Castrén Maaret

Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä keskustelu on ollut erittäin mukavaa, vähän niin kuin äskeinen Ukraina-puhe, koska mehän ollaan kaikki saman tavoitteen ääressä, sen, että me saataisiin potilaille mahdollisimman hyvää hoitoa. Tämä lakiesityshän, joka on esitelty, toivon mukaan nimenomaan johtaa oikeasti siihen, mitä edustaja Hoskonenkin täällä pyytää, hyvään hoivaan ja arvokkaaseen vanhuuteen, eikä vain arvokkaaseen vanhuuteen vaan ylipäätänsä arvokkaaseen sairastamiseen. Niin kauan aikaa kuin meillä jopa viisi miljardia vuodessa menee tavallaan hukkaan, kun me tehdään vääriä asioita, me ei tehdä niitä oikea-aikaisesti ja potilaat odottavat, koska meidän järjestelmä ei kunnolla toimi... Se, mitä nyt haluan vielä korostaa, on se, että kun me puhutaan siitä, että joku leikkaus ei ole vaikuttava, niin se voi olla myös hengenvaarallinen. Potilaita on kuollut polven tähystysleikkauksen komplikaatioihin. Mitkään toimenpiteet eivät ole vaarattomia. Eli oikeasti — nyt puhuu siis professori, ja täällä on väitöskirjantekijäkin paikalla — tieteen merkitys siinä, että me saadaan potilaille vaikuttavaa hoitoa. 30 vuotta sitten leikattiin kaikilta potilailta joitain hermoja vatsalaukun ympäriltä, kun ajateltiin, että se on vatsahaavan syy, kunnes keksittiin, että hetkinen, se olikin pieni bakteeri, minkä jälkeen potilaille syötettiin antibioottikuuri. Mutta näitten muutosten nopeus on liian hidas. Ihan niin kuin edustaja Väyrynen sanoi, meidän täytyy uskaltaa, ja se on ammattimaisuutta, että kun saa tiedon siitä, että joku hoito ei ole vaikuttavaa, niin siitä täytyy pystyä luopumaan. Kolme vuotta kesti, että Kirurgisen sairaalan päivystyksessä kirurgit luopuivat mittaamasta peräsuolesta lämpötilaa potilailta, vaikka se oli havaittu ihan turhaksi. Meillä on paljon sellaista, mitä me tehdään, ja kun siitä tulee rutiinia, niin kun me ei tarpeeksi usein tarkastella oikeasti sitä, mitä me tehdään, meille tulee käytänteitä, jotka oikeasti eivät vain ole haitallisia vaan vievät sitten muilta potilailta resursseja, joilla olisi saatavissa vaikuttavaa ja hyvää hoitoa. Tässä puhuttiin miesten sterilisaatiosta, mutta on myös asioita, jotka meidän täytyy pystyä vaikuttavuuden kautta ottamaan palveluvalikoimaan, esimerkiksi naisten taudit julkisella puolella — aivan huonosti hoidettu homma, että naiset eivät saa apua julkiselta puolelta vaan joutuvat lähes pääsääntöisesti hakeutumaan yksityisille gynekologeille. Tämä on myös miesten asia, koska jos naiset voivat hyvin, niin kotona ja työpaikoilla on paljon kivempaa. [Juha Hänninen: Se on just noin!] Edustaja Lohi puhui siitä, että päätökset ovat vaikeita silloin kun luovutaan jostain, ja siinä nyt korostan kyllä meidän ammattilaisten otetta, että rohkeasti. Sitä voi tehdä pienimuotoisiakin kokeiluja, miltä tuntuu, jos ei tehdäkään enää noin vaan tehdäänkin jollain toisella tavalla, ja opitaan toisiltamme. Olin todella iloinen, kun edustaja Lohi otti esille tämän hammashuollon, josta ainakin Helsingin kaupunginvaltuutetut tietävät, kuinka paljon minä olen vuosien varrella paasannut, koska Helsingissäkin on valtavan pitkät jonot hammashuoltoon. Meillä on palveluseteleitä, jotka eivät toimi, ja nyt on vielä tehty päätös, että julkisen käyttämät rahat eli julkiset kustannukset olisivat jotenkin salaisia. Kyllä mielestäni avoimuus ja luottamus siihen, että meidän verorahat käytetään hyvin, on se, millä me lähdetään liikkeelle. Olin kirjanjulkistamistilaisuudessa, Kolan—Koivukosken Yhteistyöjohtaminen, ja siinä sanottiin suoraan, ettei Suomen kasvun puute johdu siitä, että meillä ei olisi tarpeeksi resursseja vaan siitä, että me ei tehdä yhteistyötä. Tässä nimenomaan edustaja Lohikin peräänkuulutti sitä, miksi me emme silloin käytä näitä yksityisen hammaslääkäreitä toisella tapaa. Näitä meidän pitäisi löytää, koska henkilöt, jotka puhuvat erittäin vakuuttavasti tästä, että tarpeet eivät kohtaa sitä palvelua, jota me tarjotaan... Nimenomaan näissä nivelkohdissa, kun potilas siirtyy yksityiseltä julkiselle tai julkisella puolella osastolta toiselle, tulee sitä ongelmatiikkaa. Eli se yhteistyö. Lopuksi: Olen aika vakuuttunut siitä, että me pystyttäisiin huomattavasti paremmin ja tehokkaammin saamaan joka ikinen potilas aikaisemmin hoitoon, jos me ammattilaisetkin oikeasti otettaisiin nyt asiaksemme se, että me tieteen kautta tehdään hyviä päätöksiä, löydetään ne vaikuttavat hoidot ja uskalletaan luopua asioista, jotka eivät ole tuottavia potilaillekaan. Se on yleensä huomattavasti parempi potilaallekin, kun häntä ei hoideta ei-vaikuttavilla tavoilla. Todellakin tieteentekijänä ja lääkärinä kiitos, ministeri Rydman, tästä esityksestä, joka toivottavasti avaa laajemman keskustelun ja myös ehkä tuo päätöksenteolle osaamista tähänkin taloon. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Halpatuontiin liittyvät haasteet ovat todellisia ja kasvavia. Halpatuonti vähentää kotimaista kysyntää ja vaikuttaa kielteisesti työllisyyteen ja verokertymään. Tätä kyllä kannattaisi jokaisen suomalaisen oikeasti miettiä, mitä tämä tekee tämän päivän Suomelle. [Anne Rintamäki: Kyllä!] Pelisääntöjen pitää olla samat kaikille. Ei ole reilua, että kolmansien maiden alustat vapaamatkustavat samalla, kun suomalaiset yritykset maksavat veronsa, huolehtivat tuotteiden turvallisuudesta ja osallistuvat jätehuoltoon. Ministeri Marttinen ryhtyi tuumasta toimeen ja perusti työryhmän, jonka töiden jäljiltä nyt sitten mietitään lainsäädännön muutostöitä. Tämä on erittäin hyvä asia. Peräänkuulutan kuitenkin yhtä asiaa. Lääkärinä minä olen tottunut siihen, että minun pitää jollain tapaa saada potilas tekemään niin kuin on hyvin ja oikein, ja nyt minä vetoan tässä poliitikkona siihen, että meillä yksilöillä on kuitenkin suuri vastuu tässä asiassa ja jokainen ostopäätös on valinta. Riittävä ja luotettava tieto auttaa hyvään päätöksentekoon. Ostopäätöksen tulisi olla sen mukainen, että meillä on niin sanottu tutkimukseen perustuva päätöksenteko, jota aina peräänkuulutetaan meiltä poliitikoilta. Nyt minä peräänkuulutan sitä myös meidän kansalaisiltamme. Lääkärinä minun on ihan pakko sanoa, niin kuin edustaja Elo tässä sanoi, että nämä ovat oikeasti vaarallisia tuotteita. Meillä ei ole mitään mahdollisuutta tarkistaa näiden turvallisuutta, varsinkin kun vielä on ilmiö, jossa Temusta ja Sheinistä ostettuja tuotteita kamufleerataan olemaan jotain muuta kuin mitä ne ovat, jolloin esimerkiksi kirpputorilta tai jostain myyntikojusta tuotteen ostava ei edes osaa ajatella, että hänen pitäisi jotenkin varoa sitä tuotetta. Me ollaan kuultu eduskunnassa tilanteista, joissa on luultu, että potilaan ongelma on työhuoneen sisäilma, ja loppujen lopuksi onkin todettu, että se on Temusta ostettu haalari, jota potilas käytti iltaisin kotona. Me ollaan kuultu lasten leikkihiekassa olevasta asbestista, ja nämähän ovat vain jäävuoren huippuja näissä tuotteissa. Vielä lisäksi se, että silloin kun sinulla on vähän rahaa, ei todellakaan kannata ostaa roskaa, vaan silloin sinun pitää pystyä ostamaan tuote, joka oikeasti sinun käytössä sitten myös kestää pitkään, koska iso osa näistä tuotteista päätyy suoraan roskiin, kun ei vastaa lainkaan sitä olettamusta, mikä sinulla ostajana on ollut. Kiitän kansalaisaloitteen tekijöitä, ja oikeasti, ihan niin kuin tässä on edelläkin sanottu, tämä ei ollut missään tapauksessa huono työ, mitä täällä eduskunnassa tehtiin. Talousvaliokunta teki neljä lausumaa, ja tämä on oikeasti edistysaskel. Heidän pitää olla tosi tyytyväisiä siitä, että tämä homma etenee, vaikka tästä nyt ei sitten tavallaan lakialoitetta tullutkaan eikä lähdetty siltä pohjalta työtä tekemään. Sitten minä kiittäisin tässä myös siitä, että esimerkiksi edustaja Elon kanssa meillä on ollut hyvää yhteistyötä. Kun aina sanotaan, että eduskunnassa pitäisi tehdä enemmän yhteistyötä, niin tämä on ainakin asia, missä oppositio ja hallitus eivät huutele toisiaan vastaan ja esitä ikäviä argumentteja toisten toiminnasta. Tässä todella puhalletaan yhteen hiileen. Meillä oli hyvä valiokunta, kiitos siitä edustaja Aalto-Setälälle. Ministeri on ottanut tästä todellakin koppia, ja jokainen kansanedustaja näkee tässä asian, johon voi vaikuttaa. Vielä kaiken lisäksi: Kansalaiset, teillä on edessä se ostopäätös. Siinä kohdassa miettikää, miten sen teette. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Taide ja kulttuuri ovat keskeisimpiä ihmisten hyvinvointia lisääviä tekijöitä ja luova ala yhteiskuntamme tärkeimpiä voimavaroja. Ala on kokenut kovia koronavuosina, eivätkä haasteet loppuneet siihen. Tekoälyn esiinmarssi on muuttanut tilannetta. Se käyttää ilman tekijänoikeuksien haltijan lupaa materiaaleja sisältönsä tuottamisessa, ja koska tekijänoikeustulot muodostavat tärkeän perustan luovan alan työntekijöiden tulopohjasta, lovi totta kai näkyy tekijän tuloissa. Kulttuuripoliittinen selonteko tunnistaa tämän selkeästi. Jokaisen työntekijän tulee saada työstään asiallinen korvaus alasta riippumatta, ja politiikan tehtävänä on luoda edellytykset sille, että luova talous on kestävää. EU-parlamenttikin on kannanotossaan vaatinut oikeudenmukaisia korvauksia ja täyttä läpinäkyvyyttä tekoälyn koulutukseen käytetystä materiaalista. Tekoäly on hyvä renki mutta huono isäntä. Parhaimmassa mahdollisessa tilanteessa tekijänoikeuksien turvaaminen ja tekoälyteknologioiden kehittäminen tukevat toisiaan, mutta juuri nyt luova ala [Puhemies koputtaa] tarvitsee apuamme.

Arvoisa puhemies! Pelkkä rahan kaataminen ei ratkaise soten ongelmia. Kuten pääministeri totesi, jos menot päästetään kasvamaan hallitsemattomasti, muutaman vuoden päästä vaadittavat päätökset ovat todella vaikeita. Kysymys on, kuten aamu-tv:kin totesi: ”Mitä väki tarttee?” Potilaan tulee olla tässä keskiössä. Hallitus ei keskity vain siihen, paljonko rahaa käytetään, vaan siihen, miten sitä käytetään. Veronmaksajien rahat on laitettava tehokkaaseen käyttöön. Rahoitusmallia on uudistettu, normeja on kevennetty, koulutuspaikkoja lisätty ja vuokratyövoiman käyttöä on suitsittu sadoilla miljoonilla. Aamu-tv:ssä todettiin, että rotia tarvitaan. Meidän tulee vähentää medikalisaatiota, terveiden ylihoitoa, joka saattaa johtaa sitten sairaiden alihoitoon. Helsingin Sanomissakin todettiin, että järjestelmiä tänä päivänä rakennetaan vaatimusten ja oletusten varaan. Tämä ei ole hyvä. Meillä on asiat hyvin. Hoito ei Suomessa riipu lompakon paksuudesta. Tätä täytyy ylläpitää, ja tähän tarvitaan ei vain poliitikot vaan koko yhteiskunta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Julkiset hankinnat ovat keskeinen osa suomalaisen yhteiskunnan toimintaa, ja niiden vuosittainen arvo on noin 38 miljardia euroa. Pelkästään sotepuolella HUS tekee hankintoja vuodessa noin miljardin euron edestä: sairaalatarvikkeita, laitteita, palveluita pesulasta ja kuljetusosastoilta. Puhutaan merkittävistä summista. Koska kyse on veronmaksajien rahoista, on tärkeää, että ne käytetään mahdollisimman tehokkaasti, avoimesti ja tarkoituksenmukaisesti. Meillä jo edustaja Vuornos antoi tästä hyviä esimerkkejä. In-house-yhtiöiden lisääntyessä kilpailu on kaventunut ja vaikeuttanut erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten pääsyä mukaan julkisiin tarjouskilpailuihin. Tarvitaan siis muutos selkeämpään, toimivampaan ja taloudellisesti kestävämpään julkisten hankintojen järjestelmään. Tämä uudistus vastaa siihen.