Simula Jenna

Arvoisa puhemies! Olemme todistamassa tekopyhyyden huipentumaa, kun keskusta välikysymyksessään on huolissaan maataloudesta. Totta kai maatalouden jo pitkään jatkuneesta kannattavuuskriisistä on syytäkin olla huolissaan, ja tämä hallitus on tehnyt useita päätöksiä ja lakimuutoksia sekä vaikuttanut EU-tasolla tilanteen parantamiseksi, mutta tekopyhää on se, että pelkästään 2000-luvulla, siis 26 vuoden aikana, keskustalla on ollut maa- ja metsätalousministerin salkku seitsemässä eri hallituksessa. Kaikki me voimme myöntää sen tosiasian, että kannattavuuskriisi ei ole syntynyt tämän hallituskauden aikana, vaan se on kehittynyt pitkällä aikavälillä, mutta pitkällä aikavälillä juuri keskusta on ollut se puolue, jolla on ollut ylin päätäntävalta Suomen maatalousasioista ylivoimaisesti useimmin ja kaikista puolueista pisimpään. Laskeskelitte varmaan, että reilun kolmen oppositiovuoden jälkeen suomalaiset olisivat unohtaneet nämä faktat, ja siksi nyt uskallatte käyttää opposition voimakkainta välinettä eli välikysymystä hurskastellessanne maatalousasioilla. [Anne Kalmarin välihuuto] Minä olen varma, että maaseudulla keskustan teot ja tekemättä jättämiset kyllä muistetaan. [Hanna-Leena Mattila: Kyllä muistetaan perussuomalaistenkin!] Mitä hallitus sitten on tehnyt? Ensinnäkin EU-vaikuttaminen on aiempaa paljon parempaa. [Anne Kalmari: Ennallistaminen, hah hah!] Suomen viesti on yhtenäinen, ja asioihin vaikutetaan jo ennakolta. Toisin oli viime kaudella. Vihreän ministerin suulla puhuttiin yhtä, keskustalaisen suulla toista. Tulokset olivat sen mukaiset, oli kyse sitten metsistä tai maataloudesta. Ja miten kävi esimerkiksi metsästyksen osalta viime kaudella? Ei oltu susijahdissa, valkoposkihanhet saivat syödä pellot tyhjiksi, ja niille puuhasteltiin hanhipeltoja ja -vahteja. Mutta samanlaista vesittämistä tapahtui monissa muissakin asioissa, joista viime kaudella päätettiin. Ilmastopolitiikassa te keskustalaiset sitouduitte hiilineutraaliusvuoteen 2035 ja uudistitte muun muassa jakeluvelvoitteet polttoaineisiin, ja mikäli tämä hallitus ei olisi puuttunut peliin ja maltillistanut teidän kattoon sojottavia käppyröitänne, polttoaineet olisivat vielä nykyistäkin kalliimpia. Maailman kunnianhimoisin ilmastopolitiikka tosiaan tuntui ja tuntuu teidän päätöstenne myötä edelleen maaseudulla ja suomalaisten kukkarossa. Sidoitte Suomen EU:n ilmastotaakanjakovelvoitteisiin, elpymispaketteihin, ennallistamisasetukseen, sidoitte Suomen käsiä siellä sun täällä ja kauaskantoisesti, ja nyt olette ihmeissänne, kun yhdessä hallituskaudessa ei saada mannaa satamaan taivaalta. Ne teidän siunaamanne sopimukset kun koskevat meitäkin, tätä hallitusta, ja te tiesitte sen lyödessänne kättä päälle. Ei se ollut ihme, että jätitte tyhjän paperin ja siirsitte sotkunne muille. [Anne Kalmari pyytää vastauspuheenvuoroa] Arvoisa puhemies! Kahden keskustalaisministerin jäljiltä elintarvikemarkkinalaki oli jäänyt torsoksi. No, tämä hallitus uudisti senkin, ja sen toteutumista seurataan ja valvotaan tarkoin. Lain myötä esimerkiksi kaupan ylivaltaa neuvottelutilanteessa kohtuullistettiin viljelijöiden ja alkutuottajien hyväksi. Tämä hallitus on tehnyt paljon sopeutuksia useilta eri sektoreilta, mutta maatalouteen ei ole koskettu. Olemme suojelleet siis suomalaista maaseutua, maataloustuottajaa ja huoltovarmuutemme perustaa. Tieverkkoon on satsattu enemmän kuin vuosikausiin, ilmastopolitiikkaa on kohtuullistettu. Kaikki tämä on tehty erittäin haastavassa taloudellisessa tilanteessa, joka on perintöä edellisiltä hallituskausilta — puhumattakaan Euroopassa ja maailmalla riehuvista sodista, joilla on suora vaikutus myös tänne Suomeen. Arvoisa puhemies! Meille perussuomalaisille maaseutu merkitsee jotain aivan muuta kuin äänten kalastelua ennen vaaleja. Se on arvokas osa Suomea, se on huoltovarmuutemme perusta. [Välihuutoja keskustan ryhmästä] Paljon on toki tehtävää, emmekä voi ummistaa silmiämme kannattavuuskriisiltä, mutta tämä hallitus on ottanut suuria harppauksia nimenomaan maaseudun ja maaseudun ihmisten hyväksi. [Välihuutoja]

Arvoisa puhemies! Oppositiolla pyörii sama levy viikosta toiseen. Puheissanne vastustatte kaikkia hallituksen toimia ja annatte mielikuvan, että peruisitte vaikeat päätökset valtaan päästyänne. Toisaalta toisella kädellä kuittaatte ne suuremmilta osin ja vaaditte lisää säästötoimia. Juoksette kuin päätön kana paikasta toiseen ja sitten vaaditte hallitukselta suunnanmuutosta. Suunnanmuutosta, hyvä oppositio? Mikähän on se suunta, mihin te olette menossa tai mihin te Suomea veisitte? Ainakin se kuulosti puheidenne perusteella hyvin yhdenmukaiselta: kohti tiukempia ilmastovaatimuksia ja metsien pakkosuojelua. Niinkö, keskusta? Turvekoneiden romutuksesta teillä onkin jo kokemusta. Toverinne vasemmalla taas haikailevat espanjalaista sosialismia ja heittelevät rasismikorttia, kun eivät muuta osaa. Tämäkö ihan oikeasti on se porukka, joka kuvittelee kaatavansa hallituksen ja pelastavansa sitten Suomen? Kaiken vastustaminen on helppoa, mutta kun olisi ihan mielenkiintoista nähdä ja kuulla se teidän vaihtoehtonne ja sille myös uskottava rahoitus. Paljonko suomalaisten verotus kiristyy ensi kaudella, jos te olette ruorissa? Vihreitä lukuun ottamatta ette suostu kertomaan vaan panttaatte vaihtoehtoanne, ja tekojen sijaan teidän puheenne ovat aivan yhtä tyhjää sanahelinää. Haluatte tehdä reilumman suunnanmuutoksen yhdessä, mitä ikinä se sitten tarkoittaakaan. Tampereella se tarkoitti yt-neuvotteluita, vissiin sitten niitä reilumpia sellaisia. SDP haluaa suunnanmuutoksen nyt, kun Suomen talous on rohkaisevasti piristymässä. Haluatte ottaa Espanjasta mallia, mutta unohdatte, että Suomi oli vielä viime kaudella puheidenne mukaan vauras maa ja siksi maksajan roolissa elpymispaketissa. Todella hienosti neuvoteltu. Sitä muuten aletaan parin vuoden päästä maksamaan takaisin, jopa yli puolen miljardin euron verran vuodessa vuoteen 2058 saakka. Espanjalaiset juhlivat, suomalainen maksaa. Keskusta puolestaan jumppasi viime kaudella soten aivan uuteen uskoon. Nyt haluatte kaataa hallituksen, jotta pääsette tuhoamaan vielä suomalaisten hammashoidonkin. Eikö vuodeosastojen lakkauttaminen riittänyt keskustalle? Toivoisin, että oppositio kävisi katsomassa, mitä toverit muissa Pohjoismaissa ovat tehneet, eivätkä haikailisi Espanjan kaltaista politiikkaa. Espanja on viime aikoina kunnostautunut lähinnä väärinkäyttämällä EU-rahoja, pokkuroimalla puolustusmenojen nostamisen kanssa ja suunnittelemalla oleskelulupien antamista yli miljoonalle laittomalle maahanmuuttajalle. Ei se ole sellainen suunta, mitä me perussuomalaiset haluamme. Nämä teidän hallituksenkaatoyritykset näyttäytyvätkin Suomen kannalta erittäin vaarallisina. Arvoisa puhemies! SDP:n taktiikka on toiminut tähän mennessä, vaikkakin kannatuksenne on onneksi viimein lähtenyt laskuun. Osaatte kyllä luetella säästötoimia, jotka peruisitte, ja myös paljon lisämenoja vielä siihen päälle. Tuhlaamisen te osaatte. Osaatte myös tehtailla välikysymyksiä. Siihenpä se osaaminen sitten päättyykin. On ollut aikamoinen urakka siivota teidän sotkujanne viime kauden jäljiltä. Jos te nyt jossain vaiheessa pääsette tarvittavista toimista, siis noin kymmenen miljardin euron sopeutuksesta, yhteisymmärrykseen keskenänne, niin kertokaa se toki meillekin ja ennen kaikkea suomalaisille, mieluiten vielä ennen vaaleja. Ei muuta kuin viisaita päitä lyömään yhteen, mutta varokaa, etteivät kruunut kolise keskenään.

Arvoisa puhemies! Julkisen talouden korjaaminen vaatii ainakin kahden vaalikauden työn, ja se on jokaisen puolueen tiedossa. Edeltäjä, Marinin—Saarikon tuhlaajahallitus, oli täysin kyvytön tekemään oikeastaan yhtään mitään julkisen talouden korjaamiseksi. Päinvastoin: rahareikiä synnytettiin lisää. Maailmanlaajuiset kriisit ja koko Euroopan turvallisuusympäristön hyökkäyssodalla muuttanut roistovaltio Venäjä eivät niin ikään helpota tilannetta. Hallitus on joutunut korjaamaan pitkään kertynyttä velka‑ ja menoperintöä äärimmäisen vaikeassa maailmantilanteessa. Venäjä jatkaa edelleen, jo viidettä vuotta, tuhoamista, raiskaamista, murhaamista ja kiduttamista Ukrainassa, mikä ei vaadi meiltä ainoastaan ukrainalaisten tukemista ja tärkeiden oppien ottamista vaan myös puolustuksemme kehittämistä ja siihen panostamista sekä koko suomalaisen yhteiskunnan varautumisen parantamista. Jos yhteiskuntarauha järkkyy ja sisäinen turvallisuustilanne pettää, meillä ei ole mitään. Jos rajamme tai puolustuksemme pettää, meillä ei ole mitään. Jos kykymme tuottaa ruokaa tai huoltovarmuutemme pettää, meillä ei ole mitään. Mikäli valtiontalous romahtaa, meillä ei ole mitään. Aika perimmäisiä asioita, joista kaiken tämän keskellä me huolehdimme. Sitten joku kehtaa vielä väittää, ettei mistään järjestöavustuksista voisi säästää. Tuensaajissa on ollut syyrialaista ystävyysseuraa, afrikkalaisyhdistyksiä, Lähi-idän naistenyhdistystä, somaleiden perheyhdistystä, somalinaisten kehitystä ja somalialaisliittoa. Ei niillä ole suomalaisten peruspalveluiden kanssa yhtään mitään tekemistä. [Välihuutoja] Arvoisa puhemies! Me perussuomalaiset korostimme ennen viime eduskuntavaaleja, että menoleikkaukset on kohdistettava ennen kaikkea valtion toissijaisiin menoihin. Tätä linjaa olemme hallituksessa edistäneet. Kehitysavusta on leikattu ennätykselliset 1,3 miljardia euroa. Valtionhallintoon kohdistetaan liki 700 miljoonan euron säästöt. [Sofia Virta: Huomaa, että vaalit lähestyy!] Ylen rahoitusta on leikattu. Verotusjärjestelmää on muokattu yksinkertaisemmaksi ja byrokratiaa purettu. Unohtamatta tietenkään maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä, jotka vähentävät yhteiskunnalle kalliiksi tulevaa maahanmuuttoa entisen ”rajat auki koko maailmalle” ‑sekoilun sijaan. Vaikeasta lähtötilanteesta huolimatta hallitus on kyennyt tekemään lukuisia suomalaisten elämää helpottavia päätöksiä. Työn ja yrittämisen verotusta on kevennetty, autoilun verotusta on madallettu historiallisen paljon, [Mikko Savola: Se onkin halpaa!] ja maatalouden kannattavuutta parannetaan lakimuutoksin. [Mikko Savola: Tervetuloa viljelijäksi!] Kokonaisturvallisuudesta on pidetty huolta, peruskoulun rahoitusta kasvatettu, ja vaikka kuinka isoon ääneen opposition huutokuoro eturivissä melskaisi, hyvinvointialueiden rahoitus on kasvanut. Arvoisa puhemies! Nyt oppositio ilmoitti vappuna yrittävänsä ihan tosissaan kaataa hallituksen. Mitäpä meinasitte tarjoilla vaihtoehdoksi? [Timo Heinonen: Vappusatasta!] SDP harrastaa sika säkissä ‑politiikkaa. Olette mukana velkajarrussa — vaaditte yhdellä kädellä lisää leikkauksia ja samalla vastustatte niitä toisella. Haluatte lisää ilmastotekoja, siis lisää syitä kurittaa suomalaisia ties minkälaisilla uusilla veroilla ja kustannuksilla. Mistä SDP kaivaa säästöt? Kukaan ei tiedä, koska ette pääse siitä edes keskenänne yhteisymmärrykseen. [Timo Heinonen: Ei nyt saivarrella!] Jos jokin kohdallanne on varmaa, niin veronkorotukset. Keskusta on ilmeisesti kysynyt tyhjän paperin täytteeksi apua tekoälyltä. Atk-kortin kaivaminen ratkaisuksi valtiontalouden ongelmiin on yhtä surkea ehdotus kuin harrastamanne maahanmuuttopolitiikka. Tekoälytanssivideot eivät nyt auta, hyvä keskusta. [Välihuutoja] Arvoisa puhemies! Valtio velkaantuu, ja säästöjä on tehtävä vieläkin enemmän ensi kaudella, eikä sitä tosiasiaa pääse karkuun kukaan. Pahinta, mitä tämän maan julkiselle taloudelle, palveluille ja suomalaisten lompakoille voisi tapahtua, olisi se, että valtaan nousisi velkajarrua vastustava vasemmistoliitto, ”kaikki kyllä kelpaa” ‑keskusta ja kannatusmittausten suosikki, vaihtoehtoaan edelleen panttaava SDP — puolue, jossa keskitytään suomalaisten asioiden hoitamisen sijaan lähinnä kalistelemaan sarvia ja kruunuja keskenään. [Puhemies koputtaa] Sellaista hallitusta me perussuomalaiset emme toivo tälle maalle emmekä yhdellekään suomalaiselle. [Ben Zyskowicz: Ei saa pelotella!]

Arvoisa puhemies! Yksi huoltovarmuuden kannalta tärkeimmistä valinnoista on pitää lihantuotannon edellytykset kunnossa. Haluan muistuttaa salin vihervasemmistolaista laitaa, että suomalainen liha on puhdasta ja tuotantoeläinten olot ovat aivan omalla tasollaan muuhun maailmaan verrattuna. Lyhyen kasvukauden vuoksi lihantuotanto on erittäin tärkeä osa ruokajärjestelmää siinä, että olemme ruokaomavaraisempia. Emme voi antaa tilanteen luisua siihen, että olisimme tuontilihan varassa. Yhtenä osana ruokajärjestelmän kestävyyttä mainitaan selonteossa niin ikään myös kyky hyödyntää luontomme antimia, kuten riistaa ja kalaa. Arvoisa puhemies! Kysyisin ministeriltä: miten lihantuotannon ja riistan tulevaisuus turvataan yli hallituskausien ja pakkokasvisruokapäivät sekä muu ideologiaan perustuva lihantuotannon syrjintä saadaan maassamme loppumaan?