Savola Mikko

Herra puhemies! Hyvä keskustelu: erinomainen, yksimielinen tuki Ukrainalle tässä keskustelussa, koulutustuki luonnollisesti keskiössä, niin kuin tähän mietintöön kuuluu. On ollut ilo huomata, että tässä on vahva yhteisymmärrys myös siitä, että kun me tarjoamme tiettyjä oppeja, niin meillä on paljon saavutettavaa myös sieltä Ukrainasta, erityisesti tässä droonikyvyssä. Tuen jatko kaikilla tasoilla on aivan keskeistä. Tässä oikeastaan edustaja Werning aloitti minun mielestäni hyvin keskustelun henkilöstön asemaan liittyen. Tämä koulutusoperaatiohan on Puolan puolella, eli tehtäköön se selväksi, että suomalaisia ei lähetetä Ukrainan rintamalle, vaan kouluttamaan Puolaan tähän norjalaisten johtamaan operaatioon. Se vaatii riittävät resurssit, palvelussuhteen ehtojen pitää olla kunnossa ja tästä jaksamisesta, joka sotilaitten turvallisuuteenkin liittyy, on kyllä kannettava huolta, ja mehän puolustusvaliokunnassa aina tähänkin kantaa otamme. Edustaja Heinonen nosti tämän kriisinhallintaveteraanien aseman, ja nyt kun ministeri Rydman on siellä aitiossa, niin tämähän liittyy ennen kaikkea sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan. Me olemme puolustusvaliokunnasta tätä useaan kertaan nostaneet esiin, se on teillä hallitusohjelmaan kirjattu asia. Kyllä se vahva toive olisi, että te vielä tällä vaalikaudella saisitte tätä Kriisinhallintakeskus-asiaa vietyä eteenpäin niin, että ne riittävät palvelut tulisivat keskitetysti niille kriisinhallintaoperaatioissa olleille suomalaissotilaille, jotka ovat siellä henkisiä ja fyysisiä vammoja saaneet. Kaiken kaikkiaan näistä henkisistä vammoista sekä fyysisistäkin vammoista on kyllä huolehdittava ei pelkästään näitten suomalaisten sotilaitten osalta vaan jatkossa ja paljon pidemmällä aikajänteellä myös ukrainalaisten osalta. Puolitoista vuotta sitten pääsin Kiovassa vierailemaan sotavammasairaalassa, ja on aivan selvä asia, että nämä ongelmat tulevat koko Euroopassa kertaantumaan jatkossa. Meillä on siihen olemassa olevaa osaamista, jolla voisimme auttaa ukrainalaisia, ja meidän tulisi sitä aktiivisesti pystyä myöskin tarjoamaan tältä osin. Mutta teihin vetoan, edustaja Rydman, että tämän kriisinhallintaveteraanien asian saisitte nyt vihdoin eteenpäin nimenomaan siellä teidän hallinnonalallanne ja teidän ministeriössänne. Puolustusministeriö tätä ei hoida, vaan sen hoitaa sosiaali- ja terveysministeriö, joten tämä olisi teidän kauttanne saatava nyt pikaisesti eteenpäin.

Kunnioitettu rouva puhemies! Nyt puhutaan julkisen talouden suunnitelmasta, taloudesta tuleville vuosille. Tässä korostuu ennen kaikkea luottamus toimivaan yhteiskuntaan, luottamus siihen, että jokaisesta suomalaisesta huolehditaan, siitä heikoimmastakin, ja se mahdollisuus nousta sieltä pohjalta ylös on olemassa. Pitää olla luottamusta, pitää olla näkemystä tulevaan. Yritykset kaipaavat ennen kaikkea pitkäjänteistä politiikkaa, sitä, että uskalletaan investoida, kyetään investoimaan, kyetään kasvamaan, halutaan kasvaa ja muodostetaan työpaikkoja, luodaan ihmisille mahdollisuuksia elää. Tarvitaan siis luottamusta laajasti tähän yhteiskuntaan, niin yrityksiin kuin tavan kansalaisille. No, mitä sitten hallituksen päätökset tältä osin pitävät sisällään? Lähdetään liikkeelle esimerkiksi meidän infrasta. Erittäin huolestuttavia ovat ne linjaukset, mitkä liittyvät perusväylänpitoon. Infra, suomalainen infra — maakunnissa olevat tiet, yksityistiet, perusväylät — on se verisuoniverkosto, joka Suomella on, se, missä puuautot kulkevat, missä energiarekat, turverekat, maitoautot ynnä muut kulkevat, kaikki ne, jotka kuljettavat meidän hyödykkeitä, niin alkutuotannon raaka-aineita kuin sitten jalostettuja tuotteita ympäri Suomen. Ne tarvitsevat toimivan infran, verisuoniverkoston, ja sen takia nimenomaan tuo on se osa-alue, johon pitäisi panostaa enemmän, ei leikata sieltä. Se on koko Suomen elinvoiman kysymys. Sitten kun katsotaan niitä hankkeita, joihin hallitus haluaa panostaa, niin olen kyllä erittäin pahoillani siitä, että esimerkiksi Etelä-Pohjanmaa on täysin näiden tulevien hankkeiden ulkopuolella. Tähän tulee saada muutos. Rouva puhemies! Energiapolitiikasta: Edustaja Hoskonen tuossa kävi omassa puheenvuorossaan ansiokkaasti läpi tätä turpeeseen liittyvää tematiikkaa. Haluan todeta siitä sen, että erityisesti perussuomalaisesta puolueesta tuotiin esiin energiaturpeen palautusta. Sosiaalisessa mediassa oli suureellisia juttuja siitä, mutta tässä pitää kyllä sanoa, että suuret ovat puheet mutta pienet ovat teot. Käytännössä mitään sellaista toimenpidettä ei tämä hallitus ole kyennyt puheistaan huolimatta tekemään, mikä tuolle alalle toisi muuta kuin hämmennystä tällä hetkellä. Suuri virhe on muun muassa se, että tuo veroton osuus, joka pienillä lämpölaitoksilla oli alkuvaalikaudesta, ajettiin tämän hallituksen päätöksillä alas. Ne, mitä Suomessa tällä hetkellä poltetaan, näyttävät olevan pähkinänkuoret, joita Helsingin Energia tähän maahan tuo. Tämä ei muuten ole kestävää politiikkaa. Kotimaista energiaa pitää suosia. Rouva puhemies! Terveydenhuollosta sanon sen, että perusterveydenhuollon vahvistamistahan tämä maa tarvitsisi. Nyt on tulossa erilaisia asiakasmaksuja, mitä tulee tuonne terveydenhuoltopuolelle. Tällä hetkellä valitettavasti perusterveydenhuollosta säästävät hyvinvointialueet karsivat juuri sieltä, missä terveydenhuollon pitäisi olla vahvimmillaan, ja tämä on väärä suunta. Täällä, tai oikeastaan mediassa, sosiaalisessa mediassa, on paljon keskusteltu näistä järjestöleikkauksista. Tässä pitää kyllä sanoa, että tämä on oikein keskustelun järjestöbluffi, missä ääripäät paukuttelevat toisiaan menemään. Puhutaan järjestöistä kautta linjan, mutta puhutaan lopulta aika pienistä marginaaleista niitten summien suhteen. Mutta toisaalta pitää todeta sekin, että jos tulee massiiviset järjestöleikkaukset, niin kyllä siinä voi mennä myös lapsi pesuveden mukana. Meillä on paljon hyviä järjestöjä, jotka tekevät pyyteetöntä työtä tässä maassa. Mutta siinäkin keskustelussa pitäisi nyt maltti löytyä. Rouva puhemies! Yritysten luottamus tulevaisuuteen — lopetan siihen, mistä aloitin. Pankkien rahoitus maakunnissa: Pitää löytyä riskirahoitusta, pitää löytyä keinoja pankkien sääntelyn purkamiseen siinä, että maakuntien yrityksiä ja sukupolvenvaihdoksia rahoitetaan. Tällä hetkellä raha ei pääse liikkeelle ja yritykset eivät saa uusia omistajia. Ammattidieseliä täällä jo nostettiin esiin, mutta tuokin on muuten tulossa vasta 2028, eikä se vaikuta tähän hätään. Kun saadaan kasvua, koko Suomi huomioon ja maakunnat tämän maan keskiöön, niin kyllä tämä maa vielä nousee. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Arvoisa pääministeri, palaute ja kokemukset tuolta kentältä eivät ole aivan yhtä aurinkoiset kuin te annoitte omassa puheenvuorossanne ymmärtää. Siellä on tehty paljon säästöjä perusterveydenhuollosta, säästetty terveysasemista — laitettu niitä kiinni — sosiaalitoimesta, koulupsykologeista ja niin edelleen. Jopa ensihoidosta siellä on säästetty. Nämä ovat äärimmäisen valitettavia asioita, ja pelkään tässä erityisen paljon vain sitä, että nämä kostaantuvat muutaman vuoden kuluttua erittäin korkeina erikoissairaanhoidon menoina. Tämän uudistuksen tarkoitushan oli nimenomaan vahvistaa perusterveydenhuoltoa, ja nyt oikeastaan kaikki säästöt tehdään erikoissairaanhoidon ehdoilla. On muutamia asioita, mitä tarvitaan. Hyvinvointialueet ovat tarvinneet aikaa siihen, että näitä alijäämiä pystyy sopeuttamaan, ja tarvitsevat myös rahaa. Tämä rahoituslain nopea muutos tuo aidon parantamisen, ja minä tässä kyllä kannustan teitä, tästä tulee aito parannus. Parempaa tarvitaan, ja kiitos siitä, että parlamentaarinen työryhmä nyt aloittaa, koska sillä on aidosti edellytyksiä sitten toimia ja tuoda niitä ratkaisuesityksiä [Puhemies koputtaa] koko eduskunnan tahtotilan mukaisesti.

Arvoisa herra puhemies! Tämä esitys on varmastikin tarpeen ja vähentää niitä hyvinvointialueen kuormituksia ja järkevöittää tätä koko prosessia tässä asiassa. Tämä tiedonkulkukysymys on sellainen, että sen haluan ministerille esittää. Jo nykyisissä rakenteissa ongelma on valtava siinä, että koulumaailman ja hyvinvointialueitten, kuntien ja hyvinvointialueitten viranomaisten välillä tieto kulkee niistä asianomaisista henkilöistä, joista tieto pitää saada. Te myöskin mainitsitte siitä, että nämä välttämättömät tiedot on Oikeuspalveluvirastolle toimitettava. Kysyn nyt: Kuinka tämä tullaan varmistamaan? Onko tämä lainsäädäntö nyt sellainen, että se vastaa siihen, että ei tule tietokatkoksia, tietopimentoja, niitten henkilöitten osalta, jotka muun muassa tätä sovittelua tarvitsevat, ja myöskin koulumaailmassa ne tiedot velvoitetaan antamaan myös niin päin, että kouluilla on riittävät tiedot tällaisissa kysymyksissä? — Kiitos.