Rasinkangas Merja

Arvoisa puhemies! Käsittelemme turpeeseen liittyvää kansalaisaloitetta, ja aivan aluksi haluan kiittää aloitteen tekijöitä ja allekirjoittaneita tärkeän asian esiin tuomisesta. Tässä kansalaisaloitteessa esitetään turpeelle vahvempaa asemaa Suomen energia- ja huoltovarmuuspolitiikassa. Aloitteessa turve halutaan määritellä Suomessa uusiutuvaksi luonnonvaraksi ja siirtää uusiutuvien energialähteiden veroluokkaan. Lisäksi turve halutaan määritellä strategiseksi kotimaiseksi polttoaineeksi ja Suomelle halutaan aktiivisempi rooli EU-turpeen päästökauppakohtelun muuttamiseksi. Kysymys kuuluukin: miksi Suomi luopuisi omasta kotimaisesta luonnonvarastaan tilanteessa, jossa energiaomavaraisuus ja huoltovarmuus ovat nousseet aivan uudella tavalla keskiöön? Turve on ollut vuosikymmenten ajan merkittävä osa Suomen energiahuoltoa. Se on työllistänyt ihmisiä maakunnissa ja pitänyt rahaa Suomessa. Sen merkitys ei kuitenkaan rajoitu energiantuotantoon. Turvetta tarvitaan kasvualustoihin ja kuivikkeisiin. Näissä käyttötarkoituksissa puhutaan asioista, joille ei tällä hetkellä ole olemassa järkevää kotimaista korvaajaa samassa mittakaavassa. Tässä on ollut yksi suomalaisen turvepolitiikan suurista virheistä: kun energiaturpeen tuotantoa on ajettu alas, samalla on vaarannettu myös muun turvetuotannon edellytyksiä. Kun tuotantokoneisto romutetaan, tuottajat lopettavat ja osaaminen katoaa. Tuotantoa ei saada takaisin hetkessä silloin, kun sitä taas tarvitaan, ja juuri nyt sitä tarvitaan. Me olemme nähneet viime vuosina, kuinka nopeasti turvallisuusympäristö voi muuttua. Energiaa ei voida ajatella vain hinnan tai tämänhetkisen markkinatilanteen kautta. Pitää miettiä myös sitä, mitä tapahtuu, jos toimitusketjut häiriintyvät, tuonti vaikeutuu tai Suomi joutuu poikkeusoloihin. Silloin kotimainen energia ja kotimaiset raaka-aineet ovat kullanarvoisia. Turve voidaan varastoida. Sitä voidaan tuottaa Suomessa. Se ei ole riippuvainen ulkomaisista toimitusketjuista samalla tavalla kuin tuontipolttoaineet. Siksi on erittäin hyvä asia, että nykyinen hallitus on jo lähtenyt korjaamaan turpeen asemaa. Vuoden toisessa lisätalousarviossa turpeen huoltovarmuusvarastointiin kohdennettiin kymmenen miljoonaa euroa. Lisäksi hallitus on linjannut turpeelle uutta tukimallia vuodesta 2027 alkaen, ja tämä on oikea suunta. Arvoisa puhemies! Pelkkä turpeen määritteleminen uusiutuvaksi Suomessa ei poista sitä EU-päästökaupasta. Se ei myöskään automaattisesti laske turpeen veroa. Verotuksesta päätetään täällä eduskunnassa. Jos haluamme turpeen aseman aidosti paremmaksi, meidän pitää keskittyä siihen, mikä vaikuttaa käytännössä. Turve pitää nähdä strategisena huoltovarmuusresurssina. Tässäkin hallitus on jo ottanut askeleita. Vuoden 2024 huoltovarmuuden tavoitepäätöksessä kasvu- ja kuiviketurpeet määriteltiin strategisesti tärkeiksi raaka-aineiksi. Arvoisa puhemies! EU:n päästökaupan osalta Suomella ei ole mahdollisuutta yksipuolisesti päättää, että turve vain poistetaan päästökaupasta. EU-säännöt määrittävät turpeen aseman, mutta tämä ei tarkoita sitä, että Suomen pitäisi nostaa kädet pystyyn. Suomen pitää vaikuttaa EU-aktiivisesti siihen, että huoltovarmuuden kannalta välttämättömälle kotimaiselle turpeelle löydetään järkevä ratkaisu. Jos täysi vapauttaminen päästökaupasta ei onnistu, pitää selvittää toimivia kansallisia ratkaisuja. Erityisesti pitää huolehtia siitä, että Suomessa säilyy riittävä turpeen tuotantokapasiteetti myös kriisitilanteita varten. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva hallituksen toinen lisätalousarvio on kokonaisuus, joka vahvistaa Suomen turvallisuutta, huoltovarmuutta ja työllisyyttä ja vauhtiin lähtenyttä talouskasvua. Erityisen myönteistä on se, että lisätalousarvio sisältää merkittäviä panostuksia puolustukseen ja turvallisuuteen. Määrärahoja kohdennetaan muun muassa droonien torjuntaan ja puolustuskyvyn vahvistamiseen. Hallituksen tehtävä on varmistaa, että viranomaisilla ja Puolustusvoimilla on käytössään tarvittavat välineet vastata uusiin uhkiin. Lisätalousarvio sisältää myös useita maahanmuuttopolitiikan kiristysten toimeenpanoon liittyviä lisämäärärahoja. Maastapoistamis- ja noutokuljetuksiin osoitetaan lisää resursseja, ja ulkomaalaislain muutosten toimeenpanoon varataan määrärahoja. Maasta poistamiseen ja karkottamiseen käytettävät lisämäärärahat maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin, sillä maasta poistettu henkilö ei enää aiheuta Suomessa asumiseen, vastaanottojärjestelmään, sosiaalipalveluihin, viranomaisiin tai muihin julkisiin palveluihin liittyviä kustannuksia. Arvoisa puhemies! Huoltovarmuuden näkökulmasta erityisen tärkeä ratkaisu on kymmenen miljoonan euron määräraha turpeen varmuusvarastointiin. Turve on kotimainen energialähde, jonka saatavuus kriisitilanteissa voidaan turvata omilla päätöksillämme. Siksi turpeen saanti on huoltovarmuuden kannalta välttämätöntä. Suomessa on oltava riittävä varautuminen tilanteisiin, joissa tuontienergian saatavuus heikkenee tai energiajärjestelmään kohdistuu vakavia häiriöitä. Hallituksen päätös turpeen varmuusvarastoinnista sekä tuleva uusi tukimalli vahvistavat Suomen kriisinkestävyyttä ja energiaomavaraisuutta. Talouskehityksen osalta lisätalousarvio sisältää myös rohkaisevia uutisia. Tuloarviota voidaan korottaa, ja erityisen huomionarvoista on arvonlisäverokertymän arvioitu 122 miljoonan euron lisäys. Tämä kertoo siitä, että talouden suunta on vihdoin kääntynyt. Suomen talous kasvoi alkuvuonna Euroopan nopeinta tahtia, ja maksukorttidata osoittaa yksityisen kulutuksen elpyvän. Vaikka haasteita edelleen on, on suunta kääntynyt. Talouskasvu syntyy työnteon, yrittämisen ja investointien edellytyksiä vahvistamalla. Hallituksen politiikka alkaa purra, ja se näkyy myös talouden tunnusluvuissa. Arvoisa puhemies! Lisätalousarviossa käynnistetään myös määräaikainen korjausrakentamisen kokonaisuus, jonka tavoitteena on vauhdittaa jopa miljardin euron edestä taloyhtiöiden remontteja. Ratkaisu on järkevä. Rakennusalalla vaikeudet johtuvat tällä hetkellä ennen kaikkea uudisrakentamisen heikosta kysynnästä. Sen sijaan, että valtio pyrkisi keinotekoisesti synnyttämään uutta rakennuskuplaa, suunnataan toimenpiteet olemassa olevan rakennuskannan korjaamiseen ja ylläpitoon. Samalla lisätalousarviossa käynnistetään uusia liikennehankkeita eri puolilla Suomea. Arvoisa puhemies! Pitkäaikaistyöttömyys on yksi Suomen sitkeimmistä ongelmista. Siksi on perusteltua kohdentaa 20 miljoonaa euroa pitkäaikaistyöttömien osaamisseteliin. Talouskasvukaan ei automaattisesti auta niitä ihmisiä, jotka ovat olleet pitkään työmarkkinoiden ulkopuolella. Osaamisen vahvistaminen antaa mahdollisuuden löytää uusi työpaikka ja parantaa omaa asemaa työmarkkinoilla. Kaiken kaikkiaan tämä lisätalousarvio vahvistaa Suomen turvallisuutta ja huoltovarmuutta ja parantaa entisestään talouskasvun edellytyksiä. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Bernerin taksiuudistus on johtanut taksialan kaaokseen, jossa osaamattomat ja kielitaidottomat kuskit ovat pilanneet alan mainetta. Tavallinen taksinkäyttäjä ei ole voinut luottaa kyytiin mennessä, että kuljettaja vie kohteeseen luotettavasti ilman huijaamisyritystä esimerkiksi hinnan suhteen. Harmaan talouden harjoittajien ja niin kutsuttujen pimeiden taksien määrä suorastaan räjähti edellisen taksiuudistuksen myötä. Lisäksi ulkomaalaistaustaisten taksinkuljettajien tekemät raiskaukset ovat lisääntyneet hälyttävästi vuoden 2008 taksiuudistuksen jälkeen etenkin pääkaupunkiseudulla. Onneksi taksilaki korjataan nyt vihdoin viimein tällä liikenne- ja viestintäministeri Ranteen lakiuudistuksella. Arvoisa puhemies! Esityksen myötä taksamittarit tulevat pakollisiksi, millä pyritään torjumaan harmaata taloutta. Lisäksi takseissa tulee olla jatkossa värilliset rekisterikilvet, joilla selkeytetään sitä, että kyseessä on oikea taksi. Myöskään rikolliset eivät saa jatkossa taksilupia, sillä henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset tai seksuaalirikokset yhdessä petos- ja maksuvälinerikosten kanssa vaikuttavat lupaehtoihin hyvämaineisuuden arvioinnissa. Taksinkuljettajien ammattitaitoa parannetaan, kun vähintään 21 tuntia kestävä koulutus on jatkossa edellytys taksinkuljettajan kokeen suorittamiselle. Koulutusvaatimusten tarkoituksena on edistää myös liikenneturvallisuutta. Tämän taksilain uudistuksen myötä myös valvonta helpottuu. Arvoisa puhemies! Suomalainen taksiala ansaitsee kunnianpalautuksen. Siksi tämä esitys on tärkeä, että saadaan turvalliset taksit takaisin. Vaikutukset tulevat näkymään jo nopealla aikataululla. Aivan valtavan suuri kiitos ministeri Lulu Ranteelle asian edistämisestä ja erittäin hyvästä lakiuudistuksesta. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Joo, mielenkiintoista keskustelua. Tuosta, mitä edustaja Paasi puhui kännyköistä ja muista, olen kyllä vahvasti sitä mieltä, että kyllä tämä kännykkäkielto on yksi parhaita asioita, mitä tämä hallitus on saanut kouluihin aikaan muun perusopetukseen satsaamisen lisäksi, koska se selkeästi näkyy tuolla kouluissa. Edellisessä työssäni koulupoliisina kohtasin näitä oppilaita, jotka eivät tulleet edes kouluun siksi, että eivät jaksaneet, koska nukkuivat univelkoja. On päivänselvää, että jos oppilas jää kotiin jonkun syyn vuoksi, niin oppiminen kärsii, koulunkäynti kärsii, ja vanhemmat kun menevät töihin, niin ne eivät edes tiedä, että se oppilas jää sinne kotiin, ja näin ollen häntä on vaikea sitten valvoakin. Mutta haluan tuoda myös esiin, kun puhuin tuossa edellisessä puheenvuorossa näistä pienemmistä kouluista, jotka minun mielestäni ovat aivan vertaansa vailla ja jotka ehdottomasti tulisi säilyttää, että niitä on jo koko Suomessa käsittääkseni yli 60 prosenttia lakkautettu. Viimeisimmässä Kuntalehdessä, opetustoimen ylitarkastaja, emeritus, Kari Lehtola kirjoitti otsikolla ”Koululakkautusaalto on Suomen suurin dokumentoitu virhearvio kuntapolitiikassa”. Minä olen ihan samaa mieltä. Meillä on viime päivinä jälleen uutisoitu kouluväkivallasta, mikä on lisääntynyt yhä nuoremmilla, koulukiusaamisesta, ja niin kuin olen aina todennut, pienemmissä kouluissa se on varhaisemmin nähtävillä, jolloin siihen voidaan nopeammin puuttua. Isossa koulussa oppilas ei edes uskalla mennä kertomaan opelle, että joku uhkailee tai kiusaa tai aiheuttaa väkivaltaa, ja tämä on se ongelma. Minullekin on tuttu Kuulammen koulu Tyrnävän kunnassa, vajaa 500 oppilaan yläkoulu, ja tämä edustaa myös semmoista maaseutukoulua. Tuon kokoiset koulut ovat ihan ok, mutta sitten kun ne menevät tuonne tuhannen oppilaan kouluksi tai vielä isommaksi, missä on kaikki mahdolliset yhdessä ja samassa rakennuksessa, niin en näe sitä hyvänä. Todellakin toivon, kun puhutaan perusopetuksesta ja opettajista, että tämä on meidän kaikkien yhteinen asia. Se on hirvittävän vahvasti sieltä kotoa lähtöisin, että miten se lapsi oppii sitä koulupolkua. Kun huolehditaan paitsi hänen liikenneturvallisesta käyttäytymisestään — miten hän menee turvallisesti sinne kouluun — niin myöskin jaksetaan nähdä vaivaa siinä, että tuetaan sitä lasta kuulustelemalla enkun sanat ja historian läksy ynnä muu, jotta se lapsi tietää sen, että hänen työtään valvotaan — samalla asetetaan turvallisia rajoja — ja totta kai keskustellaan lapsen kanssa niistä kiusaamisasioista ja toisen kunnioittamisesta ja suvaitsevaisuudesta. Nämä ovat tärkeitä asioita. Elikkä en yksistään opettajille sysää tätä vastuuta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, kunnioitettu ministeri! Käsittelyssä on hallituksen esitys, jolla muutetaan turvallisuustutkintalakia ja kyberturvallisuuslakia. Esityksen myötä Onnettomuustutkintakeskus saisi jatkossa toimivallan tutkia erittäin vakavia kyberturvallisuuspoikkeamia. Samalla pannaan kansallisesti täytäntöön Euroopan unionin merionnettomuustutkintadirektiiviin tehdyt muutokset. Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut nopeasti ja pysyvästi. Hybridivaikuttaminen, tietomurrot, kriittiseen infraan kohdistuvat häiriöt ja valtiollinen kybervaikuttaminen ovat tämän päivän todellisuutta. Siksi on välttämätöntä, että viranomaisilla on riittävät toimivaltuudet, osaaminen ja välineet vastata uudenlaisiin turvallisuusuhkiin. Kun yhteiskunnan keskeiset palvelut energiahuolto, liikenne, pankkijärjestelmät tai viranomaisverkot ovat yhä riippuvaisempia digitaalisista järjestelmistä, myös kyberpoikkeamien seuraukset voivat olla erittäin vakavia. Tällaisissa tilanteissa tarvitaan perusteellista, riippumatonta tutkintaa, jotta tapahtumista voidaan oppia ja estää vastaavat tilanteet tulevaisuudessa sekä vahvistaa koko yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Arvoisa puhemies! Tällä hallituskaudella turvallisuusviranomaisten toimivaltuuksia ja toimintakykyä on määrätietoisesti vahvistettu. Hallitusohjelman mukaisesti olemme panostaneet kansalliseen turvallisuuteen, rajaturvallisuuteen, tiedustelukykyyn, kyberturvallisuuteen sekä yhteiskunnan kokonaisturvallisuuteen. Työ ei kuitenkaan ole valmis. Turvallisuusuhat muuttuvat jatkuvasti, ja lainsäädännön on pysyttävä kehityksen mukana. Meidän on myös jatkossa arvioitava avoimesti, ovatko viranomaisten toimivaltuudet riittäviä vastaamaan esimerkiksi kyberuhkien, hybridioperaatioiden ja kriittiseen infraan kohdistuvan vaikuttamisen uusiin muotoihin. Arvoisa puhemies! Kansalaisilla on oikeus turvalliseen yhteiskuntaan, ja viranomaisilla on oltava tosiasialliset mahdollisuudet tämän turvallisuuden turvaamiseen. Siksi kannatan tätä käsittelyssä olevaa esitystä ja muita turvallisuutta vahvistavia esityksiä. Kiitos myös oikeusministeri Leena Merelle tämän lakiesityksen valmistelusta ja esittelystä. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! On tärkeää, että lasten ja nuorten turvallista liikennekäyttäytymistä huomioidaan jo ihan lapsesta lähtien. Tätä turvallisuuskasvatusta annetaankin jo päiväkodeista lähtien, samoiten kouluissa tehdään tärkeää liikennekasvatustyötä. Mutta ennen kaikkea me aikuiset olemme niitä eläviä esimerkkejä ja malleja tuolla liikenteessä. Tämä meidän pitää hyödyntää myös omille jälkikasvuillemme. Meillä on onneksi valtakunnallisesti Liikenneturva, joka järjestää monenlaisia koulutustapahtumia paitsi opettajille myös eri tapahtumissa ja myöskin kouluissa. Myös koulupoliisit tekevät tänä päivänä laillisuuskasvatuksen lisäksi myös jonkin verran liikennekasvatusta, ja tämä on äärimmäisen tärkeää. Lapsia ja nuoria pitää pitkin elämää lapsesta lähtien muistuttaa ja hoksauttaa ja pitää huolehtia siitä, että heillä on turvalliset välineet, kun he lähtevät liikkumaan. Oli kyseessä sitten pyörä tai mopo tai auto, niin turvavälineiden pitää olla kunnossa. Sitten kun tullaan tähän ajokortti-ikään, niin myöskin vanhempien kannattaa alaikäisen kanssa, jos on nuori kuljettaja, varmistua siitä, että ajoneuvo on tieliikennekelpoinen. Valitettavan usein näissä nuorten ajoneuvoissa, jotka ovat sitten päätyneet onnettomuuteen, on havaittu epäkuntoisuutta renkaissa, jarruissa tai muuta vastaavaa. Nämä ovat tärkeitä ennaltaehkäiseviä juttuja, mitkä pitäisi huomioida myös turvallisen liikennekäyttäytymisen kasvatuksessa. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Aivan liian monen nuoren elämäntie päättyy maantielle. Yksikin liian varhain menetetty nuori on liikaa. Vuosien 2020 ja 2024 välillä nuoria, 15—24-vuotiaita, on kuollut liikenneonnettomuuksissa keskimäärin kahdeksan per vuosi. Vuonna 2024 kuoli viisi nuorta ja 2025 kuoli 15. Viime vuonna nuorten liikennekuolemat ovat siis kolminkertaistuneet. Tänä vuonna 2026 pelkästään tammi-helmikuun ennakkotietojen mukaan on jo menehtynyt viisi nuorta eli saman verran kuin koko vuonna 2024. Olemme viime aikoina saaneet lukea toinen toistaan surullisempia uutisia: kuinka ohittamaan lähtenyt nuori kuoli Akaalla, kuinka kaksi nuorta miestä kuoli Seinäjoella, kuinka nuori kuljettaja on kokeillut auton tehoja ja 16-vuotiaat tyttö ja poika ovat kuolleet tai kuinka nuoren kuljettama auto suistui tieltä pahoin seurauksin. Tässä vain muutamia esimerkkejä näistä surullisista otsikoista, joita me mediasta olemme voineet lukea. Jokaisen onnettomuuden taustalla on läheisiä, joiden tuskaa on vaikea kuvitella. Asiantuntijoiden, kuten onnettomuustietokeskuksen ja Liikenneturvan, mukaan nuorten liikennekuolemiin vaikuttavat monet tekijät. Nuoret ovat yliedustettuina tilastoissa erityisesti siksi, että nuoresta iästä johtuen aivotoiminta on vasta kehittyvässä vaiheessa ja ajokokemusta on varsin vähän. Myös ajoneuvon kunto ja päihteet ovat mukana muutamissa onnettomuuksissa. Nuorilla kuljettajilla yksi suurimmista riskitekijöistä on riskinhallinnan puute. Lisäksi monet muut ulkoiset tekijät, kuten ryhmäpaine ja vauhtisokeus, näkyvät valitettavan usein nuorten onnettomuuksissa. Poliisi joutuu työssään puuttumaan paitsi ylinopeuksiin myös muuhun ajotapaan sekä ajoneuvon kuntoon. Näissä nuorten viikonloppuajeluissa näkyy myös näytön halu kavereille ja rohkeuden näyttö: minä osaan, minä uskallan. Edellisessä työssäni poliisina olen nähnyt ja kohdannut näitä asioita nuorten kohtaamispaikoissa, kuten markettien parkkipaikoilla, missä iskän Bemari ja äidin Audi saivat vähän kyytiä: perä heitti ja kumi paloi. Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva ajokorttilain uudistus on ehdottomasti tarpeellinen ja jopa ihmishenkiä pelastava. Lakiuudistuksen jälkeen B-luokan ajokortin suorittavalle lisätään pakollista riskientunnistamiskoulutusta. Ajokieltoon määrätylle uudelle kuljettajalle laajennetaan pakollista ajokieltokoulutusta. Aiemmin se koski vain A- ja B-ajokorttia, mutta nyt se laajenee mopo-, mopoauto- ja traktoriluokkaan — tämäkin on tärkeä uudistus ajatellen meidän nuorta mopokansaa. 17-vuotiaiden kuljettajien yöaikainen ajaminen kielletään kello 00—05. 17-vuotiaalle kuljettajalle tulee velvollisuus merkitä ajoneuvo alaikäisen kuljettajan tunnuksilla. Lisäksi määrätään seuraamus kuljettajatutkinnon teoriakokeessa vilppiin syyllistyneelle. Arvoisa puhemies! Edellä mainitut tiukennukset ajokorttilakiin ovat ehdottomasti tarpeellisia, erityisesti huomioiden vuonna 2018 voimaan tullut laki, jolla helpotettiin ikäpoikkeuslupien saamista jo 17-vuotiaana. Kiitän liikenne- ja viestintäministeri Lulu Rannetta hyvästä työstä liikenneturvallisuuden eteen tämän hallituskauden aikana tehdystä työstä. Olkaa turvallisesti liikenteessä ja noudattakaa liikennesääntöjä. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Summa summarum: Kun tässä keskusta luettelee, miksi bensan hinta on kallis ja miksi ammattidiesel ei edisty, niin teillä on ollut neljä vuotta aikaa ja oli aiemminkin asioita viedä eteenpäin. Tässä tämä hallitus on jo kahdesti laskenut ajoneuvoveroa, ja lisäksi jakeluvelvoitteen nousu-uraa on pienennetty siitä, mitä te olitte hyväksyneet. Lisäksi te vastustitte tällä kaudella ajoneuvoveron alentamista, elikkä kyllä ihmetyttää tämä porina täällä nyt tällä hetkellä. Toivotaan, että meidän esitykset menevät parempaan suuntaan kuin mitä edellisen hallituksen kohdalla. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kansallinen energia- ja ilmastostrategia on ennen kaikkea turvallisuuskysymys. Kysymys on huoltovarmuudesta, kriittisestä infrastruktuurista ja siitä, riittääkö suomalaisille sähköä kohtuulliseen hintaan kaikissa olosuhteissa. Näissä asioissa on syytä käyttää maalaisjärkeä. Näemme, mihin Saksassa tilanne on kehittynyt, kun vihreän pelon lietsomana ollaan luovuttu ydinvoimasta. Arvoisa puhemies! Huoltovarmuuden merkitys on korostunut Ukrainan sodan myötä. Meidän on suojattava kriittinen infrastruktuuri, olivatpa kyseessä merenalaiset kaapelit tai putket tai sähkönjakelu. Energian tarve tulee kasvamaan, vaikka aiemmat arviot nopeammasta sähköistymisestä eivät ole toteutuneet. Teollisuuden investointeja on siirtynyt, kustannustaso on noussut, ja Euroopan talous on ollut paineessa. Kuitenkin Suomi sähköistyy valtavaa vauhtia, ja siihen tulee varautua. Strategiassa todetaan, että Suomeen rakennetaan tällä vuosikymmenellä ennätyksellisen paljon uutta sähköntuotantokapasiteettia. Tästä iso osa on sääriippuvaista tuulivoimaa. Siksi perus- ja säätövoiman riittävyys on turvattava. Meidän on huolehdittava, että sähköä riittää myös tuulettomina pakkasjaksoina, kun kulutus on huipussaan. On myös huomioitava geopoliittiset riippuvuudet, esimerkiksi tuulivoimakomponenteissa. Lisäksi tuulivoimaloiden purku- ja ennallistamisvastuut on hoidettava alusta loppuun saakka kunnolla. Omasta mielestäni tuulivoimaloille tulisi hakea ympäristölupa. Perussuomalaiset kannattavat ydinvoiman lisäämistä. Suomi tarvitsee lisää puhdasta perus- ja säätövoimaa. Energiantuotannon hajauttaminen on turvallisuuskysymys. Pienmodulaariset ydinvoimalat mahdollistavat paikallisen sähkö- ja lämpöenergiantuotannon asutuskeskuksissa ja vähentävät siirtoyhteyksien haavoittuvuutta. Arvoisa puhemies! Kannatamme myös turpeen käyttöä erityisesti varavoimana. Kyse on huoltovarmuudesta. Turve on kotimainen ja varastoitava polttoaine. Nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa on viisasta säilyttää kyky turvata energiansaanti myös poikkeusoloissa. Siksi on ikävää, että turvetta on alasajettu muun muassa romutustuen kautta viime hallituskaudella keskustan ja SDP:n voimin. Onneksi perussuomalaisen elinkeinoministeri Puiston tuella pyrimme saamaan alaa taas ylös. Meidän tulee turvata olemassa olevaa omavaraisuutta turpeen osalta myös Suomessa. Suomalaisella turpeella on kysyntää myös vientiin. Henkilökohtaisesti näen myös biokaasulla olevan tulevaisuudessa merkittävä mahdollisuus. Suomen tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta, mutta se ei saa tapahtua hinnalla millä hyvänsä. Ilmastotoimilla ei saa nostaa arjen kustannuksia, maatalouden kustannuksia eikä heikentää elinkeinoelämän kilpailukykyä. Ilmastopolitiikan on oltava realistista, taloudellisesti kestävää ja Suomen etua palvelevaa. Arvoisa puhemies! Energiapolitiikassa tarvitaan maalaisjärkeä, turvataan kotimainen tuotanto, vahvistetaan huoltovarmuutta ja pidetään sähkö kohtuuhintaisena suomalaisille kotitalouksille ja yrityksille. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Energia- ja ilmastopolitiikka on ennen kaikkea turvallisuuskysymys. Suomi ei saa olla tilanteessa, jossa sähkö loppuu pakkasella tai hinta karkaa tavallisten ihmisten ulottumattomiin. Sota Ukrainassa on osoittanut, että omavaraisuus ja huoltovarmuus ovat välttämättömyys. Tuulivoimaa rakennetaan nyt ennätystahtia, mutta se on sääriippuvaista. Siksi tarvitsemme lisää ydinvoimaa turvaamaan perus- ja säätövoiman. Samalla meidän on säilytettävä turve varavoimana. Se on kotimainen ja varastoitava polttoaine myös poikkeusoloihin. Hiilineutraalisuustavoitteet eivät saa romuttaa teollisuuden kilpailukykyä, maataloutta tai suomalaisten ostovoimaa. Ilmastopolitiikan on oltava realistista ja Suomen etua palvelevaa. Arvoisa puhemies! Sähkön on oltava kohtuuhintaista ja kotimainen tuotanto turvattava. Se on todellista maalaisjärkeä energiapolitiikassa. — Kiitos.