Rydman Wille

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin mitä tulee järjestöjen rahoitukseen, niin siellähän on hyvin monenlaisia työtehtäviä, niin että ei varmastikaan ole mahdollista antaa sellaista yleispätevää vastausta, että jos tulee irtisanotuksi jostakin järjestöstä, niin minne sitten vastaisuudessa työllistyy, eikä se nyt oikeastaan ole varmastikaan mikään varsinainen hallituksen tehtäväkään suunnitella kenenkään työpolkua. [Sofia Virran välihuuto] Mutta nyt on olennaista se, että ensinnäkään mitään päätöksiä siitä, miten järjestöihin kohdistuvat leikkaukset lopulta osuvat, ei vielä ole olemassa. On olemassa ainoastaan virkamiesarvioita siitä, mitä saattaa tulla. Mutta järjestöt toki tietysti varautuvat siihen, mitä saattaa olla edessä. Se viesti, mikä meiltä on tullut, on nimenomaan se, että kun on samalla alalla toimivia järjestöjä, lukuisia järjestöjä, joilla on päällekkäistä toimintaa, päällekkäistä hallintoa, niin ei se nyt ole mikään kansakunnankaan etu, että meillä on päällekkäistä hallintoa. Se, minkä me olemme antaneet viestinä näille järjestöille, [Sofia Virta: Ei vaan ihmisille, työttömille ihmisille viesti!] on se, että laatikaa uskottavat suunnitelmat teidän yhdistymiseksenne siten, että karsitaan byrokratiaa eikä pidetä yllä suojatyöpaikkoja, [Puhemies koputtaa] vaan saadaan ihmiset ihan oikeasti sinne auttavaan työhön silloin, kun siihen on edellytyksiä.

Arvoisa herra puhemies! Vaikka talous lähtisi erityisen voimakkaastikin kasvuun, niin meillä on silti se erittäin mittava valtiontalouden tasapainottamisen urakka edessä. Toisin kuin edustaja toteaa, kaikista heikoimmassa asemassa olevat ovat myöskin kaikista voimakkaimmin turvattuja tässä. Asiakasmaksukatot tulevat ensinnäkin vuositasolla hyvin nopeasti vastaan, niitä kattoja ei ole nytten tässä yhteydessä korotettu, voidaan hakea vapautusta ja kohtuullistamista ja, kuten ministeri Partanen totesi, myöskin toimeentulotuessa voidaan huomioida. Nyt on syytä ymmärtää, mistä tässä asiakasmaksujen korottamisessa on kyse. Eli oletetaan, että hyvinvointialueet korottavat asiakasmaksuja, mutta heidän ei ole pakko tehdä niin. Rahoituksesta lähtee sen verran pois, ja sitten vastaavasti oletetaan, että he keräävät tulot asiakasmaksujen kautta. Mutta se summa, joka tästä leikkautuu pois, on paljon pienempi kuin se summa, mitä sosiaalidemokraattien edustaja Lindén on esittänyt, joka oli miljardiluokassa. [Timo Harakka: Neljäs kerta! — Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Antaa Lindénin vastata!] Eli sen takia tämä on aika epäuskottava. Toki tiedän sen, että meillä on yhtä monta sosiaalidemokraattista linjaa kuin on edustajaa, ja linja riippuu aina siitä, keneltä kysytään. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa]

Arvoisa herra puhemies! On tietysti imartelevaa, että kaikki henkilöityy minuun. Aiemmin oli ”Rydmanin kriteereitä”, nyt on jo ”Rydmanin hinnastoa”, mitä vielä? Mutta yhtä kaikki, kysehän on nyt siis siitä, kun te sanotte, että leikkaatte palveluita ja korotatte asiakasmaksuja. No, ensinnäkin tämä hallitus, kuten pääministeri aiemmin totesi, on joka vuosi lisännyt miljardin hyvinvointialueiden rahoitukseen, [Minja Koskela: Ei palvelutarpeen kasvun mukaisesti! — Timo Harakka: Hänhän sanoi neljä!] ja siis ollaan neljä miljardia... — Niin, aivan oikein, edustaja Harakka, neljä vuotta kuluu hallituskaudessa, ja kun lisätään miljardi joka vuosi, siitä tulee tämä neljän miljardin nousutaso kokonaisuudessaan. [Timo Harakka: Pääministeri sanoi äsken, että neljä miljardia vuodessa! — Välihuutoja oikealta] Kyllä tänä vuonna se on neljä miljardia enemmän kuin mitä se oli neljä vuotta sitten. Todellakin on näin, että olemme siis lisänneet hyvinvointialueiden rahoitusta. Totta kai tietysti pyrimme rajaamaan sitä kasvua, [Vasemmalta: Eli leikkaatte!] että se ei kasvaisi niin paljon kuin mitä se kasvaisi, jollei tehtäisi yhtään mitään. Mutta mitä tulee asiakasmaksujen korotuksiin, niin kaikkein suurimmat asiakasmaksujen korotukset ovat varakkaiden, hyvätuloisten henkilöiden ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. Siellä ovat ne kaikista isoimmat. Ne kohdistuvat ennen kaikkea hyvätuloisiin, jotka ovat muutenkin jo maksaneet veroja, [Puhemies koputtaa] joten tämä vasemmistoliiton antama kuva ei vastaa kyllä tosiasioita. [Aki Lindén: Meille hyvätuloinen on 3 000 euroa kuukaudessa ansaitseva!]

Arvoisa herra puhemies! Edustaja muotoili sen niin, että julkisuudessa on esitetty väite, että eläkeläistenkin pitäisi osallistua julkisen talouden talkoisiin. [Ben Zyskowicz: Ja vielä kuolemansa jälkeen!] En ihan tarkkaan tiedä, mihin väitteeseen te tässä viittasitte, mutta jos katsomme tämän hallituksen politiikkaa, niin mitään yksittäistä ihmisryhmää hallitus ei ole suojannut niin tehokkaasti leikkauksilta kuin juuri eläkeläisiä, ja se on ollut tältä hallitukselta arvovalinta. [Välihuutoja vasemmalta] Toki ollaan tietysti sellaisessa tilanteessa, että säästöpaine on iso ensi kaudellakin, ja on erinomaisen tärkeää kuulla, että tässä salissa kaikki muut puolueet vasemmistoliittoa lukuun ottamatta ovat sitoutuneet siihen ensi kauden mittavaan säästöurakkaan. Mukavaa on ollut sekin, että sosiaalidemokraattienkin riveistä, joiltain osin, on kuulunut ehdotuksia siitä, mistä leikataan, esimerkiksi mainittu Lindénin miljardileikkaus hyvinvointialueille. [Aki Lindén: Kolmas kerta jo nimi mainittu! — Juho Eerola: Lindénin lista!] Minä toivotan tämän hyvin tervetulleeksi. Toivottavasti tällaisia avauksia tulee useampiakin, että voidaan vertailla, [Puhemies koputtaa] mikä on kunkin hallituspuoluetarjokkaan [Puhemies koputtaa] vaihtoehto siihen ensi kauden leikkausurakkaan. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Eiköhän vaihdeta Lindén sinne aitioon!]

Arvoisa herra puhemies! Kuten olen täällä todennut moneen kertaan, sellaisessa tapauksessa, jossa ihminen on todella huomattavan varaton, tai ollaan sellaisessa tilanteessa, että asiakasmaksu vaarantaa, sanotaanko, ruuan, lääkkeet tai perheen edes jotenkin säällisen toimeentulon, on mahdollista anoa asiakasmaksujen alentamista tai on mahdollisuus jopa vapauttaa asiakasmaksusta kokonaan. Tämä on hirvittävän olennainen asia, ja toivon, että täältä salista myöskin lähtee se viesti, myös sieltä opposition riveistä, näille tavallisille suomalaisille ihmisille, että kyllä on mahdollisuuksia kaikissa tilanteissa, myöskin äärimmäisimmässä taloudellisessa ahdingossa ja erityisesti siinä, [Juho Eerola: Ei ne tätä halua kertoa!] hakea näihin kohtuullistamisia ja tiukassa tapauksessa jopa vapauttamista. Eli ei Suomessa tarvitse olla huolissaan: kyllä täällä saa hoivaa ja turvaa myöskin ja erityisesti sellaisessa tilanteessa, [Anne Kalmari: Miksi niitä on ulosotossa?] jossa hätä on erityisen suuri.

Arvoisa herra puhemies! Ihminen on politiikan ytimessä, mutta ne palvelut, joita ihminen tarvitsee, maksavat, ja ne rahoitetaan verorahoin. Sen takia meidän on, jos me haluamme ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa, huolehdittava siitä, että maksukykyistä väkeä ja verotuloja ja kannattavaa yritystoimintaa ja uutteraa suomalaista työntekoa riittää jatkossakin, jotta tämä kaikki olisi mahdollista. Siksi juuri, sen ihmisen takia, ihmisen hyvinvoinnin takia, on tärkeää pitää huolta taloudesta. Jotta suurellekin yleisölle tulisi selväksi, mitä te oikeastaan tarkoititte sekä hyvinvointialueiden rahoituksen että asiakasmaksujen korotusten suhteen, niin tosiaankin, kysehän näissä asiakasmaksujen korotuksissa on siitä, että ne korotukset mahdollistetaan hyvinvointialueille [Suna Kymäläinen: Pakotetaan!] ja hyvinvointialueilta jää vastaava määrä rahoitusta valtiolta saamatta, koska oletetaan, että he korottavat niitä asiakasmaksujaan. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Juuri näin!] Mutta kun sosiaalidemokraattien riveistä on ehdotettu jopa miljardiluokan leikkausta hyvinvointialueiden rahoitukseen, niin tuntuu kovin kummalliselta, [Puhemies koputtaa] että te tästä asiakasmaksuihin liittyvästä rahoitusleikkauksesta olette niin huolissanne, [Puhemies koputtaa] kun teiltä itseltänne edustaja Lindén esittää paljon suurempaa leikkausta hyvinvointialueiden rahoitukseen. [Aki Lindén: Tämä taitaa olla jonkun ihan muun kyselytunti kuin hallituksen! — Juho Eerola: No niin, touché!]

Arvoisa herra puhemies! Kyllä me nimenomaan olemme tehneet toimenpiteitä sen hoitoon pääsemisen helpottamiseksi, ja siksi me panostamme erittäin voimakkaasti tähän omalääkäri-, omahoitaja- ja omatiimimalliin, johon panostetaan nyt 40 miljoonaa euroa hyvinvointialueille, jotta hyvinvointialueet voivat sitten kehittää omanlaisiaan hoidon jatkuvuuden malleja. Siinähän olennaista on juuri se, että kun varmistetaan, että jokaisella suomalaisella mahdollisuuksien mukaan on se omalääkäri tai omahoitaja, omatiimi, niin se hoitaja, hoivahenkilökuntaan kuuluva ihminen, tuntee jo valmiiksi potilaan tilanteen. Tällöin säästetään valtavasti aikaa, pystytään kohdentamaan resursseja järkevämmin, ja silloin vältetään myöskin turhia tutkimuksia ja turhaa kitkaa siinä hoidon jatkuvuudessa, ja erikoissairaanhoitoon pääsee nopeammin sitten myöskin sieltä perusterveydenhuollon puolelta tarvittaessa. Kun potilas on tuttu, niin se mahdollistaa myöskin varhaisemmassa vaiheessa erilaisiin riskitekijöihin puuttumisen, ja tämä kaikki on nimenomaan viemässä palveluiden saatavuutta parempaan suuntaan. Ja iloinen juttu on se, että jo noin puolelletoista miljoonalle suomalaiselle [Puhemies koputtaa] omalääkäri on pystytty nimeämään.

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen toimet nimenomaan turvaavat hyvinvointivaltiota, koska hyvinvointivaltiota ei voi olla olemassa, jollei meillä ole taloudellista kestävyyttä. Vain silloin, kun meillä on yrityksiä, työteliäitä ihmisiä, työnteko kannattaa, yrittäminen kannattaa ja riskinotto kannattaa, meillä voi olla verotuloja, ja silloin meillä on verotulojen kautta myöskin mahdollisuuksia rahoittaa palveluita. [Petri Honkosen välihuuto] Me olemme nähneet nyt vuosikymmenestä toiseen Suomessa sellaisia hallituksia, jotka ovat verorahoin ostaneet itselleen parempaa vaalitulosta lupailemalla kaikenlaista mahdollista jokaiselle ainoalle, [Anne Kalmari: Kuten isoille yrityksille!] ja tulos näkyy siinä, miten velka on paisunut. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Tällä hetkellä tilanne on se, että teidän hallituskaudellanne otettujen velkojen valtionvelan korot ovat jo itsessään niin valtavia, että jos jo pelkästään niistä pystyisimme säästämään, [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Entäs tämän hallituksen ottamat velat?] valtiontalouden tilanne olisi todella paljon voimakkaampi. Olemme valitettavasti aiempien vuosikymmenten vastuuttoman politiikan ja velkaantumisen johdosta tilanteessa, jossa meidän siivousurakkamme on sitäkin suurempi. [Anne Kalmari: Tämä hallitus on ottanut eniten velkaa! — Mika Lintilä: Aika huono vastaus!]

Arvoisa herra puhemies! Ihmisen lompakko ei ratkaise Suomessa sitä, uskaltaako hoitoon hakeutua. Suomessa on edelleen erittäin hyvä julkinen terveydenhuolto, ja siitä haluammemyöskin pitää kiinni. Haluamme myös varmistaa hyvinvointiyhteiskunnan kestävyyden sillä, että pala palalta siirrämme taloutta kohti tasapainoista suuntaa, ja se edellyttää myöskin valintojen tekemistä. Tällä hetkellä elämme erittäin kouriintuntuvasti velaksi, ja teidänkin puolueenne on sitoutunut velkajarruun. [Timo Harakka: No te ette!] Kyse on nyt siitä, mitä valintoja teemme: jatkammeko velkaantumista kuin mitään ei olisi tapahtunut, [Timo Harakka: Niin teette!] karsimmeko palveluista vai korotammeko asiakasmaksuja. [Timo Harakan välihuuto — Juha Mäenpää: Harakka, seinästä tuloo rahaa!] Eivät asiakasmaksujen korotukset ole miellyttäviä päätöksiä, mutta ne ovat joka tapauksessa sieltä miellyttävimmästä päästä niiden kaikkien ikävien vaihtoehtojen välillä, mitä meillä on. Edelleenkin alleviivaan sitä, että jos tulee paljon hoitokäyntejä, niin vuosittainen maksukatto tulee hyvin nopeasti vastaan, ja sitä hallitus ei ole korottanut. Edelleenkin on niin, että jos asiakas, potilas, [Puhemies koputtaa] on hyvin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, niin maksuja voidaan kohtuullistaa tai niistä [Puhemies koputtaa] voidaan jopa vapauttaa.

Puheenjohtaja! Niin ikäviä kuin nämä asiakasmaksujen korotukset sinänsä ovatkin, niin rohkenen vähän epäillä sitä, että jos on oikeasti vakavasti sairas, niin nekään asiakasmaksujen korotukset, jotka ovat olleet suurimpia, estäisivät ketään hakeutumasta jonoon. Mutta nyt tässä täytyy muistaa edelleenkin se, että ensinnäkin jos on kyse vakavasta sairaudesta ja sellaisesta terveydellisestä ongelmasta, joka edellyttää hyvin paljon hoitoja ja siis useita eri käyntejä, ehkä isompia operaatioita, niin vuosittaiset maksukatot tulevat hyvin nopeasti vastaan. Eli oikeastaan nämä asiakasmaksujen korotukset näkyvät enemmänkin lähinnä niillä, jotka harvoin käyvät näissä palveluissa [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Ei pidä paikkaansa!] tai joilla ei tule kovin montaa terveyskeskusmaksua vuoden mittaan, mutta vakavimmin sairaiden kohdalla todennäköisesti nämä eivät niinkään näy. Sitten täytyy muistaa sekin, että kaikista heikoimmassa asemassa olevilla näitä voidaan kohtuullistaa tai jopa voidaan kokonaan vapauttaa maksusta silloin, kun on erityisen hankalasta taloudellisesta tilanteesta asiakkaalla kyse.

Arvoisa herra puhemies! Asiakasmaksujen korotukset eivät luonnollisestikaan ole miellyttäviä päätöksiä, mutta jos on valittava sen välillä, korotetaanko asiakasmaksuja, leikataanko palveluista [Vasemmalta: Teette molempia! Tehän leikkasitte!] vai jatketaanko velkaantumista, niin kyllä näistä epäilemättä asiakasmaksujen korotukset, niin ikäviä kuin ne ovat, ovat sitten kuitenkin sieltä parhaimmasta päästä. Edustaja otti esille nimenomaan syöpäpotilaat. Syöpäpotilaiden tilanne on tietysti hyvin vaikea, ja tulee paljon hoitojaksoja ja paljon hoidettavia operaatioita. Juuri sen takia todennäköisesti nämä asiakasmaksujen korotukset eivät itse asiassa juuri syöpäpotilaiden tilanteessa näy, koska vuosittaiset maksukatot tulevat niin nopeasti vastaan. Tätä vuosittaista maksukattoa hallitus ei ole korottanut eikä korottamassa. Eli hyvin todennäköisesti ollaan tilanteessa, että juuri siinä asiakasryhmässä, jonka edustaja otti esille, asiakasmaksujen korotukset eivät tule näkymään käytännössä millään tavalla.

Mitä tulee tähän kysymyksen jatko-osaan, niin silloin kun kevennetään verotusta, se tarkoittaa sitä, että otamme ihmisiltä vähän vähemmän heidän omaa rahaansa. Tässä maassa liian korkea verotuksen taso on tällä hetkellä jo kasvun ja hyvinvoinnin este, ja näitä esteitä tämä hallitus on pyrkinyt [Puhemies koputtaa] ja pyrkii edelleenkin purkamaan.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja totesi, että jopa Helsingin Sanomat pääkirjoituksessaan kritisoi oikeistohallituksen politiikkaa. Jo on aikoihin eletty! [Naurua oikealta] Tällaista ei ole varmaan koskaan aiemmin nähty, [Hälinää — Puhemies koputtaa] mutta kun kerran tällainen historiallinen tapaus on päässyt tapahtumaan, niin luetaanpa, mitä Helsingin Sanomat pääkirjoituksessaan kirjoittaa: ”Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman on linjannut, millaista järjestötoimintaa valtio rahoittaa. Tavoitteena on selvästi kaventaa järjestöjen työ vain konkreettiseen auttamiseen ja viedä niiltä roolia ihmisten vaatimusten ja tarpeiden välittäjänä poliittiseen päätöksentekoon.” [Oikealta: Onpa julmaa!] Juuri näin, Helsingin Sanomat on täysin oikeassa: Tämä on hallituksen tahtotila. Me haluamme suojata konkreettista, kohtaavaa, auttavaa työtä ja leikata sen sijaan poliittiselta, ideologiselta rälssiltä, jota myöskin järjestökenttä hyvän tarkoittavan tarkoituksen varjossa on harjoittanut. [Välihuutoja] Löysät pois, rahat konkreettiseen auttamiseen.

Arvoisa herra puhemies! Meillä on tosiaan ollut aikanaan sellainen järjestelmä, jossa peliongelmaiset pelasivat raha-automaatteja, siitä kolisi rahaa ja tämä raha ohjattiin erilaisille järjestöille. Sillä ruokittiin peliongelmaisuutta ja luotiin valtava kannuste perustaa varsin monenkirjava joukko erilaisia yhdistyksiä, jotka sen jälkeen ovat tottuneet kiinteästi valtionapuja saamaan. [Mika Kari: Kuten Mannerheimin Lastensuojeluliitto!] Osa näistä järjestöistä tekee myöskin äärimmäisen arvokasta työtä, [Välihuuto] mutta ei tarvitse muuta kuin pintapuolisesti katsoa listaa, niin havaitsee jo, että yhdellä ja samalla alallakin toimii kymmenittäin saman alan järjestötoimijoita. [Välihuutoja] — Annoin vain, edustaja Mäkynen, vinkin, miten sosiaalidemokraatitkin pystyvät tähän tutustumaan kuluttamatta siihen sen kummemmin aikaa. — Mutta tässä on nyt olennaista se, että hallitus on laatinut sellaiset kriteerit, joilla järjestöjä kannustetaan yhdistymään, panostamaan siihen konkreettiseen kohtaavaan työhön ja karsimaan hallintoaan. Tätä varmaankaan ei oppositiossakaan ole syytä vastustaa, jollei sitten [Puhemies koputtaa] ole huolissaan jostain muusta kuin siitä itse kohtaavasta työstä.

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkään hallitus ei ole tehnyt vielä mitään päätöksiä siitä, miten nämä leikkaukset kohdentuvat. Nämä julkisuudessa olleet tiedot ovat olleet sitä, että järjestöt ovat kysyneet valtionapuviranomaiselta, mitä tämä voi tarkoittaa heidän kohdallaan, ja he ovat saaneet alustavaa virkamiesarviota ja sen jälkeen viestineet omalla tavallaan julkisuuteen päin. Se, mihin me kannustamme, on se, että saman alan järjestöt liittyisivät yhteen, fuusioituisivat, karsisivat hallintoaan ja tehokkaammin kuin nyt ohjaisivat sen avun sinne oikeasti tarvitseville. Tässä nimenomaisessa kysymyksessä, minkä edustaja Gebhard esitti, nyt on sitten kysyttävä, onko todella niin, että järjestö, joka pitää toimintaansa tärkeänä, ja sitä monilta osin onkin, on todella tekemässä niin, että se ei ole fuusioitumassa muiden kanssa tai ei ole karsimassa hallintoaan vaan leikkaa juuri siitä kohtaavasta työstä. Se, mihin tämä hallitus tähtää, on se, että nämä järjestöt fuusioituisivat ja karsisivat hallintoaan ja ohjaisivat sen resurssin juuri siihen aitoon, kohtaavaan työhön, esimerkiksi siihen Papunetiin. [Välihuutoja — Krista Kiuru: Mihin se Kehitysvammaliitto sitten laitetaan?]

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin näissä asiakasmaksuissa on edelleenkin vuotuinen katto. Sellaisissa tapauksissa, että henkilöt tarvitsevat näitä palveluita erityisen paljon, myöskään nämä nostetut asiakasmaksut eivät sitä vuosittaista kattoa pääse ylittämään. Se toki edellyttää omaa aktiivisuutta, mutta eivät nämä kohtuuttomia ole. Eivät ne siinä mielessä tietysti miellyttäviä päätöksiä ole, että miellyttävämpää olisi jättää tekemättä tällaiset asiakasmaksukorotukset, mutta kysymys on siitä, pyrimmekö valtiontalouden tasapainoon vai emme. Jos pyrimme — tiedän kyllä, että vasemmalla sitäkin on kyseenalaistettu — niin silloin tarvitaan jotain toimenpiteitä, ja sitten tulee se kysymys, leikkaammeko palveluista vai korotammeko maltillisesti asiakasmaksuja. [Pia Lohikoski: Te teette molempia!] Maltilliset asiakasmaksun korotukset ovat varmaan epäilemättä kuitenkin miellyttävämpiä. Lisäksi on huomioitava, että itse asiassa monet näistä asiakasmaksuista esimerkiksi ympärivuorokautisen palveluasumisen puolella kohdistuvat nimenomaisesti siihen kaikkein maksukykyisimpään osaan väestöstä, jossa nämä korotukset näkyvät kaikista selkeimmin. Se, onko se oikein, on oma kysymyksensä, mutta tämä on hallituksen arvovalinta.

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin on tosiaan niin, että tällä vaalikaudella on jo leikattu järjestöiltä aika paljon rahaa. Edelleenkään ei olla vielä koskettu siihen varsinaiseen kohtaavaan työhön, mikä kuvastaa sitä, että takavuosina rahoitusta on kyllä jaettu erittäin löysäkätisesti [Puhemies koputtaa] myös kaikkeen sellaiseen toimintaan, jolla ei ole tekemistä sen järjestötoiminnan ytimen kanssa. Nyt tällä hetkellä tehdään vielä tehostamisoperaatiota, jotta veronmaksajan raha menee sinne, minne se todella kuuluu, eli siihen konkreettiseen, kohtaavaan asiakastyöhön. Siksi järjestöjä kannustetaan myöskin yhdistymään ja karsimaan päällekkäistä hallintoaan, jota on merkittävästi. Tämä on myöskin mielenkiintoinen väite, että jos rahoitusta vähennetään, niin sen jälkeen palkatta tehtävä vapaaehtoistyö jollakin tavalla vähenee. [Vasemmalta: Totta kai! — Välihuutoja vasemmalta] On tietysti totta, että totta kai tarvitaan [Puhemies koputtaa] myöskin tukirakenteita sille vapaaehtoistyölle, mutta ei ollenkaan siinä sosiaalidemokraattisessa raskaudessaan kuin millaiseksi tämä järjestelmä alkujaan on luotu. [Naurua oikealta]

Arvoisa rouva puhemies! Tilanne on luonnollisestikin se, että tämän hallituksen aika alkaa käydä vähiin. Meillä on vaalit ensi vuoden puolella, ja viimeiset kiireelliset lakiesitykset pitää antaa eduskunnalle suhteellisen tiiviissä aikataulussa. Enää mitään mahdottomia, isoja uudistuksia emme tämän hallituskauden puitteissa suunniteltujen ja lainsäädäntöohjelmassa jo olevien hankkeiden lisäksi pysty tänne tuomaan. Tietysti on tilanne myöskin niin, että teillä siellä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, missä, edustaja Laiho, olette varapuheenjohtajana, on käsitykseni mukaan aika kova työtilanne. Paljon on lakiesityksiä, ja toivon, että suoriudutte kaikesta siitä urakasta, mikä teillä on, mahdollisimman tehokkaasti ja että eduskunta toimii sen mukaan kuin mitä eduskunnan työjärjestys sanoo ja pystytte asiat käsittelemään tehokkaasti. Toki sitten, jos näyttää siltä, että asioita jää jumiin, joudumme tietysti entisestäänkin katsomaan, mitä enää ehdimme eduskunnalle realistisessa aikamäärässä antaa, mikä on tietysti hirvittävä sääli.

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin on syytä ottaa tämä tausta, että kun katsomme nuorempia ikäluokkia, niin mielenterveyden ongelmat ovat yksiä suurimpia haasteita, sekä täällä kotimaassa että länsimaissa laajemminkin. Tämä on sellainen valitettava yhteiskunnallinen ilmiö, joka edellyttää myöskin aika määrätietoisia toimenpiteitä. Se edellyttää niitä myös meiltä siitä huolimatta, että Suomessa joudumme kamppailemaan merkittävän vaikean taloudellisen tilanteen kanssa. Näin juuri tämä hallitus on toiminut. Edelliset hallitukset eivät lukuisista puheistaan huolimatta saaneet lasten ja nuorten terapiatakuuta säädettyä. Tämä hallitus sen sai. [Krista Kiuru: Ette tekään säädä sitä erikoissairaanhoitoon!] Niiden, jotka tämän piirissä ovat, terapiatakuun mukaan tulee saada 28 vuorokauden sisällä ensimmäinen kohtaaminen tämän terapian osalta, ja niiden alustavien tietojen perusteella, mitä olemme hyvinvointialueilta saaneet, tässä on onnistuttu suhteellisen hyvin. Sen tiedon pohjalta, mitä saamme hyvinvointialueilta kerättyä, [Puhemies koputtaa] pyrimme kehittämään tätä mallia entistä tehokkaampaan ja tuloksellisempaan suuntaan.

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin toden totta asia on niin, että erikoissairaanhoidon puolella hoitojonot ovat lyhentyneet aivan merkittävästikin tämän hallituksen aikana. [Krista Kiuru: Ja joka toinen odottaa sinne pääsyä!] Eli siis toisin sanoen on näin, että silloin kun on se kaikista vakavin sairaus, kaikista vaativimmat hoidot, niin nykyisin pääsee nopeammin hoitoon kuin aiemmin. Mutta samalla pitää paikkansa, että perusterveydenhuollon puolella on otettu jonkin verran takapakkia, ja juuri tätä ongelmaa pyrimme ratkaisemaan paremmalla hoidon jatkuvuudella. Ei suinkaan ole niin, että hyvinvointialueiden ainut säästämisen vaihtoehto olisi se, että irtisanotaan henkilökuntaa, mutta paremmalla hoidon jatkuvuudella, jota pyrimme tukemaan myöskin tällä omalääkärimallin erityisrahoituksella, jota hyvinvointialueille suunnataan, [Suna Kymäläinen: Teillä on varattu siihen 40 miljoonaa, minkä Etelä-Karjala säästi!] pystytään tekemään hoitoketjuja tehokkaammiksi ja hoidon jatkuvuus paremmaksi, mikä myöskin silloin, kun se aidosti toimii, johtaa siihen, että pitkällä tähtäimellä sairastavuuden kustannukset alenevat ja ihmisellä on paremmat paranemisennusteet.