Tuppurainen Tytti

Arvoisa puhemies! Viljelijän tilanne on kiistatta vaikea. Hallituksen vastauksessa todettiin, että kaikki on tehty: no, kyllä kai jotain on vielä kesken? Emme voi tyytyä tähän tilanteeseen. SDP haluaa parantaa suomalaisen maatalouden kannattavuutta ennen kaikkea varmistamalla viljelijälle reilumman aseman ruokaketjussa ja kohdentamalla tuet aktiiviseen ruoantuotantoon. Me haluamme maataloustuet remonttiin. Oikein mainiota, että hallitus on tässä tullut SDP:n linjalle, että ministeriössä nyt selvitetään sitä, kuinka tukia voitaisiin kohdentaa nykyistä paremmin aktiiviviljelijöille ruoantuotantoon. Siitä tässä on kysymys. Emmekä me voi mennä kaikessa EU:n selän taakse. Meillä on myös paljon kansallisia maataloustukia, joiden kohdentaminen nimenomaan sinne ruoantuotantoon tulee selvittää. Tässä SDP vaatii asian selvittämistä ja tukien oikeudenmukaisempaa kohdentamista. Mainiota, että olemme sentään tässä löytäneet toisemme.

Arvoisa puhemies! Suvivirsi soikoon, kun kouluissa vietetään kevätjuhlia, [Oikealta: Kuulitteko, Harakka? — Perussuomalaisten ryhmästä: Näin paljon kiinnostaa nuorison työttömyys!] mutta moni ammattiin valmistuva nuori valmistuu nyt poikkeuksellisen pimeän ja synkeän tulevaisuusnäkymän aikaan. Se johtuu tästä ennätystyöttömyydestä, joka koskettaa nuoria, ja se johtuu myös siitä epävarmuudesta työelämässä, jota te olette tietoisesti lainsäädännöllä luoneet. Nuoret haluavat töihin, eikä, arvoisa pääministeri, tätä voida puheella puhua paremmaksi. Se karu arki on nuorelle sitä todellisuutta, ja te vaikutatte olevan siitä täysin vieraantunut. [Arto Satonen: Voi hyvää päivää!] Kun esimerkiksi kahvilaketju Espresso House haki 50:tä kesätyöntekijää, se sai yli 10 000 hakemusta, tai metsäyhtiö UPM:lle haki yli 12 000 nuorta, Puuilolle 20 000 nuorta. [Välihuutoja oikealta] Nuoret eivät ole niitä nukkuvia naapureita, joiksi te olette suomalaisia työttömiä kuvanneet, vaan työhaluisia, ja nyt tarvitaan järeitä toimia tämän tilanteen korjaamiseksi. Teidän arvovalintanne tässä nyt tulevat kyseenalaisiksi. Voisitteko te perua tämän yhteisöveron alennuksen, [Puhemies koputtaa] joka maksaa lähes miljardin, ja edistää pienyrittäjien ensimmäisen työntekijän palkkaamista määräaikaisella verohelpotuksella, kuten SDP on esittänyt?

Arvoisa rouva puhemies! Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden lähivuosien suunnitelmasta antaa harhaanjohtavan kuvan hallituksen politiikasta jo sisällysluettelossa. Sen kolmas luku on otsikoltaan ”Talouspolitiikan linja”, mikä antaa olettaa, että hallituksella olisi sellainen, vaan kun ei ole. Hallitusohjelmaan kirjattiin keskeiseksi tavoitteeksi velkaantumisen taittaminen. Se oli toki johdonmukaista pääministeripuolue kokoomuksen vaalikampanjan valossa. Tänä keväänä hallitus joutuu tunnustamaan sen, mikä on kaikille muille ollut selvää: päätavoite ei toteudu. Velkaantumisessa tehdään kaikkien aikojen ennätys. Talouspolitiikan linjattomuus ei näy vain tuloksissa vaan myös toimenpiteissä. Aluksi oltiin säälimättömästi leikkaamassa, jotta valtiontaloutta tasapainotettaisiin. Sitten oltiinkin antamassa veronkevennyksiä siinä uskossa, että kasvu käynnistyisi, ja ensiksi annetaan rakennusalan näivettyä, kunnes vuotta ennen vaaleja aletaan nopeasti kyhätyillä toimilla elvyttämään asuntokysyntää. Valtion oman hallinnon kohtelu on myös hyvä esimerkki linjattomuudesta. Hallitusohjelmassa valtionhallinnon toimintamenoihin kirjataan kohtalainen säästösumma. Se oli ihan ymmärrettävää, sillä jostakin pitää säästää, ja, mene ja tiedä, ehkä hallinnossa on leikattavaa. Mutta kun tämän jälkeen toimintamenoihin tehdään vielä neljä leikkauslistaa, on selvää, että ei takana ole strategiaa tai linjaa. Hallitus on vain riihessään kursinut oman säästötavoitteensa kasaan mielivaltaisilla menoleikkauksilla, kun varsinaiset ideat ovat olleet vähissä. Ennakoimaton menettely haittaa virastojen toimintaa ja näkyy tuotoksissa: vähemmän tilastoja, vähemmän tutkimusta, vähemmän valtiota kannattelevia rakenteita. Ja tämä tekee valtiosta myös aikaisempaa huonomman työnantajan. Arvoisa puhemies! Ei valtionhallinto ole suurin huolenaihe, ja myös valtion valtavasta velasta varmasti selvitään, jos meillä olisi osaamista ja aidosti yhteistä tahtoa. Suomalaisen hyvinvointivaltion turvaaminen vaatii terveen valtiontalouden ohella poliittista ja sosiaalista pääomaa. Poliittinen pääoma säilyy ja kasvaa, mikäli olemme yksimielisiä tavoitteesta turvata hyvinvointivaltio. Valitettavasti viime vuodet ovat rapauttaneet uskoa tämän tavoitteen yksimieliseen kannatukseen. Hallituspuolueet ovat etääntyneet hyvinvointivaltion tavoitteesta ja sen mukaisista arvoista. Empatia ei kuulu hallituspuolueiden politiikkaan. Ne arvostavat kovuutta, vahvimpien oikeutta. Siitä hyvinvointialojen järjestöjen kurittaminen kertoo paljon. Me sosiaalidemokraatit olemme tässäkin ymmärtäneet, että kyllä säästää pitää myös järjestökentällä, mutta hallitukselle näiden heikompiosaisille palveluita tuottavien järjestöjen rankaisu vaikuttaa itseisarvolta. Hallituspuolueet eivät ymmärrä, eivät hyväksy, että jotkut haluavat auttaa syrjäytyneitä, ongelmissa olevia ihmisiä. Hyvinvointivaltion poliittisen pääoman tuhlaaminen vaikuttaa myös sosiaaliseen pääomaan. Kun alamme epäillä, jakavatko päättäjät yhteiset arvot, alamme epäillä kaikkea. Kyseenalaistamme yhteiskunnan instituutiot, alamme pitää luottamusta hyväuskoisuutena. Arvoisa puhemies! Julkisen talouden kehysmenettelyn tarkoitus on ulottaa suunnittelua paitsi kokonaiselle hallituskaudelle myös vaalikausien yli. Parhaimmillaan se alustaa vaalikamppailua ja hallituksen muodostamista. Jos koko poliittisella kentällä on samat numerot jo vuotta ennen uuden hallituksen aloittamista, voidaan välttää tilanne, jossa ennen vaaleja luvataan ja vaalien jälkeen ääneen ihmetellään sitä, kuinka kassa onkin tyhjä. Lähes kaikki puolueet kirjasivat yhteisen arvion tasapainotavoitteesta alkuvuonna, ja tämän tavoitteen julkilausumasta pois jäänyt vasemmistoliitto on ilmoittanut sitoutuvansa samansisältöiseen EU:ssa määriteltyyn finanssipolitiikkaan. Mutta tämä kehysriihi osoittaa, että hallituspuolueet lipsuvat tästä yhteisestä tavoitteesta. Suomi uhkaa poiketa korjaavalta nettomenopolulta 2027, mikä tarkoittaisi tulevalle hallitukselle vuonna 2028 miljarditason lisäsopeutustarvetta. Arvoisa puhemies! Tämänkin valossa opposition tehtävä on tuoda vaihtoehtoja, opposition tehtävä on arvostella. Olemme tänään esittäneet välikysymyksen ja ilmaisemme luottamuksen puutetta. Toivomme kuitenkin, että hallituksessa, hallituspuolueissa, olisi vilpittömyyttä tunnustaa omasta puolestaan talouspolitiikan epäonnistuminen. Toivomme, että hallitus tunnustaa, ettei se ole onnistunut, ja jättäisi eronpyyntönsä. Vilpittömyys olisi hyvä pohja tulevien vuosien yhteistyölle. Koko oppositio oli tänään esitetyn välikysymyksen takana. Toivomme, että hallitus itse arvioisi toimintaansa ja tekisi siitä rehellisesti johtopäätökset.