti. Lain voimaantulon jälkeen käyttäjiä on tarkoitus tukea useilla saavutettavilla tavoilla, kuten video-ohjeilla. Neuvontaa on saatavilla myös Digi- ja väestötietoviraston asiakaspalvelusta, jonka resursointia vahvistetaan muutosten voimaantulon yhteydessä. Valiokunta korostaa myös digituen merkitystä. Henkilö voi tehdä pyynnön Suomi.fi-tilin sulkemisesta heti sen jälkeen, kun tili on avattu. Se avataan ehdotetun sääntelyn mukaan kuitenkin tietyn ajan kuluttua uudelleen, jos henkilö asioi jossain sähköisessä viranomaispalvelussa. Hallintovaliokunta ehdottaa tätä määräaikaa pidennettäväksi puolesta vuodesta yhteen vuoteen. Myöskään tilin uudelleen avaaminen ei tapahdu automaattisesti tai käyttäjän tietämättä vaan edellyttää käyttäjän aktiivisuutta. Hallintovaliokunta pitää tärkeänä, että sähköisestä asioinnista kieltäytyminen on käytännössä niin helppoa, että sen voi tehdä myös ilman digiosaamista. Tästä näkökulmasta on perusteltua, että tilin sulkemispyynnön voi tehdä myös puhelimitse tai käyntiasioinnin yhteydessä. Hallintovaliokunta toteaa, ettei kaikkia henkilöitä velvoiteta ehdotetulla sääntelyllä yksinomaan Suomi.fi-viestien käyttäjiksi ja sitä kautta sähköisten tiedonantojen vastaanottamiseen. Sääntelyllä pyritään osaltaan turvaamaan se, että vain digitaalisten välineiden käyttöön kykeneviä henkilöitä ohjataan sähköisten tiedoksiantojen piiriin. Hallintovaliokunta pitää erittäin tärkeänä, että hallinnon asiakas saa luotettavalla tavalla tiedon hänelle tiedoksi annettavasta viranomaisen asiakirjasta. Tästä tulee huolehtia myös tilanteessa, jossa ensisijaisena tiedoksiantokanavana on ehdotetun sääntelyn mukaisesti viestinvälityspalvelu. Hallintovaliokunta yhtyy perustuslakivaliokunnan näkemykseen siitä, että viestinvälityspalveluun tulleesta asiakirjasta tehtävällä ilmoituksella on keskeinen merkitys tiedoksiannon tarkoituksen toteutumisen kannalta. Arvoisa rouva puhemies! Vielä: Ehdotetulla ilmoitussääntelyllä pyritään varmistamaan hallinnon asiakkaiden mahdollisimman kattava tiedonsaanti. Tiedoksiannon vastaanottaja saa lähtökohtaisesti erillisen ilmoituksen tiedoksi annettavasta asiakirjasta ilmoittamaansa sähköiseen osoitteeseen. Hallintovaliokunta on perustuslakivaliokunnan valtiosääntöoikeudellisten huomautusten johdosta ehdottanut mietinnössään tiedoksiannosta ilmoittamista koskevaa sääntelyä täsmennettäväksi ja täydennettäväksi. Valiokunnan ehdotuksen mukaan Digi- ja väestötietovirastolla on esimerkiksi velvollisuus antaa käyttäjälle tieto siitä, että ilmoitusta ei lähetetä, jos käyttäjä ei ilmoita tiliä avattaessa sähköpostiosoitettaan. Arvoisa rouva puhemies! Hallintovaliokunta on tehnyt lakiehdotuksiin perustuslakivaliokunnan edellyttämät muutokset. Valiokunnan mietintöön jätettiin kolme vastalausetta. — Kiitos.