Piisinen Jorma

Arvoisa herra puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan laajamittaisia lakimuutoksia turvallisuusviranomaisten sekä Maahanmuuttoviraston tiedonsaanti- ja tietojenluovutusoikeuksiin. Tavoitteena on poistaa nykyisiä tiedonvaihdon esteitä ja parantaa viranomaisten välistä tietojenvaihtoa salassapitosäännösten estämättä. Muutoksilla toteutetaan nykyistä hallitusohjelmaa, jossa painotetaan rikostorjunnan tehostamista, kansallisen turvallisuuden vahvistamista sekä yhteiskunnan kriisinkestävyyden parantamista. Viranomaisten toimintaedellytysten turvaaminen ja salaisuuden suojan purkaminen turvallisuuden tieltä ovat esityksen keskeisiä tavoitteita. Siinä laajennetaan poliisin oikeuksia luovuttaa tietoja sekä pyynnöstä että oma-aloitteisesti tilanteessa, jossa se on tarpeen viranomaistehtävien hoitamiseksi tai tärkeän yleisen edun vuoksi. Tietoja voidaan luovuttaa myös yksityisille tahoille ja kriittisen infrastruktuurin toimijoille. Poliisi saa oikeuden hankkia henkilöllisyys- ja läsnäolotietoja sosiaali- ja terveyshuollon palvelunantajilta, aivan kuten edustaja Lehtinen tuossa juuri edellä kuvasi. Maahanmuuttovirastolle puolestaan säädetään velvollisuus ilmoittaa poliisille sen toimitiloissa olevista etsintäkuulutetuista. Näin laki antaa mahdollisuuden tehostaa laittomasti maassa oleskelevien ja etsintäkuulutettujen valvontaa sekä kiinniottoa. Hallintovaliokunta perustelee esityksen välttämättömyyttä perustavanlaatuisesti muuttuneella ja pitkäkestoisella ulkoisella turvallisuusympäristöllä, johon heijastuvat Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja geopoliittinen murros. Valiokunta korostaa, että muuttunut tilanne heikentää Suomen sisäisen turvallisuuden ennustettavuutta. Sisäistä turvallisuutta on tarkasteltava laajana kokonaisuutena, ja viranomaisten on kyettävä vastaamaan monimuotoisiin ja vaikeasti ennakoitaviin uhkiin sekä hybridivaikuttamiseen. Tämä tukee tarvetta vahvistaa kansallista suvereniteettia ja varautumista tiukasti ulkoisiin uhkiin. Valiokunnan yleisperusteluissa viitataan vakaviin sisäisen turvallisuuden ilmiöihin, jotka on syytä ottaa vakavasti. Hallintovaliokunta nostaa esiin ammattimaisen ja järjestäytyneen rikollisuuden lisääntymisen sekä Suomessa tehdyt havainnot paikallisista rikollisverkostoista. Myös huumausainerikollisuus, laiton asekauppa ja talousrikollisuus ovat kasvaneet ja siirtyneet nopeasti tietoverkkoihin ja Tor-verkkoon, missä lainsäädäntö ei ole pysynyt kehityksen mukana. Esityksellä pyritään kuromaan umpeen tätä sääntelyvajetta, jotta viranomaisilla olisi riittävät työkalut nykypäivän rikollisuuden murtamiseen. Valiokunta korostaa hallinnollisen rikostorjunnan merkitystä järjestäytyneen rikollisuuden murentamisessa. Tämä tarkoittaa viranomaisten yhteistyötä, jolla evätään rikollisilta yhteiskunnan laillisen infrastruktuurin ja lupajärjestelmien käyttö. Torjunta ja yhteisen tilannekuvan muodostaminen vaativat sujuvaa ja oikea-aikaista tiedonkulkua yli viranomaisrajojen. Hallintovaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja korostaa henkilöstön riittävää koulutusta sekä yhteisiä toimintamalleja eri viranomaistahojen kesken. Arvoisa herra puhemies! Kannatan lämpimästi tätä lakiesitystä.

Arvoisa herra puhemies! Suomi tuli vaalikauteen syvässä rakenteellisessa kriisissä. Korkotaso kolminkertaistui lyhyessä ajassa, väestö ikääntyy, turvallisuusympäristö muuttui pysyvästi. Hallitus on joutunut tekemään vaikeita päätöksiä siksi, että välttäisimme vielä vaikeamman tilanteen pitääksemme kiinni hyvinvointivaltion olemassaolosta. Ilman hallituksen toimia tilanne olisi olennaisesti pahempi. On selvää, että hallituksen tekemät rakenteelliset uudistukset toimivat vasta talouden noususuhdanteessa, mistä onkin jo selviä merkkejä olemassa. Tällä hetkellä talouskasvumme on Eurostatin ja OECD:n kärjessä. Investointeja virtaa Suomeen, ja teollisuustuotantommekin on noussut korkeimmilleen sitten vuoden 2008. On välttämätöntä nousta EU:n liiallisen alijäämän menettelystä, ja sen me teemme vain yhdessä.

Arvoisa rouva puhemies! Vesilain muuttamisen tavoitteena on helpottaa kalatalousvelvoitteiden määräämistä niille vesivoimaloille, joilta ne vielä puuttuvat, pyrkimyksenä elvyttää vaelluskalakantojamme. Tyypillisiä vaellusesteitä muodostavat vesivoimalaitoksiin liittyvät sääntelypadot, pohjapadot ja erilaiset tierummut. Lausuntopalautteen perusteella asiassa on vielä pohdittavaa. Moni pitää uudistusta kiireellisenä. Vanhat luvat eivät voi nauttia ikuista suojaa, kun ympäristön tila vaatii tekoja. Toisaalta meidän on huolehdittava omaisuudensuojasta ja vesivoiman elintärkeästä roolista säätövoimana, huoltovarmuuden takaajana sekä puhtaan energian lähteenä. Tärkeää on kuitenkin löytää tasapaino kustannustehokkaasti luonnon ja energiahuollon välillä. Kiitos ministeri Merelle tämän tuomisesta meille eduskuntaan.

Arvoisa rouva puhemies! Hetki sitten täällä puhuttiin Suomen turvallisuudesta hieman kyseenalaisella tavalla. Talouden haasteista huolimatta hallitus ei tingi suomalaisten turvallisuudesta. On selvää, että puolustusmenojen kasvu on yksi keskeinen syy alijäämän kasvuun, mutta tässä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa puolustuksesta ei voi säästää samalla tavalla kuin muista menoista. Hallitus kohdentaa puolustukseen lisäpanostuksia, joiden arvioidaan nostavan Nato-määritelmän mukaiset puolustusmenot 3,2 prosenttiin bkt:stä vuoteen 2030 mennessä, eli vahvistamme Suomen puolustusta vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Tämä siksi, että turvallisuusympäristö on muuttunut pysyvästi ja meidän on varmistettava, että Puolustusvoimilla on käytössään nykyaikaisimmat työkalut maamme rajojen koskemattomuuden turvaamiseksi kaikissa olosuhteissa.

Arvoisa herra puhemies! On myönnettävä, että Suomen julkinen talous on vakavassa tilanteessa. Hallitus on tehnyt merkittäviä sopeutus-, työllisyys- ja kasvutoimia, jotka kantavat parhaiten hedelmää talouden noususuhdanteessa. Korkomenojen kasvu, puolustusmenojen nousu ja kansainvälisen tilanteen epävarmuus pitävät kuitenkin alijäämän suurena. Riihen päätöksellä hallitus tähtää muun muassa rakentamisen kasvuun tavoitteena käynnistää jopa miljardiluokan korjausrakennushankkeet. Kotitalousvähennyksen korotuksella pyritään työllistämään pienyrittäjiä ja helpottamaan kotitalouksien arkea. Opposition jatkuva hallituksen sopeutustoimien vastustus on ollut omiaan laskemaan kuluttajien mielialaa, [Timo Harakka: No nii-i!] ja se heikentää orastavaa kasvua. Samalla teidän omat esitykset julkisen talouden sopeuttamiseen ovat olleet kovin kevyitä ja vailla osoitettua rahoitusta. [Timo Harakka: Peili on keksitty!]

Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuuden ydin on edelleen asevelvollisuuteen nojaava vahva oma puolustus, jota Nato-jäsenyys täydentää. Osallistumme täysimääräisesti liittokunnan yhteiseen pelotteeseen, joka sisältää myös ydinaseet. On kuitenkin vastuutonta pelottelua väittää, että ydinenergialain päivittäminen tekisi Suomesta jonkinlaisen iskualustan. Tavoitteena on vain poistaa turhat rajoitteet, joita ei muissakaan Pohjoismaissa ole. Emme sijoita ydinaseita maahamme rauhanaikana, mutta turvallisuuspolitiikassa on kyettävä yhtenäiseen linjaan erityisesti muiden Pohjoismaiden kanssa. Suomi on ja pysyy luotettavana, oman tonttinsa hoitavana liittolaisena. Samalla sitoudumme nostamaan maanpuolustukseen kohdistuvat menot viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta [Mika Kari: Seuraavalle hallitukselle!] vuoteen 2035 mennessä.

Arvoisa herra puhemies! Aluksi kiitos valtioneuvostolle selonteosta valtakunnallisesta 12-vuotisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta. Suomen valtion väyläverkosto koostuu laajasta maantie-, rata- ja vesiväyläkokonaisuudesta, jonka toimivuus on keskeistä sekä arjen liikkumiselle että koko yhteiskunnan toiminnalle. Keskeinen haaste on pitkään kasvanut korjausvelka, joka oli vuonna 2025 noin 4,2 miljardia ja josta suuri osuus kohdistuu tieverkkoon. Korjausvelan kasvun pysäyttäminen vaatii merkittäviä panostuksia, kuten tuhansien kilometrien vuosittaisia päällystystöitä, mihin tämä hallitus onkin panostanut huomattavasti. Kiitos, ministeri Ranne, tämän mahdollistamisesta. Perusväylänpitoon kohdistuva lisärahoitus vahvistaa erityisesti keskivilkkaita ja vähemmän liikennöityjä tieosuuksia sekä kriittisiä rataosuuksia. Lisäksi tehdään kehittämishankkeita, joilla parannetaan väyläverkon palvelutasoa pitkälle tulevaisuuteen, jopa kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Näiden hankkeiden priorisointia ohjaavat myös EU:n laajuisen TEN-T-liikenneverkon vaatimukset. Liikennejärjestelmällä on myös keskeinen rooli huoltovarmuudessa ja maanpuolustuksessa. Suomen asema EU:n ulkorajavaltiona ja Naton etulinjassa korostaa sotilaallisen liikkuvuuden merkitystä. Tätä kehitetään muun muassa parantamalla siltojen kantavuutta, rataverkon yhteensopivuutta, keskeisiä kuljetusreittejä sekä satamien ja lentopaikkojen valmiuksia. Lisäksi varmistetaan varalaskupaikkojen ja logistiikan toimivuus. Kehittämisessä tehdään tiivistä yhteistyötä sekä kansallisesti että Pohjoismaiden kesken. Näillä toimilla puolustuskykymme ja kokonaisturvallisuutemme paranee. Sotilaallisen liikkuvuuden kehittäminen mahdollistaa joukkojen ja kaluston nopean siirtämisen, mikä on erityisen tärkeää Suomen geopoliittisen sijainnin vuoksi. Tähän liittyy olennaisesti mahdollisen sotilaallisen liikkuvuuden EU-rahoitus, mikä Suomen tulisi pyrkiä hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti. Toimiva infrastruktuuri varmistaa, että kriisitilanteissa tavarat, energia ja elintarvikkeet liikkuvat koko maassa ilman katkoksia. Tällä on suuri merkitys huoltovarmuudelle. Alueellinen tasa-arvo vahvistuu. Nimittäin panostukset myös harvemmin liikennöityihin alueisiin tukevat elinvoimaa koko maassa, eivät vain kasvukeskuksissa. Taloudellinen kilpailukykymme paranee, koska toimiva väyläverkko nopeuttaa tavara- ja henkilökuljetuksia. Se alentaa yritysten kustannuksia ja tukee vientiä. Erityisesti alempiasteisen tieverkon parantaminen hyödyttää metsäteollisuutta. Liikenneturvallisuus lisääntyy, sillä korjaukset ja pienet parannushankkeet vähentävät onnettomuuksia. Tämä säästää sekä ihmishenkiä että yhteiskunnan kustannuksia. On muistettava, että ennakoiva kunnossapito ja oikea-aikaiset investoinnit ovat aina edullisempi vaihtoehto kuin rappeutuneen infrastruktuurin korjaaminen vasta silloin, kun on pakko. Tällä saavutamme pitkän aikavälin säästöjä. Kaiken kaikkiaan ohjelmalla vaikutetaan liikenneverkoston toimivuuteen, tuetaan talouskasvua ja varmistetaan Suomen turvallisuutta muuttuvassa toimintaympäristössä. Kiitos ministeri Ranteelle erinomaisesta työstä.

Arvoisa herra puhemies! Väylävirasto vastaa verkon kehittämisestä ja kunnossapidosta valtakunnallisesti, kun taas alueelliset toimijat huolehtivat liikennejärjestelmän käytännön toimivuudesta ja turvallisuudesta. Perusväylänpidolla varmistetaan, että olemassa oleva infrastruktuuri pysyy käyttökelpoisena. Tehtävänkuvaan kuuluvat esimerkiksi talvihoito, korjaukset ja pienet parannushankkeet, jotka voidaan toteuttaa nopeasti ja joilla on suuri paikallinen merkitys. Keskeinen haaste on pitkään kasvanut korjausvelka, joka oli vuonna 25 noin 4,2 miljardia. Suuri osuus siitä kohdistuu tieverkkoon. Korjausvelan kasvun pysäyttäminen vaatii merkittäviä panostuksia, kuten tuhansien kilometrien vuosittaisia päällystystöitä, mihin tämä hallitus onkin panostanut huomattavasti. Kiitos siitä kuuluu teille, arvoisa ministeri Ranne.