Strandman Jaana

Arvoisa herra puhemies! Kelan etuusmenoihin käytettiin vuonna 2025 noin 17,5 miljardia euroa. Se tarkoittaa lähes 48 miljoonaa euroa päivässä, kaksi miljoonaa euroa tunnissa ja noin 33 000 euroa minuutissa. Tämä tarkoittaa, että rivikansanedustajana minun vuoden veroeuroni on minuutissa käytetty. Kysymys kuuluu: kuinka pitkään suomalainen veronmaksaja pystyy rahoittamaan kasvavia menoja tilanteessa, jossa työikäisen väestön määrä vähenee ja kotimaamme julkinen talous on alijäämäinen? Kelan toimintakuluihin kohdistuu vuosina 2025—2027 yhteensä 45 miljoonan euron säästövaatimus. Lisäksi päätettiin 50 miljoonan euron kertaluontoisesta valtionrahoituksen leikkauksesta. Näissä säästöissä pitää keskittyä toiminnan tehostamiseen. Siksi hallituksen tekemät ratkaisut sosiaaliturvan menojen hillitsemiseksi ovat välttämättömiä. Vuonna 2025 kansaneläkkeen maksaminen ulkomaille päättyi. Yleiseen asumistukeen palautettiin varallisuusharkinta. Opiskelijat siirtyivät yleisestä asumistuesta opintotuen asumislisän piiriin. Yleisen asumistuen menot vähenivät lähes 450 miljoonaa euroa. Arvoisa puhemies! Maahanmuuton vaikutus sosiaalietuuksien kustannuksiin näkyy erityisesti toimeentulotuessa. Pitkällä aikavälillä vaikutus julkisiin menoihin on erittäin suuri. Sadasta toimeentulotuen tuen saajasta 41 puhuu äidinkielenään muuta kuin kotimaisia kieliä. Vuonna 2017 vieraskielisille maksettiin toimeentulotukea 172 miljoonaa euroa, mikä vastasi 24:ää prosenttia kaikista toimeentulotukimenoista. Vuonna 2025 summa oli noussut jo 408 miljoonaan euroon ja osuus 41 prosenttiin. Kahdeksassa vuodessa vieraskielisille maksettujen toimeentulotukien määrä on siis yli kaksinkertaistunut. Kun kehitystä tarkastellaan pidemmällä aikavälillä, kustannusten vaikutukset voivat nousta erittäin suuriksi. Kelan takaisinperinnässä on huomattavia summia. Vuoden lopussa etuuksiin liittyviä saatavia oli 147 miljoonaa euroa. Opintolainojen takausvastuusaatavia oli perinnässä 343 miljoonaa euroa. Määrä kasvoi vuodessa lähes 28 prosenttia. Nämä rahat kuuluvat suomalaisille veronmaksajille. Takaisinperinnän pitää toimia tehokkaasti, ja perusteettomien etuuksien maksamista pitää ehkäistä. Arvoisa puhemies! Myös lääkekorvaukset ovat suuri menoerä. Vuonna 2024 korvattavia lääkkeitä ostettiin noin 2,5 miljardilla eurolla. Kela maksoi lääkekorvauksia noin 1,9 miljardia euroa. Lääkekustannuksiin on löydettävä ratkaisuja, joilla julkisten varojen käyttö pysyy kestävällä tasolla. Kelan palveluiden pitää toimia käytännössä kaikkialla Suomessa. Kela-taksien toiminnassa on ollut alueellisia ongelmia ja palvelun saatavuudessa on ollut eroja. Ihmisten pitää päästä lääkäriin ja hoitoon myös silloin, kun siihen tarvitaan Kela-kuljetusta. Hallitus vahvisti kesällä 2025 laajan taksilain uudistuksen, jonka tavoitteena on kitkeä harmaa talous ja parantaa asiakasturvallisuutta. Nämä tiukennukset vaikuttavat suoraan myös Kela-kuljetuksia ajaviin takseihin. Kela-kuljetuksessa palvelun pitää toimia silloin, kun sitä tarvitaan. Kela-taksin pitää tulla sovittuna aikana, ja asiakkaan pitää päästä turvallisesti hoitoon. Samalla veronmaksajan rahaa pitää käyttää vastuullisesti. Kela uudistaa parhaillaan etuuskäsittelyn ja asioinnin tietojärjestelmiä Eepos-ohjelmassa. Uudistuksen pitää parantaa palvelun toimivuutta ja samalla vähentää kustannuksia. Arvoisa puhemies! Suomen sosiaaliturvan rahoitus perustuu työhön. Työntekijät, yrittäjät ja yritykset rahoittavat verojen ja maksujen kautta yhteiskunnan palveluita ja etuuksia. Siksi jokainen etuus pitää arvioida sen alkuperäisen tarkoituksen kautta. Sosiaaliturvan pitää turvata suomalaisen toimeentulo silloin, kun siihen on todellinen tarve. Työkykyisen ihmisen kohdalla työn vastaanottamisen pitää olla kannattavaa, ja työn tekemisen pitää aina olla etuuksilla elämistä vahvempi vaihtoehto.

Arvoisa rouva puhemies! Työperäinen hyväksikäyttö loukkaa vakavasti työntekijöiden oikeuksia ja vääristää rehellistä työelämää. Siksi hallituksen esitys on tarpeellinen ja perusteltu. Esityksessä rikoslain kiskonnan tapaista työsyrjintää koskeva sääntely korvataan selkeämmällä kiskontaa työelämässä koskevalla rikoksella. Samalla säädetään uutena rikoksena törkeä kiskonta työelämässä, josta voidaan tuomita jopa neljän vuoden vankeusrangaistus. Rangaistuksia kiristetään ja viranomaisille annetaan nykyistä tehokkaampia keinoja puuttua vakaviin väärinkäytöksiin. Suomessa pitää voida tehdä työtä turvallisesti ja lainmukaisissa oloissa. Työntekijöiden hyväksikäyttö, alipalkkaus, uhkailu ja ihmisten riippuvaisen aseman hyödyntäminen eivät kuulu suomalaiseen työelämään. Lakivaliokunta toteaa, että nykyinen sääntely on ollut osittain hajanaista. Tämän vuoksi rikosten tunnistaminen ja tutkinta ovat olleet vaikeita. Selkeämpi lainsäädäntö helpottaa viranomaisten työtä ja parantaa myös uhrien oikeusturvaa. Arvoisa rouva puhemies! Esityksessä on tärkeää myös se, että työelämässä tapahtuva kiskonta voi jatkossa johtaa liiketoimintakieltoon. Yrityksille pitää tulla todellisia seurauksia vakavista väärinkäytöksistä. Rehellisesti toimivien yritysten kilpailuasemaa pitää suojella. Törkeän kiskonnan lisääminen telekuuntelun mahdollistavien rikosten joukkoon antaa poliisille lisää keinoja puuttua järjestelmälliseen hyväksikäyttöön. Vakava ja suunnitelmallinen rikollisuus vaatii tehokkaita tutkintakeinoja. Työperäinen hyväksikäyttö liittyy monesti ulkomaalaisen työvoiman väärinkäyttöön, jossa työntekijä on heikossa asemassa kielitaidon, oleskeluluvan tai taloudellisen tilanteen vuoksi. Juuri siksi lainsäädännön pitää suojata heikommassa asemassa olevia nykyistä paremmin. Suomessa työnteon kuuluu perustua reiluihin sääntöihin, laillisiin työehtoihin ja siihen, että työntekijöitä kohdellaan ihmisarvoisesti. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Suomen kansalaisuus on arvokas asia. On täysin kohtuullista vaatia, että kansalaisuutta hakeva tuntee suomalaisen yhteiskunnan perusasiat, lait, oikeudet ja velvollisuudet sekä osaa suomen tai ruotsin kieltä riittävällä tasolla. Esityksessä kansalaisuuden saaminen edellyttää jatkossa kansalaisuuskokeen suorittamista tai vastaavien tietojen osoittamista opinnoilla. Kansalaisuuskokeessa mitataan tietoja suomalaisesta yhteiskunnasta, lainsäädännöstä, tasa-arvosta, oikeuksista ja velvollisuuksista sekä Suomen historiasta ja kulttuurista. Samalla hakijan pitää osoittaa riittävä suomen tai ruotsin kielen taito. Kansalaisuuskoe kuuluu laajempaan kansalaisuuslain uudistukseen, jossa ehtoja on jo kiristetty asumisajan, nuhteettomuuden ja toimeentulon osalta. Tavoitteena on vahvistaa kotoutumista, työntekoa ja suomalaisen yhteiskunnan sääntöjen noudattamista. Suomeen muuttavan pitää ymmärtää, miten suomalainen yhteiskunta toimii. Pitää tuntea suomalaiset lait, sananvapaus, tasa-arvo ja yhteiset pelisäännöt. Kansalaisuuden mukana tulee vastuu. Kansalaisuutta ei pidä myöntää henkilölle, joka ei kykene osallistumaan yhteiskuntaan tai joka rikkoo jatkuvasti suomalaisen yhteiskunnan sääntöjä. Hyvä ratkaisu on myös se, että suomalaisen ylioppilas- tai korkeakoulututkinnon suorittanut voi osoittaa osaamisensa sitä kautta. Jos henkilö on jo opiskellut Suomessa suomeksi tai ruotsiksi, uusia kokeita ei tarvita. Vastaavat vaatimukset ovat käytössä monissa Euroopan maissa. Norjassa ja Tanskassa kansalaisuuskoe kuuluu jo järjestelmään, ja myös Ruotsi valmistelee vastaavaa mallia. Suomessa tehdään samansuuntaisia ratkaisuja kuin muualla Pohjoismaissa. Kansalaisuuskokeen tulee olla selkeä, tasapuolinen ja käytännöllinen. Kysymysten tulee liittyä tavalliseen elämään ja suomalaisen yhteiskunnan perusteisiin. Suomen kansalaisuuden pitää perustua siihen, että ihminen osaa kieltä, tuntee maan tavat ja lait, käy töissä tai pyrkii töihin sekä haluaa aidosti olla osa Suomea. Suomen kansalaisuus on palkinto onnistuneesta kotiutumisesta.

Arvoisa rouva puhemies, kunnioitettu ministeri! Hallituksen vuoden 2025 kertomus osoittaa laajaa työtä Suomen talouden, turvallisuuden ja palvelujen vahvistamiseksi. Julkista taloutta on sopeutettu, ja samalla on lisätty panostuksia tutkimukseen, kehitykseen ja investointeihin. Puhtaan siirtymän hankkeita sekä teknologian kehitystä ja kilpailukykyä on edistetty. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on vahvistettu hoidon jatkuvuutta ja kehitetty palveluja. Koulutuksessa on lisätty perustaitojen opetusta, uudistettu oppimisen tukea ja parannettu saavutettavuutta sekä parhaillaan käyttöön ollaan ottamassa opintoseteli. Työmarkkinoita on uudistettu, mistä teollisuudenalat jakavat kiitosta. Maahanmuuttoon ja kansalaisuuteen liittyviä linjauksia on tarkistettu ja järjestelmää tehostettu Suomen turvallisuuden parantamiseksi. Liikenteessä ja energiassa on panostettu huoltovarmuuteen, verkkojen kunnossapitoon ja uusiutuviin ratkaisuihin. Maatalous on vahvistanut ruokaturvaa ja alueiden elinvoimaa. Yrittäjien YEL-vakuutus uudistetaan, mikä on erityisesti pienyrittäjille tärkeä ja odotettu päätös. Koko kokonaisuus tukee Suomen pitkän aikavälin kasvua ja vakautta.

Arvoisa puhemies, kunnioitettu ministeri! Hallituksen esitys lasten kotihoidon tuen muuttamisesta on merkittävä uudistus suomalaisessa maahanmuutto- ja kotouttamistyössä. Esityksen tavoitteena on vahvistaa Suomeen muuttaneiden vanhempien, erityisesti naisten, integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä tukea lasten mahdollisuuksia oppia suomen tai ruotsin kieltä jo varhaisessa vaiheessa. Esityksessä kotihoidon tuen saaminen sidottaisiin lähtökohtaisesti vähintään kolmen vuoden asumisaikaan Suomessa. Lisäksi tuki maksettaisiin lapsen pääasialliselle hoitajalle. Suomalaisen sosiaaliturvan tulee kannustaa osallistumiseen, työntekoon ja kotoutumiseen. Kun ihminen pääsee kiinni työelämään, arjen verkostoihin ja yhteiskunnan toimintaan, vahvistuvat samalla sekä oma tulevaisuus että koko yhteiskunnan vakaus. Kun maahantulija tulee Suomeen, naisen asema on maamme lakien ja asetuksien mukaisesti tasa-arvoinen, jolloin maahanmuuttajanaisten on tärkeää oppia kieli ja työllistyä. Pitkät poissaolot työelämästä voivat hidastaa kielen oppimista ja vaikeuttaa kiinnittymistä suomalaiseen yhteiskuntaan. Erityisesti maahan muuttaneiden naisten kohdalla on tärkeää, että mahdollisuudet koulutukseen, työelämään ja itsenäiseen toimeentuloon toteutuvat mahdollisimman varhain. Taloudellinen itsenäisyys lisää yhdenvertaisuutta ja vahvistaa myös perheiden hyvinvointia. Arvoisa puhemies! Tämä esitys tukee myös lasten etua. Varhaiskasvatukseen osallistuminen vahvistaa lasten kieltenoppimista, sosiaalisia taitoja ja yhteiskuntaan kiinnittymistä. Varhaiskasvatus antaa lapsille valmiuksia koulupolulle ja myöhempään elämään Suomessa. Erityisesti vieraskielisille lapsille varhainen osallistuminen varhaiskasvatukseen voi olla erittäin tärkeää myöhemmän oppimisen ja integroitumisen kannalta. Esitys on rajattu koskemaan lain voimaantulon jälkeen Suomeen muuttavia henkilöitä. Se ei vaikuta nykyisiin kotihoidon tuen saajiin eikä jo maksussa oleviin tukiin. Lisäksi kunnille aiheutuvat lisäkustannukset korvataan valtionosuuksien kautta. Arvoisa puhemies! Perussuomalaisille on tärkeää, että suomalainen sosiaaliturva rakentuu maahantulijan omalle vastuulle, työn arvostukselle ja yhteiskuntaan osallistumiselle. Veronmaksajien rahoja tulee käyttää tavalla, joka tukee onnistunutta kotoutumista, vahvistaa yhteiskunnan eheyttä ja kannustaa aktiiviseen osallistumiseen. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies, kunnioitettu sisäministeri! On Suomen onni, että meillä on perussuomalainen sisäministeri. Kiitos ministerille näistä tänä hallituskautena tehdyistä maahanmuuton kiristyksistä, jotka luovat maahamme turvallisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Tässä esityksessä otetaan käyttöön kansalaisuuskoe, jolla varmistetaan, että Suomen kansalaisuuden saava henkilö tuntee yhteiskuntamme perusperiaatteet, oikeudet ja velvollisuudet. Kansalaisuus on osoitus sitoutumisesta suomalaiseen yhteiskuntaan, lakien ja asetuksien noudattamiseen sekä suomalaiseen elämäntapaan ja suomen kielen osaamiseen. Viime vuosina kansalaisuuden ehtoja on kevennetty liikaa. Tämän seurauksena kansalaisuus on voitu myöntää myös henkilöille, joiden kiinnittyminen yhteiskuntaan on jäänyt heikoksi. Nyt suuntaa korjataan. Kansalaisuus tulee nähdä päätepisteenä onnistuneelle kotoutumiselle, ja tästä kotoutumisesta on vastuussa maahantulija. On perusteltua edellyttää, että hakija hallitsee kielen lisäksi keskeiset tiedot yhteiskunnastamme. Kun Suomeen tullaan, täällä opetellaan kieli, lait ja kulttuuri. Tämä on keskeinen osa Suomeen tuloa, ja esitys vahvistaa Suomen kansalaisuuden arvoa ja merkitystä. Suomen kansalaisuus on ansaittava ja osoitettava. Arvoisa sisäministeri, kysyn kansalaisuuskokeen suorittamisesta: kuinka se käytännössä luotettavasti tehdään ja suoritetaan, ja mitä tapahtuu, jos henkilö ei saa suoritettua koetta? — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Kunnioitettu ministeri! Suomen kansalaisuus on ansaittava ja osoitettava. Se on yhteiskunnan keskeinen sopimus, joka määrittää oikeudet ja velvollisuudet. Esityksessä ehdotetaan kansalaisuuskoetta, jonka avulla varmistetaan, että hakijalla on riittävä ymmärrys suomalaisesta yhteiskunnasta, laeista, asetuksista ja suomalaisesta elämäntavasta sekä suomen kielestä. Koe mittaa tietoja muun muassa päätöksenteosta, oikeusjärjestelmästä sekä perusoikeuksista. Tavoitteena on vahvistaa sitä, että kansalaisuus perustuu todelliseen tietoon yhteiskuntamme toiminnasta. Kansalaisuuden myöntämisen tulee edellyttää sitoutumista yhteisiin sääntöihin ja kykyä toimia osana yhteiskuntaa. Monissa maissa vastaava koe on käytössä, ja Suomi yhtyy tähän kansainväliseen linjaan. Tarkoitus on lisätä kansalaisuuden painoarvoa ja varmistaa, että sen saavat henkilöt ovat perehtyneet yhteiskuntaamme riittävällä tasolla. Suomessa eletään, asutaan, yritetään ja tehdään työtä.

Arvoisa rouva puhemies, kunnioitettu ministeri! Euroopan unionin uusi muuttoliike- ja turvapaikkasopimus luo yhteiset säännöt, joilla turvapaikkajärjestelmää tiukennetaan ja käsittelyä nopeutetaan. Säädösten soveltaminen alkaa laajemmin vuoden 2026 aikana. Tavoitteena on nopeammat menettelyt, tiukempi ulkorajavalvonta ja toimivampi palautusjärjestelmä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ilman maahantulon edellytyksiä olevat henkilöt seulotaan heti, taustat tarkistetaan ja hakemukset käsitellään aiempaa ripeämmin. Osa hakemuksista voidaan ratkaista nopeutetussa menettelyssä. Euroopan turvapaikkatilanne on muuttunut olennaisesti viime vuosina. 2010-luvulla nähtiin voimakas turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, ja järjestelmät joutuivat laajasti koetukselle. Samalla on käynyt ilmi, että liian väljä toteutus johtaa viiveisiin ja vaikeuttaa kielteisten päätösten toimeenpanoa. Arvoisa rouva puhemies! Aikaisempien hallituksien aikana Suomen maahanmuuttolinja on ollut liian kevyt suhteessa Euroopan kehitykseen. Se on tarkoittanut hitaita palautuksia ja heikkoa kontrollia järjestelmän väärinkäytöksiin. Tähän on tullut nyt muutos. Suomi hyödyntää EU-paketin mahdollistamat tiukennukset täysimääräisesti. Viranomaisten toimivaltuuksia selkeytetään ja seulontaa vahvistetaan, jotta järjestelmä toimii eikä vuoda. Palautusten toimivuus ratkaisee koko järjestelmän uskottavuuden. Liian usein kielteisen päätöksen saaneet jäävät EU:n alueelle, mikä rapauttaa luottamusta ja heikentää järjestelmän toimivuutta. On tärkeää, että Suomi kulkee nyt samaan suuntaan muun Euroopan kanssa, jossa maahanmuuttopolitiikkaa kiristetään ja järjestelmää palautetaan hallintaan. Arvoisa puhemies! Hallittu maahanmuutto edellyttää selkeitä sääntöjä, niiden johdonmukaista toimeenpanoa ja uskottavaa järjestelmää. Näin turvataan toimivuus ja kansalaisten luottamus siihen. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies, kunnioitettu ministeri! EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimus uudistaa järjestelmää, jossa Suomi päivittää kansallista sääntelyä vastaamaan uutta kokonaisuutta. Tavoitteena on nopeammat menettelyt, tiukempi ulkorajavalvonta ja toimivampi palautusjärjestelmä samalla, kun EU-tason yhteiset pelisäännöt vahvistuvat. Suomi sovittaa täytäntöönpanon hallitusohjelman linjaan ja hyödyntää EU:n sääntelyn mahdollistamat kiristykset. Keskeistä on, että järjestelmä toimii tehokkaasti ja yhtenäisesti eikä jätä jäsenmaita yksin paineen keskelle. EU:n uudistuksen myötä seulonta ja rajamenettelyt selkeytyvät, päätöksenteko nopeutuu ja palautusten toimeenpano tehostuu. Samalla vahvistetaan yhteistä vastuunjakoa ja pyritään vähentämään järjestelmän väärinkäyttöä. Tavoitteena on, että rajavalvonta pysyy tiukkana ja palautukset toteutuvat tehokkaasti, jotta kokonaisuus säilyy hallittuna ja oikeudenmukaisena. — Erinomaista työtä jälleen, sisäministeri Rantanen.

Arvoisa rouva puhemies ja kunnioitettu sisäministeri Rantanen! Perussuomalaisten vahtivuorolla maahanmuuttopolitiikkaa on kehitetty entistä johdonmukaisempaan ja kansallista turvallisuutta painottavaan suuntaan. Järjestelmän on toimittava selkeästi, ennakoitavasti, ja viranomaisille on turvattava riittävät välineet tilanteisiin, joissa maassa oleskelun edellytykset eivät täyty. Keskeinen kokonaisuus koskee maasta poistamisen ja karkottamisen menettelyjen sujuvoittamista. Esityksellä täsmennetään sääntelyä erityisesti rikoksiin syyllistyneiden ja turvallisuusuhkaa aiheuttavien henkilöiden osalta. Tarkoituksena on vähentää tulkinnanvaraa ja varmistaa, että päätöksenteko perustuu yhtenäisiin ja selkeisiin kriteereihin. Arvoisa rouva puhemies! Jos Suomessa oleskelee ja toimii lainvastaisesti tai toistuvasti rikkoo yhteiskunnan sääntöjä, seurauksena on maasta poistaminen. Järjestelmän on oltava sellainen, että siihen voi luottaa ja että säännöillä on myös käytännön merkitys. Samalla pyritään nopeuttamaan täytäntöönpanoa tilanteissa, joissa maastapoistamispäätös on tehty. Hallinnollisten vaiheiden pitkittyminen on johtanut siihen, että osa päätöksistä jää pitkäksi aikaa odottavaan tilaan, mikä heikentää järjestelmän toimivuutta. Arvoisa rouva puhemies! Suomi on myös yhdenmukaistamassa sääntelyä EU-tason kehityksen kanssa, jossa maahanmuuton hallintaa ja palautusjärjestelmiä uudistetaan useissa jäsenmaissa. Painopiste on siirtymässä aiempaa selkeämpään ja toimeenpanokeskeisempään suuntaan. Aiemmin järjestelmässä on korostunut varovaisuus ja tapauskohtainen harkinta, mikä on osin pidentänyt prosesseja ja lisännyt epävarmuutta päätösten toimeenpanossa. Nyt tavoitteena on vahvistaa järjestelmän ennakoitavuutta ja toimivuutta. Maasta poistamisten määrä on viime vuosina kasvanut, mutta edelleen on tilanteita, joissa vakaviin rikoksiin syyllistyneiden tai turvallisuusuhkaa aiheuttavien henkilöiden poistaminen maasta ei toteudu riittävän tehokkaasti. Näihin tilanteisiin tarvitaan nyt selkeämpiä ja vaikuttavampia ratkaisuja. Tavoitteena on kokonaisuus, jossa päätösten toimeenpano on tehokasta, viranomaisten toimivalta selkeää ja järjestelmä kestää myös vaikeimmat tapaukset. Edellisen hallituksen löperö maahanmuuttolinja avasi Suomen portit myös rikollisille maahanmuuttajille. Nykyhallitus sisäministeri Rantasen johdolla laittoi portin kiinni ja poistaa maasta ne, jotka täällä eivät osaa käyttäytyä. Tässä maassa ei ole tilaa milanjaffeille. Suomen ykkösasia on turvata suomalaisten turvallisuus. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies, kunnioitettu ministeri! Aiemmilla hallituskausilla maahanmuuttopolitiikka ja sen linja on ollut löperö, mikä on osaltaan mahdollistanut sen, että järjestelmän kautta on maahamme päässyt henkilöitä, jotka ovat syyllistyneet rikoksiin tai muodostaneet turvallisuusuhan. Tämä on heikentänyt kansalaisten luottamusta maamme turvallisuuteen. Tämän hallituskauden ja perussuomalaisten esityksillä linjauksien painopiste siirtyy selvästi toiseen suuntaan: karkottamispäätösten täytäntöönpanoa nopeutetaan, muutoksenhaun vaikutusta selkiytetään ja viranomaisten keinovalikoimaa vahvistetaan. Tavoitteena on, että Suomessa oleskelu edellyttää sääntöjen noudattamista ja Suomen lakien ja asetuksien kunnioittamista. Suomessa lain ja järjestyksen tulee toteutua. — Kiitän erityisesti ministeri Rantasta tästä esityksestä.

Arvoisa puhemies! Yhdenvertaisuusvaltuutettu on virallisesti itsenäinen ja riippumaton viranomainen. Sen näkemykset eivät kuitenkaan ole kritiikin yläpuolella, vaan niitä on voitava arvioida avoimesti. Tällä hetkellä meillä on täällä käsittelyssä yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomus, ja nyt tässä salissa on paikka sen käsittelylle. Olisin toivonut, että yhdenvertaisuusvaltuutettu olisi ollut paikalla kuulemassa tätä keskustelua. Valitettavasti käsittelyssä olevan kertomuksen näkökulma herättää vakavia kysymyksiä. Kertomuksessa käytetty kieli, kuten ”tosiasiallinen yhdenvertaisuus” ja viittaukset rakenteellisiin ongelmiin, ei ole neutraalia viranomaiskieltä vaan heijastaa tiettyjen poliittisten liikkeiden retoriikkaa. On myös syytä huomata, että vaikka kertomuksessa nostetaan esiin monia aitoja ongelmia, kuten työelämän epäkohtia, kokonaiskuva kallistuu tietyiltä osin poliittisesti painottuneeseen suuntaan. Tämä näkyy erityisesti maahanmuuttopolitiikkaa koskevissa linjauksissa. Arvoisa puhemies! Kertomuksen viesti on tältä osin käytännössä ”raja auki”. Se korostaa turvapaikkaprosessiin pääsyn ehdottomuutta kaikissa tilanteissa ja suhtautuu kriittisesti rajavalvonnan kiristyksiin sekä maasta poistamisten tehostamiseen. Samalla sivuutetaan se, että valtiolla on oikeus ja velvollisuus suojata omia rajojaan ja kansalaistensa turvallisuutta. Kun samaan aikaan kyseenalaistetaan rajamenettelyt, arvostellaan palautusten tehostamista ja vaaditaan lisää velvoitteita viranomaisille, kokonaisuus johtaa siihen, että maahanpääsy helpottuu ja maasta poistaminen vaikeutuu. Arvoisa puhemies! On ristiriitaista, että viranomainen, jonka tehtävä on toimia riippumattomasti, ottaa näin voimakkaasti kantaa poliittisesti kiistanalaisiin kysymyksiin. Samalla suuri osa sen omista yhteydenotoista liittyy muihin teemoihin, kuten vammaisuuteen ja ikäsyrjintään. Juuri näihin kysymyksiin tulisi keskittyä ensisijaisesti. Suomessa yhdenvertaisuutta tulee edistää lain pohjalta tasapuoliset ja yhteiskunnan kokonaisetu huomioiden. Viranomaisen tehtävä on tuottaa tasapainoista ja objektiivista tietoa päätöksenteon tueksi. Arvoisa puhemies! Luottamus viranomaisiin rakentuu puolueettomuudesta ja erityisesti maan kokonaiskuva siinä huomioiden. Siksi on perusteltua arvioida kriittisesti yhdenvertaisuusvaltuutetun toimintaa ja roolia.

Arvoisa rouva puhemies! Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi kaksi uutta rikosnimikettä: kiskonta työelämässä ja törkeä kiskonta työelämässä. Tavoitteena on puuttua nykyistä tehokkaammin työperäiseen hyväksikäyttöön ja selkeyttää rikosoikeudellista sääntelyä. Kiskonta työelämässä kattaisi tilanteet, joissa työn ja siitä maksettavan palkan välillä on selvä epäsuhta. Kyse voi olla alipalkkauksen lisäksi myös muusta hyväksikäytöstä, kuten perusteettomien maksujen perimisestä työntekijältä. Törkeä tekomuoto koskisi vakavimpia ja suunnitelmallisia tapauksia, joissa tavoitellaan merkittävää taloudellista hyötyä tai aiheutetaan työntekijälle suurta haittaa. Rangaistus olisi vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta vankeutta. Nykyinen kiskonnan tapainen työsyrjintä korvataan näillä säännöksillä. Uudistus selkeyttää rangaistavuuden edellytyksiä ja kiristää seuraamuksia. Arvoisa rouva puhemies! Työperäinen hyväksikäyttö on todellinen ongelma. Viranomaiset ovat havainneet alipalkkausta, perusteettomia maksuja työnsaannista, puutteita työaikakirjanpidossa sekä tilanteita, joissa työntekijä on tosiasiassa työsuhteessa mutta häntä kohdellaan yrittäjänä. Hyväksikäyttö kohdistuu usein ulkomaalaisiin työntekijöihin, joiden suomen kielen taito ja tietämys oikeuksista ovat rajalliset. Ilman riittävää kielitaitoa ja perehdytystä työelämän pelisääntöihin työntekijät eivät pysty vaatimaan oikeuksiaan. Suomeen saa tulla töihin, mutta sen täytyy tapahtua sääntöjen ja lakien mukaisesti. Suomen kielen opettelu ja työelämän sääntöihin perehtyminen vähentävät haavoittuvuutta ja turvaavat reilut työmarkkinat kaikille. On myös syytä huomata, että laajamittainen työperäinen maahanmuutto ilman riittäviä suojamekanismeja voi lisätä hyväksikäyttötapauksia. Sitä perussuomalaiset eivät voi hyväksyä, etenkin kun suomalaisia on edelleen laajalti työttömänä. Arvoisa rouva puhemies! Esityksessä vahvistetaan myös viranomaisten keinoja puuttua vakaviin tapauksiin. Törkeä kiskonta työelämässä lisätään rikoksiin, joissa telekuuntelu on mahdollista. Lisäksi oikeushenkilön rangaistusvastuu ulotetaan uusiin rikosnimikkeisiin, mikä mahdollistaa yhteisösakon määräämisen yrityksille. Kyse on työntekijöiden suojelusta, reilujen työmarkkinoiden turvaamisesta ja rikollisen toiminnan kitkemisestä. Lainsäädännön tulee antaa viranomaisille riittävät keinot puuttua väärinkäytöksiin tehokkaasti ja ajoissa. Kiitän, oikeusministeri Leena Meri, tästä tärkeästä esityksestä. Tähänkin tarvittiin perussuomalaiset ja perussuomalainen ministeri.

Arvoisa rouva puhemies, kunnioitettu ministeri! Tänään käsittelemme lakiesitystä, jonka tavoitteena on tehostaa viranomaisten välistä tietojenvaihtoa vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi sekä työperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan estämiseksi. Kyseessä on konkreettinen keino, jolla helpotetaan puuttumista näihin kielteisiin ilmiöihin ja vahvistetaan viranomaisten mahdollisuuksia suojata sekä yksilöitä että yhteiskuntaa. Esityksessä ehdotetaan muun muassa, että Rikosseuraamuslaitos voisi oma-aloitteisesti luovuttaa tietoja poliisille vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi. Lisäksi laitokselle annettaisiin mahdollisuus selvittää vangin tai yhdyskuntaseuraamusta suorittavan työnantajaksi ehdotetun mahdollisia yhteyksiä rikollisuuteen pyytämällä lausunto keskusrikospoliisilta. Samalla täsmennettäisiin nykyistä sääntelyä siten, että sosiaali- ja terveydenhuollosta saatavat tiedot sekä Maahanmuuttoviraston tiedot olisivat käytettävissä rangaistusajan suunnitelman laatimisessa. Arvoisa rouva puhemies! Esitys laajentaa myös ulosottomiehen ja Verohallinnon mahdollisuutta oma-aloitteisesti luovuttaa tietoja viranomaisille työperäiseen hyväksikäyttöön ja ihmiskauppaan liittyvissä rikosepäilyissä. Verohallinnon tietojen luovuttaminen työsuojeluviranomaisille mahdollistaisi tiedon hyödyntämisen työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen sekä työolosuhteiden ja ulkomaalaisen työvoiman käytön valvonnassa. Samalla työsuojelun valvontalakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että viranomaisilla olisi selkeä ja riittävä oikeus saada tarvitsemansa tiedot valvonnan kohdentamista varten. Lausuntopalautteen perusteella esityksen tavoitteet ovat saaneet laajaa tukea. Lausunnonantajat korostivat tehokkaan tiedonvaihdon merkitystä viranomaisten toiminnan kohdentamisessa ja rikosten torjunnassa. Tämä lainsäädäntö mahdollistaa viranomaisille nopeamman reagoinnin ja varmistaa, että toimet kohdistuvat oikein niihin tapauksiin, joissa niistä on suurin hyöty. Arvoisa rouva puhemies! Lakiesitys vahvistaa viranomaisten yhteistyötä, tehostaa valvontaa ja parantaa mahdollisuuksia puuttua vakavaan rikollisuuteen, hyväksikäyttöön ja ihmiskauppaan. Samalla se tukee järjestelmällistä ja ennakoivaa työtä, mikä suojaa niin yksilöitä kuin koko yhteiskuntaa. Haluan lopuksi kiittää oikeusministeri Leena Merta tämän tärkeän uudistuksen valmistelusta ja sitoutumisesta rikosten torjunnan tehostamiseen. Täytyy arvostaa ministeriä, joka vahvalla ja intensiivisellä otteella tuo tänne saliin käsittelyyn näitä tärkeitä uudistuksia. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kunnioitettu ministeri! Hallitusohjelman mukaisesti hallitus on sitoutunut ottamaan käyttöön tarvittavat keinot nuoriso- ja jengirikollisuuden määrätietoiseksi torjumiseksi ja vähentämiseksi. Kyse on turvallisuudesta, oikeusvaltiosta ja siitä, millaisen tulevaisuuden haluamme lapsille ja nuorille Suomessa. Keväällä 2024 julkaistun tilannekuvan mukaan poliisi on tunnistanut Suomessa noin kymmenen katujengiksi luokiteltua yhteenliittymää, joihin liittyy yhteensä noin 350 henkilöä. Osa näistä on keskeisiä toimijoita, mutta ryhmien vaikutuspiirissä on myös alaikäisiä. Tämä kehitys edellyttää varhaista ja tehokasta puuttumista. Meidän on estettävä se tie, jolle Ruotsi on ajautunut, jossa rikollisjengit rekrytoivat jopa peruskouluikäisiä vakaviin väkivaltarikoksiin ja ottavat haltuunsa yhteiskunnan toimintoja. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä poliisille annetaan paremmat välineet puuttua katujengirikollisuuteen ja rajat ylittävään järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Poliisin mahdollisuuksia seurata rikollisryhmien toimintaa, puuttua rikosten valmisteluun ja muodostaa kattava tilannekuva parannetaan. Samalla viranomaisten välistä tietojenvaihtoa selkeytetään ja vahvistetaan. Lisäksi esitys vahvistaa viranomaisten yhteistä tilannekuvaa ja parantaa käytännön yhteistyötä kentällä. Kun tieto liikkuu sujuvammin, päätöksenteko nopeutuu ja resurssit kohdentuvat oikein. Tämä tukee ennaltaehkäisevää työtä, vähentää päällekkäistä viranomaistoimintaa ja parantaa rikostorjunnan vaikuttavuutta koko maassa. Esitys vastaa myös työperäisen hyväksikäytön kasvavaan ongelmaan. Hyväksikäyttö on usein piilossa, ja sen torjunta edellyttää poliisin, työsuojeluviranomaisten, verottajan ja Maahanmuuttoviraston tiivistä yhteistyötä. Kun tietoa voidaan yhdistää tehokkaammin, kiinnijäämisriski kasvaa ja rikollinen toiminta vaikeutuu. Arvoisa puhemies! Esityksessä täsmennetään poliisin toimivaltuuksia ennakollisessa rikostorjunnassa selkeästi ja oikeasuhtaisesti. Samalla huolehditaan perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumisesta. Kyse on kokonaisuudesta, joka vahvistaa viranomaisten kykyä toimia ajoissa, ehkäistä vakavaa rikollisuutta ja lisätä ihmisten turvallisuudentunnetta koko maassa. Lopuksi haluan sanoa kiitokset vahvasta ja erinomaisesta työstä Suomen turvallisuuden parantamiseksi sisäministeri Rantaselle.