Peltokangas Mauri

Arvoisa herra puhemies! Ensimmäiseksi kiitän aloitteen tekijöitä ja allekirjoittajia. Tein itse vuonna 2021 toimenpidealoitteen, jossa vaadin silloisen turpeen energiaveron kiristyksen perumista sekä turpeen julistamista uusiutuvaksi luonnonvaraksi. Seison yhä tänä päivänä tuon aloitteeni takana, ja olen pitänyt turveasiaa esillä tarpeen tullen. Henkilökohtainen näkemykseni ei ole muuttunut eikä tule muuttumaan. Pidän erittäin tärkeänä, että puhun asiasta täällä tänään. Tärkeä osa tätä kokonaisuutta on se, mikä tässäkin aloitteessa tuodaan ilmi, että turve täytyisi saada eroon Euroopan unionin päästökaupasta, sillä pelkkä uusiutuvaksi luokittelu tai energiaveron peruminen ei enää riitä. Vastuuttoman politiikan lopputuotteena määrätyt päästökauppamaksut ovat turpeesta todella suuret. Minä haluan — ja voi voi, meitä on Pohjanmaalla paljon — että turve on jatkossakin osana meidän omaa energiapalettiamme, mielellään entistäkin suurempana, sanoisin. Itse olisin henkilökohtaisesti milloin vain valmis tuplaamaan turvetuotannon Suomessa. Meillähän oli parhaina aikoina suomalaisessa energiaturvekäytössä noin 0,7 prosenttia luonnonvaraisista soista, kun samanaikaisesti suojeltuna on 12 prosenttia. Tuolloin vuosia sitten olin jo sitä mieltä, että turvetuotanto olisi pitänyt kohottaa jonnekin 1,4 prosentin tasolle, niin että meillä olisi raaka-ainetta ollut myydä asti. Tällaisessa taloudellisessa tilanteessa tämä olisi ollut tällekin päivälle oiva apu. No, mieluummin minä joka tapauksessa kotimaista turvetta poltan kuin italialaisten jätteitä ja kallisarvoista tukkipuuta, jota tänä päivänä ajetaan turpeen tilalle — siis voi järjettömyyden päiviä. Minun täytyy tämä sanoa ääneen. Arvoisa puhemies! Viime kaudella, kun turvetuottajat kävivät vierailulla eduskunnassa, muistan hyvin, miten he ojensivat minulle turvetta täynnä olevan ämpärin. Tuossa ämpärissä lukee seuraavat faktat: turve on sataprosenttisesti uusiutuva luonnontuote, elintärkeä kasvualusta kotimaisten kasvisten ja vihannesten viljelyssä, korvaamaton kotieläinten kuivike ja ainoa kotimainen huoltovarmuuspolttoaine, joka säilyy varastoituna vuosikausia. Siinä lukee myös hyvin suurilla kirjaimilla: ”turve uusiutuvaksi”. Tuo ämpäri on muuten yhä työhuoneessani tallessa. Lupasin silloin, että istutan siihen jonkun krysanteemin kasvamaan. Tämä on jäänyt tekemättä, mutta nytpä lupaankin, että tämän lupaamani toimenpiteen teen. Nimittäin kun se turve on siellä useita vuosia ämpärissä ollut työhuoneessani, niin se on niin tömäkkää kasvualustaa, että jos minä menen nyt ja istutan siihen jotain, niin kyllä kuulkaas kukkii. Tämäkin kertoo turpeen mainiosta tehosta. Arvoisa puhemies! Punavihreät ajoivat turvealan ahdinkoa viime kaudella. Siitähän ei pääse yli eikä ympäri. He kiristivät turpeen verotusta ja lopuksi maksoivat romutuspalkkioita turvekoneista. Kyllä minä mietin, kuinkahan paljon maaseudulta mahtoikaan mennä työpaikkoja suoraan sanottuna ideologisen vihervasemmistolaisen höpöhöpönassupolitiikan aikaansaaman turpeen alasajon johdosta. En tiedä mitään niin vastuutonta kuin se, että jollakin tämän talon päätöksellä ajetaan joku elinkeino alas sellaisessa tilanteessa, kun katsomme, missä tänä päivänä ollaan. Viime kaudella ei ollut sen parempaa eikä sitä edellisellä, eikä muuten tule olemaan seuraavallakaan kaudella. Tässä ollaan aika lailla pakon edessä elämässä nyörit kiinni, mutta tässä nyt mennään. Arvoisa puhemies! Kansalaisaloite kertoo kansan tahdon. Itse olen tästä kansalaisaloitteesta sataprosenttisesti samanmielinen ja pidän sitä hyvin tärkeänä. Jos tämä aloite ei nyt jostain syystä mene läpi, niin toivon todellakin seuraavaan hallituspöytään viisasta oikeistopolitiikkaa tukemaan turpeen asemaa Suomessa, jotta saadaan asia edes joskus tulevaisuudessa korjatuksi. Vielä lopuksi haluaisin sanoa, että turvetuotanto on — kuten on varmasti miljoonaan kertaan mainittu — energiahuoltovarmuudelle hyvä mutta lisäksi myös todellinen mahdollisuus Suomelle, eikä meillä ole varaa jättää yhtään ainutta kiveä kääntämättä jokaisen maaseudun elinkeinon eteen. Meidän on tehtävä sellaisia politiikkatoimia, että turvetuotannon jatkuvuus taataan. Se jos jokin on isänmaallinen, kauaskantoinen ja vastuullinen teko. — Kiitoksia.

Arvoisa herra puhemies! Hallintovaliokunnan mietinnössä käsitellään hallituksen esitystä, jossa ehdotetaan säädettäväksi laki automaattisesta tietojen hausta ja tietojenvaihdosta eurooppalaisessa poliisiyhteistyössä. Esityksessä annetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston niin kutsuttua Prüm II ‑asetusta koskevat täydentävät säännökset. Sääntelyssä on kyse asetuksen jäsenvaltioille jättämän kansallisen liikkumavaran käytöstä. Esityksessä ehdotetaan, että Suomi liittyy poliisirekisteritietojen vaihtoon, niin sanottuun EPRIS-järjestelmään. Poliisirekisteritietojen vaihtaminen on kansainvälisen poliisiyhteistyön ydintehtävä. Tällä hetkellä se tapahtuu perinteisenä viestinvaihtona kysyvän ja vastaanottavan valtion välillä. Nykyjärjestelmä ei ole automatisoitu, ja kun henkilöä koskevia tietoja kysytään toisesta valtiosta, henkilöön kohdistuva epäily samalla paljastuu tämän toisen valtion viranomaisille. Sen sijaan Prüm-asetuksen mukainen poliisirekisteritietojen vaihto perustuu automatisoituun ja vahvasti suojattuun kyselyjärjestelmään. Vasta siinä tapauksessa, että kyselyn perusteella tulee osumia ja kyselyn tehnyt jäsenvaltio pyytää lisätietoja, vastaanottavan jäsenvaltion viranomaiset saavat tiedon kysytystä henkilöstä. Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan myös, että Prüm II ‑asetuksen tietoja voi käyttää kadonneiden henkilöiden tunnistamiseksi rikostutkinnan yhteydessä sekä humanitäärisistä syistä johtuvissa tilanteissa ja että kyseisiä tietoja voi käyttää myös tunnistamattomien vainajien tunnistamiseksi. Lisäksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annettuun lakiin ehdotetaan Prüm II ‑asetuksesta aiheutuvia teknisiä muutoksia. Perustuslakivaliokunta esittää esityksestä antamassaan lausunnossa, että lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Arvoisa puhemies! Poliisirekisteritiedoista on säädetty Prüm II ‑asetuksessa. Kyseisen asetuksen mukaan poliisirekisteritiedoilla tarkoitetaan epäiltyjen ja tuomittujen henkilöiden biografisia tietoja, jotka ovat saatavilla rikosten ennalta estämiseksi, paljastamiseksi ja tutkimiseksi perustetuissa kansallisissa tietokannoissa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan poliisissa tällaisia tietoja sisältävä tietokanta on tällä hetkellä poliisiasiain tietojärjestelmä. Myös Rajavartiolaitos ja Tulli käyttävät poliisiasiain tietojärjestelmää. Hallintovaliokunnan saamasta selvityksestä ilmenee, että kyse ei koskaan voi olla muista tietokannoista kuin sellaisista, mitkä sisältävät epäiltyjen ja tuomittujen henkilöiden biografisia tietoja, jotka ovat saatavilla rikosten ennalta estämiseksi, paljastamiseksi ja tutkimiseksi perustetuista kansallisista tietokannoista. Se, mitä tietoja edellä mainituista henkilöistä voidaan käsitellä, on tarkasti säädetty Prüm II ‑asetuksessa. Hallintovaliokunta katsoo saamaansa selvitykseen perustuen, että esityksessä poliisirekisteritiedoista ja poliisirekisterihakemistojen laatimisesta on säädetty selkeästi ja tarkkarajaisesti. Ehdotetun sääntelyn tavoitteena on tehostaa lainvalvontaviranomaisten tiedonvaihtoa ja esitutkinnan kannalta merkityksellisen tiedon paikantamista Euroopan unionin jäsenvaltioiden alueella. Esityksestä ilmenee, että ehdotetun sääntelyn taustalla on Suomessa ilmenevän rikollisuuden aiempaa useammin rajat ylittävä ja monimuotoinen luonne. Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta pitää ehdotettua sääntelyä perusteltuna ja tärkeänä. Valiokunta pitää tärkeänä myös sitä, että ehdotetulla sääntelyllä henkilötietojen suoja paranee ja että uudet mahdollisuudet biometristen tietojen vertailuun auttavat merkittävästi kadonneiden henkilöiden etsinnässä ja onnettomuusuhrien tunnistamisessa. Valiokunta puoltaa yksimielisesti lakiehdotusten hyväksymistä ehdotuksiin tehtävin tarkistuksin. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kaarisalolle voi todeta, että kyllä muistan viime kauden oikein hyvin. Taisimme saada valiokunnassa yhden ehdotuksemme läpi koko kaudella. Tällä kaudella oppositiolta kuitenkin on tullut niitä useita kymmeniä, jotka on kirjattu mietintöihin. Mutta se tietysti riippuu aina porukoista, enkä sen takia tässä nyt osoita ketään sormella, koska ihmiset vaihtuvat valiokunnissa ja tässä salissakin. Mutta sanotaan näin, että jos nyt tässä olen ollut kuulevinani, että valiokunnan mietintö jollain tavalla on siis aliarvostettu, niin onhan meidän kuitenkin syytä muistaa, mikä on se paperi, minkä korkein oikeus ottaa viimeisenä käteen, jos esimerkiksi lainsäädännössä on sellainen kohta, että tullaan pattitilanteeseen. Kyllä se on valiokunnan mietintö, josta haetaan sitten se lain henki, ja viimeinen tulkinta tulee sieltä, niin että ei siellä valiokunnassa nyt ihan mitä tahansa paperia, edustaja Savola, tehdä. [Mikko Savola: Etkö puolustakaan hallituksen esitystä? — Mauri Peltokangas: Kyllä!]

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Ehdotetulla lainsäädännöllä muutetaan poliisin ja muiden turvallisuusviranomaisten tiedonsaanti- ja tiedonluovutusoikeuksia koskevaa sääntelyä. Esityksen tavoitteena on, että poliisilain ja poliisin henkilötietolain sääntely mahdollistaa tehokkaan ja toimivan tiedonvaihdon poliisin ja muiden viranomaisten sekä poliisin ja yksityisten tahojen välillä erityisesti rikostorjunnan tehostamiseksi ja yhteiskunnan turvallisuuden takaamiseksi. Tarkoituksena on, että sääntely vastaa nykyistä paremmin muuttuneen toimintaympäristön vaatimuksia. Poliisin mahdollisuuksia luovuttaa tietoja myös omasta aloitteestaan ehdotetaan selvennettäväksi. Lisäksi poliisin tiedonsaantia sosiaali- ja terveydenhuollosta muun muassa rikosten ennalta estämiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi sekä kadonneiden löytämiseksi selkeytetään. Poliisilain ja poliisin henkilötietolain kansallista tiedonvaihtoa koskevaa sääntelyä selkeytetään ja ajantasaistetaan myös siten, että sääntelyssä huomioidaan nykyistä paremmin voimassa oleva yleislainsäädäntö. Rajavartiolaitosta, Tullia, Puolustusvoimia ja Maahanmuuttovirastoa koskevaan sääntelyyn ehdotetut muutokset tukevat sääntelyn tavoitteita näiden viranomaisten toiminnan näkökulmasta. Ehdotetuilla lainmuutoksilla pyritään hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti poistamaan tietojenvaihdon esteitä muun muassa rikostorjunnassa, lisäämään poliisin mahdollisuuksia luovuttaa salassa pidettäviä tietoja muun muassa rikosten estämiseksi ja turvallisuuden takaamiseksi sekä vahvistamaan kansallista turvallisuutta ja yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Lainmuutoksilla pyritään myös varmistamaan, että poliisin kansallista tiedonvaihtoa koskevat säännökset tukevat viranomaisyhteistyötä ja erityisesti hallinnollisen rikostorjunnan tarpeita. Hallintovaliokunta on kiinnittänyt vuoden 2021 sisäisen turvallisuuden selontekoa koskevassa mietinnössään ja monissa muissa yhteyksissä huomiota viranomaisten väliseen tiedonkulkuun liittyviin haasteisiin ja pitänyt välttämättömänä, että toimivaltaisilla viranomaisilla on käytössään kaikki olennainen tieto, jota tarvitaan sisäisen turvallisuuden erilaisiin uhkiin varautumiseksi, uhkatilanteiden ennaltaehkäisemiseksi ja sujuvan viranomaisyhteistyön varmistamiseksi. Arvoisa rouva puhemies! Aiemmin keväällä käsitellyssä kuluvan vaalikauden sisäisen turvallisuuden selontekoa koskeneessa hallintovaliokunnan mietinnössä keskiössä olivat turvallisuusympäristön muutosten vaikutukset sisäiseen turvallisuuteen ja viranomaisten toimintaympäristöön. Poliisin toimintaympäristön voidaan todeta muuttuneen merkittävällä tavalla, mikä on tuonut mukanaan uusia haasteita myös tiedonvaihdon näkökulmasta. Yhteiskunnan digitalisaatio ja siihen liittyvä teknologinen kehitys, tietomäärien kasvu sekä asioiden siirtyminen tietoverkkoihin on aiheuttanut tietoverkkorikollisuuden huomattavaa kasvua ja niin sanotun perinteisen rikollisuuden siirtymistä tietoverkkoihin. Erityisesti huumausainekauppaa siirretään yhä enemmän tietoverkkoavusteiseksi. Lisäksi laiton asekauppa, petos- ja talousrikollisuus, viharikokset, uhkailu ja kiristäminen sekä monimuotoinen seksuaalirikollisuus verkossa jatkavat kasvuaan kansainvälisesti. Rikolliset toimivat laajasti myös verkon niin sanotulla pimeällä puolella. Avoimesta sekä pimeästä verkosta on tullut merkittävällä tavalla myös lainvalvontaviranomaisten ja muiden viranomaisten toimintaympäristöä viimeisen vuosikymmenen aikana. Yhteiskunnan digitalisoituminen ja ihmisten verkottuminen esimerkiksi erilaisiin sosiaalisen median palveluihin on tapahtunut todella nopeasti ja niin nopeasti, ettei lainsäädäntö ole pysynyt kerta kaikkiaan mukana. Myös ammattimainen ja järjestäytynyt rikollisuus on viime vuosina lisääntynyt. Suomessa on tehty havaintoja myös paikallisista rikollisverkostoista, niin sanotuista katujengeistä. Arvoisa rouva puhemies! Poliisi ja muut sisäisen turvallisuuden viranomaiset ovat ensivasteen viranomaisia useimmissa turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa arkipäivän onnettomuuksista aina vakaviin turvallisuusuhkiin ja poikkeusoloihin, mukaan lukien erilaiset hybriditilanteet. Hallintovaliokunta korostaa eri viranomaisten ja hallinnon tasojen yhteisen tilannekuvan merkitystä jatkuvasti muuttuvassa ja vaikeasti ennakoitavassa toimintaympäristössä. Yhteisen tilannekuvan muodostaminen edellyttää sujuvaa ja oikea-aikaista tiedonkulkua eri toimijoiden välillä. Kansallinen ja kansainvälinen poikkihallinnollinen yhteistyö on välttämätöntä jatkuvasti monipuolistuvien turvallisuusuhkien ennakoinnissa ja torjunnassa. Perustuslakivaliokunta ja sosiaali- ja terveysvaliokunta ovat antaneet esityksestä lausunnot. Perustuslakivaliokunnan lausunnosta ilmenevät säätämisjärjestyshuomautukset koskevat 1. lakiehdotuksen 4 luvun 3 §:n 1 ja 2 momenttia, 4 luvun 5 §:ää ja 7 luvun 2 §:n 1 ja 2 momenttia, 3. lakiehdotuksen 20 §:n 1 ja 2 momenttia, 20 a §:ää ja 4. lakiehdotuksen 17 a §:n 1 ja 2 momenttia sekä 5. lakiehdotuksen 2 luvun 14 §:n 1 ja 2 momenttia, 2 luvun 14 a §:ää ja 4 luvun 2 §:n 1 ja 2 momenttia. Hallintovaliokunta viittaa säätämisjärjestyshuomautusten osalta lakiehdotusten edellä mainittuihin säädöksiin tekemiinsä muutosehdotuksiin. Valiokuntien lausunnoissa esitetyt huomautukset ovat koskeneet erityisesti tietojen saamista yksityiseltä yhteisöltä ja henkilöltä, tietojen saamista sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä salassa pidettävien tietojen luovuttamista. Hallintovaliokunta on käsitellyt esiin nostettuja seikkoja perusteellisesti mietinnön yleisperusteluissa sekä tarkentanut niitä vielä yksityiskohtaisissa perusteluissa. Valiokunta ehdottaa eräitä muutoksia esimerkiksi perusterikoksia koskevaan sääntelyyn, joka koskee tietojensaantia sosiaali- ja terveydenhuollosta. Hallintovaliokunta toteaa mietinnössään, että ehdotetun sääntelyn tehokas toimeenpano edellyttää sääntelyn soveltamista koskevaa koulutusta ja ohjeistusta. Valiokunta toteaa erityisesti uuden, tietojen saamista sosiaali- ja terveydenhuollosta koskevan sääntelyn osalta, että huomiota tulee kiinnittää niin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kuin poliisin, Rajavartiolaitoksen ja Tullin henkilöstön kouluttamiseen sekä yhteisiin ohjeistuksiin ja toimintamalleihin. Lisäksi on tärkeää, että lainsäädännön toimeenpanoa ja vaikutuksia arvioidaan. Arvoisa rouva puhemies! Hallintovaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen 182/2025 vp sisältyvät 8. ja 9. lakiehdotuksen ja että eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen sisältyvät 1.—7. ja 10. lakiehdotuksen. Mietintöön on jätetty kaksi vastalausetta. — Kiitos.

Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Kylminä pakkaspäivinä turve on suomalaisen energiahuollon turva. Se on huoltovarmuuden ehdoton turva. Lisäksi tämä kotimainen raaka-aine, jota viedään myös ulkomaille, turvaa kotieläintuotantomme antibioottivapauden sekä toimii erinomaisena kasvien kasvualustana. Jos unohdetaan hetkeksi tsaarinaika ja mennään viime kauteen, niin kyllä se on selvää, että keskustan pönkittämän punavihreän politiikan seurauksena turvetuotannon tulevaisuus ja kotimainen huoltovarmuus vaarantuivat. Ilmastokiihko meni realismin edelle, että heilahti. Toisin on nyt. Tämä hallitus ohjaa Huoltovarmuuskeskukselle kymmenen miljoonaa euroa turpeen varmuusvarastointia varten. Lisäksi turpeelle valmistellaan uusi tukimalli, jolla varmistetaan riittävä energian saatavuus ja toimitusvarmuus kaikissa olosuhteissa, erityisesti talviaikana. [Tuomas Kettunen: Hyvä, mahtavaa!] Energiaturpeen saanti varmistaa myös muiden turvetuotteiden mahdollisuudet. [Puhemies koputtaa] Arvoisa ministeri Multala, kertoisitteko lisää tästä tukimallista ja siitä, miten turvetuotannon mahdollisuuksista pidetään tämän hallituksen päätöksillä kiinni? [Tuomas Kettunen: Todella hyvä kysymys!]

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Ihan muutaman sanan ajattelin vielä sanoa. Tässä kohtaa olen erittäin iloinen siitä, että olemme saaneet valmiiksi koko paktin. Ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin asumisaikaedellytykset, toisessa vaiheessa hallitusohjelman mukaiset muutokset, jotka koskivat selvitettyä henkilöllisyyttä, kansallisen turvallisuuden kuvioita, nuhteettomuusvaatimusta, toimeentuloedellytystä sekä myöskin sitä mahdollisuutta, että voi menettää kansalaisuuden. Siis hyvin selkeitä asioita, jotka ainakin omasta tulokulmastani olisi ollut hyvä olla tässä maassa jo vuosikymmeniä sitten saatettu siihen tilaan, mihin nyt hallitus nämä saattaa. Nyt käsillä olevassa mietinnössä ehdotukset koskevat siis kansalaisuuslakia. Kansalaisuuskoe on erittäin hyvä mittari sille, millä tavalla tulija suhtautuu. Onhan se ihan selvää, että priimusoppilaat, jotka tosiaan perehtyvät asioihin ja saavat hyvät tulokset kansalaisuuskokeesta, osoittavat kyllä sitten myöskin kiinnostusta sitä uutta yhteiskuntaa kohtaan, ja hyvä niin. Toivon, että tämä antaa meille hyviä eväitä ja tuo mukanaan hyviä tuloksia. — Kiitoksia.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kansalaisuuslakia koskevia hallitusohjelmakirjauksia on toteutettu vaiheittain kolmessa eri hankkeessa. Ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin asumisaikaedellytystä koskevat muutokset. Toisessa vaiheessa toteutettiin ne hallitusohjelman mukaiset muutokset, jotka koskivat selvitettyä henkilöllisyyttä, kansallista turvallisuutta, nuhteettomuutta ja toimeentuloedellytystä sekä kansalaisuuden menettämistä. Käsillä olevassa mietinnössä ehdotukset koskevat kansalaisuuslain muutosten kolmatta eli viimeistä vaihetta. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan kansalaisuuden saamiselle uutta yhteiskuntatietoa koskevaa edellytystä eli lähtökohtaisesti kansalaisuuskokeen hyväksyttyä suorittamista. Edellytys ei koske alle 18-vuotiasta eikä 65 vuotta täyttänyttä hakijaa, joten yhteiskuntatiedon osoittamista edellytetään käytännössä vain työikäisiltä. Edellytyksestä voidaan lisäksi poiketa, jos hakija ei pysty täyttämään sitä terveydentilansa tai vammaisuutensa vuoksi tai jos muutoin on olemassa erittäin painava syy edellytyksestä poikkeamiselle. Kansalaisuuskokeen lisäksi yhteiskuntatiedon voi ehdotuksen mukaan osoittaa suomen tai ruotsin kielellä suoritetulla ylioppilas- tai korkeakoulututkinnolla. Muutoksen tarkoituksena on vahvistaa onnistuneen kotoutumisen osoittamista kansalaisuuden saamisen lähtökohtana. Hallituksen esityksen ehdotuksilla pyritään edistämään Suomen kansalaisuudesta kiinnostuneiden ulkomaalaisten perehtymistä keskeisiin yhteiskunnan toimintatapoihin ja perusperiaatteisiin, jotka tukevat aktiivista yhteiskuntaan osallistumista ja ovat tarpeen yhteiskunnassa toimimista varten. Kansalaisuuskokeella on tarkoitus testata luotettavasti ja yhdenvertaisesti siihen osallistuvan tietoja suomalaisesta yhteiskunnasta. Arvoisa rouva puhemies! Kansalaisuuskoe toteutetaan ehdotuksen mukaan monivalintakokeena. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kansalaisuuskokeeseen voi valmistautua itsenäisesti opiskelemalla yleisesti saatavilla olevan kansalaisuuskokeen oppimateriaalin tietoja. Kokeen toteutuksessa huomioidaan myös kansalaistamisen edellytyksenä oleva kielitaidon taso. Kysymykset koskevat sellaisia aiheita kuin Suomen keskeistä lainsäädäntöä, perus- ja ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta, sukupuolten tasa-arvoa sekä Suomen historiaa ja kulttuuria. Kansalaisuuskokeen oppimateriaalin on tarkoitus vastata sisällöltään ja laajuudeltaan yhteiskuntaorientaation oppimateriaalia, joka on laadittu nimenomaan edistämään yhteiskuntaorientaatioon osallistuvien kotoutumista. Kansalaisuuskokeessa, sen oppimateriaalissa ja kokeen aihealueissa on kyse perustiedoista, jotka koskevat suomalaisen yhteiskunnan toimintaa sekä yksilön oikeuksia ja velvollisuuksia. Maahanmuuttovirasto tekee sopimuksen kansalaisuuskokeen kysymysten, vastausvaihtoehtojen ja oppimateriaalin hankkimisesta yliopiston tai muun sellaisen yliopistollisen toimijan kanssa, jolla on riittävä asiantuntemus tähän tehtävään. Muu yliopistollinen toimija voi olla esimerkiksi useampi yliopisto yhdessä tai yliopisto yhteistyössä ammattikorkeakoulun kanssa. Hallintovaliokunta toteaa, että Suomen kansalaisuuden saamisen kannalta kansalaisuuskokeen suorittamisella on jatkossa merkittävä rooli. Kokeella on pystyttävä testaamaan luotettavasti siihen osallistuvan tietoja suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta sekä yksilön oikeuksista ja velvollisuuksista. Tästä syystä valiokunta pitää tärkeänä, että kansalaisuuskokeen laatijalta edellytetään korkeatasoista ja monipuolista asiantuntemusta paitsi kokeen aihepiiristä myös oppimateriaalin ja sen tietoihin perustuvien kysymysten ja vastausten muotoilusta sekä kokeen ja sen oppimateriaalin kielen sovittamisesta oikealle taitotasolle. Arvoisa rouva puhemies! Hallintovaliokunta toteaa, että hallituksen esityksen mukaan kansalaisuuskokeen alkuinvestoinneista aiheutuvat kertaluonteiset kustannukset ovat yhteensä noin 4,2 miljoonaa euroa ja pysyvät kustannukset noin 2,35 miljoonaa euroa. Mahdollisen lisämäärärahan tarve arvioidaan vuoden 2026 toisen lisätalousarvion valmistelun yhteydessä. Kansalaisuuskokeen pysyvät kulut katetaan kokeeseen osallistuvilta koemaksuina pidemmän ajan kuluessa. Ehdotettujen muutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2027 alussa. Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota Maahanmuuttoviraston keskeiseen rooliin uudistuksen toimeenpanossa. Virastolle tulee esityksen myötä uusia tehtäviä muun muassa kansalaisuuskokeen valmisteluun, järjestämiseen, tietojärjestelmiin, maksuliikenteeseen sekä oikaisuvaatimusten käsittelyyn. Näiden asianmukainen hoitaminen edellyttää riittäviä henkilöstö- ja taloudellisia tietojärjestelmäresursseja. Valiokunta korostaa, että Maahanmuuttovirastolle on jo aiemmin osoitettu huomattava määrä uusia tehtäviä. Hallitusohjelmaan sisältyy laaja kokonaisuus lupajärjestelmän tehostamiseen sekä ulkomaalais- ja kansalaisuuslainsäädännön tiukentamiseen liittyviä uudistuksia, joista valiokunta on jo käsitellyt merkittävän osan. Näiden muutosten on arvioitu lisäävän viraston työmäärää ainakin siirtymävaiheessa, vaikka pidemmällä aikavälillä esimerkiksi turvapaikkahakemusten määrän voidaan arvioida vähenevän. Lisäksi Euroopan unionin maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistusta koskevaa lainsäädäntöä aletaan soveltaa kesällä 2026. Arvoisa puhemies! Valiokunta pitää välttämättömänä, että uudistusten kokonaisvaikutukset otetaan huomioon Maahanmuuttoviraston resursoinnissa. Riittämätön resursointi voi tietenkin johtaa käsittelyaikojen pidentymiseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että resurssit kohdennetaan Maahanmuuttovirastossa tarkoituksenmukaisesti. Virastossa on panostettu automaatioon ja ict-kehitykseen, mikä on jo parantanut prosessien sujuvuutta. Näiden toimien jatkaminen, mukaan lukien tekoälyn hyödyntämisen laajentaminen, on perusteltua. Kehittämistoimet eivät kuitenkaan korvaa riittävää perusresursointia. Valiokunnan mielestä on lisäksi tärkeää, että mahdollisuuksia Maahanmuuttovirastossa käsiteltävien asioiden vähentämiseen aktiivisesti selvitetään. Mikäli toimintamenoihin kohdistuu liiallisia säästöjä, on riskinä, että käsittelyajat pitenevät eikä tavoiteltua tehokkuushyötyä saavuteta. Valiokunta painottaa, että Maahanmuuttoviraston resurssien tulee olla riittävät ja ennakoitavat sekä uudistusten valmisteluun että niiden toimeenpanoon. Arvoisa rouva puhemies! Hallintovaliokunta pitää hyvin tärkeänä, että kansalaisuutta hakevalla henkilöllä on perustiedot suomalaisesta yhteiskunnasta, oikeuksista ja velvollisuuksista. Yhteiskuntatietoedellytys voi parhaimmillaan tukea kotoutumista, osallisuutta ja yhteiskuntaan kiinnittymistä. Valiokunta toteaa, että saadun selvityksen mukaan yhteiskuntaa koskevien tietojen osoittaminen kansalaisuuskokeella on myös muissa maissa varsin yleinen vaatimus. Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena sekä hyvin valmisteltuna. Valiokunta puoltaa ehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana. Arvoisa rouva puhemies! Mietintöön on liitetty yksi vastalause. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Käsiteltävänä olevassa järjestyksessään kolmannessa sisäisen turvallisuuden selonteossa kuvataan sisäisen turvallisuuden toimintaympäristöä ja sen muutosta sekä määritellään keskeisimmät sisäisen turvallisuuden politiikan painopisteet ja tavoitteet. Selonteko sisältää toimenpiteet ja linjaukset lainsäädännön ja viranomaisten toimivaltuuksien kehittämiseksi sekä näkemyksen sisäisen turvallisuuden pitkäjänteisestä kehittämisestä. Sisäisen turvallisuuden selonteko muodostaa yhdessä aiemmin kuluvalla vaalikaudella eduskunnassa käsiteltyjen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon ja puolustusselonteon kanssa kolmen turvallisuusselonteon kokonaisuuden. Selonteossa tarkastellaan ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon toimintaympäristön analyysejä sisäisen turvallisuuden kannalta keskeisten muutosten näkökulmasta. Hallintovaliokunta toteaa, että turvallisuusympäristön muutosten nopeutta kuvaa osaltaan se, että valtioneuvosto on 16.4. kuluvaa vuotta antanut eduskunnalle ajankohtaisselonteon ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimintaympäristön muutoksesta, joka täydentää vuonna 2024 annettua ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa. Hallintovaliokunta pitää tärkeänä, että kaikkien selontekojen ja turvallisuusstrategioiden pohjana on yhteinen, ajantasainen tilannekuva ja yhteinen näkemys toimintaympäristön uhkista ja kehitysnäkymistä. Arvoisa puhemies! Aiemmat sisäisen turvallisuuden selonteot on annettu vuosina 2016 ja 2021. Ensimmäinen sisäisen turvallisuuden selonteko oli tietoisesti rajattu koskemaan vain sisäministeriön hallinnonalan toimijoita, ja siinä keskityttiin erityisesti poliisin tehtäviin ja toimintaan. Toisessa selonteossa käsiteltiin puolestaan laajasti arjen turvallisuuden yleistä kehitystä. Käsiteltävänä olevassa selonteossa keskiössä ovat turvallisuusympäristön muutosten vaikutukset sisäiseen turvallisuuteen ja viranomaisten toimintaympäristöön. Hallintovaliokunta pitää valittua tarkastelukulmaa ja selonteon rajauksia vallitsevassa turvallisuustilanteessa perusteltuina. Kuten valiokuntakin on useissa yhteyksissä todennut, Suomen ulkoinen turvallisuusympäristö on muuttunut perustavanlaatuisesti ja pitkäkestoisesti. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja maailman geopoliittinen murrosvaihe heijastuvat voimakkaasti Suomen sisäiseen turvallisuuteen ja heikentävät sen ennustettavuutta. Hallintovaliokunta katsoo, että turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä on tarkasteltava laajana kokonaisuutena, jotta Suomen turvallisuuteen vaikuttavat tekijät ja ilmiöt sekä niiden väliset yhteydet voidaan mahdollisimman tehokkaasti havaita. Selvää jakoa ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden välillä ei voida enää tehdä. Hallintovaliokunta tähdentää, että sisäisen turvallisuuden viranomaiset, etenkin poliisi, Rajavartiolaitos, pelastustoimi ja Tulli, ovat ensivasteen viranomaisia useimmissa turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa arkipäivän onnettomuuksista vakaviin turvallisuusuhkiin ja poikkeusoloihin, mukaan lukien erilaiset hybriditilanteet. Ne toimivat ensivasteviranomaisina epäselvissä uhkissa ja tapahtumissa, niin kauan kuin uhkia ei voida tulkita tai tunnistaa sotilaallisiksi. Myös Ukrainasta saadut kokemukset osoittavat, että sisäisen turvallisuuden viranomaisten rooli ensivasteen toimijoina on tilanteen kriisiytyessä keskeinen. Valiokunta korostaa viranomaisten ja eri hallinnon tasojen yhteisen tilannekuvan merkitystä jatkuvasti muuttuvassa ja vaikeasti ennakoitavassa toimintaympäristössä. Yhteisen tilannekuvan muodostaminen edellyttää sujuvaa ja oikea-aikaista tiedonkulkua eri toimijoiden välillä. Kansallinen poikkihallinnollinen yhteistyö ja kansainvälinen yhteistyö ovat välttämättömiä jatkuvasti monipuolistuvien turvallisuusuhkien ennakoinnissa ja torjunnassa. Arvoisa puhemies! Sisäisen turvallisuuden ylläpitäminen on valtion tärkeimpiä tehtäviä. Hallintovaliokunta painottaa sisäisen turvallisuuden viranomaisten riittävien resurssien ja ajantasaisten toimivaltuuksien sekä viranomaisten välisen sujuvan tiedonkulun tärkeyttä. Valiokunta on toistuvasti kannanotoissaan korostanut sisäisen turvallisuuden viranomaisten toimintaedellytyksistä huolehtimista ja rahoituspohjan turvaamista vaalikaudet ylittävällä kestävällä ja pitkäjänteisellä tavalla. Valiokunta toteaa, että yhteiskunnan kokonaisturvallisuus voidaan turvata ainoastaan huolehtimalla siitä, että kaikilla turvallisuusviranomaisilla on tarvitsemansa resurssit tehtäviensä hoitamiseen. Turvallisuusympäristön muutos, tunnistetut riskit ja suorituskykyvaatimukset edellyttävät turvallisuusviranomaisten resurssien varmistamista, jotta yllättäviin muutoksiin ja kriiseihin kyetään varautumaan ennakoivasti ja määrätietoisesti. Sisäisen turvallisuuden tehtävät on kyettävä hoitamaan kaikissa oloissa. Arvoisa rouva puhemies! Selonteon mukaan sisäisen turvallisuuden politiikan tärkeimpänä päämääränä on varmistaa, että Suomi on luottamuksen yhteiskunta, jossa toteutuvat turvallisuus ja oikeudenmukaisuus kaikissa oloissa. Hallintovaliokunta pitää tätä erittäin tärkeänä tavoitteena. Valiokunta katsoo, että luottamus viranomaisiin, luottamus väestöryhmien kesken sekä yhteiskuntarauhan ylläpitäminen ovat olennaisia, jotta ulkopuolisia hyökkäyksiä ja vaikuttamisen eri muotoja voidaan torjua tehokkaasti. Valiokunta pitää yhteiskunnan turvallisuuden kannalta keskeisenä tekijänä sitä, että luottamus turvallisuusviranomaisiin sekä laajemmin julkisiin instituutioihin on väestössä yleisesti korkea. Valiokunta pitää tärkeänä, että luottamus pysyy jatkossakin korkealla tasolla. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että yhteiskunnallisen polarisaation kasvu ja eriarvoisuuden lisääntyminen voivat murentaa luottamusyhteiskuntaa, mikä vaikeuttaa merkittävästi myös turvallisuusviranomaisten työtä. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että polarisaatio- ja eriarvoistumiskehitystä kyetään eri toimenpitein torjumaan. Arvoisa rouva puhemies! Hallintovaliokunta tarkastelee mietinnössään laajasti sisäisen turvallisuuden tilannekuvaa. Mietinnössä käsitellään muun muassa tilannetta Suomen rajoilla ja merialueilla, rikollisuustilanteen kehitystä, vakavaa nuoriso- ja jengirikollisuutta, järjestäytynyttä rikollisuutta, informaatiovaikuttamista, kriittisen infrastruktuurin suojaamista sekä uusien teknologioiden vaikutuksia sisäiseen turvallisuuteen. Vakavan rikollisuuden osalta valiokunta nostaa esiin muun ohella niin sanotun tilausrikollisuuden, eli crime as a service, josta on viime ajoilta esimerkkejä Suomestakin. Valiokunta pitää erityisen huolestuttavana sitä, että vakavan väkivallan toteuttajiksi rekrytoidaan yhä nuorempia lapsia. Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta kiinnittää vakavaa huomiota siihen, että selonteon mukaan järjestäytyneellä rikollisuudella on selkeä jalansija suomalaisessa elinkeinoelämässä. Valiokunta pitää erittäin haitallisena järjestäytyneen rikollisuuden pyrkimystä toimia yhteiskunnan laillisissa rakenteissa, millä pyritään esimerkiksi hankkimaan vaikutusvaltaa ja peittämään rikollista toimintaa. Laillisten rakenteiden hyödyntäminen kasvattaa rikollista toimintaa, vahvistaa rikollisten vaikutusvaltaa ja lisää korruption riskiä yhteiskunnassa. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että järjestäytyneen rikollisuuden soluttautuminen yhteiskunnan perusrakenteisiin kyetään mahdollisimman tehokkaasti estämään. Selonteossa kiinnitetään huomiota tietoverkkoavusteisen rikollisuuden kasvuun. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan erityisesti tietoverkkoavusteisten petosten määrä on kasvanut merkittävästi. Hallintovaliokunta toteaa, että tekoälyn kehittyminen tuo lisää työkaluja rikollisille ja mahdollistaa rikosten skaalautumista ja uudentyyppisten rikosten syntymistä. Laajoilla tietomurroilla voidaan aiheuttaa merkittäviä vahinkoja laajalle joukolle uhreja, mikä korostaa varautumisen merkitystä. Tekoälyn avulla voidaan myös kuormittaa viranomaisten palveluja merkittävästi. Valiokunta pitää välttämättömänä, että myös viranomaiset voivat hyödyntää uutta teknologiaa rikostorjunnassa tarkoituksenmukaisesti ja että lainsäädäntö mahdollistaa tietoverkkoavusteisen rikollisuuden tehokkaan torjunnan. Arvoisa rouva puhemies! Toin edellä esiin vain muutamia esimerkkejä hallintovaliokunnan kattavasta mietinnöstä. Valiokunta on koonnut keskeisimmät kehittämistarpeet mietintönsä loppuun. Keskeisimmät kehittämistarpeet liittyvät viranomaisten toimivaltuuksien kehittämiseen, viranomaisten väliseen tiedonkulkuun ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan. Hallintovaliokunta nostaa mietinnössään yhtenä esimerkkinä uudentyyppisistä, vaikeasti ennakoitavista turvallisuusuhkista droonit, jotka voivat tulla Suomen alueelle eri syistä. Puolustusvoimien lisäksi Rajavartiolaitoksella ja poliisilla tulee olla tehtävissään tarvitsemansa riittävä kyky droonien havaitsemiseen, tunnistamiseen ja niihin vaikuttamiseen omilla tehtäväalueillaan. Saadun selvityksen mukaan viranomaisten toimivaltuuksia droonien torjunnassa tulee kehittää. Valiokunta kiinnittää huomiota myös mahdollisimman nopeaan ja selkeään väestön varoittamiseen. Väestön varoittamiseen käytettävien järjestelmien on oltava sellaisia, että sen alueen väestö, johon uhka kohdistuu, saa viivytyksettä tiedon uhkasta kohdennetusti. Valiokunta kiirehtii mietinnössä kuvatun EU-alert-konseptin mukaisen vaaratiedotejärjestelmän käyttöönottoa myös Suomessa. Erilaisiin turvallisuusuhkiin on kyettävä varautumaan ja vastaamaan tehokkaasti. Valiokunta toteaakin, että tämä edellyttää ajantasaista lainsäädäntöä, viranomaisten riittäviä toimivaltuuksia sekä tietenkin riittäviä resursseja. Valiokunta pitää välttämättömänä, että viranomaisten suorituskyky ylipäätään turvataan. Perustoimintojen suorituskyvyn turvaaminen luo edellytykset myös hybridiuhkiin ja vakaviin häiriötilanteisiin vastaamiselle. [Puhemies koputtaa] Muuttuneessa ulkoisessa turvallisuusympäristössä Suomella on oltava kyky varautua myös erityisen vakaviin uhkiin. [Puhemies: Aika alkaa olla käytetty!] Arvoisa puhemies! Meillä olisi tässä vielä kolme kohtaa, jos sopii. [Puhemies: Jos lyhyesti!] — Hyvin lyhyesti. Hallintovaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy selonteon johdosta kannanoton, jossa eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto 1) huomioi nykyistä laajemmin sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden tiiviin keskinäisen yhteyden kokonaisturvallisuuden näkökulmasta ja huolehtii tehokkaasta kansalaisviestinnästä sekä siitä, että sisäisen turvallisuuden viranomaisten keskeinen rooli ensivasteen viranomaisina erilaisissa turvallisuustilanteissa otetaan huomioon viranomaisten toimintaedellytysten turvaamisessa, rahoituspohjan vahvistamisessa sekä viranomaisten välisessä yhteistyössä ja tiedonkulussa, 2) seuraa aktiivisesti teknologista kehitystä ja edistää viranomaisten kykyä ennakoida laaja-alaisesti uusien teknologioiden vaikutuksia turvallisuuteen sekä varmistaa viranomaisten ajantasaisen suorituskyvyn myös uusien teknologioiden aiheuttamiin turvallisuusuhkiin vastaamiseen, 3) varautuu hybridivaikuttamiseen sekä huolehtii Euroopan unionin uudistuneen maahanmuutto- ja turvapaikkalainsäädännön tehokkaasta täytäntöönpanosta muun muassa varmistamalla kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautusjärjestelmän toimivuuden, 4) torjuu ja ennaltaehkäisee yhteiskunnallista polarisaatio- ja eriarvoistumiskehitystä ja sen kielteisiä vaikutuksia luottamusyhteiskuntaan ja turvallisuuteen. Arvoisa puhemies! Valiokunnan mietintöön jätettiin yksi vastalause. Kiitän valiokunnan jäseniä erinomaisesta työstä mietinnön valmistelussa ja haluan lisäksi kiittää parlamentaarista seurantaryhmää, joka on tukenut sisäisen turvallisuuden selonteon valmistelua. — Kiitoksia.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetulla lainsäädännöllä luodaan perusteet poliisin reservin perustamiselle ja käyttöönotolle. Poliisin hallinnosta annettuun lakiin ehdotetaan tähän liittyen lisättäväksi kolme uutta pykälää. Samalla kumotaan nykyinen sääntely poliisihenkilöstön täydentämisestä eli niin sanottu täydennyspoliisijärjestelmä, jota ei ole koskaan otettu käyttöön. Esityksessä ehdotetut muutokset poliisin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kelpoisuusvaatimuksiin eivät liity poliisin reserviin, vaan niillä pyritään lyhentämään poliisipäällystön tehtäviin valmentavien opintojen suorittamiseen kuluvaa aikaa sekä turvaamaan poliisin koulutusresurssin tehokas käyttö ja poliisin päällystötehtäviin koulutettujen henkilöiden saatavuus. Hallintovaliokunta pitää ehdotettua sääntelyä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Perustuslakivaliokunnan lausunnossa esitetyt valtiosääntöoikeudelliset huomautukset koskevat esityksessä ehdotettua normaaliolojen vakavien häiriötilanteiden määritelmää, päätöksentekotasoa poliisin reservin käyttöönotosta ja sen käytön lopettamisesta päätettäessä sekä ehdotettua määräyksenantovaltuutta. Valiokunta on ottanut perustuslakivaliokunnan lausunnossa esitetyt huomautukset huomioon ja puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä mietinnöstä ilmenevin muutosehdotuksin. Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta tähdentää, että sisäisen turvallisuuden viranomaiset ovat ensivasteen viranomaisia useimmissa turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa arkipäivän onnettomuuksista vakaviin turvallisuusuhkiin ja poikkeusoloihin, mukaan lukien erilaiset hybriditilanteet. He toimivat ensivasteviranomaisina epäselvissä uhkissa ja tapahtumissa niin kauan kuin uhkia ei voida tulkita tai tunnistaa sotilaallisiksi. Myös Ukrainasta saadut kokemukset osoittavat, että sisäisen turvallisuuden viranomaisten rooli ensivasteen toimijoina on tilanteen kriisiytyessä keskeinen. Uhkien realisoituessa poliisi on usein se toimivaltainen viranomainen, joka antaa operatiivisen vasteen ja hoitaa tilanteen pitkittyessä esimerkiksi kohteiden tai alueiden suojauksen ja eristämisen. Poliisin reserviä koskevan sääntelyn tavoitteena on turvata poliisin voimavarat kaikissa olosuhteissa. Poliisin henkilöstön määrä on Suomessa väkilukuun suhteutettuna Euroopan pienin. Valiokunta pitää tärkeänä, että poliisin toimintamenojen määrärahatasoa on nostettu merkittävästi kuluvalla hallituskaudella, mikä mahdollistaa muun ohella poliisin henkilöstömäärän suunnitelmallisen nostamisen. Valiokunta tähdentää mietinnössään, että poliisin toimintaedellytykset on turvattava ensisijaisesti huolehtimalla siitä, että poliisin henkilöstön määrää kasvatetaan pitkäjänteisesti. Lähtökohtana on, että poliisi on riittävästi resursoitu pystyäkseen toteuttamaan tarvittavat poliisipalvelut eri toimintasektoreilla ja vastaamaan uhkien realisoituessa tehokkaasti pysyvällä henkilöresurssillaan. Ehdotettua poliisin reserviä voidaan käyttää vain tietyissä lainsäädännössä rajatuissa poikkeuksellisissa tilanteissa, ja sen käyttöön ottamisen kynnys on tarkoitettu korkeaksi. Arvoisa rouva puhemies! Ehdotuksen mukainen poliisin reservi muodostuu poliisialan ammattikorkeakoulututkintoa suorittavista opiskelijoista sekä poliisikoulutuksen suorittaneista henkilöistä, jotka eivät työskentele poliiseina. Selvästi suurin osa poliisin reservissä olevista henkilöistä olisi poliisiopiskelijoita. Poliisin reservin kokonaisvahvuudeksi arvioidaan yhteensä 400—500 henkilöä, joista muita kuin poliisiopiskelijoita olisi vain joitakin kymmeniä. Hallintovaliokunta toteaa, että poliisin reservin ammattitaidon ja käytettävyyden kannalta on olennaista, että reservi koostuu henkilöistä, jotka muutenkin työskentelisivät poliiseina joko normaali- tai poikkeusoloissa. Tästäkin näkökulmasta on perusteltua, että reservi koostuu ensisijaisesti riittävän koulutuksen saaneista poliisiopiskelijoista ja hiljattain poliiseina toimineista henkilöistä. Poliisihallitus vastuutetaan ehdotetussa sääntelyssä varmistamaan reservipoliisin osaamisen ajantasaisuus asianmukaisella koulutuksella ja vuosittaisella täydennyskoulutuksella. Valiokunta pitää tärkeänä, että tähänkin koulutukseen varataan riittävät resurssit. Reservi voidaan ottaa käyttöön normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa, valmiuslaissa tarkoitetuissa poikkeusoloissa tai puolustustilalaissa tarkoitetussa puolustustilassa, jos se on välttämätöntä poliisin voimavarojen turvaamiseksi kaikissa tilanteissa. Poliisin reserviä ei näin ollen voida käyttää normaalioloissa. Lisäksi sen käyttäminen on sidottu välttämättömyyteen, mikä tarkoittaa sitä, etteivät poliisin omat voimavarat riitä säännöksessä tarkoitettujen hyvin poikkeuksellisten tilanteiden hoitamiseen eikä virka-apu muilta viranomaisilta ole saatavissa tai se ei ole riittävää. Arvoisa puhemies! Normaaliolojen vakavilla häiriötilanteilla tarkoitetaan ehdotuksessa sellaisia poikkeuksellisia ja tilapäisiä tilanteita, joissa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen ei ole mahdollista poliisin olemassa olevin voimavaroin. Normaaliolojen vakavassa häiriötilanteessa ei ole todettu poikkeusoloja tai puolustustilaa. Hallintovaliokunta ehdottaa normaaliolojen häiriötilanteiden määritelmää täsmennettäväksi perustuslakivaliokunnan edellyttämin tavoin. Hallintovaliokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan lausuntoon perustuen ehdotettua sääntelyä muutettavaksi myös niin, että päätöksen reservin käyttöönottamisesta tekee sisäministerin sijaan valtioneuvoston yleisistunto. Lisäksi valiokunta ehdottaa täsmennyksiä Poliisihallituksen määräyksenantovaltuuteen. Hallintovaliokunta pitää ehdotettua muutosta poliisin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kelpoisuusvaatimuksiin perusteltuna. Muutos lyhentää poliisin vanhan tutkintojärjestelmän mukaisen poliisin perustutkinnon suorittaneiden poliisin päällystökelpoisuuden saavuttamiseen vaadittavaa opiskeluaikaa nykyisestä kolmesta vuodesta kahteen vuoteen. Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä, että riittävistä opiskeluvalmiuksista huolehditaan ja ne turvataan jatkossakin. Arvoisa rouva puhemies! Valiokunnan mietintö on yksimielinen.

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on hallintovaliokunnan mietintö valtioneuvoston selonteosta VNS 5/2025 vp aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä. Selonteossa arvioidaan alueiden kehittämisen järjestelmän toimivuutta ja rahoituksen vaikuttavuutta tulevien lainsäädäntöuudistusten pohjaksi. EU:n alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanoa ohjaavan lainsäädännön toimivuudesta tarvitaan tietoa myös vuonna 2028 alkavan uuden ohjelmakauden lainsäädännön valmistelun tueksi. Aluekehittämisen tavoitteena on nykyisen alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta annetun lain mukaan edistää alueiden kestävää kehitystä, kasvua ja kilpailukykyä, asukkaiden hyvinvointia ja elinympäristön laatua. Hallintovaliokunta katsoo, että tavoitteet ovat edelleen ajankohtaisia ja ne tukevat aluekehittämistä monipuolisesti mutta niitä on tarpeen päivittää ottaen huomioon toimintaympäristön muutosten myötä nousseet teemat, kuten kokonaisturvallisuus, varautuminen ja huoltovarmuus. Tavoitteissa tunnistetaan alueiden välisten ja sisäisten kehityserojen vähentäminen, mutta alueellinen eriytyminen väestön määrän ja ikärakenteen, työpaikkojen sekä koulutus- ja tulotason osalta on edelleen lisääntynyt. Eriytymistä tapahtuu niin alueilla ja niiden välillä kuin myös kaupunkiseutujen ja yksittäisten kuntien sisällä. Valiokunta toteaa mietinnössään, että negatiivisen eriytymiskehityksen hallinta vaatii vahvaa ajantasaista alueellista tilannekuvaa sekä entistä vahvempaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken alueilla ja hallinnon kaikilla tasoilla. Hallintovaliokunta toteaa, että monet aluekehitykseen vaikuttavat muutostrendit, kuten väestörakenteen muutos ja kaupungistuminen, edellyttävät nykyistä pidempää aikajännettä sekä johdonmukaisia toimia. Lisäksi Euroopan unionin ohjelmakausien ja kansallisen aluekehittämisen valmisteluaikataulut eivät kohtaa, mikä hankaloittaa suunnitteluprosesseja ja lisää hallinnollista taakkaa. Kansallisen aluekehityksen integroiminen EU:n alue- ja rakennepolitiikkaan on tärkeää. Kansallisesti tehty ratkaisu yhteensovittaa kansallisen sekä EU:n alue- ja rakennepolitiikan suunnittelu ja toimeenpano samaan lakikokonaisuuteen on valiokunnan mielestä tarkoituksenmukainen. Selonteon mukaan haasteita ei niinkään löydetä tavoitteistosta kuin toimeenpanon työkaluista. Laaja-alaisten tavoitteiden koetaan tarvitsevan joustavia toimeenpanon instrumentteja. Hallintovaliokunta painottaa lisäksi aluekehittämisen seurannan tärkeyttä ja aiempaa kattavampia vaikuttavuusmittareita. Tämä on jatkossa entistäkin tärkeämpää, sillä tulevalla EU-ohjelmakaudella toiminnan vaikuttavuus ja tuloksellisuus korostuvat entisestään ja kilpailu rahoituksesta kovenee. Arvoisa rouva puhemies! Hallintovaliokunta korostaa mietinnössään kilpailukyvyn, työllisyyden, osaamisen kehittämisen ja elinvoiman edistämisen tärkeyttä koko Suomen kannalta ja katsoo, että pitkäjänteistä aluekehittämistyötä tulee pystyä jatkamaan myös tulevalla kaudella. Suomessa EU:n alue- ja rakennepolitiikan välineet ovat olleet keskeisiä pohjoisen ja itäisen Suomen harvaan asuttujen alueiden kannalta, mutta ne ovat olleet tukemassa kasvua muillakin jatkuvien rakenteellisten haasteiden alueilla sekä kasvavilla kaupunkiseuduilla. Kaupungit ja kunnat voivat olla aktiivisia toimijoita myös EU:sta suoraan rahoitettavissa ohjelmissa, kuten EU:n uusi kilpailukykyrahasto ja Horisontti Eurooppa. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan vastuu alueiden kehittämisestä on valtiolla ja kunnilla. Hallintovaliokunta pitää tätä lähtökohtaa jatkossakin perusteltuna, sillä mikään taho ei voi vastata aluekehityksestä yksinään. Toimiva vastuunjako valtion ja kuntien kesken on olennaista myös tulevaisuudessa. Maakuntien liitot ovat lakisääteisiä kuntayhtymiä ja toimivat kuntia edustavina aluekehittämisviranomaisina maakunnissa. Maakuntien liitot vastaavat aluekehittämisen suunnittelusta ja toteutuksesta alueellaan sekä koordinoivat eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Mietinnössä kiinnitetään huomiota siihen, kuinka alueiden kehittymiseen vaikuttavien toimijoiden kenttä on moninaistunut. Hyvinvointialueet ja työllisyysalueet ovat aloittaneet toimintansa. Vuoden 2026 alussa ovat aloittaneet uudet elinvoimakeskukset sekä Lupa- ja valvontavirasto. Aluekehittämiseen osallistuu julkisen sektorin lisäksi joukko muita sidosryhmiä, kuten yrityksiä, korkeakouluja, oppilaitoksia, tutkimuslaitoksia, järjestökenttää sekä muita toimijoita. Tässä ympäristössä maakuntien liittojen koordinoiva rooli ja niiden aluetuntemuksen lisäarvo korostuvat. Maakuntien liitot ovat yhteistyön kokoajia, joita johtavat demokraattisesti valitut päättäjät. Hallintovaliokunta katsoo, että maakuntien liittojen roolia tulee tukea ja vahvistaa. Hallintovaliokunta yhtyy selonteon johtopäätökseen, että kuntien rooli paikallisesta elinvoimasta ja palveluiden järjestämisestä vastaavina viranomaisina on keskeinen alueiden elinvoimaisuutta kehitettäessä erityisesti paikallisten tarpeiden ja vahvuuksien tunnistamisessa ja hyödyntämisessä. Uusien työllisyysalueiden myötä kuntien rooli työllisyyden edistämisessä ja hyvinvointialueuudistuksen myötä varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä kulttuuri-, kirjasto-, liikunta- ja nuorisopalvelujen tehtävissä on entisestään vahvistunut, mikä osaltaan korostaa kuntien merkitystä aluekehittämistyössä. Aluekehityslainsäädäntöä uudistettaessa on tarpeen täsmentää maakuntien liittojen ja työllisyysalueiden yhteistyötä ja sen kytkentöjä aluekehittämisen prosesseihin. Vastaava täsmentämisen tarve koskee myös hyvinvointialueita. Myös maakuntien liittojen ja elinvoimakeskusten roolien tulee olla selkeät ja välttää päällekkäisyyksiä. Lisäksi ministeriöiden välinen sujuva yhteistyö ja koordinaatio ovat keskeisiä, koska aluekehittämiseen vaikuttavat monien eri hallinnonalojen toimet ja päätökset. Vaikuttavuuden kannalta olennaista on myös koordinaatio valtion ja alueiden välillä. Hallintovaliokunta katsoo, että uuden EU-ohjelmakauden ohjelmavalmistelua koordinoiva taho tulisi nimetä mahdollisimman pian, jotta yhteistyö ja vuoropuhelu valtion ja alueiden kesken kansallisen ja alueellisten kumppanuussuunnitelmien laatimiseksi mahdollistuu. Kumppanuussuunnitelma edellyttää NRP-ministeriöiden vastuiden määrittämistä ja mahdollisesti myös uusien yhteistoimintamuotojen luomista. Arvoisa rouva puhemies! Hallintovaliokunta katsoo, että käynnissä olevassa globaalin talouden murroksessa tarvitaan nykyistä vahvempia alueita, joilla on kykyä houkutella kotimaisten investointien lisäksi entistä enemmän kansainvälistä pääomaa, joka luo uutta taloudellista toimintaa ja kasvua Suomen alueille. Samaan aikaan jo olemassa olevien investointien loppuun saattaminen on tärkeää. Investointeihin sisältyy valtava potentiaali, ja sen hyödyntäminen on yksi keskeisimmistä aluekehitystekijöistä. Hallintovaliokunta katsoo, että ylimaakunnallisuuden lisääminen ja suurempien alueiden hyödyntäminen voisi olla yksi varteenotettava tapa lisätä aluekehittämisen vaikuttavuutta. Valiokunnan mielestä myös esimerkiksi alueiden erikoistumisen mahdollisuuksia tulisi hyödyntää vielä nykyistä enemmän. Hallintovaliokunta on eri yhteyksissä tukenut erityisesti kokonaisturvallisuuden ja kilpailukyvyn vahvistamista. Turvallisuuspoliittinen tilanne ja Venäjä-pakotteet vaikuttavat Suomen alueilla eri tavoin riippuen esimerkiksi siitä, millainen elinkeinorakenne alueella on. Sulkeutuneen itärajan seurannaisvaikutukset aluekehittämisen lähtökohtiin ja aluetalouteen tuntuvat erityisesti itäisen ulkorajan maakunnissa, mutta merkittäviä vaikutuksia on syntynyt myös muilla Suomen alueilla. Valiokunta toteaa mietinnössään, että huomiota tulee kiinnittää niin elinkeinojen, osaavan työvoiman, energiantuotannon, investointien kuin kokonaisturvallisuuden ja huoltovarmuudenkin vahvistamiseen, mikä luo pohjaa kriisinkestäville, elinvoimaisille ja muutoskykyisille alueille, kaupungeille ja kunnille myös. Turvallisuuspoliittisten intressien ja aluekehittämisen yhteensovittaminen voi olla myös mahdollisuus. Arvoisa rouva puhemies! Hallintovaliokunta korostaa mietinnössään myös kaupunkien ja kasvavien kaupunkiseutujen merkitystä kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistamisessa. Kaupungit ovat keskeisiä investointiympäristöjä ja laajojen innovaatioekosysteemien alustoja, ja niiden kilpailukyky palvelee koko Suomen kasvua. Kaupunkien kasvava rooli on olennaista huomioida aluekehittämisessä niin uudistusten valmistelussa kuin toimeenpanossakin. [Tuomas Kettunen: Se on huomattu!] Tulevalla ohjelmakaudella myös kestävän kaupunkikehittämisen ja maaseudun ja alueiden kehittämistoimien synergiaetuja tulisi hyödyntää nykyistä enemmän. Hallintovaliokunta tähdentää mietinnössään kumppanuusperiaatteen noudattamista ohjelmatyössä. Valiokunta painottaa erityisesti maakuntien, kuntien ja kaupunkien tiivistä osallistumista Suomen tulevan kumppanuussuunnitelman valmisteluun ja toimeenpanoon. Ne ovat jo pitkään olleet aktiivisesti mukana valmistelemassa ja toteuttamassa kehittämistoimia, ja niillä on asiantuntijuutta, kokemusta sekä alueellisten ja paikallisten olosuhteiden tuntemusta. Alueellisena kumppanuuselimenä EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman osalta toimii maakunnan yhteistyöryhmä. Tässä yhteydessä voidaan todeta, että erityisesti aluetason toimijat ovat selonteon mukaan olleet tyytyväisiä yhteistyöryhmien toimintaan. Valiokunta katsoo, että hyviksi koettuja käytäntöjä esimerkiksi ylimaakunnallisessa yhteistyössä kannattaa jakaa toiminnan edelleen kehittämiseksi. Mietinnössä katsotaan, että hallinnon keventämiseen, prosessien yksinkertaistamiseen ja toiminnan tehostamiseen tulee kiinnittää huomiota Suomen aluekehittämisjärjestelmää uudistettaessa. Esimerkiksi tukimuotojen päällekkäisyys, kustannusmallien monimutkaisuus, hallinnollinen työmäärä, rahoittajaviranomaisten erilaiset käytännöt ja raskaat tietojärjestelmät on koettu pullonkauloiksi. Valiokunta toteaa, että muutoksia tehtäessä tulee huolehtia siitä, ettei hallinnon taakkaa siirretä hanketoimijoille, vaan sujuvoitetaan toimintaa kaikkien toimijoiden näkökulmasta. Myös tiedonkulkua tulee tehostaa. Kentän asiantuntemusta on syytä kuulla käytännön kokemusten ja asiakaslähtöisyyden huomioimiseksi. Selonteossa huomio kiinnittyy pääosin ohjelman viranomaishallintoon, tukimuotoihin ja toimeenpanoon alueilla, mutta myös hallintoviranomaisen toimia on hyvä arvioida yksityiskohtaisesti. Hallintovaliokunta korostaa tietojärjestelmien luotettavuuden ja toimivuuden tärkeyttä. Ongelmat tietojärjestelmissä ovat selvityksen mukaan aiheuttaneet merkittäviä viiveitä ohjelman toimeenpanon käynnistymiselle ja hankaluuksia ohjelman toimeenpanon eri vaiheissa. Valiokunta toteaa, että tietojärjestelmien kehittämisprosessiin on syytä ottaa mukaan tahoja, jotka ovat tiiviisti mukana ohjelmien toimeenpanossa ja käytännön työssä. Valiokunta korostaa myös ohjelman sisältövalmistelun sekä lainsäädäntö-, hallinto- ja tietojärjestelmävalmistelun entistä tiiviimpää kytkemistä toisiinsa. [Puhemies koputtaa] Hallintovaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy kannanoton selonteon johdosta. Valiokunnan kannanottoehdotus on, että eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto 1) huolehtii kumppanuuden toteuttamisesta kansallisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan uudistusten valmistelussa ja toimeenpanossa, 2) edistää ylimaakunnallista yhteistyötä aluekehittämistyössä ja 3) ryhtyy aluekehittämisen kokonaisuutta uudistettaessa toimiin hallinnoinnin tehostamiseksi ja toiminnan vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden lisäämiseksi. Arvoisa rouva puhemies! Mietintöön sisältyy yksi vastalause, ja pahoittelen puheeni pituutta.

Arvoisa herra puhemies! Tulin vielä muutaman asian kanssa tänne puhujanpönttöön. — Otan esimerkiksi vielä yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomuksesta valtuutetun mieleiset, hyvät uutiset ja mielestäni pimeän rajamailla olevat vaatimukset: Yhdenvertaisuusvaltuutettu toteaa, että Suomi on nyt monimuotoisempi kuin koskaan aikaisemmin ja yhä useammalla meistä on mahdollisuus tuoda esiin valtaväestöstä poikkeava uskonto tai identiteetti. No, olen lukenut kertomuksen, ja mieleeni hiipiikin, että sinä tulevana päivänä, jota tosin en toivo, jolloin suomalainen kristitty on vähemmistöä omassa maassaan ja islam tahi joku muu uskonto valtavirtaa, taputtaako yhdenvertaisuusvaltuutettu iloisena käsiään. Siltä kertomus vaikuttaa, että taputtaa. Toivon, että ymmärtää juhlien olevan siinä kohtaa ohi, nimittäin voidaan kysyä: monessako islamilaisessa valtiossa on yhdenvertaisuusvaltuutettu? Ihan kaverin puolesta tässä tämän asian vain kyselen. Arvoisa puhemies! Valtuutettu tuo kertomuksessaan esiin myös sellaisen asian, että poliisin olisi lopetettava kolmansista maista tulleiden henkilöiden tarkastaminen ja että kohdennetuilla toimenpiteillä tulee varmistaa etnisen profiloinnin kiellon noudattaminen. Siis tämähän tarkoittaa sitä, että poliisin on lopetettava vähänkään erinäköisen ihmisen tarkastaminen missään. Mitähän ihmettä? Eli valtuutettu toivoo — tai siis toivooko? — että kolmansista maista tulevat keppostelijat on jätettävä rauhassa anonyymeina keppostelemaan. Itse en pidä tätä järkevänä, vaan antaisin kyllä viranomaiselle ja poliisimiehelle oikeuden tarkastaa kenet tahansa ihonväriin katsomatta milloin tahansa tuolla, jos vähänkin epäilystä on, että keppostelu on lähellä. Siis tämä yhdenvertaisuusvaltuutetun jorina on niin jäätävän selvää vihervasemmistolaista poliittista jargonia kuin vain olla voi, ja en voi ymmärtää sitä, verovaroin toteutettuna. No, mennään eteenpäin: Itärajalta valtuutetun mielestä pitää turvata kaikille pääsy turvapaikkaprosessiin, ja ehdoton palautuskielto on turvattava Suomen itärajalla. Syyksi tähän valtuutettu sepostaa, että palautuksia ei tule tehostaa siten, että vaarannetaan palautettavien henkilöiden perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. No, itse huomauttaisin, että palautettavalla ei tule olla mitään oikeuksia Suomessa. Syy palautukseen on aina selvitetty viranomaisten toimesta, ja tulija on Suomessa laittomasti. Siispä valtuutetun laittomasti maassa oleville eli rikollisille vaatimat perusoikeudet ovat mielestäni käsittämätön vaade. Yhdenvertaisuusvaltuutettu vaatii tietenkin myös, että valtioneuvoston tulee laatia kokonaisvaltainen kansallinen sateenkaaripoliittinen toimenpideohjelma — kansallinen sateenkaaripoliittinen toimenpideohjelma. Kyllä, arvoisat kuulijat, näin sanoo yhdenvertaisuusvaltuutettu, että valtioneuvoston tulee välittömästi ryhtyä toimenpiteisiin, tai ainakin jossain vaiheessa. Siis kokonainen poliittinen ohjelma. Onko poliittisempaa ulostuloa koskaan missään kuultu tai kirjattu? No, nyt on, yhdenvertaisuusvaltuutetun toimesta. Herää voimakas kysymys: kuuluuko valtuutetulle vasemmistolaisen politiikan tunkeminen kertomukseensa? Kyllä lentelee, kuulkaas, rakkaat kuulijat, kysymys- ja huutomerkkejä pohjalaisella täällä puhujanpöntössä. Voi elämän kevät. No, arvoisa puhemies, kun otetaan huomioon, että yhdenvertaisuusvaltuutetun keskeinen tehtävä on edistää yhdenvertaisuutta ja puuttua syrjintään ja valtuutetun puoleen voi kääntyä, jos on kokenut tai havainnut syrjintää, siis iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella, niin me voimme todeta tästä listasta kohtien ikä, alkuperäisyys, kansalaisuus tai muu henkilöön liittyvä syy perusteella, että eipä ole valtuutettu sormeaan heilauttanut selvän yhdenvertaisuusongelman kohdalla — puhun nyt takuueläkkeistä. Ulkomaalainen saa sen asuttuaan Suomessa kolme vuotta, kun Suomen kansalaiselta vaaditaan vuosikymmenet samaan. Missä on valtuutetun ohjaava käsi? No, ei tietenkään missään, kun vääryyttä vierestä katsoo kantasuomalainen. Ihmettelen tässä kohtaa ääneen kyllä, koska tässä on kyseessä täysin selvä välillinen syrjintä, joka siis tarkoittaa sitä, että näennäisesti neutraali sääntö, peruste tai käytäntö saattaa jonkun henkilön muita epäedullisempaan asemaan — siis näennäisesti neutraali sääntö, peruste tai käytäntö saattaa jonkun henkilön muita epäedullisempaan asemaan. Kuinka moni suomalainen eläkeläinen hyväksyy edellä mainitun eriarvoisuuden? No, enpä usko, että tykönään monikaan. — Kiitos.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Heti aivan alkuun haluan kiittää yhdenvertaisuusvaltuutettua hienosta listauksesta, joka uuteen kertomukseen on sisällytetty. Viime vuosien aikana on tehty esimerkiksi seuraavat maahanmuuttopolitiikkaan liittyvät muutokset, joita yhdenvertaisuusvaltuutettu pitää ikään kuin huonoina, minä pidän hyvinä. Arvoisa puhemies! Rajamenettely on otettu käyttöön, ja nopeutetun menettelyn käyttöä on laajennettu. Turvapaikanhakijoiden vastaanottorahaa on pienennetty. Turvapaikanhakua rajoittava määräaikainen poikkeuslaki on säädetty. Säilöönoton ja maahantulokiellon käyttötilanteita on lisätty, ja laiton oleskelu on määritelty. Turvapaikkaprosessista on muun muassa poistettu puhuttelupöytäkirjan läpikäynti. Paperittomien pääsyä terveyspalveluihin on rajoitettu. Tilapäistä suojelua saaneiden mahdollisuudet vakinaistaa oleskelunsa on poistettu. Perheenyhdistämisen edellytyksiä on tiukennettu. Oleskelulupasääntelyä on uudistettu uusilla luvan epäämisen perusteilla ja henkilöllisyyden todentamista tiukentamalla. Työntekijän oleskeluluvalle on asetettu palkkaraja. Työntekijän oleskelulupaan on liitetty työttömyyttä koskeva kolmen tai kuuden kuukauden sääntö. Kansainvälisen suojelun oleskelulupien pituutta on lyhennetty. Pysyvän oleskeluluvan edellytyksiä on tiukennettu. Kansalaisuuden saamisen edellytyksiä tiukennetaan kolmessa lakihankkeessa. — Siinäpä monta hyvää uudistusta pähkinänkuoressa. Puhutaanpa sitten hieman kertomuksesta. Arvoisa herra puhemies! Tällaisena aikana, mitä Suomessa tällä hetkellä eletään, vaatii yhdenvertaisuusvaltuutettu silmät kirkkaina, että itärajalle on avattava rajanylityspaikkoja. Mietin, että ei tämä voi olla todellista, mutta kyllä se vain on. Nähdäkseni tässä yhdenvertaisuusvaltuutettu pelaa suoraan Venäjän pussiin näillä lausunnoillaan. Yhdenvertaisuusvaltuutettu myös selkeästi kirjoittaa välineellistetystä maahanmuutosta vähättelevään sävyyn viittaamalla siihen ”niin sanottuna välineellistettynä maahanmuuttona”. Valtuutetun kannattaisi mielestäni kenties konsultoida turvallisuudesta vastaavia viranomaisia ennen kuin päästää tällaisia sammakoita suussaan. Asiassa ei ole mitään kyseenalaistettavaa. Maahantulijat eivät ilmestyneet joukoittain rajoillemme sattumalta, ne tulivat sinne Venäjän järjestäminä. Voimassa oleva laki väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi, joka hyväksyttiin eduskunnassa kiireellisenä, on siis vähättelyn aihe. Kyseistä lainsäädäntöä käsiteltiin laajasti eduskunnassa, ja se on nyt voimassa. Näihin syihin lyhyesti vedottuna minä lakkauttaisin koko yhdenvertaisuusvaltuutetun kioskin heti tänään, jos ihan itse nyt saisin päättää. Käsittämätöntä, että tällaista vasemmistotyylistä tekstiä verorahoilla tuotetaan. Tästä on mielestäni neutraalin viranomaisen toiminta yhtä kaukana kuin Ivalo Helsingistä. — Kiitoksia.

Kiitos, arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä on kyse poliisin yksinomaan tietoverkossa tapahtuvan peitetoiminnan laajentamista koskevan toimivaltuuden selkeyttämisestä poliisilaissa ja pakkokeinolaissa. Poliisilla on ehdotetun sääntelyn mukaan oikeus laajentaa yksinomaan tietoverkossa tapahtuvaa peitetoimintaa sellaisten rikosten estämiseksi ja selvittämiseksi, joiden perusteella poliisilla on muutoinkin oikeus käyttää kyseistä toimivaltuutta. Muutoksilla täsmennetään jo voimassa olevia toimivaltuuksia ja yhdenmukaistetaan sääntelyä suhteessa muiden rikostorjuntaviranomaisten eli Rajavartiolaitoksen ja Tullin toimivaltuuksia koskeviin säännöksiin. Peitetoiminnan aineellisiin edellytyksiin ei ehdoteta muutoksia. Käsiteltäessä aiemmin Rajavartiolaitoksen rikostorjuntalain muutoksia hallintovaliokunnassa kävi ilmi, että poliisilla ei nykyisin ole oikeutta tietoverkossa tehtävän peitetoiminnan laajentamiseen, kun kyseessä on törkeä laittoman maahantulon järjestäminen. Valiokunta pitää tärkeänä, että poliisilla on rikostorjunnan yleisviranomaisena ehdotetun sääntelyn myötä oikeus kohdentaa yksinomaan tietoverkossa tehtävää peitetoimintaa myös mainittuun rikokseen. Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta pitää ehdotettua sääntelyä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena etenkin vallitsevassa tilanteessa, jossa tietoverkoissa tapahtuva rikollisuus on voimakkaassa kasvussa. Valiokunta pitää välttämättömänä, että viranomaisilla on riittävät toimivaltuudet rikostorjuntatehtäviensä hoitamiseen myös jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Hallintovaliokunta pitää tärkeänä, että poliisin toimivaltuuksia koskeva sääntely on johdonmukaista muiden rikostorjuntaviranomaisten toimivaltuuksia koskevan sääntelyn kanssa. Valiokunta ehdottaa tämän vuoksi pakkokeinolain 10 luvun 33 §:n ja 4 momentin muuttamista niin, että myös siinä tarkoitettu yksinomaan tietoverkossa tapahtuvan peitetoiminnan laajentaminen on saatettava tuomioistuimen sijasta peitetoiminnasta päättäneen poliisimiehen ratkaistavaksi. Valiokunta tähdentää, että ehdotettu säännös vastaa tässä muodossa nykytilaa. Hallintovaliokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä edellä todetuin muutoksin. Valiokunnan mietintö on yksimielinen. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kuten me kaikki tiedämme, turve on sataprosenttisesti uusiutuva luonnontuote. Se on elintärkeä kasvualusta kotimaisten kasvisten ja vihannesten viljelyssä. Se on korvaamaton kotieläinten kuivike ja ainoa kotimainen huoltovarmuuspolttoaine, joka säilyy varastoituna vuosia. Sanon tämän nyt hyvin suoraan: Tässä talossa eletään älyllisesti harmaalla alueella, jos turvetta, kotimaista raaka-ainetta, joka oikein käytettynä on energiaomavaraisuutemme kruununjalokivi, ei oteta käyttöön kaikissa muodoissaan välittömästi. Suomelle ainoa oikea päätös on nyt päättää kansallisesti turpeen käytöstä, ja meidän tulee olla ylpeitä kansallisesti siitä, että meillä on mahdollisuus lähteä omavaraiseen energiantuotantoon ja varmistaa se asia. [Tuomas Kettunen: Olisipa perussuomalaiset hallituksessa!] — Hienoa, kun sanoit tämän. — Reilu prosentti Suomen soista energiaturvetuotantoon eli tuplataan edellinen, [Puhemies koputtaa] niin tässä maassa palaa elämisen edellytykset kymmenilletuhansille maalla asuville ja alalla työskenteleville. — Kiitoksia.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Vuonna 2019 voimaan tulleen tiedustelulainsäädännön keskeiset säännökset siviili- ja sotilastiedustelusta sisältyvät poliisilain 5 a lukuun, tietoliikennetiedustelusta siviilitiedustelussa annettuun lakiin sekä sotilastiedustelusta annettuun lakiin. Tiedusteluviranomaisten tehtävät koostuvat kansallista turvallisuutta vakavasti vaarantavaa toimintaa koskevien tietojen hankkimisesta sekä kansallista turvallisuutta uhkaavien rikosten estämisestä ja paljastamisesta. Tiedustelulainsäädännössä on tarkat säännökset tiedustelumenetelmistä ja tiedustelun kohteista, tiedustelumenetelmien käytön yleisistä ja erityisistä edellytyksistä sekä tiedustelumenetelmien käytöstä päättämisestä. Hallituksen esityksen keskeisenä sisältönä on selkeyttää sääntelyä, joka koskee tiedustelumenetelmän käytön avulla saadun rikosta koskevan tiedon luovuttamista rikostorjuntaan, eli niin sanottua palomuurisääntelyä. Palomuurisääntelyssä on kyse poikkeuksesta tiedustelumenetelmillä saadun tiedon käyttötarkoitussidonnaisuuteen. Palomuurisääntelyn tarkoituksena on rajoittaa tiedustelumenetelmien avulla saatujen rikostietojen luovuttamista poliisille ja muille rikostorjuntaviranomaisille sen varmistamiseksi, ettei tiedustelumenetelmiä käytetä salaisia tiedonhankintakeinoja tai salaisia pakkokeinoja koskevan sääntelyn kiertämiseen. Muutosehdotusten taustalla on tiedusteluselonteon yhteydessä hyväksytty eduskunnan kannanotto, jossa eduskunta on edellyttänyt, että hallitus tekee perusteellisen selvityksen tiedustelulainsäädännön palomuurisääntelyn toimivuudesta ja täsmentämistarpeista ja arvioinnin pohjalta valmistelee tarvittavat kattavat, tarkkarajaiset ja täsmälliset säännösehdotukset sääntelyn selkeyttämiseksi. Hallituksen esityksen perusteluista käy ilmi, että voimassa olevan palomuurisääntelyn tulkintaan on liittynyt epäselvyyttä. Esimerkiksi tiedustelutoiminnan laillisuusvalvojana toimivan tiedusteluvalvontavaltuutetun ja eduskunnan oikeusasiamiehen tulkinnat ovat osin poikenneet toisistaan. Hallintovaliokunta on tiedusteluselonteon käsittelyn yhteydessä katsonut, että mainitut eriävät käsitykset kertovat voimassa olevan palomuurisääntelyn epäselvyyksistä ja tulkinnanvaraisuuksista ja havainnollistavat tarvetta selkeyttää palomuurisääntelyä. Suojelupoliisilla on jo nykyisin velvollisuus tai oikeus ilmoittaa minkä tahansa tiedustelumenetelmän käytön aikana havaitusta vakavasta rikoksesta keskusrikospoliisille tai muulle toimivaltaiselle viranomaiselle tehdyksi oletetun tai hankkeilla olevan rikoksen vakavuusaste huomioiden. Arvoisa rouva puhemies! Hallintovaliokunta toteaa, että toimiva palomuurisääntely on yhteiskunnan kokonaisedun sekä rikoksen uhrin ja perusoikeuksien huomioon ottamisen kannalta perusteltua. Epäselväksi ei saa jäädä se, miten tiedustelutoiminnassa saatua tietoa voidaan hyödyntää rikosten estämiseksi ja rikosvastuun toteuttamiseksi. Valiokunta tähdentää, että suojelupoliisin tehtävänä on hankkia tietoa kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavasta toiminnasta. Sillä itsellään ei ole toimivaltuuksia puuttua sellaiseen havaitsemaansa uhkaavaan toimintaan, joka on edennyt rikoksen asteelle tai joka muutoin välttämättä edellyttää viranomaisen puuttumista. Tällaisissa tapauksissa tieto tulee voida luovuttaa sille viranomaiselle, jolla on toimivaltuudet puuttua siihen, jotta uhkan toteutuminen voidaan estää. Esityksen tavoitteena on, että suojelupoliisi ja sotilastiedusteluviranomainen voivat luovuttaa riittävän laajasti tietoja kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi. Tiedusteluviranomaiset saavat ehdotuksen mukaan aina ilmoittaa tiedustelumenetelmän käytön avulla havaitusta ja tehdystä tai vielä estettävissä olevasta kansallista turvallisuutta vaarantavasta rikoksesta, eli maanpetos-, valtiopetos- ja terrorismirikoksesta, toimivaltaiselle viranomaiselle sekä luovuttaa tällaista rikosta koskevaa tietoa riippumatta siitä, mikä on rikoksesta säädetty enimmäisrangaistus. Siviilitiedustelun kohteina ja tiedustelumenetelmien käytön kohteina voivat olla ulkomainen tiedustelutoiminta, kansanvaltaista yhteiskuntajärjestystä uhkaava toiminta ja terrorismi. Edellä mainituissa rikoksissa on kyse siviilitiedustelun kohdeuhkien relevanteista ilmenemismuodoista. Valiokunta toteaa, että rikosten rangaistusasteikot ilmentävät tekojen vakavuutta syyllisyyden ja teon moitittavuuden näkökulmasta mutta eivät välttämättä teon vahingollisuutta ja vaarallisuutta kansallisen turvallisuuden tai oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen näkökulmasta. Kansalliselle turvallisuudelle aiheutuva vahinko voi olla mittavakin, jollei asiaan päästä riittävän ajoissa puuttumaan. Tämän vuoksi tietyistä lievemmin rangaistavaksi säädetyistä rikoksistakin on perusteltua voida ilmoittaa toimivaltaiselle viranomaiselle ja myös luovuttaa niitä koskevaa tietoa. Arvoisa rouva puhemies! Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi myös uusista rikostiedon luovutustarkoituksista, joita ovat kansallisen turvallisuuden suojaaminen ja muu toimivaltaisen viranomaisen toiminnan suuntaaminen. Tässä tarkoituksessa luovutetut tiedot voivat olla merkittäviä esimerkiksi viranomaisten tilannekuvan muodostamisessa. Tarkoituksena on mahdollistaa rikostorjuntaviranomaisen ryhtyminen kansallista turvallisuutta suojaaviin toimenpiteisiin tai muutoin suunnata sen toimintaa sekä tiedustelutoimintavaltuuksilla saadun tiedon hyödyntäminen riittävän tehokkaasti. Sääntelyllä on ollut tarkoitus lisätä mahdollisuuksia turvallisuusviranomaisten yhteisen tilannekuvan kehittämiseen sekä uhkaympäristön tehokkaaseen hallintaan ja uhkien torjuntaan. Luovutettavaa tietoa ei voida käyttää näyttönä rikosasiassa tai pakkokeinon perusteena. Hyödyntämiskielloista säätämisellä turvataan myös siviilitiedustelun salassapitoa. Ehdotetuilla muutoksilla ei laajenneta tiedusteluviranomaisten tiedustelutoimivaltuuksia, vaan muutokset koskevat tiedustelutoimivaltuuksien avulla hankittujen tietojen edelleen luovuttamista toiselle viranomaiselle. Arvoisa rouva puhemies! Hallintovaliokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta muutoksia poliisilain 5 a luvun muuttamista koskevaan lakiehdotukseen ja sotilastiedustelulain muuttamista koskevaan lakiehdotukseen. Valiokunta ehdottaa myös muita muutoksia lakiehdotuksiin. Hallintovaliokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä mietinnöstä ilmenevin huomautuksin ja muutosehdotuksin. Hallintovaliokunta ehdottaa sääntelyä täsmennettäväksi niin, että säännöksissä luetellaan nimenomaisesti ne maanpetos-, valtiopetos- ja terrorismirikokset, joista voidaan ilmoittaa ja joita koskevaa tietoa luovuttaa toimivaltaiselle viranomaiselle. Lisäksi valiokunta ehdottaa säännöstä täydennettäväksi niin, että tietoa rikoksesta voidaan luovuttaa, jos tiedon luovuttamisella voidaan olettaa olevan erittäin tärkeä merkitys rikoksen estämiselle ja selvittämiselle. Hallintovaliokunta on rajannut ja täsmentänyt sääntelyä perustuslakivaliokunnan edellyttämällä tavalla. Lisäksi hallintovaliokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan valtiosääntöisen huomautuksen huomioon ottamiseksi, että säännöksiä täsmennetään ja rajataan niin, että suojelupoliisi saa ilmoittaa lainkohdan perusteella rikosta koskevaa tietoa toimivaltaiselle viranomaiselle ainoastaan kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi sitä vakavasti uhkaavalta toiminnalta. Säännös ei näin muutettuna mahdollista tiedon luovuttamista muuksi luovutuksen saajan toiminnan suuntaamiseksi. Valiokunta ehdottaa sotilastiedustelulakiin vastaavaa täsmennystä. Vaikka valiokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella osin merkittäviäkin muutoksia hallituksen esityksessä ehdotettuun sääntelyyn, selkeytyy palomuurisääntely valiokunnan käsityksen mukaan nykyisestä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan muutokset parantavat osaltaan tiedusteluviranomaisten mahdollisuuksia tietojen luovuttamiseen, vaikka sääntely ei muutettuna mahdollistakaan yhtä laajaa tietojen luovutusta kuin hallituksen esityksen tavoitteena on ollut. Tietojen luovuttaminen palomuurisääntelyn mukaisesti toimivaltaiselle rikostorjuntaviranomaiselle suojaa kansallista turvallisuutta ja edesauttaa viranomaisten toimintamahdollisuuksia nykyisessä turvallisuusympäristössä. Poliisin henkilötietolain muutoksilla selvennetään sitä, että poliisilain 5 a luvun palomuurisääntelyä sovelletaan ainoastaan rikostiedon luovuttamiseen rikostorjuntaviranomaisille. Muuhun henkilötietojen luovuttamiseen sovelletaan poliisin henkilötietolain asianomaista säännöstä. Muutokset mahdollistavat myös tiedustelun suojaamisen esityksen tavoitteiden mukaisesti, mikä on tiedustelutoiminnan luonne huomioon ottaen välttämätöntä. Valiokunta pitää tärkeänä, että tiedustelulainsäädännön ajantasaisuudesta huolehditaan toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten edellyttämin tavoin. Arvoisa rouva puhemies! Valiokunnan mietintöön jätettiin yksi vastalause. — Kiitos.